Opettajan ammattietiikkaa oppimassa

HIENO, kirjoittajilta lahjaksi saatu  kirja ja oma kireä aikataulu ovat  huono yhdistelmä.  Mutta nyt teos on luettu:

Tirri, Kirsi ja Kuusisto, Elina. 2019. Opettajan ammattietiikkaa oppimassa. Helsinki: Gaudeamus

KIRJAN viesti on tosi tärkeä,  mutta vaikka ymmärtää sen intuitiivisesti, kuinka sanallistaa se? Tämä  teksti vaati tarkkaa lähilukua. Todennäköisesti vika on
vain omassa päässäni. Ammattietiikan käsitemaailma näyttää vilisevän  käsitteitä, ja tuntui että jokaisella viitatulla tutkijalla oli omansa. HELP.

VOI olla, että ymmärsin lukemani väärin, mutta tiivistin kirjan messagen 10 väitteeseen:

1. Suomalaisen opettajalla on suuri  vapaus -ja  vastuu

Suomalaisella  opettajalla on jopa poikkeuksellisen suuri vapaus ja vastuu suunnitella ja toteuttaa oppisisältöjä  erilaisille oppilaille. Se tuo myös eettisen vastuun.

2. Suomalainen opettaja on laadukas

Suomalainen opettaja kantaa tuon vastuun. Suomessa opettajuus on aito professio. Suomalainen opettaja on sitoutunut  tukemaan ja auttamaan jokaisen oppilaan kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti riippumatta hänen koulumenestyksestään ja sosioekonomisesta taustastaan. Opettaja on jopa  sitoutunut oppilaansa parhaaseen huolimatta siitä,  pitääkö hän oppilaasta tai onnistuuko hän työssään. Opettajan  ammatillinen  suhde oppilaaseen on pedagogista rakkautta, pyyteetöntä rakkautta.

Opettajat ovat  sitoutunut  myös ammattikuntaansa ohjaaviin eettisiin periaatteisiin ja niiden taustalla oleviin arvoihin. Suomessa opettajat ovat vanneoneet vuodesta 2017 alkaen Comeniuksen valan.

3. Opettajan työ on eettistä

Eettisten periaatteiden taustalla on seuraavia arvoja

• Ihmisarvo
• Totuudellisuus
• Oikeudenmukaisuus
• Vastuu ja vapaus ja 
• Huolenpito

4. Opettajan moraalisuus

Opettajan ammatillisen moraalin ulottuvuuksia ovat:
1. oikeudenmukaisuus -  vrt. Kohlbergin kognitiivinen teoria. Kirja kysyy,  riittääkö se  yksin, mukaan tarvitaan myös  eettistä herkkyyttä ja huolenpitoa.
2. huolenpito - empatia oikeaa ratkaisua etsittäessä tärkeää heikon suojeleminen
3. totuudellisuus - rehellisyys.

Hyvä olisi, jos löytyy ratkaisu, joissa ne kaikki on otetaan huomioon.

Tekijät viittaavat Osariin, joka on tunnistanut 5 erilaista orientaatiota ratkaista  moraalisia dilemmoja.

1. Välttelyorienaatio
2. Delegaatio-orientaatio - esim. rexille
3. Yksipuolinen -päätöksenteko - itse ei selitä
4. Osittainen diskurssi -  päättää ja selittää
5. Täydellisessä diskurssissa - luottaa oppilaisiin ja ottaa mukaan ratkaisemaan,.

5. Opettaja ottaa vastuu opetuksen mielekkyydestä

Opetuksen tulee olla mielekästä sekä opettajalle että oppilaille.

Opettajalle opetuksen mielekkyys syntyy opettajan sisäistämästä ammatin identiteetistä, jossa opettajan tehtävänä on kasvamaan auttaminen. Oppilaiden kasvun edistämisen lisäksi opettaja voi rakentaa työstään itselleen mielekkäämpää henkilökohtaisilla päämäärillä, jotka ulottuvat pelkkää työtä laajemmalle. ks. elämänkatsomus.

Opetuksen tulee olla mielekästä myös oppilaille. Vastuu siitä on opettajalla.

6. Opettaja  tarvitsee taitoja tehdäkseen opetuksesta oppilaille mielekästä

Opettaja tarvitsee ammatillisia taitoja tehdäkseen opetuksesta myös oppilaille mielekästä.  Mielekkään opetuksen rakentamisen edellytyksiä ovat, että opettajalla on seuraavia  taitoja:

• Eettistä  herkkyyttä. Opettaja tarvitsee herkkyyttä tunnistaa  eettisiä ongelma. Koulujen ja yhteiskunnan monikulttuurisessa ympäristössä  eettinen herkkyys on keskeistä. Opettajan työssä herkkyys näyttäytyy erityisesti kykynä asettua eri osapuolten asemaan sekä oman toiminnan vaikutusten ymmärtämisenä ja kykynä  miettiä erilaisia  ratkaisuvaihtoehtoja. 
• Toinen taito on kasvun  ajattelutapa.  Virheistä voi oppia ja yhteisön jäsenenä kehittyä. Opettajan on uskottava jokaisen oppilaan kykyyn kasvaa ja kehittyö.  Opetuksessa on luotettava siihen, että oppilaat oppivat virheistään ja kykenevät kehittymään yhteisönsä jäseninä. 
• Kolmas taito on elämäntarkoituksen pohdinta.  Se on tärkeää sekä opettajalle itselleen että oppilaille. Elämäntarkoitus  on vakaa, pitkäkestoinen tavoite, jossa henkilö antaa panoksensa jonkin itsensä ulkopuolella olevan asian edistämiseen, joka on samanaikaisesti  merkityksellistä hänelle itselleen. Merkityksellinen inspiroi ja motivoi.  Jos opettaminen on elämäntarkoitus, työstä tulee mielekästä ja opettaja haluuaa auttaa myös oppilaita löytämään elämälleen tarkoituksen. Elämän tarkoitus ei ole vain unelma tai haave. Henkilö on siihen sitoutunut ja tekee suunnitelmia valintoja ja tekoja saavuttaakseen sen.  Opettajan tehtävänä on ohjata myös oppilasta löytämään opiskeluunsa ja elämäänsä kestävä ja pitkäkestoinen tarkoitus.  Oppilaan on saatava pohdta omaa elämäntarkoitustaan. Elämäntarkoituksen pohtiminen tukee koulun kasvatustavoitteita ja kuuluu opetussuunnitelmaa.  

7. Opettaja kohtaa eettisiä dilemmoja.

Opettajaa  ohjaa sitoumuksellinen etiikka. Vaikeuksiin hän törmää, kun eri oapuolien ja erityisesti kun oppilaiden hyvä on keskenää  erilainen. Näin on usein mm. inkluusiossa. Kenen agentti opettaja silloin on? Opettaja ei pysty aina jakamaan aikaansa ja resursseja kaikille oppilaille tasapuolisesti. Hänelle on tarjolla  kolme erilaista tapaa perustella, kuinka olla oikeudenmukainen.

• Equity - Kant. Samat periaatteet kaikille.  
• Equiluty - Utilitarismi. Verrannollisuusperiaate: saavutetun hyödyn maksimointi.
• Needs - Kullekin tarpeittensa mukaan.

8.  Koulutuksella voidaan tukea opettajan eettisen asiantuntemuksen kasvua

Eettisen asiantuntemuksen kehityksessä erotetaan seuraavat vaiheet:

1. Noviisi - yrittää noudattaa mentorin ohjeita ja sääntöjä 
2. Edistynyt aloittelija - kokemusta; oppii toimimaan erilaisia tilanteissa.
3. Hrjaantunut- analysoi,  hahmottaa kokonaisuuksia, ennakoi
4. Kokenut-  luopuu periaatteiden noudattamisesta, tietää, ajattelee huolellisteeti
5. Asiantuntija-  toimii tietonsa varassa intuitiivises

On tutkimusnäyttöä, että tätä voidaan kouluksella tukea.

9. Ammattietiikka on kitenkin mutkikas asia

Opettajan ammattietiikan taustalla on erilaisia teorioita. Joskus niitä on jaettu kolmeen koriin:
1. teleologiseen- jossa korostetaan  hyötyä  - mm. utilitarismi.
2. deontologinen- periaate, mm. Kant.
3. intuitio - eettinen herkkyys.

10. "Idea pyöreän pöydän keskustelusta"

Oser on  kehitellyt Jurgen Habermassin ajattelun pohjalta eettisen diskurssin mallia. Ainoa
ehto osallistumiselle on valmius asettua toisen asemaan ja antaa kaikille osapuolille mahdollisuus tulla kuulluksi. Ymmärtääkseen tilannetta on oltava selvillä osallisujien tarpeista ja mielipiteistä  on ymmärrettävä heidän elämäntilannettaan ja tunnettava tilanteeseen liittyvät säännöt.

Kirsi Tirri kehitellyt tästä ns ”pyöreän pöydän keskustelua”- johon mukaan myös  koulyhteisön ulkopuolinen kriittinen ystävä. Jokaisen saa esittää näkemyksiään. Valitaan kasvatuksellisesti kestävin ratkaisu.

Loppusanat

Yhdyn mainospuheisiin. Teos tarjoaa paitsi  herättäviä ajatuksia, myös tutkimustietoa ja  konkreettisia pedagogisia ideoita opettajan työn tueksi. Se soveltuu niin opettajille, vanhemmille kuin opettajaksi opiskelevillekin.