 |
Todennäköisesti Suomen vanhin kansakoulu on Erkylän kartanon
ylläpitämä Eskon kansakoulu. Se aloitti toimintansa vuonna 1857. Siitä ei ole
kuvaa. Savilahden kansakoulu perustettiin 1858. Koulu on kuulema
maamme neljänneksi vanhin ja samalla Etelä-Pohjanmaan vanhin
kansakoulu
|
TÄSSÄ toisessa osassa suomin Ahosen teosta ensimmäisen kansakoulunopettajapolven näkökulmasta. Millaiseksi kansakoulunopettajan alkuperäinen opettajuus syntyi tämän teoksen valossa? Entä toisen opettajapolven? Aloitan pohtimalla...
Miksi kansakoulu rakennettiin Suomeen 1860-luvulla?
Ensimmäinen ammattiopettajuus
Kansakoulussa oivallettiin opettajan suuri merkitys. Opettajan piti sytyttää oppilaissaan sammumaton tiedonjano ja lukemisen harrastus. Siksi opettajan oli itse päästävä sivistyksen makuun. Useavuotinen seminaarikoulutus istutti talonpoikiin sivistyksen ja isänmaallisuuden.
Cygnaues ja Snellman kiistelivät opettajuudesta. Kumpikin piti sitä tärkeänä, mutta Snellmanin mielestä opettaja voisi siirtyä muutaman vuoden kuluttua talonpojaksi. Ilmeisesti hän suunnitteli opettajista kunnallishallinnon tukipykäväitä. Cygnaeus oli pysyvän uran kannalla. Toisalta hän ehdotti, että opettaja palkattaisiin vain viideksi vuodeksi kerrallaan.
Cygnaeus halusi opettajiksi nimenomaan säätyläissäädyn tyttöjä. Snellman taas talonpoikaispoikia. Näin kävikin. Kuten muualta tiedetään Cygnaeus halusi naisopettajien pysyvän naimattomina. Näin kävi vain aluksi.
Siitä miten lapsia tuli opettaa, herrat olivat myös erimieltä. Snellman kannatti kuria. Cygnaeus oli filantrooppina lempeän opetuksen kannattaja. Snellman kannatti lukukirjoja lukemalla oppimista. Cygnaeus kannatti käytännön läheisiä menetelmiä, ennen muuta havaintojen opettelua ja käden töitä.
Ensimmäinen opettajapolvi sai seminaarikoulutuksen. Cygnaeus toivoi heidän pyvyvän ensimmäisessä virkapaikassaan vahvistamassa kansakouluaatetta (tiedämme tämän muualta). Työ oli vaativaa. Kansakoululla ei ollut opetussuunnitelmaa ennen vuotta 1881. Sillä ei ollut säädöksissä mainittua kasvatuspäämäärää (tiedämme muualta). Oppilailta vaadittiin maalla lukutaitoa- mutta sitä ei aina ollut. Ryhmäkoot olivat suuria (tiedämme muualta). Opetustarvikkeista ja kirjoista oli pula. Koulutalot olivat puutteellisia. Koulussa oli yksi opettaja (maaseudulla).
Koulunkäynti oli vapaaehtoista, ja moni jätti sen kesken. Opettajalla oli oikeus kurittaa fyysisesti. Koulu myös maksoi (Tiedämme muualta). Monet valitsivatkin mieluummin kirkollisen kiertokoulun, joka vastasi usein rahvaan odotuksia. Kansakoulunopettajat vastasivat supistamalla opetusta.
Työn raskaudesta huolimatta ensimmäinen kansanopettajapolvi paloi intoa. Heistä tuli merkittävä kansakoulun edistävä voima. Mikä heitä innosti? Cygnaeuksen henki. Säätyläisnaisille kansakoulunopettajuus tarjosi mahdollisuuden emansipaatioon. Maaseudulla kansakouluopettajuus oli myös sosiaalista nousua kunnan sivistyneistön joukkoon. 1870-luvulla kansansivistysjanke sai vauhtia. Suomenmieliset olivat saamassa suomenkielisiä oppikouluja, nyt huomattiin myös kansakoulujen merkitys.
He pitivät säännöllisiä kokouksia, joissa nostivat esiin ajankohtaisia asioita.
1880-luvun lopulla he myös järjestäytyivät - virkavaltaa uhmaten.
Toinen kansanopettajapolvi
Toinen opettajapolvi pääsee aloittamaan toisenlaisesta tilanteessa kuin ensimmäinen. 1881 oli siis luotu ensimmäinen opetussuunnitelma (Mallikurssit) . Uran ensimmäisellä vuosikymmenelle annetaan piirijakosäädös, joka määrää kunnille koulupakon. Kansakoulun kansallisuutta rakentava tehtävä korostuu, kun vuosisadan taitteessa alkavat venäläistämistoimet- tiedämme sen muualta.
Toinen sukupolvi tekee työtään autonomian ajan loppuun saakka. Sen henkiseksi isäksi nousee Mikael Soininen.
Sirkka Ahosen mukaan Suomi oli 1800-luvun puolivälissä köyhä maatalousvaltainen, staattinen sääty-yhteiskunta. Sen suuria ongelmia olivat köyhäläisyys, tautisuus ja irtolaisuus. Kaikkialla Euroopassa levisi kansanopetuksen hanke, jolla pyrittiin opettamaan köyhät auttamaan itseään.
 |
| On myös väitetty, että vanhin kansakoulu löytyy Sammatista (kuva), Joidenkin mielestä se on Jyväskylässä. |
Suomessa tämä hanke sai meille ominaisia piirteitä. Se kytkettiin kansakunnan rakentamiseen hankkeeseen. Autonomisen Suomen sivistyneistö oli syttynyt kansallisaatteelle. Suomesta haluttiin tehdä sivistysvaltio. Liberaalit pitivät kansansivistystä edistyksenä. Konservatiivit uskoivat, että koulutus auttaisi vastustamaan kumouksellisia ajatuksia. Syntyi tarvittava koalitio ajamaan kansakoulua. Kansakoulu oli kaikille ratkaisu omiin kysymyksiin. Unelman toteutuminen edellytti kompromisseja. Syntyy kansakoulu joka ei ole yksin kenenkään toiveiden mukainem:
- se saa olla maaseudulla ja kaupungeissa erilainen.
- maaseudulla koti ja kirkko saavat jatkaa alkuopetusta.
- kansakoulu jää kaikille vapaaehtoiseksi. Oppivelvollisuuta ei tullut
- siitä tulee ennenmuuta maalaisten, talonpoikien koulu
- kansakoulussa korostuvat käytännön taidot ja tiedon soveltaminen.
- valtio kontrolloi opetusta
- opetus tapahtuu rahvaan omalla kielellä.
- aluksi poikia ja tyttöjä opetettiin eri tilassa.
Ensimmäinen ammattiopettajuus
Kansakoulussa oivallettiin opettajan suuri merkitys. Opettajan piti sytyttää oppilaissaan sammumaton tiedonjano ja lukemisen harrastus. Siksi opettajan oli itse päästävä sivistyksen makuun. Useavuotinen seminaarikoulutus istutti talonpoikiin sivistyksen ja isänmaallisuuden.
Cygnaues ja Snellman kiistelivät opettajuudesta. Kumpikin piti sitä tärkeänä, mutta Snellmanin mielestä opettaja voisi siirtyä muutaman vuoden kuluttua talonpojaksi. Ilmeisesti hän suunnitteli opettajista kunnallishallinnon tukipykäväitä. Cygnaeus oli pysyvän uran kannalla. Toisalta hän ehdotti, että opettaja palkattaisiin vain viideksi vuodeksi kerrallaan.
Cygnaeus halusi opettajiksi nimenomaan säätyläissäädyn tyttöjä. Snellman taas talonpoikaispoikia. Näin kävikin. Kuten muualta tiedetään Cygnaeus halusi naisopettajien pysyvän naimattomina. Näin kävi vain aluksi.
Siitä miten lapsia tuli opettaa, herrat olivat myös erimieltä. Snellman kannatti kuria. Cygnaeus oli filantrooppina lempeän opetuksen kannattaja. Snellman kannatti lukukirjoja lukemalla oppimista. Cygnaeus kannatti käytännön läheisiä menetelmiä, ennen muuta havaintojen opettelua ja käden töitä.
Ensimmäinen opettajapolvi sai seminaarikoulutuksen. Cygnaeus toivoi heidän pyvyvän ensimmäisessä virkapaikassaan vahvistamassa kansakouluaatetta (tiedämme tämän muualta). Työ oli vaativaa. Kansakoululla ei ollut opetussuunnitelmaa ennen vuotta 1881. Sillä ei ollut säädöksissä mainittua kasvatuspäämäärää (tiedämme muualta). Oppilailta vaadittiin maalla lukutaitoa- mutta sitä ei aina ollut. Ryhmäkoot olivat suuria (tiedämme muualta). Opetustarvikkeista ja kirjoista oli pula. Koulutalot olivat puutteellisia. Koulussa oli yksi opettaja (maaseudulla).
Koulunkäynti oli vapaaehtoista, ja moni jätti sen kesken. Opettajalla oli oikeus kurittaa fyysisesti. Koulu myös maksoi (Tiedämme muualta). Monet valitsivatkin mieluummin kirkollisen kiertokoulun, joka vastasi usein rahvaan odotuksia. Kansakoulunopettajat vastasivat supistamalla opetusta.
Työn raskaudesta huolimatta ensimmäinen kansanopettajapolvi paloi intoa. Heistä tuli merkittävä kansakoulun edistävä voima. Mikä heitä innosti? Cygnaeuksen henki. Säätyläisnaisille kansakoulunopettajuus tarjosi mahdollisuuden emansipaatioon. Maaseudulla kansakouluopettajuus oli myös sosiaalista nousua kunnan sivistyneistön joukkoon. 1870-luvulla kansansivistysjanke sai vauhtia. Suomenmieliset olivat saamassa suomenkielisiä oppikouluja, nyt huomattiin myös kansakoulujen merkitys.
He pitivät säännöllisiä kokouksia, joissa nostivat esiin ajankohtaisia asioita.
1880-luvun lopulla he myös järjestäytyivät - virkavaltaa uhmaten.
Toinen kansanopettajapolvi
Toinen opettajapolvi pääsee aloittamaan toisenlaisesta tilanteessa kuin ensimmäinen. 1881 oli siis luotu ensimmäinen opetussuunnitelma (Mallikurssit) . Uran ensimmäisellä vuosikymmenelle annetaan piirijakosäädös, joka määrää kunnille koulupakon. Kansakoulun kansallisuutta rakentava tehtävä korostuu, kun vuosisadan taitteessa alkavat venäläistämistoimet- tiedämme sen muualta.
Toinen sukupolvi tekee työtään autonomian ajan loppuun saakka. Sen henkiseksi isäksi nousee Mikael Soininen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti