Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

perjantaina, marraskuuta 28, 2014

Unohdettuja pedagogeja. Osa 1. William Wirt ja Platoon-suunnitelma

NÄINÄ homekoulujen aikana oli hauskaa  löytää  omista muistiinpanoistani Platoon suunnitelma.

PLATOON-systeemin, eli Gary-suunnitelman  eli  työ-opiskelu-leikki-systeemin (work-study-play) isä oli yhdysvaltalainen opettaja ja sittemmin Indianan osavaltion Garyn kaupungin koulujen ylitarkastaja William Wirt (1874-1938). Wirtin aikana(kin) Yhdysvaltojen väestö kasvoi kiihtyvää vauhtia, eikä  kaupungilla ollut tarpeeksi varoja rakentaa uusia kouluja eikä korjata vanhoja. Oppilaiden koulupäivää oli ollut pakko lyhentää niin, että he kävivät vain osapäiväkoulua.

Niinpä Wirt pohti, kuinka koulujen tiloja voisi käyttää tehokkaammin, niin että koululuokat ja koulun välineet olisivat mahdollisimman tarkkaan käytössä- aikuiset käyttäisivät niitä iltaisin. Tiloissa opiskeltaisiin myös kesäisin.

Hän päätyi malliin, jossa alueen alakoululaiset jaettiin kahteen pataljoonaan (osastoon).  Toinen osasto opiskeli (koti)luokissa, toinen aineluokissa, pajoissa, pihalla, jumppasalissa, läheisessä kirjastossa, museoissa, puistoissa, kentällä, uima-altaalla... Pajoissa pojat oppivat käden taitoja ja tytöt kotitaloutta. Auditoriossa katsottiin elokuvia. Päivä oli jaettu kahteen vuoroon, joissain oaikoissa useampiinkin, ja oppilaat siirtyivät pitkin päivää tilasta toiseen. Oppitunnit saatoivat olla hyvinkin lyhyitä, jopa vain 15 minuuttia ja välitunnit vain 2-3 minuuttia.

TARKOITUS oli hyvä. Tiivistämällä jokainen saisi pidemmän kokonainen koulupäivän ja asialliset koulutilat. Koulujen yhteyteen rakennettiin kunnon kentät.  Myös opetussuunnitelmaa laajennettiin. Aineluokissa opiskeltiin musiikkia, kuvataidetta ja mm. käsitöitä. Mallissa liike-elämän tehokkuusajattelu (taylorismi) yhdistettiin uusimpiin progressiivisen kasvatuksen ideoihin, kuten ideaan koko lapsen kasvattamisesta teollisuusyhteiskuntaan.  Wirt oli John Deweyn oppilaita.

Malli alettiin toteuttaa vuonna 1907. Idea otettiin Garyssä hienosti vastaan, ja se sai paljon myönteistä huomiota muuallakin. Oppimistulokset olivat parempia kuin tavallisissa kouluissa, ja oppilaat ja opettajat tyytyväisiä. Vuonna 1914 Wirt palkattiin osa-aikaiseksi konsultiksi esittelemään ideaa malliksi New Yorkin julkisiin kouluihin.  Tiedotuksessa epäonnistuttiin kuitenkin pahasti, ja Isossa Omenassa vanhemmat, oppilaat ja ay-johtajat vastustivat ideaa jyrkästi mm. siksi, että opettaja palkattiin vähemmän kuin aikaisemmin. Väitettiin,  että se vain valmentaa lapsia tehdastyöhön. eikä akateemisiin opintoihin. Mallista tulikin poliittinen kiista, ja siitä luovuttiin vuonna 1918.

New Yorkin takaiskusta huolimatta  Garyn-suunnitelma kiinnosti 1920-luvulla. Yli 200 kaupunkia kokeili sitä. Wirt kohosi kansainväliseen maineeseen. Hänet tunnettiin niin Englannissa kuin Japanissa.

Wirt kuoli vuonna 1938. Parissa vuodessa hänen mallistaan luovuttiin myös Garyssa.

Historian tutkija  Ronald D. Cohenin mukaan pahimmillaan Garyn koulut olivat paikkoja, joissa kyllästyneitä, pelokkaita oppilaita kuljetettiin loputtomasti luokista, kentälle ja auditorioon. Parhaimmillaan ne olivat vapaita, jännittäviä, luovia ympäristöjä, jotka rikastivat niin rikkaiden kuin köyhien, mustien ja valkoisten, kanta-asukkaiden ja maahanmuuttajien elämää. Monelle ne tarjosivat mahdollisuuden.

KANNATTAISKO  kaivaa Platoon-malli historian naftaliinista,  päivittää  sitä ja ottaa soveltuvin osin käyttöön 2010-luvulla? Olisi se ainakin aamu- ja iltavuoromallia parempi.

Ei kommentteja: