Mukavia uutisia osa 1

Kouluttajina Ruusutorpan koulun auditoriossa olivat
Salla Pyymäki (vas),  Marja-Liisa Heikkilä (oik) ja
Marjo Sotala.

EILISEEN torstaihin mahtui myös oikein mukavia uutisia ja tapahtumia.

OVTES- KOULUTUS

Työmarkkinalakimies (itse opettaja) Salla Pyymäki
KT:sta johdatteli taitavasti rexejä pohtimaan, mitä kaikkea tarkoittaa olla työnantajan edustaja.

Työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeus eli direktio-oikeus. Rehtorin tulee ja hän saa suunnitella  ja järjestää työt tarkoituksenmukaisesti. Hänen tehtävänään on myös motivoida (rexi huolehtii "henkilöstön aikaansaannoskyvystä"). Hänen tulee puuttua, kun työssä tulee ongelmia.

KVHL 2§ ja 17§  (laki kunnallisesta viranhaltijasta) on  juridinen perusta sille, että rehtorilla on oikeus antaa virkakäskyjä, ja henkilökunnalla vastaavasti kuuliaisuusvelvollisuus. Opettajien tulee  noudattaa rehtorin toiminvaltansa mukaan antamia käskyjä.

KT:n kanta on, että rehtori  päättää, mitä opettaja tekee, miten, missä ja milloin. Tätä oikeutta rajoittavat  toki tietyt lait (esim. työsuojelu, tasapuolisuusvaatimus jne.). Uusi asia minulle oli, että virkaehtosopimuskiistoissa työnantajalla on ns. tulkintaetuoikeus. Niin pitkään kuin jokin asia on riitainen, mennään työnantajan tulkinnan mukaan.

PUHUIMME myös tosi vaikeasta asiasta: opettajan työn kokonaisuudesta. Miten paljon ja mitä opettajan tulee tehdä töitä? Opettajillahan ei ole samalla lailla työaikaa kuin pääosalla muita ihmisiä. Pyymäki jäsensi asiaa seuraavasti:

• Opettajalla on  opetusvelvollisuustyöaika. Hän opettaa 45 min (60 minuutista). Jokaisesta tunnista jää 15 minuuttia, joka on sekin työaikaa- ei taukoa.
• Muutakin kuin tunnit kuuluu opettajan virkatehtäviin. Opettajan on hoidettava ne viivytyksettä. Minsta nuo virkatehtävät tulisi selkeästi määritellä. Osa näistä tehtävistä on kirjattu työn vaativuuskriteereihin (niistä siis maksetaan palkkaa). Osa kulkee perimätietona.
• OVTESSIn mukaan opettajan työvelvollisuuteen kuuluu myös 3 koulutuspäivää (VESOT), 3 yt-tuntia joka viikko ja erityistehtävät, jotka on määrätty (esim. ATK-laitteiden hoito) ja joista maksetaan.
• Työnantajalla on oikeus edellyttää, että kaikki oppitunnit, joista maksetaan, myös pidetään. Niinpä KT ohjeistaa teetättämään mm. samanaikaisopetuksena tunnit, jotka jäävät pitämättä esim. yläkoulujen koeviikkojen ja TET-harjoittelun aikana. Espoo ei ole tässä asiassa vielä ärähtänyt.
• Osa opettajan työaikaa on  hänen itsensä disoponoitavissa. KT:n kanta on, että tuntien valmistelu (esim. monistaminen) ja jälkityöt (kokeiden korjaaminen) tulee tehdä omalla ajalla. Rexi voi antaa aikataulut, ja näin vaikuttaa  muutoin esim.  kotona  tehtävään työhän. 
• Työstä ei voi kieltäytyä  sillä perusteella, ettei tehtävästä ole korvausta vessissä.

Tuloksellisuuserä

KUULIMME  myös tämän syksyn palkankorotuksista (Tuloksellisuuserä KT:n yleiskirje 10/2010). Ihan mutkitta ei tuo 0.7%:n järjestelyerän jakaminen ole mennyt. Koska Espoon asettamista kynnystavoitteista ei toteutunut vaatimus, että lyhyet sairauspoissaolot vähenevät, koko summa jaettiin henkilökohtaisina lisinä niille, jotka olivat menestyksellisesti toimineet tietyissä kaupungin nimeämissä tuloksellisuushankkeissa.

Marja-Liisa  Heikkilä kertoi, että opettajien osalta päätökset tehdään 29.10. Nyt lisät ovat korkeampia kuin aikaisemmin. Joillakin jopa 10 %. Ensimmäinen erä maksetaan marraskuun loppuun mennessä ja takautuva osa (syyskuun alusta?) joulukuussa.  Pirjo Mutasen mukaan vastaava summa rahaa siirretään myös kokonaisbudjettiin.

Asialistalla oli myös ohjeita tuntiopettajien palkkaamisesta ja määräaikaisten tehtävien ehdoista.