Tilaisuus on keskiviikkona 31.10.2018 klo 9 ̶ 13 Paasitornissa Helsingissä.
Tottakai. Ei vain siksi, että pääsee itseään parempaan kahviseuraan. Vaan siksi, että päättöarvioinnin kehittämisessä on kyse merkittävästä oikeusturva-kysymyksestä. Itse olen kannattanut pitkään mm. perusopetuksen suorittamisen minimi-osaamisen tarkkaa määrittelyä. Selvitysten ja tutkimusten mukaan nykyään päättötodistuksen arvosanat eivät vastaa mitattua osaamista.
Iso ongelma on myös maahanmuuttajanuorten - erityisesti niiden, jotka tulevat Suomeen kesken peruskoulun vailla aiempaa koulukokemusta - syrjäytyminen nykyjärjestelmässä. Minimisosaamisen määrittely auttaisi heitä ja heidän opettajiaan. Yksin tämä ei riitä. Pitäisikö Suomi2-kielen opetuksessa ja oppimateriaaleissa käyttää vahvasti selkokieltä?
IDEA ns. perusoppimäärän määrittelystä ei ole uusi. Viittasinkin tähän ollessani viime syksynä sivistysvaliokunnan kuultavana.
 |
| Klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi |
1970-luvulla Kouluhallitus käynnisti hankkeen, jonka tehtävänä oli määritellä perusoppiaines. Siis se osaaminen, joka jokaisen suomalaisen olisi hallittava selvitäkseen elämässä.
Nykyinen opetussuunnitelma on maksimaalinen, siihen on koottu kaikki arvokas opittava. Siinä on kuvattu arvosanaan 8 vaadittava osaaminen, mutta ei sitä osaamista, mistä ei tingitä kenenkään kohdalla.
Meidän pitäisi viedä 1970-luvulla kesken jäänyt projekti maaliin: määritellä oikeasti, mitä on yleissivistys, jokaisen tarvitsema sivistys. Ja sitten järjestää koulu niin, että vaikka korvasta vetäen- kuten Vilho Hirvi aikanaan asian ilmaisi- jokainen oppii ne asiat. Samalla koulupäivään voitaisiin raivata tilaa omien vahvuuksien ja oman intohimon löytämiselle.
 |
| Klikkaamalla saa nimet suuremmiksi. Olen merkinnyt väreillä itselleni tuttuja. |
OSALLISTUJALISTA on pitkä. Mukana on myös koulun arkityön, tutkimuksen, opettajan- koulutuksen ja hallinnon osaajia. Mukana on myös useita tuttuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti