Vuorolukua on käytetty sekä maailmalla että Suomessa 1900-luvulla useaan kertaan.
OMA ikäluokkani kävi vuorolukua kansakoulussa 1960-luvulla. Minä kävin iltavuoroa kansakoulun joko kolmannella tai neljännellä. En muista sitä katastrofina, mutta aika oli toisenlainen.
Aamuvuoro oli koulussa karkeasti klo 8-13 ja iltavuoro klo 13-18.
Iltavuorolaiset olivat aamun yksin kotona, kun vanhemmat olivat töissä. Koulun mentiin puolilta päivin. Varmaankin suoraan syömään?
Mitenhän koulut silloin siivottiin? Yöllä? Löytyikö opettajia iltavuoroon helpolla? Miten koulunjohtaja selvisivät, kun he olivat vastuussa koulusta about 12 tuntia päivässä? Harmi, etten muista,
2000-luvulla vuoroluvulla on "uhkailtu" muutamaan otteeseen. Jyväskylä teki vuonna 2010 selvitystä siirtymisestä eräissä keskustan kouluissa vuorokouluun. Vantaa harkitsi sitä vuonna 2014. Toistaiseksi sitä ei ole otettu käyttöön eikä ole tuoreita kokemuksia. Espoossa persut ajoivat ideaa edellisellä valtuustokaudella.
PALAUTTAAKSENI muistikuvia esille tästä blogista kolme aikaisemmin julkaisemaani lastua vuoroluvusta. Tein niistä tähän lyhennelmän, ja kunkin lopussa on linkki alkuperäiseen lastun.
Platoon systeemi
 |
| Platoon- systeeminisä oli yhdysvaltalainen opettaja ja sittemmin Indianan osavaltion Garyn kaupungin koulujen ylitarkastaja William Wirt (1874-1938). |
Garyssä päädyttiin malliin, jossa alueen alakoululaiset jaettiin kahteen pataljoonaan (osastoon). Toinen osasto opiskeli (koti)luokissa, toinen aineluokissa, pajoissa, pihalla, jumppasalissa, läheisessä kirjastossa, museoissa, puistoissa, kentällä, uima-altaalla... Auditoriossa katsottiin elokuvia.
Päivä oli jaettu kahteen vuoroon, joissain paikoissa useampiinkin, ja oppilaat siirtyivät pitkin päivää tilasta toiseen. Oppitunnit saatoivat olla hyvinkin lyhyitä, jopa vain 15 minuuttia ja välitunnit vain 2-3 minuuttia.
Malli alettiin toteuttaa vuonna 1907. Oppimistulokset olivat parempia kuin tavallisissa kouluissa, ja oppilaat ja opettajat tyytyväisiä.
Mallia kokeiltiin myös New Yorkissa, siellä se epäonnistui. Mallista tuli poliittinen kiista, ja siitä luovuttiin vuonna 1918. Tästä huolimatta mallia kokeiltiin noin 200:ssa kaupungissa.
Historian tutkija Ronald D. Cohenin mukaan pahimmillaan Garyn koulut olivat paikkoja, joissa kyllästyneitä, pelokkaita oppilaita kuljetettiin loputtomasti luokista, kentälle ja auditorioon. Parhaimmillaan ne olivat vapaita, jännittäviä, luovia ympäristöjä, jotka rikastivat niin rikkaiden kuin köyhien, mustien ja valkoisten, kanta-asukkaiden ja maahanmuuttajien elämää. Monelle ne tarjosivat mahdollisuuden.
Ks. lisää
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2014/11/unohdettuja-pedagogeja-osa-1-william.html
Kansakoulun vuoroluku
Raportissa hän teki yhteenvedon koulun päivittäisen työjärjestyksen kehittymisestä 1500-luvulta 1950-luvulle. Olin luullut, että koulupäivän rakenne on simppeli asia: aamupäivän tunnit, ruokatunti ja iltapäivän tunnit. Mutta päivärytmin historia onkin ollut paljon mielenkiintoisempi ja monivaiheisempi.
Vuorolukua ryhdyttiin käyttämään kaupunkien kansakouluissa jo hyvin varhain, Helsingissä miltei kansakoululaitoksen perustamisesta alkaen. Miksi? Valtionapua ei myönnetty koulutalojen rakentamiseen. Rahaa rakentamiseen ei ollut. Oli pulavuodet ja tuli sota. Lapsimäärät kasvoivat kaupungeissa. Syntyvyys kasvoi...
1880-luvulla helsinkiläiskansakouluissa oli jo käytössä vuorolukujärjestelmä: Aamuvuoron oppilaiden koulupäivässä oli kaksi osaa: klo 8-11 ja 15-17. Keskellä päivää oli neljän tunnin tauko. Iltavuoron oppilaiden koulupäivässä oli niinikään kaksi osaa: klo 11-14 ja 17-19.
Vuoroluku voitiin järjestää myös toisin: aamuvuoron tunnit 8- 10 ja 13-16, ja iltavuoron 10-13 ja 16-18. Kummassakin mallissa oppilaiden koulupäivässä oli viisi tuntia.
Empiirisiä tuloksia vuoroluvusta 1950-luvulla
Viljasen tutkimuskohteena olivat Helsingin kansakoulujen vuorolukuluokat (3-4) lukuvuosina 1954-55 ja 1955-56. Kaikki oppilaat kävivät yhden vuoden aamu- ja yhden vuoden iltavuoroa.
Aamuvuoro kävi koulua klo 8-13 ja iltavuoro klo 13-18. Yhteensä luokkia oli lähes 230 ja oppilaita 800.
Mitä Viljanen sai selville tutkiessaan noin 800:n 3.-4.-luokkalaisen aineistolla vuoroluvun vaikutuksia oppilaiden koulumenestykseen ja hyvinvointiin? Oliko vuoroluku pedagogisesti kelpo järjestely?
Vuoroluku määritellään tutkimuksessa näin: "Samoihin luokkahuoneisiin sijoitetaan päivittäin (päivän eri ajankohtina) opiskelemaan kaksi (joskus jopa kolme) koululuokkaa (edellyttää muitakin tiloja), esim. klo 8-13 ja 13-18."
Poimintoja empiirisistä tuloksista:
1. Nukkuminen
Aamuvuorolaisten yölepo oli koulupäivää edeltävinä öinä riittämätön.
2. Vapaa-aika
Aamuvuorolaisilla vapaa-aikaa oli käytännössä vain koulupäivän jälkeen.
Iltavuorolaiset käyttivät kotitehtäviin enemmän aikaa. He tekivät niitä ennen kouluunmenoa.
Aamuvuoron pojat suhtautuivat kotitehtäviin kielteisemmin kuin iltavuorolaiset.
Iltavuoron oppilaat käyttivät enemmän aikaa kotiaskareisiin.
3. Koulukunto
Vireydessä oppitunnilla (Cancellion-testi)ei ollut eroja 1. oppitunnilla, mutta kolmannella oppitunnilla poikien vireys iltavuorossa oli parempi.
Aamuvuorossa vireys laski päivän mittaan, iltavuorossa kohosi.
Iltavuorolaiset menestyivät paremmin kuin aamuvuorolaiset useiden aineiden arvosanoissa.
Pojat menestyivät paremmin iltavuorossa.
Iltavuoron tytöillä oli paremmat tulokset oppikoulun pääsykokeissa.
Koulumenestys: ei eroja kaikkien aineiden keskiarvoissa. Ei vaikutusta ehtojen määrään tai luokalle jääntiin. Ei vaikutusta pääsemiseen oppikouluun.
Yhteenvetoa koulukunnosta: Ryhmät eivät paljon eroa toisistaan. Eräissä suhteissa iltavuorolaisten tulokset ovat parempia.
4. Oppilaiden suhtautuminen vuorolukuun
Kaikki oppilaat antoivat riidattoman tuomion vuoroluvulle. Sekä tytöt että pojat. 88-94% valitsisi aamuvuoron. Oppilaat viihtyvät aamuvuorossa paremmin kuin iltavuorossa.
VILJANEN listaa vuoroluvun etuja:
- Tarvitaan vähemmän kotiluokkia.
- Voidaan hyödyntää samoja ainetiloja, pihaa, välineitä.
- Huoltohenkilökuntaa ei tarvita enempää. Siivous vain kerran päivässä.
- Lämmityskuluissa säästetään.
- Sama vahtimestari ja johtaja koko päivän.
- Opettajien sijaisjärjestelyt ovat helpompia.
- Kalliiden tilojen ja välineiden tyhjäkäynti vähenee.
HAITTApuoliksi hän esittää seuraavia:
- Voi olla rasittavaa oppilaille ja opettajille.
- Kasvatuksen kannalta turmiollista. Lapset jätetään puoleksi päiväksi katujen kasvatettavaksi.
- Vaikeuksia järjestää kouluruoka oikeaan aikaan.
- Haittoja perhe-elämälle (lapset voivat olla eri vuorossa).
- Opettaja ei valmistele tunteja (ei ole tiloja).
- Opettaja ei voi ohjata yksittäisi oppilaita (ei laiskanläksyä, kerhoja).
Ks. lisää
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2014/02/erkki-viljanen-ja-tutkimusraportti_8.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2014/02/erkki-viljanen-ja-raportti-vuoroluvusta.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti