Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, huhtikuuta 26, 2014

OPS 2016 - Historian osuuden reflektointia

TÄMÄ on kolmas blogilastu, jossa pohdin Opetushallituksen lausunnoille laittamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksia.  Miltä näyttää alakoulun  historian osuus?

HISTORIAA on opetettu alakoulussa koko peruskoulun ajan. Vuoden 2016 opsissa uutta on, että myös yhteiskuntaoppia aletaan opettaa alakouluissa. Yhteensä aikaa on tuntijaossa varattu 4-6-luokille viisi tuntia, josta ainakin kaksi on varattava yhteiskuntaopille.

Kasvatuspäämäärästä

HISTORIAN opetuksen kasvatuspäämääräksi kokoan tekstistä seuraavia kuvauksia siitä, mitä oppilas osaa saatuaan opetusta: Hän antaa esimerkkejä, eläytyy, erottaa (Faktan ja tulkinnan), esittää syitä, hahmottaa, kasvaa aktiiviseksi,  kuvaa, kuvailee, käyttää käsitteitä, lukee ja analysoi (lähteitä). nimeää motiiveita, näkee, on omaksunut periaatteita, pohtii, selittää, soveltaa, tekee päteviä tulkintoja, tunnistaa syitä ja seurauksia, tuntee  ja ymmärtää. Lisäksi hänen identiteettinsä on rakentunut.

Opettajan ja oppilaan toiminnasta 
MITÄ oppilas tunneilla tekee kasvaakseen kohti tuota päämäärää: Hän hankkii tietoja, harjoittelee,
käyttää tietoja, paneutuu, perehtyy, soveltaa hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti, tekee johtopäätöksiä, tekee  tulkintoja ja tutkii ohjatusti.

ENTÄ, mitä opettaja tekee (millä keinon opetus vaikutta)? Opettaja antaa palautetta, auttaa, avaa teksteissä käytettyjä käsitteitä, edistää, harjaannuttaa, herättää kiinnostusta, johdattaa, kehittää, korostaa, käsittelee ohjaa, perehdyttää, rohkaisee, tukee  ja vahvistaa.

Työtavoista
Keskeistä on korostaa elämyksellisiä, toiminnallisia, tutkivia, vuorovaikutuksellisia työtapoja, esimerkiksi draamaa, erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, leikkiä, pelejä sekä erilaisten lähteiden tutkimista.

Historian sisällöistä
SISÄLTÖALUEITA on viisi. Tässä hieman tiivistetysti:

  • S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty (ihmisen eläminen pienissä populaatioissa,  metsästyskulttuurin sekä maanviljelykulttuurin murros, sivilisaation synty)
  • S2 Antiikin maailma: (Demokratian orastus Kreikassa. Roomalaisen maailman perintö. Rautakausi, Pohjolan asuttaminenja esinelöydöt).
  • S3 Keskiaika: (Maailmankuva, idän ja lännen kulttuurit. Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen)
  • S4 Uuden ajan murrosvaihe:(tieteessä, taide ja ihmisten uskomuket)
  • S5 Suomi osana Ruotsia: (1600–1700-luvuilla) 

Historian arvioinnista
POIMIN napakoista ohjeista tähän kaksi
- "Muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.”
- Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena.

Yhteenvetoa
Pikainen selailu 1970-luvun POPSIIN vahvistaa, että oppiaineen identiteetti on hyvin stabiili. Jo tuolloin oppilaan toimintaa kuvailtiin hyvin samanlaisin verbein. Sisällöt on kuvattu tiiviisti (POPSssa ne esiteltiin ihan tunnin tarkkuudella). Ainesta on selvästi karsittu. Poissa ovat mm. Amerikka intiaaneineen, Euroopan sodat Napoleonineen. Erillisiä johdantokursseja ei ole.

Metodisesti huomio kiinnittyy siihen, että opettajan kerrontaan ei taideta enää uskoa.

VIELÄ 40 vuotta sitten ohjeislukemistoilla oli merkittävä osuus; oppikirjoja ei kuitenkaan hylätty. Nythän tässä ops-osuudessa ei viitata lainkaan oppikirjoihin. (Itse asiassa koko 3-6-ops-osuudessa ei esiinny kertaakaan sana oppikirja tai työkirja. Sama oppimateriaali esiintyy yhden kerran käsityöopetuksen yhteydessä. Sähköisiin lähteisiin viitataan yhden kerran viittomakielen yhteydessä).

MINUSTA historian osuus on ihan ok. Palaan yhteiskuntaoppiin seuraavaksi.

Ei kommentteja: