Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, marraskuuta 15, 2014

Oppilaiden osallisuus ja demokratia

TERVEISIÄ Tammisaaresta.Ekenäs högstadieskolalla pidettiin 15.11. yhteinen täydennyskoulutuspäivä Hangon, Inkoon, Raaseporin, Siuntion ja Lohjan esikoulu-opettajille ja perusopetuksen opettajille. Ohjelmia oli kaksi, toinen ruotsinkielisille, toinen suomenkielisille.

OHJELMA oli seuraavanlainen:

08.30 Tervetulokahvit
09.00 Avaussanat, Robert Nyman, sivistystoimen johtaja, Raasepori
09.15 Opettajuuden ja oppimisen murros- oppimisympäristöjen ja oppimisen tiekartta, Ilkka Halava 
10.45 Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely,Vesa Äyräs
12.00-13.15 Lounas

13.15 Oppilaan rooli uudessa opetussuunnitelmassa: osallisuutta ja demokratiaa, Martti Hellström, opetusneuvos, KT
14.15-14.45 Kahvitarjoilu
14.45 Näkökulmia osallistaviin oppimisympäristöihin ja pedagogiikkaan Marjaana Kangas
15.45 Päivän päätös

OMAAN osuuteeni oli varattu 60 min. Varastin noin 5 minuuttia lisää. 57 dian paketista kului 37.  Porukka oli pääasiassa kuunnellut koko päivän kovan luokan luennoitsijoita, mutta aina sitä jaksaa ihmetellä, että jos halutaan rohkaista ihmisiä uudenlaiseen pedagogiikkaan, miksi se tehdään luentokonseptilla:-)

MINÄKIN luennoin, mutta otin "välipalan" roolin. Haastoin porukkaa syttymään oppilaan roolin uudistamiseen käymällä  stand-up-tyyliin läpi 5000 vuotta opettamisen historiaa.

Jäsensin muutosta opetuksen tetran avulla. Siinä on neljä kärkeä: opettaja, oppilas, aines ja ryhmä.  Eri aikoina eri elementeillä on ollut primaatti, ja lisäksi kukin elementti on muuntunut. Muttei selkeän systemaattisesti.

PERUSMESSAGENI oli: oppilaan pedagogisen roolin muutosta on ajettu ainakin 110 vuotta.  Se ei muutu, koska me teatterikoulun sisäänpääsykokeessa karsitut haluamme itse olla stagella.

Herbartilais- soinislainen opettajakuva, jossa opettaja luo oppilaan ajatusmaailmaan oli aikanaan opettajuuden huippuhetki. Uskomme yhä apperseptio-oppiin.  Vaikka tiede on kumonnut sen jo 100 vuotta sitten.Uskomme yhä, että paras tulos saadaan, kun opettaja syöttää lapsellistetun totuuden  oppilaille- ja he oppivat sen, kunhan kuuntelevat tarkkaavaisesti molemmilla korvilla.

OPETUS on voinut olla muuttumatta tähän saakka. Nyt se enää voi. Oppilaat ovat menettäneet uskonsa kouluun. Se näkyy jo tuloksissa. Ainoa keino palauttaa usko on osallistaa oppilaat oman oppimisena  subjektiksi.

Oppilaat on otettava mukaan opetuksen suunnitteluun, opettamaan ja arvioimaan tuloksia. Ja myös kodit. Opettaja, oppilas ja ryhmä olkoot oppimiskumppaneita.

OPETTAJA ei ole enää tiedon lähde, ei myöskään sen välittäjä. Hän on yhä enemmän kannustaja, innostaja, aktivaattori. Opetus ei ole enää antamista eikä oppiminen saamista. Opetus on mahdollistamista ja oppiminen irtiottamista (Matti Koskeniemi). Sitä mitä saadaan irti, jalostetaan ja jaetaan.

Warning: Tänään puhutaan paljon siitä, että opettajat rakentavat tietoa. Olisi selkeämpää puhua oman tietämisen rakentamisesta, ja jättää tieto ja sen rakentaminen (tosi uskomus, jolle on perustelu), niille jotka yhä uskovat episteemiseen tietoon ja joilla on aikuisten oikeasti siihen lihakset.  (Lisäys 16.11.)

KOULU ei saa olla tehdas. Tai jos se on tehdas, se tulee olla innostamis- ja onnistumistehdas.

TUKISTIN myös (lämmöllä) vuoden 2016 opsista vastaavia. Sieltä loppuu happi. Opetussuunnitelmaan tarvittaisiin tilaa oppilaan oman intohimon löytämiselle ja oman tietämisen rakentamiselle.

Nyt toivo on pantava monialaisiin oppiainekokonaisuuksiin.  Opsissa pitäisi myös selkeästi avata, mitä muuttuu. Mitä ei enää tehdä. Mitä uutta on ruvettava tekemään. Mikä vanhasta jatkuu. Nyt ei näin tehdä. Vanhempien opettajien päässä eri opsit ovat sekaisin. Niin minunkin.

PÄÄTIN sessioni huudahdukseen. Krista Kiuru ei muuta opetusta niin, että jokainen oppilas saisi kasvaa omista lähtökohdistaan täyteen mittaansa.  Niin että jokainen löytäisi oman juttunsa.  Aulis Pitkälä ei voi sitä tehdä. Mutta sinä- hyvä opettaja- sinä voi sen tehdä. Ota oppilaat mukaan opetuksen suunnitteluun. Anna oppilaiden opettaa toisiaan. Ota heidät mukaan arvioimaan yhteistä onnistumista.


YKSI konreetti asia kerrallaan. Pienin askelin.

Paikalla oli myös kaksosiolentoni Timo Oksanen.
ONNISTUINKO? Vaikea sanoa. Ilmapiiri oli kuitenkin huikean reipas ja iloinen. Ihmiset hymyilivät- jopa nauroivat.

Eikö oppimisen pitäisi olla jotain tällaista?

Osuin fb:ssahauskaan kommenttiin tapahtumasta, jonka harmi kyllä hukkasin. Kommentin mukaan  olin (kyllä oman historiani aikana ensimmäisen kerran ) pedagogiikan guru. Ja kirjoittajan mukaan gurun luento oli sellainen, jota vain harvoin kuulee.

Jos tuo oli positiivista, merkittävä osa ansioista kuuluu yleisölle ja apukouluttaja Elvis Presleylle (rexikursseillani mukana olleet tietävät jujun, muiden ei tarvitsekaan).

ELVIS esittii mm. päivän teemaan keskeisesti liityneen biisinsä "I can help". Ks. https://www.youtube.com/watch?v=FkZLgJKQ46w

2 kommenttia:

Aulimaija Poutanen kirjoitti...

Kiitän luennosta. Nyt kun voin yhdistää tämän blogipäivityksen omiin muistiinpanoihini, syntyy mieleenpainuva kokonaisuus - uskoisin.

Timo Oksanen kirjoitti...

Komppaan Aulimaijaa.
Kiitän Marttia.