Hieno esimerkki uuden tiedon yhteisestä rakentamisesta

Pietiläinen, T. ja Tutkiva työryhmä. (2013).
Wahlroos. Epävirallinen elämänkerta. Helsinki:  Into.

UUDEN opetussuunnitelman (2016) mutta ennen muuta kansainvälisen NPDL: hankkeen (New Pedagogics, Deep Learning) keskeisiin ideoihin kuuluu uudenlainen suhtautuminen oppiainekseen. Ei riitä, että pystyy omaksumaan muiden luoman tiedon. Ei riitä, että rakentaa omaa tietämystään muiden luomasta tiedosta. Tulevaisuudessa menestyjien tavoite on rakentaa itselle merkityksellistä ja yhteiskunnallisesti aidosti merkittävää uutta tietoa yhdessä toisten kanssa.

Häh? Kyseessä on isompi juttu, kuin tulee ajatelleeksikaan. Ilmiöpohjaisuus (siis eheyttäminen) ainesiilojen rinnalla on sen rinnalla piece of cace.

TARVITAAN konkreetteja esimerkkejä. Into-kustantamon teos "Wahlroos. Epävirallinen elämänkerta" on sellainen.

TEOS on syntynyt osana Tampereen yliopiston tutkivan journalismin opetusta. Hesarin palkittu toimittaja  Tuomo Pietiläinen oli siellä vierailevana professorina lukuvuoden 2012-13. Kirja on opetukseen kuuluneen työpajan lopputyö. Sen tekemiseen osallistui  25 journalistiikan ja  kuvajournalismin opiskelijaa.

Ideana oli ottaa haltuun tutkivan journalismin keinoin mysteeri nimeltä Wahlroos. Ryhmä haastatteli kymmeniä ihmisiä, penkoi arkistoja, selaili  lehtileikkeitä, tarkisti tietoja...Hankkeessa noudatettiin tiukkaa lähdekritiikkiä. Ryhmä kohtasi monenlaisia reaktioita vihastuksesta aina raivoon  raivoon. Osa mukaan pyydetyistä kieltäytyi osallistumasta - mm. Björkka itse. Hän  totesi, että  "tuntuu luontevammalta olla ottamatta osaa projektiinne". Osa vaati, että hankkeesta luovuttaisiin. Ryhmältä tivattiin, miksi kirjaa tehdään. Minusta päämäärä oli  komea: Wahlroosin aatteet edistävät tuloerojen kasvua ja uutta luokkarakennetta, johon kuuluvat  pääomatuloja nostavat miljonäärit ja halpa- ja silpputyötä tekevät kansalaiset. Kyllä sellaista täytyy voida tutkia.

Teos käy Wahlroosin elämää läpi lapsuudesta aina vuoteen 2013 saakka.  Hänestä piirtyy varsin rikas muotokuva. Björkka on ollut mm.

Agitaattori. Ajan hermolla elävä, Bränditietoinen, Elitismin puolustaja, Eloisa, Etäinen, Fiksu, Hippi, Huippuälykäs, Huomiota herättävä, Huomiosta nauttiva. Huutamalla johtava, Häikäilemätön, Innostunut johtaja, Isänmaallinen, Itsevarma. Jonoissa etuiluja, Julkea juonittelija, Julkkis, Kekseliäs, Keskipiste, Kohtelias, Kokonaisuuksien hahmottaja, Korkean profiilin ihminen, Kouluhäirikkö, Kultasormi, Kunnianhimoinen, Kurinalainen, Kärsimätön, Laitoksen moottori, Liikevaistoinen, Mainehaitta, Mestarineuvottelija, Mielipideautomaatti, Mies, jolle ylinopeussakot olivat tienkäyttömaksu, Mukava, Möläyttelijä, Nopea, Oikean laidan esikuva Opettajien opetuksen kyseenalaistaja, Opposition moottoriturpa, Ovela, Palava kommunisti, Pelimies, Peltopyyn suojelija, Peluri, Perheen isä, Periaatteellinen, Provosoiva keskustelija, Rehellinen, Rock- kitaristi, Räväkkä, Sanavalmis, Skootteristi, Suomen ykköskapitalisti, Suomenruotsalaisten Che, Suorasukainen , Suupaltti, Suuri egoinen, Systemaattinen, Tiukasti argumentoiva marxilais-leninistiläinen, Totuudentorvi, Tukirohmu, Tyly, Työntekijöitä kunnioittava, Ultraliberaali oikeustolainen mielipidelinko, Vaativa, Valtavan yleissivistynyt, Vasemmistolainen, Verkostotoituja, Värikäs, Yleisdemokraatti, Ylivertainen neuvottelija...

RESPECTIÄ tällaiselle tavalla opettaa tutkivaa journalismia. Voi olla, että syntyvä kuva ei miellytä kaikkia, eikä se varmaankaan ole koko totuus. Mutta juuri näin tulisi asioita yliopistotasolla opiskella.

NPDL haastaa oppilaat ratkomaan autenttisia ongelmia. Kysymykset kuten, miksi rikkaat menestyvät, mihin valta perustuu, mikä on yritysten tehtävä tässä maailmassa, ovat sellaisia. Mies jonka mukaan "yritysten tehtävä on tuottaa varallisuutta omistajilleen", jonka mukaan "emme voi jatkaa ihmisten verottamista, emmekä voi vastaavanlaisesti sietää köyhyyden ja rikkinäisten perheiden tukemista"...ja  jonka mukaan " emme voi jatkaa tahallisesti työtä tekemättömien ihmisten kustantamista", on itsekin autenttinen ongelma :-)

KIRJA on hieno esimerkki uuden tiedon yhteisestä rakentamisesta. Se myös osoittaa, kuinka valtavasta haasteesta on kysymys,  jos samaan pyritään esim. perusopetuksen alemmilla luokilla.