Vaikka julistuksen pääfokus onkin lainsäädäänössä ja resurssien alla-koinnissä, lapsen oikeuksien tulee toteutua myös koulussa, sen arjessa ja pedagogiikassa.
- Oleellista on lapsen kuuleminen. Lapsen osallisuus. Lapsen subjektius, Kurttila toteaa.
LAPSET tulisi ottaa mukaan koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin.
- Lapsen tulisi saada olla mukana arvioimassa lähtötilannetta ja esittää oma arvioinsa siitä, mitä koulun arki on. Hänen tulisi saada olla osa keskustelua opetuksen tavoista.
UUDEN opetussuunnitelman luonnokseen onkin kirjattu aikaisempaa vahvemmin lasten oikeus olla mukana päättämässä mm. opetusmenetelmistä.
LAPSEN oikeuksien keskiössä ovat aikuisen ja lapsen roolit.
- Monessa maassa lapsi on vain aikuisen toiminnan objekti, toki rakkaudellisen toiminnan. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsi on yhteiskunnan kansalainen, jolla on oikeus olla subjekti, vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, Kurttila muistuttaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi jätettäisiin yksin tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
- Lapsen oikeuksien julistuksessa ei oikein käydä dialogia kahden eri lapsikäsityksen: kompetentin ja suojeltavan lapsikuvan välillä. Lapsi on siinä sekä itsenäinen toimija että suojelun kohde. Raja, mistä lapsi saa päättää, ei ole ihan selkeä.
- Aikuisen tehtävä on haastaa lapsi pohtimaan, mikä on hänen etunsa. Kuullaan, miten lapsi asiat kokee, mutta aikuinen määrittelee, mitä siitä seuraa. Aikuisen vastuu ei poistu, Kurttila muistuttaa. Lapsi ei saa tehdä itselleen pahaa.
KURTTILA on erityisen huolissaan lasten eriarvoisuudesta.
- Tässä ajassa lasten yhdenvertaisuudesta ollaan ihan liian vähän huolissaan. Elämme itsekästä aikaa.
T'ästä näkökulmasta Kurttila on ottanut vahvasti kantaa mm. lasten omien älykännyköiden tuontiin kouluun.
- Kaikissa tällaisissa ratkaisuissa pitäisi tehdä lapsivaikutusselvitys: siis selvittää, kuinka jokin ratkaisu vaikuttaa lapseen ja erityisesti uhanalaisessa asemassa oleviin lapsiryhmiin.
Kurttila kannattaa myös oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuoteen.
- Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsuus ulottuu 18 vuoteen. Olisi johdonmukaista jatkaa oppivelvollisuutta tuohon ikään saakka.
KURTTILA toivoo opettajilta rohkeutta kehittää opetusta ja koulua lapsen oikeuksien julistukseen osoittamaan suuntaan.
- Lukuisat opettajat ovat uskaltaneet ottaa lapset mukaan opetuksen suunnitteluun ja arvointiin. Kannattaa kuunnella heitä ja lapsia. Se ei vaadi lakien eikä opetussuunnitelman muutoksia.
PS. Lue myös vanhempi blogi http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/07/kuukauden-kirja-oppilaan-oikeudet.html Siinä esitellään teos: Hakalehto-Wainio, S. (2012). Oppilaan oikeudet opetustoimessa. Helsinki: Helsingin Kamari Oy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti