Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

maanantaina, huhtikuuta 21, 2014

Ops 2016- yleisen osan reflektointia

KUTEN tunnettua perusopetuksen opetus-suunnitelmia ollaan uudistamassa. Opetushallitus kirjoittaa opetussuunnitelmien perusteet, ja paikallisella tasolla esim. Espoossa tulkitaan, painotetaan ja täsmennetään valtakunnallisia linjauksia.

OPS-perusteiden luonnokset ovat nyt 15.5. saakka kaikkien kommentoitavina Opetu-shallituksen sivuilla.  Perusteet on julkaistu neljässä eri osassa: yleinen osa, alkuopetus, vuosiluokat 3-6- ja vuosiluokat 7-9.
Tässä linkki sivuille.

TÄSSÄ blogilastussa omia kommenttejani yleisestä osasta.

Yleinen osa pähkinänkuoressa
NYT kommentoitavan version yleisessä osassa on  etukansineen 83 sivua. Se on yhä paljon, mutta niin on asiaakin. Lukuja on 12. Teksteissä on nyt otettu huomioon muuttuneet lakipykälät. Luku 8 kirjoitettaneen vielä uudelleen.

Kieli on selkeää ja hyvää. Näkyy, että  ratkaisuja on harkittu, suunniteltu ja perusteltu.  Kaikki ei suinkaan muutu. Moni asia on turvallisesti ennallaan.  Oppiaineilla on edelleen vahva asema.

Tutkimuksissa esiin nostettua opsin eri osien (mm. tavoitteet, sisällöt, menetelmäohjeet, arviointi)  hajanaisuutta on hienosti eheytetty. Tiedonkulkua ja oppilaanohjausta vahvistetaan: nivelvaiheissa perhettä on perehdytettävä uuden vaiheen haasteisiin. "
Toisen vuosiluokan aikana / Kuudennen ja seitsemään vuosiluokan nivelvaihetta lähestyttäessä oppilaalle ja huoltajalle kerrotaan seuraavien vuosiluokkien opiskelun erityispiirteistä ja opiskelussa tarvittavista valmiuksista sekä pohditaan oppilaan mahdollisesti tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Oppilasta ohjaava ja kannustava palaute on tärkeätä."

Opetuksen järjestäjä saa selkeät ohjeet sille, mitä paikallisessa opsissa on tehtävä (ja kuinka se tehdään).  Koulukohtainen osuus on edelleen mahdollinen. Tosi vaativa juttu on sisältöjen  jakamisen eri vuosiluokille. Oppisisällöt on  perusteissa jaettu vain karkeasti alkuopetukseen, 3-6-luokille ja 7-9-luokille. Mainiota on lisäksi koulun tehtävän määrittely  kestävän tulevaisuuden rakentamisessa,  aitoon jokaisesta oppilaista välittämiseen painottuva toimintakulttuuri ja oikeudenmukaisen arvostelun tavoite peruskoulun päättövaiheessa.


Uuden opsin 14 helmeä
TÄTÄ opetussuunnitelmaa on tehty hankalassa puristuksessa. Pohjana ollut tuntijako ei tyydyttänyt juuri ketään. Ja maan taloustilanteen vuoksi, kouluihin kohdistuu kurjia leikkauksia. Siksi on pakko onnitella ops-ryhmää siitä, että se on löytänyt perusteisiin monia uuteen kutsuvia haasteita. Nätä ovat mm.( 1) opetussuunnitelma-apparaatin (aina oppilaskohtaisiin suunnitelmiin saakka) normiluonteen raikas avaaminen. Tekstissä muistutetaan, että "jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja."

(2) Perusteissa perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus ( vrt. Herbart, Soininen, Koskenniemi...)

(3) Kasvatuksen päämäärää avataan kauniisti ja innostavasti. Jokainen lapsi  on ainutlaatuinen.  Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä (vrt. J.E. Salomaan persoona-käsite). Sivistykseen nähdään kuuluvaksi aiempaa selkeämmin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

(4) TVT-osaminen otetaan vakavasti. "Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä."

(5) Oppilaan roolia opetustapahtumassa nostetaan: tavoitteena on oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas.  Oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja refektoimaan. Oppilaan motivaatio, itsetunto ja omat kiinnostuksen kohteet korostuvat (vrt. Herbartin harrastus).  Oppilas analysoi kriittisesti, arvioi (mm. edistymistään ja eri asioiden vaikutuksia), arvostaa, asettaa hypoteeseja ja tavoitteita, asettuu toisen asemaan,  edistäa toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttii sen eri ilmenemismuodoista, ennakoi, etsii ratkaisuja ongelmiin, esiintyy eri tilanteissa, esittää mielipiteitä, hahmottaa asioiden merkityksiä, hallitsee, havaitsee, huolehtii itsestä ja toisista, ilmaisee itseään,  kantaa vastuuta, kartuttaa kokemuksiaan, kasvaa huomaamaan, kehittää oppimisstrategioitaan,  käyttää hankkimaansa tietoa,  mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä sekä välineitä,  luo suhdetta asioihin, löytää (mm. vahvuutensa), muodostaa, oppii näkemään, oivaltaa, osallistuu, pohtii, rakentaa, ratkaisee ongelmia, reflektoi, suunnittelee työtään, tarkastelee asioista eri näkökulmista, tarttuu asioihin,  tekee käsillä, tekee omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi, toimii,  tunnistaa (mm. oma tapansa oppia), tuntee, tutustuu, työskentelee, vaikuttaa, välittää, muokkaa ja luo (mm. tietoa ja kulttuuria), ymmärtää.  Oppilaiden omille kysymyksille annetaan tilaa.  Oppilaan taidot karttuvat.  Hän harjaantuu. Hän saa opastusta. Hän saa valmiuksia.

Oppilas myös  harjoittelee, saa tietoa ja kokemuksia,  suorittaa oppivelvollisuutta. Oppilaita myös kasvatetaan! Yleisessä osassa oppilas opiskelee (1 maininta). Hän ei opettele kertaakan. Eikä opi ulkoa.

(6) Opettaja ei ole se, jolta yksin opitaan. "Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa". Opettaja  antaa palautetta, auttaa, innostaa, luo mahdollisuuksia, ohjaa, rakentaa, rohkaisee, tarjoaa mahdollisuuksia, tukee, vahvistaa.

(7) Ryhmän rooli nostetaan hienosti esiin.  "Kouluyhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua". "Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat..."

(8) Ylipäätään eri toimijoiden vastuut hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä kirjoitetaan selkeästi auki:
  • Opetuksen järjestäjä: vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat.
  • Koulun johto: käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa.
  • Opettaja: vastuu opetusryhmänsä oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettaja vaikuttaa näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja työtavoilla, antamallaan ohjauksella ja palautteella sekä yhteistyöllä muiden ammattiryhmien ja huoltajien kanssa. Opettajan tehtävään kuuluu jokaisen oppilaansa oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen, esteiden varhainen tunnistaminen sekä oppilaan ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä opettajien keskinäistä ja erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä.
  • Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä
  • Huoltaja: Huoltajan tehtävänä on tukea lapsensa vastuullista koulunkäyntiä.Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.
(9) Arviointikulttuuria kirkastetaan tyylikkäästi: "Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin." "Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien onnistumisen kokemuksia sekä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta. Epäonnistumiset  hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla."

Opetuksen järjestäjä saa selkeät ohjeet sille, mitä paikallisessa opsissa on tehtävä (ja kuinka se tehdään).  Koulukohtainen osuus on edelleen mahdollinen. Tosi vaativa juttu on sisältöjen  jakamisen eri vuosiluokille. Oppisisällöt on  perusteissa jaettu vain karkeasti alkuopetukseen, 3-6-luokille ja 7-9-luokille. Mainiota on lisäksi koulun tehtävän määrittely  kestävän tulevaisuuden rakentamisessa,  aitoon jokaisesta oppilaista välittämiseen painottuva toimintakulttuuri ja oikeudenmukaisen arvostelun tavoite peruskoulun päättövaiheessa.

Vuosiluokilla 1-7 arviointi voi olla sanallista,  ja  vuosiluokilla 3-7 numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.


Perusteiden kaksi isoa uutta juttua ovat  Idea laaja-alaisesta osaamisesta ja laaja-alaiset opintokokonaisuudet.


(10)Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen
IDEA  aihekokonaisuudet korvaavasta  tulevaisuuden edellyttämästä  laaja-alaisesta  osaamisesta on upea. Laaja-alainen osaaminen  muodostuu  tiedoista ja taidoista ja niiden soveltamisesta eri tilanteissa sekä arvoista ja asenteista.

Didaktiikan näkökulmasta kyse  on kaikkia oppiaineita sitovista yleistavoitteista. Ja kun jokaisen aineen kohdalle on vielä rautalangasta vääntäen taulukoita, mitä osaamisaluetta kukin sisältöalue tukee, niin perusopetuksen didaktisessa ajattelussa tapahtuu iso muutos: Yleistavoitteet nousevat ainekohtaisten tavoitteiden rinnalle jopa yläpuolelle.

Seitsemän eri tulevaisuuden vaatimaa laaja-alaisen osaamisen aluetta ovat OPH:n perusteluonnoksessa seuraavat:
1. ajattelu ja oppiminen (selkokielellä tiedon prosessi)
2. kulttuurin osaaminen,  vuorovaikutus ja ilmaisu (selkokielellä: monikulttuurisuudessa elegantisti eläminen)
3. itsestä huolehtiminen, arjen hallinta ja turvallisuus.
4. monilukutaito  (selkokielellä vanha viestintäkasvatus)
5. tieto- ja viestintätekninen osaaminen
6. työskentely, opiskelu ja työelämässä tarvittava osaaminen
7. osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus.

Kukin on kuvattu tavalla, joka vaatii ajattelutyötä. Monilukutaito on erityisen vaativa osa-alue, ja sen ytimessä oleva kielitietoisuuden idea erityisesti.

(11) Monialaiset oppimiskokonaisuudet
MUTTA yleistavoitteiden idea ei jää vain ajattelun tasolle. Perusteissa määrätään, että jokaiselle  luokalle on  joka lukuvuosi järjestettävä pitkähkö eri oppiaineita eheyttävä opintokokonaisuus. Vuorollaan siien osallistuvat kaikki oppiaineet. Kokonaisuus voidaan toteuttaa monin eri tavoin rinnastamalla, jaksottamalla, teemapäivinä, leirikouluina. Siihen kehoitetaan ottamaan mukaan ulkopuolisia kumppaneita, koteja ja tietysti oppilaat.

Laaja-alaisen oppimisen työtapoja ovat mm.   fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus, kokemuksellisuus, leikit, mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen,  tutkiva ja luova työskentelyote, ongelmalähtöinen oppiminen, pelillisyys, taiteen eri muodot, toiminnalliset työtavat, yhdessä tekeminen sekä yhteisöllinen oppiminen.

(12) Oppilaat mukaan suunnittelemaan opetusta
ERITYISEN iloinen olen siitä, että ops-perusteet velvoittaa nyt koulut ottamaan oppilaat mukaan opetussuunnitelman laatimiseen ja opettajat ottamaan oppilaat mukaan opetuksen suunnitteluun. "Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun."

 Ihan kaikki eivät ehkä ilahdu siitä, että opettaja ei saa enää yksin päättää esim. opetusmenetelmiään. "Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työtapojen käytössä. opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan."

"Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat arvioimaan työhön tarvittavaa aikaa ja muita työn edellytyksiä sekä löytämään uusia ratkaisuja olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä."

(13) Oppilaat mukaan arviointiin
Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään perusteluonnosen mukaan "paljon, annetaan kiitosta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. "" Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta."

"Oppilaita ohjataan myös vertaisarviointiin ja kannustetaan antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille."Hienoa.

(14) Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
" Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin luoda monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta.  Etäyhteyden kautta opetusta voi antaa vain perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetuksessa tulee huolehtia oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Yleistavoitteet nousevat ainekohtaisten tavoitteiden rinnalle, jopa yläpuolelle"
Todella, niin kuin toteat, suuri kulttuurinen muutos. POPS I ja II (70-luvulta) opsista saakka on tuntunut käyvän niin, että ainetavoitteet ovat vähintäänkin käytännön koulutyössä jyränneet kauniit ja komeat yleistavoitteet. Onnistuuko nyt paremmin jää nähtäväksi. Kiitos hyvästä tiivistelmästä jälleen kerran.

Juha Wikström
opetustyöläinen
Kirkkonummi

Leena Pöntynen, Ylöjärven kaupungin opetuspäällikkö kirjoitti...

Kiitos tiivistelmästä! Ajattelin käyttää sitä ryhmätyöskentelyn pohjana, kun eteeni marssii ensi viikolla koko kuntamme esi- ja alkuopetuksen ammattilaiset yhteistyöpäivässä! Toki mainiten sen olevan sinun työtäsi. :)

Martti Hellström kirjoitti...

Kaikin mokomin saa käyttää.