Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

keskiviikkona, huhtikuuta 09, 2014

Pelastetaan koulutus!

OAJ avasi Marina Congressissa eduskuntavaali- kampanjansa hienolla seminaarilla "Pelastetaan koulutus". Puheita, alustuksia, palkintojen jakoja, videoclipsejä, työpajoja, paneeli. Stagella pääministeri. OAJ:n puheenjohtaja. Opetusministeri. Opetushallituksen pääjohtaja. ...Viestitaulu. Lounas. Kahvit. Coctail-tilaisuus. Ja kaikki ilmaiseksi.

Nolotti, että yksikin tuoli jäi tyhjäksi.

Espoolaisrexejä oli paikalla upea määrä- ja aluepäälliköt kaikki.  Sekä paljon tuttuja. Tällä kertaa sain vaihtaa ajatuksia  mm. seuraavien henkilöiden  kanssa: Ossi Airaskorpi, Kaisa Alaviiri, Satu Elo,  Irmeli Halinen, Seppo Heinonen, Inka Hopsu, Kauko Hämäläinen, Kari Kinnunen, Pertti Leppäkoski, Kari Louhivuori, Matti Sippola. Niku Tuomisto, Raija Vahasalo, Kirsi Valto, Jouni Välijärvi....

Jouni Välijärvi pysäytti

AAMUSESSIOSTA minuun kolahti ennen muuta professori Jouni Välijärven luento peruskoulun tilasta. Hän haastoi väkeä pohtimaan, millainen peruskoulu kestäisi vielä 2050-60-luvuille. Vanha peruskoulu luotiin 1960-luvulla. Se kesti 50 vuotta.

PERUSKOULUN keskeinen kivijalka on ollut tasa-arvon ihanne. Mutta toteutuuko tasa-arvo?
- PISA-tulokset ovat osoittaneet, että korkeaan keskimääräiseen suoritustasoon pääsevät maat onnistuvat yleensä pitämään muita parempaa huolta myös kaikkein heikoimmista. Siksi osaamiskuilun kasvattamista heikoiten ja parhaiten oppivien välillä on varottava.

NYT tulokset ovat repeämässä. Välijärvi havainnollisti tilannetta dialla lukutaidon jakautumasta.
- Tällä hetkellä peruskoulu tuottaa epätasa-arvoa; Heikoimmat ysiluokkalaiset ovat 5-6-luokkalaisten tasolla, ja parhaimmat abiturienttien.

MOTIVAATIO on avainsana.
- Onko koulussa mieltä?  Ongelma ei ratkea pakolla. Koulu onnistuu, kun kaksi asiaa toteutuu: 1) . Oppilaat oppivat (mielestään)tärkeää ja mielekästä. Heitä kuullaan. Hyöty osoitetaan. 2)  Nuorten tarve sosiaaliseen vuorovaikutukseen ymmärretään.
- Pitäisikö meidän sittenkin sallia enemmän yksilöllisiä polkuja saman opetussuunnitelman sisällä? 
- Yksilölliset tavoitteet ja oppijoiden erilaisuus olisikin otettava entistä paremmin huomioon kaikille yhteisessä koulussa.  Oppilaat on saatava itse tekemään. Heidän ideoitaan pitää toteuttaa.

Välijärvi kritisoi uutta 500-sivuista opsia "pumaskaksi". Hän oli  huolissaan siitä, ettei nuorissa ja oppimisessa tapahtuneita muutoksia ole otettu tarpeeksi huomioon opetussuunnitelmaa uudistettaessa:
- Oppimistulosten ja opiskelumotivaation heikkeneminen kertovat selkeästi siitä, että kasvavalla osalla nuorista on vaikeuksia kokea kouluopetusta mielekkäänä.  Vastaako samankestoinen ja sisällöltään yhdenmukainen peruskoulu tämän päivän nuorten tarpeita?
- On löydettävä tasapainoa formaalin ja informaalin oppimisen välille.
- Ops toteutuu vain sitouttamalla.

RATKAISUKSI Välijärvi tarjosi myös  perusopetuslain uudistamista.
- Mielestäni eduskunnan tulisi säätää ainoastaan yleiset raamit ja tavoitteet koulutukselle. Opetushallituksen ja opetuksen järjestäjien pitäisi voida melko väljästi päättää yksittäisten aineiden tuntimääristä. Tämä tietysti tarkoittaisi myös uudistuksia opettajan toimenkuvaan ja palkkaukseen.

ILTAPÄIVÄN ohjelmassa parasta oli mielestäni paneeli, jonka toisena vetäjänä oli Peter Nyman ja toisena Heljä Misukka. Tulevaisuuden kouluun haluttiin uusia menetelmiä, teknologiaa. toimintaa....Koulu on enemmän kuin lahjakkaat opettajat. Se on myös lahjakkaat oppilaat, joiden tulee kasvaa täyteen  potentaaliinsa.

3 kommenttia:

Kari Pitkänen kirjoitti...

Voitko Martti arvella, kuinka suuri osuus hyvien ja kohtuullisen tasaisten tulosten tekemisessä on koululla, opettajalla ja kuinka suuri näillä ulkoa tulevilla kehyksillä ja velvoitteilla.

Martti Hellström kirjoitti...

Hei KP

Muistat varmaan että aikanaan Bloom teki meta-analyysin eri tekijiden vaikutuksesta oppimistuloksiin.

ks. http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/12/a-talk-ja-pisa-romahdus.html

Martti







Anonyymi kirjoitti...

Suomi pitää kyllä huolen heikoistaan, maailman mitassa todella hyvin, jos ajattelee tulonsiirto-politiikkaa, mutta heikot, lisääntyvässä määrin maahanmuuttajat, eivät ole kaikissa ryhmissä lähteneet itse mukaan yhteiskuntaan opettelemalla riittävää suomen kieltä (sehän perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen)
ja sitä kautta työllistymällä.

Tämä sitten näkyy tietenkin epätasa-arvoistumisena ja perheiden kautta koulun tuloksissa. Mutta tässä yhtälössä ei nyt olekaan yhteiskunta/koululaitos se ainoa syyllinen. Jos on syyllinen ollenkaan muuten kuin antamansa liian valinnanvapauden kautta. Osa epätasa-arvoistumisesta on itse valittua. Yhteiskunta ei voi olla jokaiselle kaikkivoipa kaikki tarpeet tyydyttävä äiti. Kohtuullinen minimivaatimus olisi kielen hallitseminen. Siihen ei kukaan romaha...ovathan maahanmuuttajat usein sitkeää porukkaa vaikka me kohtelemme heitä kuin pikkulapsia.

Onkin ihme että meillä on halua pitää yllä tätä kasvavaa uusluku- ja puhetaidottomuutta yllä ja siirtää sitä sitten lasten kautta koulujen taakaksi vanhempiensa opittuun passiivisuuteen syyttömien lasten selkärepussa.

Väitän että heikentyneet tulokset ovat pääsääntöisesti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti heikentyneen kielitaidon seurausta kaikissa oppiaineissa, myös matematiikassa. Kehitys on kasvavaa ja jatkuvaa, koska kielitaitovaatimuksiin ei haluta mennä poliittisista syistä (vrt. vallitseva poliittinen hegemonia). Koulu on tässä pelissä pikkutekijä, pelkkien seurausten hoitaja. Resurssiopettajia tms. palkkaamalla tai opetusta hienosäätämällä homma ei muuksi muutu, koska yhteiskunnan päälinja tässä asiassa on se mikä se on.

terv. jukka