Lapset muodostavat ryhmiä luonnostaan. Tämä ryhmä on The Termites vuodelta 1965 |
2000-LUVUN pedagogiikassa ymmärretään, kuinka tärkeitä luokkatoverit ovat. Erilleen jääminen on ahdistavaa, ja hyväksytyksi tuleminen on polttavan tärkeää
Lasten tarvetta kuulua ryhmään voidaan käyttää kouluksi hyväksi sen sijaan, että istutetaan lapset omissa pulpeteissaan erillään toisistaan. Muutaman oppilaan ryhmästä saadaan yksi luokkaan virtaa tuova dynamo, ryhmään kuulumisen ja yhdessä onnistumisen ilo. Lapsi ei kykene hallitsemaan kokonaisen luokan, lauman, ryhmäsuhteita, siksi kannattaa käyttää kasvattavia pienryhmiä.
Miksi kannattaa muodostaa luokassa ryhmiä?
Ryhmää kannatta käyttää oppimisen ja kasvun tukena. Kun ryhmän jäsenten välille syntyy kiintymystä, koheesiota, luokan ilmapiirikin paranee.Ja kuten Koskenniemi ja Hälinen aikanaan kirjoittivat: "siteiden yhdistämää ryhmää on helpompi käsitellä kuin oppilasjoukkoa, joissa tällaisia siteitä ei ole".
Ryhmälle annetaan vastuuta sen jäsenten hyvinvoinnista ja tehtävistä aikuisten ohjauksen rinnalla. Ryhmässä voidaan myös oppia paremmin kuin yksin töitä tehtäessä. Yksilö saa ryhmässä enemmän ideoita. Toisten läsnäolo motivoi. On pakko selventää ajatuksia, kun joutuu kertomaan niitä muille.
Kun koulua käydään ryhmässä, opitaan tärkeitä taitoja: pitämään itseä kurissa, tekemään kompromisseja ja sietämään vähemmistöön jäämistä. Ryhmässä voi oppia johtamaan, tottelemaan, ottamaan vastaan ohjeita ja palautetta. Ryhmässä saa harjoitella tekemään työtä yhdessä sovussa ja tehokkaasti, tuleman toimeen toisten ja erilaisten kanssa, ratkomaan riitoja ja tekemään kompromisseja.
Kun koulutyötä tehdään ryhmässä, saadaan samalla kokemuksia työn eri vaiheiden hallinnasta. Näitä vaiheita ovat 1) työhön ryhtyminen,2) työn jakaminen kunkin osaamisalueita optimaalisesti hyödyntäen, 3) itse työskentely: virikkeiden antaminen toisille, oman osaamisen antaminen toisten käyttöön, ohjeiden noudattaminen, 4) työn loppuunsaattaminen ja aikataulussa pysyminen.
Kun hyvin käy, onnistutaan myös hallitsemaan kiusaukset sooloilla, pihdata tietoa, riidellä, jättää toinen yksin, määräillä, laiskotella sosiaalisesti, siirtyä korviketoimintaan ja käyttää aikaa jutusteluun, valitteluun sekä vastaan vänkäämiseen.
Ryhmä ei muodostu jäsentensä kasvua tukevaksi itsekseen. Opettajan tulee omilla toimillaan luoda luokkaansa yhteisörakenteita ja ohjata ryhmien prosesseja toivottuun suuntaan.
Sopivana ryhmäkokona pidetään usein 2-4 oppilasta. Ryhmän tulisi saada olla koossa riittävän kauan, jotta se saisi kypsyä. Toimivan ryhmän löytyminen voi kestää jopa kuukausia.
Kuinka ryhmä saadaan käyntiin?
Ryhmä ei osaa heti toimia tehokkaasti. Ensin pitää oppia tuntemaan oma porukka ja luottamaan toisiin. Ryhmäyttäminen on toimintaa, jossa oppilaiden välistä keskinäistä tuntemista, luottamusta, turvallisuutta ja viestintäkykyä pyritään kehittämään erityisillä ryhmäytymisharjoitteilla. Niillä luodaa pohjaa todelliselle yhteistoiminnalle. Erityisiä ryhmääntymistehtäviä on vaikka kuinka paljon. Tyypillisiä ovat
- ryhmän jäsenten nimien opettelu
- toisiin tutustuminen (lempiruoka...)
- kaikille yhteisten tekijöiden etsiminen
- vuorollaan jokaisesta myönteisten puolien etsiminen (prosessin ajan hän on poissa)
- oman logon, ryhmän nimen, tunnuslauseen tms. kehittely
- pelit ja leikit
- turvallisuusharjoitukset
Ryhmäytymistä opitaan myös tekemällä pieniä yhteistyötä vaativia tehtäviä yhdessä.
Ryhmäytymisen käynnistyessä opettajan rooli on ensiarvoinen. Ryhmän alkuvaiheeseen kuuluu epävarmuutta, pelkoja ja itsensä suojaamista. Jokainen haistelee, onko hän oikeassa porukassa vai haluaako hän ”oikeasti” kuulua jonnekin muualle. Yksilöt haluavat usein olla ”samanlaisia”.
Opettajan kannattaa aluksi tutustuttaa oppilaat toisiinsa myönteisillä, iloisilla ja toiminnallisilla pikkutehtävillä. Ihmiset liittyvät ryhmään toisen ihmisen kautta. Siksi on tärkeää saada ryhmän jäsenet kohtamaan kaikki muut vuorollaan. Opettaja pyrkii ryhmän muodostumisvaiheessa takaamaan sen, että kaikkien ääni kuuluu. Muodostumisvaihe kestää niin kauan, että oppilaat ovat tutustuneet toisiinsa kunnolla.
Kun ryhmille annetaan tehtäviä, samalla tarkkaillaan,
a) kuinka itse tehtävä sujuu (lopputulos)
b) kuinka ryhmän toimii ryhmänä (kuka oikeasti johtaa, kuinka työ jaetaan - annetaanko kaikille töitä ja tilaa, kannustetaanko, autetaanko).
Opettajan kannattaa myös kertoa oppilaille muutama tosi seikka. Esim.
Ryhmä haluaa pitää jäsenen, joka
- hyväksyy ryhmän tavoitteen
- ottaa vastuuta
- jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan
- antaa tietonsa ja taitonsa ryhmän käyttöön
- tekee töitä ryhmän eteen
- hyväksyy säännöt ja rajoitukset
- puolustaa ryhmää
Ryhmä hylkii jäsentä, joka
- hallitsee ja ottaa ryhmän omaan käyttöönsä,
- on itsekäs
- ei jaa tai puhuu liikaa
- vähättelee tavoitetta, vastustaa ryhmän tavoitteita
- loukkaa tai ivaa ryhmän sääntöjä
- moittii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti