Jotta yksikään lapsi ei tipahda turvaverkon läpi

MINULLA oli ilo osallistua tähään SITRAN työpajaan, jossa  työstettiin visioita 2020 -luvun palvelujärjestelmästä, jossa yksikään lapsi tai nuori ei tipahda turvaverkon läpi. Upeaa, että jokin taho on edelleen sitä mieltä, että kaveria ei jätetä.

Työpaja järjestettiin Suomenlinnan Pajasalissa. Paikalle pääsi Helsingin kauppatorilta lähtevillä lautoilla. Olipa mukava merimatka!

ALUKSI Sitran Kimmo Haahkola alusti omaa näkemystään 2020-luvun palvelujärjestelmästä, johon tulisi kuulua mm.  saumatonta palveluketju, jossa lasta tai nuorta (tai perhettä) autetaan yli kunta- ja sektorirajojen. Juvenian johtaja Jussi Ronkainen avasi osallistujille, mitä tarkoittaa asiakaslähtöisyys lasten ja nuorten palveluissa. Tietysti sitä, että lapsi, nuori ja perhe on keskiössä. Kolmannen alustuksen piti projektipäällikkö  Katariina Soanjärvi. Hänen teemanaan oli mihin nuorten palvelutarpeisiin Ohjaamo vastaa. Mitä Suomessa vielä tarvitaan?

ALUSTUSTEN jälkeen alkoi työpaja, jossa kahdessa osassa ideoitiin kymmentä teesiä lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseksi. Teesien teema-alueet olivat:

(1) Miten lapsille ja nuorille varmistetaan 2020-luvulla valtakunnallisesti yhdenmukainen palvelutaso asuin- tai kotikunnasta, olinpaikasta, koulutus- ja työpaikasta riippumatta?
(2) Yhden luukun periaate, palveluohjaus ja palvelutarpeen määrittely
(3) Verkostoyhteistyön, tiedonkulun ja koordinaation parantaminen
(4) Kohti saumatonta palveluketjua; auttaminen yli  kunta- ja sektorirajojen

Teemoja työstettiin neljän flapin äärellä. Kukin sai valita itseään kiinnostavan teeman. Minä menin mukaan teemaan1, koska sinne ei juuri ollut halukkaita. Aikaa ymmärtää teema ja puristaa siihen kanta oli 45 minuttia.

Meidän ryhmämme suhtaututui hyvin kriittisesti ajatukseen yhdenmukaisesta palvelutasosta- ihmiset ja maan eri osat ovat liian erilaisia. Uutta luo vain diversiteetti eivät standardit.

Puristimme teemasta  väitteen: Valtakunnassa tarvitaan yhtenäinen asiakaslupaus.

Kiersimme sitten kommentoimassa kaikki flapit.Tuntui  siltä, että muissa pisteissä teesin hiontaan asti ei ihan päästy. Mutta näkemykset olivat selkeät:

Nuorta ei saa juoksuttaa paikasta toiseen. Hänen on saatava heti apua, joko tältä luukulta tai niin, että hänet konkreetisti viedään oikean henkilön luo. Kaikilla nuorilla ei ole voimavaroja hoitaa itse omaa asiaansa, mutta oma osallisuus on tärkeää. Vaikeammaksi kuin kuntarajojen ylittäminen koettiin eri ammattiryhmien yhteistyö.

Aamupäivän työskentelyä ohjeistivat ja fasilitoivat asiantuntija Suvi Ervamaa ja johtava asiantuntija Mervi Porevuo Sitrasta.

LOUNAAN jälkeen ohjelmassa oli uusi alustus;  Neuvotteleva virkamies  Jaana Walldén toi
viimeisimmät kuulumiset  nuorisolain uudistamistyön etenemisestä. Sen jälkeen jatkui työpaja. Nyt teesejä puristettiin seuraavista teema-alueista:
(5) Ennaltaehkäisy ja kevyet korjaavat toimenpiteet
(6) Asiakaslähtöisyys: lapsi, nuori ja perhe keskiössä
(7) Mahdollisuus saada apua tarpeen mukaan, ajasta ja paikasta riippumatta.
(8) Erityistarpeiden huomioiminen
(9) Palvelujen ja niiden kehittämisen rahoitus
(10) Oma teesiehdotukseni

Iltapäivän työskentelyn ohjeistavat ja fasilitoivat johtivat asiantuntijat Kimmo Haahkola ja Mervi Porevuo. Loppukeskustelun jälkeen luvassa oli vielä päivällinen Suomenlinnan panimossa.

VALITETTAVASTI jouduin itse lähtemään pois jo lounaalta; Meillä oli nuorten elinvoimaisuus- kehitysohjelman (NOW) kokous valtuustotalolla.

Aamupäivästä poimin vielä muistiin seuraavia ajatuksia:

- Tavoitteena on oltava palvelujärjestelmä, jossa yksikään lapsi ei tipahda turvaverkon läpi
- Se edellyttää saumatonta palveluketjua
- Tukitoimiin ei ole lisättävissä rahaa, on opittava toimimaan tehokkaasti.
- Verkostomaisen työn esteet on purettava; siiloista  ja (vain) omasta professiosta lähtemisestä on  päästävä eroon
- Nuoren on oltava keskiössä; nuorta on tarkasteltava kokonaisuutena; hänen on oltava osallinen; nuoren hätään on reagoitava nopeasti
- Varhaiskasvatus on paras aika vaikuttaa
- Matalan kynnyksen perhepalvelut ovat merkittävä investointi
- Syrjäytymisen taustalla ovat oppimisvaikeudet, keskittymispulmat, koulukiusaaminen, - ongelmat, joihin ei oltu puututtu, ja kaiken lisäksi kaikki tämä ylisukupolvisesti
- Tajua mut-hankeessa on hyvää: nuoret eivät koe auttamisen leimaavan. Heitä saa auttaa
- Ongelmana on  ammattilaisten sitoutumisen puute
- Vanhempien roolia on vahvistettava.
- Liputusta on tarkasteltava eri ammattiryhmien työn näkökulmasta (mm. koulutus)
- Kohti yhden luukun/auttamishissin järjestelmää
- Apua on saatava muullonkin kuin virastoaikana

TÄSSÄ vielä muutamia linkkejä:
- Luonnos uudeksi nuorisolaiksi
- Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten tukena
- Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä
- Kokemuksia nuorten Suunta-ohjauksesta verkossa