Werkko kuuluu ensimmäisen seminaarikoulutuksen saaneeseen kansakoulunopettajien sukupolveen. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna1873, ja toimi sen jälkeen opettajana useilla paikkakunnilla: Huittisissa, Tuusulassa ja Turussa.
Vuonna 1896 hän muutti Helsinkiin johtamaan perus-tamaansa esi-, pikku- ja kiertokouluseminaaria. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1916 saakka. Seminaarin toiminnasta on tehty erillinen muistojulkaisu (Werkko (toim.) 1916).
Werkkoa pidetään alkuopetuksen kehittämisen pioneerina. Häntä voidaan pitää myös kansalaiskoulun yhtenä isistä. Ensimmäinen kehitelmä jatko-opetuksen kehittämiseksi oli nimittäin hänen vuonna 1885 esittelemä jatkokurssi-idea, jota kokeiltiinkin Helsingissä.
Werkon sanotaan tehneen töitä tauotta kansan sivistämiseksi. Hän oli ahkera kirjoittaja. Hän kirjoitti ja toimitti useita kouluasioita käsitteleviä teoksia ja julkaisi vuodesta 1905 aikakauskirjaa "Alempi kansakouluopetus". Energiaa hänellä riitti vielä perustamaan ja johtamaan monia alan yhdistyksiä.
Edunvalvonnan alalla Werkko oli sitkeä pioneeri. Hän teki useita yrityksiä opettajien yhdistyksen perustamiseksi aikana, jolloin kaikenlaista järjestäytymistä pidettiin uhkana. Vuonna 1877 perustettiin Kaarle Werkon aloitteesta Vanajassa "Hämeen kansakoulun suosijain yhtiö". Toiminta kuitenkin raukesi, kun viranomaiset eivät vahvistaneet yhtiön sääntöjä. Silti tästä vuodesta lasketaan opettajien ay-toiminnan alkaneen.
Vuonna 1884 Werkko perusti Turussa "Kansakoulun suosijain Seuran". Kun se ei saanut lupaa toimia valtakunnallisena yhdistyksenä, toiminta sammui vuodessa. Vuonna 1887 Werkko yritti perustaa valtakunnalisen yleisen kansakoulun-opettajayhdistyksen tällä kertaa Tammisaaressa. Senaatti kuitenkin hylkäsi tämänkin anomuksen. Vasta yritys vuonna 1892 Suomen Opettajayhdistyksen perustamisesta meni läpi. Näin syntyi SKL:n ja SOLin edeltäj vuonna 1893. Liitto oli aatteellinen: se halusi edistää kansakouluaatetta kristilliseltä pohjalta. Sääntöihin edunvalvontatehtävä tuli vuonna 1908, mutta konreettia edunvalvontatyötä oli vähän. Opettajien palkat säädettiin maaseudulla lailla. Kaupungeilla oli oikeus itse päättää opettajien palkat. Werkko toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1893–1896.
Werkko edisti monin tavoin kansakouluasiaa. Hän sai aikaan kansakoululaisten kesäsiirtolatoiminnan aloittamisen. Kansanopistojen asiaa Werkko edisti mm. julkaisemalla jo vuonna 1881 teoksen Pohjoismaiden kansanopistoista ja niiden perustamisesta Suomeen. Hän ajoi innokkaasti myös kansankirjastojen asiaa, ja laati vuonna 1879 teoksen Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lastenkirjastoista. Hän ehdotti kirjastoja myös armeijaan. Werkko oli myös ensimmäisiä lasten parissa Suomessa raittiustyötä tehneitä henkilöitä.
Lähteitä
Kailanpään, Aarre (1962). Kansalaiskoulu. Helsinki: WSOY.
Tammivuori, Aimo. (1986 ). Sata vuotta opettajien ammattijärjestötoimintaa. Suomen Opettajain Liiton historiaa. Helsinki: SOL.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_Werkko
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6522/
ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/download/1389/1236
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti