Oppaan kirjoittaja Kaarlo Wesala (aikaisemmin Tiitinen) järjesti ensimmäisen "kesäopistonsa"ilmeisesti vuonna 1896 yli 120 vuotta sitten. Vuoden 1912 valmennuskurssi - johon opas oli tarkoitettu- oli järjestyksessä 17:s.
Vuonna 1912 autonomisessa Suomessa kunnilla oli jo koulupakko, mutta oppilaille kansakoulunkäynti oli vapaaehtoista. Kunnallisten kansakoulujen rinnalla toimi ympäri maata myös kirkollisia (ja myös kunnallisia) kiertokouluja.
Kansakoulunopettajien koulutusta varten oli kuusi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä seminaaria.
Kiertokoulujen opettajien koulutus alkoi ensin yksittäisten opettajien sivuhommana. J.H. Tuhkanen perusti Hämeenlinnan yksityisen kiertokouluseminaarin jo vuonna 1890. Näistä käytettiin myös nimeä esiseminaari.
Kansakoulunopettajaseminaarien pääsykoe
Swminaareihin pyrki Wesalan mukaan vuosittain noin 1000 oppilasta. Paikkoja oli vain 360 oppilaalle. Opettajan ammatti oli siis jo silloin hyvin suosittu.
Seminaariin pidettiin pääsykoe. Sisäänpääseminen riippui Wesalan mukaan suurimmaksi osaksi laskennosta ja suomenkielestä, varsinkin ainekirjoituksesta.
Wesala suositteli valmistautumista ennakolta.
"Tavallisesti ne, jotka ovat hyvin valmistautuneet tutkintoa varten, onnistuvat paremmin, kuin huonosti valmistautuneet, vaikka tosin luontaisäly ja lahjakkaisuuskin ovat onnistumisen tärkeinä määrääjinä."Miten sitten valmistautua?
"… on ryhdyttävä sellaisiin valmistuspuuhiin, että tietovarasto varmistuisi ja rikastuisi pääsytutkinnon kunnollista suorittamista varten. Ei auta se, että on kansakoulun läpikäynyt, ei se että on tyttökoulua jonkin verran käynyt, ei lyseonkaan parin kolmen vuoden tiedot anna takeita onnistumiselle yhtä vähän kuin kansanopiston suorituskaan, vaan tarvitaan erityisen tarkka perehtyminen juuri niihin asioihin, jotka pääsytutkinnossa tulevat esille. Tarvitaan ennen kaikkea muistiin vakaantuneiden, kotiutuneitten, varmojen pikkuasioiden tietämistä samalla, kun vaaditaan näiden jokseenkin runsasten pikkutietojen omintakeista hallitsemista ja ymmärryksen johdolla niiden sisällä liikkumista ja syventymistä. Eikä auta hämille joutua, vaikka joskus hyvinkin tuntuvalla tavalla tutkinnoissa poiketaan aivan järjen sekä huomaavaisuuden ja kekseliäisyyden alalle. Senpä tähden on välttämätöntä antautua sellaisten kokeneiden henkilöiden muokattavaksi ja vaikutuksen alaiseksi, jotka ovat monipuolisesti perehtyneet tällaisiin tehtäviin, koska ominneuvoin lukeminen, vaikka sitä tekisi yötäpäivää vuosikaudet läpi, ei yksistään auttaisi."
Eri puolilla maata järjestettiinkin valmistuskursseja. Wesala kehuu tietysti omaansa.
Wesalan oppaan tarkoitus oli saada Kuortaneella järjestettävä kesäkurssi täyteen. Opas onkin eräänlainen myyntiflyeri. Ilmaista osallistuminen ei ollut. "Täällä olokustannukset tulevat kaikkiaan nousemaan vähän yli 150 mk:n Jotkut ovat päässeet alle 120 markan, riippuen matkan pituudesta." Sisäänkirjoitusmaksu oli 30 mk. Kiertokoulun opettaja-osastolle vielä lisäksi 25 mk enemmän."Kesällä 1911 tämän laitoksen oppilasta, joita oli lähes 70, melkein kaikki miesoppilaat (yli 90 %) pääsi seminaariin. Myöskin naiset onnistuivat suhteellisen hyvin.. Useita kymmeniä on kiertokoulunopettajina.... Vielä huomautetaan kiertok. osastolle aikoville, että ne, jotka ovat kesän ajalla täällä suorittaneet kiertok. opettajakurssin, ovat saaneet helposti kierto- ja pikkukoulun opettajapaikan ja sellaisia henkilöitä on nyt jo monta sataa."
Kirjoittaja kuvaa omaa kurssiaan:
" Kuortaneen kesäkurssi 5.6.- 17.7. 1912Valmistuskurssilla olisi kolme osastoa:
Alavuden asemalta aamujunalla tulleet pääsevät hevoskyydillä huokealla maksulla kahden peninkulman matka koululle. Koulu sijaitsee järven rannalla, aivan lähellä kirkkoa, erinomaisen terveellisellä, hauskalla ja rauhallisella paikalla. Asuntoja ja kaikellaisia ruokavaroja on helposti saatavilla. Paljas asunto, jonka jakaa kumppanin kanssa, maksaa markasta ylöspäin viikolta. Koulun lähelle luvataan erityinen ruokalaitos, josta saa joko täysihoidon tai ainoasti päivällisen. Täysihoito ilman asuntoa maksoi korkeintaan markan vuorokaudelta, päivällinen 50p. Posti käy joka päivä."
- Osasto seminaariin pyrkiville
- Osasto kiertokoulunopettajiksi aikoville. Sinne otetaan ainoasti sellaista henkilöitä, jotka jo ovat, vaikka vähemmässäkin määrin opettajatoimessa olleet He saavat laillisen päästö-todistuksen. Poikkeuksena pääsee joku muukin, jos on muutoin etevä ja laulukykyinen.
- Osasto kauppakouluun aikoville
Wesala varoitti luottamasta ominpäin lukemiseen.
" On kyllä hyödyllistä, jopa välttämätöntä itsekseenkin lukeminen ennen valmistus-laitokseen tulla, varsinkin jos tietää, mitä on etupäässä luettava, mutta turha on luulla kokonaan ominneuvoin valmistautumisen luotettavasti auttavan. "
" Sen 16-vuotisen kokemuksen ajalla, jolloin olen ollut valmistuslaitoksen johtajana ja opettajana, olen tullut huomaamaan, miten paljon on tyttökoululaisillekin, kansanopistokurssin suorittaneille y.m. ollut työtä valmistuskursseissa, samalla kuin kolme neljä opettajaa on saanut heidän kanssaan hikoilla, puhumattakaan niistä, jotka ovat ainoastaan kansakoulun läpikäyneet ja siellä oppimistaan tiedoista suurimman osan unohtaneet. Mutta samalla olen tullut huomaamaan, miten suuressa määrässä voipi täysikasvuinen henkilö parissa kuukaudessa kehittyä, kun hän omintakeisella innostuksella tarttuu kiinni asiaan ja opettajain myötävaikutuksella tekee, mitä suinkin voi."Erityisen vaikeaa oli Wesalan mielestä kieliopin oppiminen omin neuvoin. Se vaati hänestä käytännöllistä ohjausta.
"Tällainen ”rässi” on varsin hyödyllinen niillekin, jotka eivät seminaareihin tai muihin oppilaitoksiin aijo, samoinkuin niillekin, jotka kiertok.-opettajan toimeen aikovat, vaikka he tosin tarvitsevat tämän lisäksi vielä erityistäkin valmistusta toimeensa."
Wesala kuvailee hänen valmistuskurssinsa metodia.
" Ensi kesänä taas, kuten aikaisemminkin, koetetaan mahdollisimman huolellisesti ja tarmokkaasti selvitellä varsinkin niitä oppiaineita, jotka etupäässä vaativat opettajain käytännöllistä johtoa. Koulussa, on 3-4 opettajaa sekä muita avustajia. Varsinaisen opetuksen ohella ohjelmaan kuuluu luennoita, esitelmiä ja yleiskatsauksia opettavain aineiden johdosta. Joten oppiminen käy helpommaksi, hauskemmaksi... Ei paraskaan yksityisopetus, vielä vähemmän omin neuvoin itsensä valmistaminen, voi, niinkuin kokemus on osoittanut, vetää vertoja tällaiselle suuren oppilasjoukon ja useiden opettajain yhteistyölle."Keille valmistuskurssi oli tarkoitettu?
"Tällä vähäisellä kirjasellani ”oppaalla”, en suinkaan ole tahtonut houkutella seminaareihin sellaisia henkilöitä, jotka ovat sinne sopimattomia. Päinvastoin olen tahtonut näyttää, miten paljon nykyään vaaditaan alkutietoja ja kykyjä niiltä, jotka aikovat seminaareihin pyrkiä, etteivät suotta aikojaan sellaiset henkilöt, jotka ovat sopimattomia, menisi tutkinnoille seminaarien opettajien vaivaksi ja itselleen harmiksi ja aineelliseksi vahingoksi."
No, millainen ihminen sitten sopii opettajantoimeen? Wesalan mukaan on kysyttävä itseltä:
Opettajatoimeen aikovalla henkilöllä tarvitsi hänen mukaansa ennen kaikkea olla”Lienenkö minäkin sovelias Herran työhön?”
- kristillis-siveellinen mielenlaatu,
- rakkaus lapsia kohtaan,
- hyvät luonnonlahjat, varsinkin hyvä puhekyky, laulukyky,
- taipumusta puhtauteen, siisteyteen, järjestyksen pitoon j.n.e.,
- joiden y.m. avujen lisäksi tarvitsee olla hyvä terveys,
"Ottakoon myös huomioon, onko hänellä aineellisten varojen puolesta mahdollista käydä seminaari läpi sillä se tulee kustantamaan ainakin 2000 markkaa."Wesalan opetusoppi?
WESALAN opetusoppi olisi huikeaa löytää, mutta netissä ei ole siihen kuin yksi viittaus. Helmetkään ei tunne sitä. Jotan voi kuitenkin päätellä seuraavista katkelmista, otsikon aijon opettajaksi alla.
" Minulle tullaan siis uskomaan yhteiskunnan oravainio…
- Vanhemmat odottavat kuuliaisia lapsia.
- Isännät ja emännät rehelistä palvelusväkeä,
- sielunpaimenet otollisia sanakuulijoita,
- hallitus uskollisia ja kunnollisia alamaisia,
- yhteiskunta kelpo työntekijöitä, taitavia isäntiä, sopuisia aviopuolisoita ja lastensa parasta valvovia vanhempia,
- kirkko vakaita jäseniä,
- Jumala rohkeita ja vilpittömiä tunnustajia,
- Vapahtaja uskollisia seuraajia ja
- taivaan asukkaat autuaallisia kanssaperillisiä
"… Jumala tulee siis asettamaan minut niin sanoakseni näkyväksi suojelusenkeliksi huostaani uskotuille lapsille."
"... siis tule minun vastaisessa toimessani olla monen nuoren, kokemattoman ja varomattoman vaeltajan tieoppaana ja matkakumppanina heidän vaivalloisella matkallaan kohti isänmaata, kohti taivaallista Jerusalemia... Voi minua jos olen sokea taluttaja."Valmistautuminen valmistuslaitokseen joka valmistaa pääsytutkintoon
Opas ei ollut pelkkä kesäkurssin myyntiesite. Se sisälsi myös
"tarpeellisia ohjeita ja viittauksia niihin asioihin, jotka etupäässä ovat oppikirjoista luettavat... Kuinka seuraavan kesän kurssille tuli talven aikana valmistautua... siltä varalta, että täkäläiseen valmistuslaitokseen aikovat henkilöt kykenisivät ennen tänne tuloansa mahdollisimman suureksi hyödykseen käyttämään tämän talvista itsekseen lukemistaan. Siten on mahdollista ennen laitokseen saapumista saada ikäänkuin imetyksi alempana mainituista kirjoista parhaat mehut, vieläpä lisätyillä tiedoilla höystettyinä."Oppaassa on pitkä lista oppikirjoja, joiden lukeminen on tarpeellista. Niihin kuuluu mm. Raamattu ja Katekismus sekä joukko kansakoulun oppikirjoja historiasta, maantiedosta ja luonnontiedosta.
Kiertokouluosastolle aikovien tarvitsi myös lukea K. Wesalan toimittama ”Opetusoppia”- teos.
Seminaariosastolle tuleville annetttiin tärppejä, mitä oppikirjoista erityisesti kannattaa opetella.
Raamatun tunteminen oli seminaareihin aikoville välttämätöntä. "Varsinkin seuraavat paikat ovat tarkoin muistiin saatettavat: Isämeidän rukous, 10 käskyä, Apostolinen uskontunnustus, Herran siunaus...."
Wesala kehoitti harjoittelemaan Raamatun kohdan pikaista löytämistä. ”Lyhyt katekismus” oli luettava ulkoa. Historia oli "paras lukea kokonaan selväksi: Kaikki historian rajakohdat (esim. vanha aika keskiaika) ja käännekohtaiset henkilöt (mm.Aleksanteri Suuri, Napoleon I, Eerik IX Pyhä, Kustaa Vaasa… Aleksanteri I ja II… ). Käännekohtaiset vuosiluvut esim. 476, 1096, 1157, 1323, 1453, 1517, 1523, 1617, 1648, 1721, 1809. Sotia luettaessa on ennen kaikkea tärkeää muistaa sodan syyt ja rauhan ehdot..."
Laskuopista oli tärkeää opetella kirjoittamaan lukuja nopeasti toisen sanelun mukaan. Kertomataulu ja metriset mitat ja kaikki laskusäännöt oli osattava erinomaisen hyvin ulkoa.
Luonnontiedossa oli osattava eläinten yleiset tuntomerkit ja miten eläimet (esim. lehmä ja lammas) eroavat toisistaan. Niinikään oli osattava kasvien osa ja mikä on niiden (esim. juurien) tarkoitus oli
Myös mm. laulua oli harjoiteltava.
"Korvaa tarvitsee harjoittaa tapaamaan soittokoneesta (harmooni tai virsikantele) tarkoin ne äänet, jotka siitä toinen antaa."Oppaassa oli myös eri seminaareissa sisäänpääsytutkinnoissa "viime vuosina laskettavina olleista lasku- ja mittausopin esimerkkejä." Tässä pari niistä:
6. Suorakulma jaetaa 16 osaan. Montako astetta, montako minuuttia, montako sekunttia on jokainen osa. ( 5°, 37´ , 30 ”)Kirjoittajasta
7. Mies ansaitsee päivässä 3,74 mk. Paljonko hän ansaitsee 7,5 viikossa (168, 3 mk)
20. Paljonko korkoa kasvaa 920 mk syysk. 17 p:stä seuraavan vuoden toukokuun 5p:ään 4,5 %:n mukaan. (26 mk 20 p)
Kaarlo Wesala (1856 – 1947) oli torpparinpoika. Hän kävi Leviäisen maanviljelyskoulun ja oli pari vuotta tukkipäällikkönä. Vuonna 1883 hän pääsi Jyväskylän kansakouluopettajaseminaarin. Valmistuttuaan hän oli opettajana useilla paikkakunnilla. Hän oli suorittanut Turun tuomiokapitulissa saarnalupatutkinnon, ja toimi opettajantoimensa ohessa saarnaajana Tyrvään Sammaljoen kirkossa yhdeksän vuotta. Kuortaneella hän oli opettajana vuosina 1902 - 1918. Siellä hän jatkoi jo Tyrväällä 1896 aloittamaansa yksivuotista esiseminaaria.
Vuonna 1906 (oikea vuosi taitaa olla 1912?) siitä muodostui koko lukuvuoden kestävä oppilaitos, jossa oli noin 100 oppilasta kerrallaan. Oppilaat tulivat sinne eri puolelta Suomea aina Lappia myöten. Vuodessa valmistui keskimäärin 52 opettajaa. Kaarlo oli esiseminaarin johtaja ja hänellä oli kaksi päätoimista opettajaa. Seminaari toimi noin 20 vuotta ja ennätti kouluttaa noin 3000 opettajaa.
Kaarlo erosi opettajan virasta vuonna1918 ja asettui eläkeläisenä asumaan Kuortaneen kirkon lähelle. Hän johti kiertokouluseminaaria vielä useita vuosia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti