Minua on pyydetty pitämään "luento ja osallistava harjoitus" klo 9-11. Tapahtumaan on tulossa useamman kunnan alueelta digitutorit, jotka ohjaavat muita koulunsa opettajia digisovellusten ja laitteiden opetuskäytössä.
Päivällä on kaksi teemaa: 1. aikuisten innostaminen oppimaan, aikuisdidaktiikka, aikuisen oppiminen ja motivointi. Täälläkin päin Suomea kokemus on usein ollut, että tutor pyydettiin apuun vasta, kun oli ongelma. innostaminen olisi siis mielenkiintoinen aihe. 2. Toinen tavoite on digitaalisuuden sitominen pedagogiikkaan; MOKin kautta mahdollisuudet ovat monet.
PITKÄN kesän jälkeen ajattelin tankata ensin innostusta itseeni. Kauniaisten kirjastosta käteeni osui teos:
Hypén, K., Keskinen,E., Kinnunen,R., Niemi, P. ja Vauras, M. (1985). Aikuisen oppimisen psykologiset perusteet. Radion aikuiskasvatussarjan toisen osan oppikirja.Yleisradio/Opetusohjelmat.
Tekijät olivat Turun yliopiston Psykologian laitoksen opettajia ja tutkijoita. Oppikirjaan liittyi 12 puolen tunnin radio-ohjelma, joiden avulla haluttiin rytmittää ja elävöittää opiskelua. Ohjelmia en ole löytänyt, mutta ne olivat kirjan mukaan lyhyitä alustuksia ja keskusteluja, ja kirjan lukijoita pyydettiin lähettämään etukäteen kysymyksiä niihin.
KIRJA on kirjoitettu kultaisella 80-luvulla. Behaviorismilta oli kaadettu niska, ja psykologien huomio oli siirtynyt käyttäytymisen ohjaamisesta ihmiseen tiedonkäsitelijänä. Aivan kuten ei behaviorismikaan ollut kaikessa väärässä, niin ei ollut myöskään kognitivismi, vaikka se saikin tehdä pian tilaa erilaisille konstruktivisimin muodoille. Kognitivismi ymmärsi oppimisen aktiivisena vastaanottamisena, kun uudet oppimiskäsitykset käänsivät huomion jo olevan tiedon omaksumisesta kokonaan uuden tiedon luomiseen.
POIMIN kirjasta talteen ajatuksia, joita en halua unohtaa. Esittelen ne aakkosjärjestyksessä:
Aikuisen oppiminen
Aikuisella on sekä oppimiseen liittyviä taitoja että oppimista haittaavia tiedon käsittelyn kapeikkoja.
Lapset oppivat paremmin kuin aikuiset satunnaisia asioita. Muistiin piirtyy tietoa ilman, että he sitä itsekään tarkoittavat. Lapsella ei ole paljonkaan vanhaa tietoa, jonka kanssa uutta pitäisi sovittaa yhteen. Lapset voivat hyväksyä uuden tiedon sellaisenaan ilman, että se aiheuttaa ristiriitoja aiemmin opitun kanssa. Lapsen oppiminen on umpimähkäistä.
Aikuinen taas valikoi ja suorastaan torjuu uuden tiedon. Turvaudumme oikoteihin (yksinkertaisiin sisäisiin malleihin MH). Aikuisella on valmiina omat käsitykset , Hän on tottunut ajattelemaan omalla tavallaan (ja oman ammattinsa tavalla;vrt. fakki-idiotismi) ja on kiintynyt omiin käsityksiinsä. Aikuinen haluaa välttää informaation ylikuormitusta.
Aikuisella on käytössään laaja henkinen omaisuus. Toisaalta hänen on sovittauduttava kulloiseenkin elämäntilanteeseen.Aikuinen oppii jotain toimintaa varten. Hänellä on omakohtaisia tavoitteita. Hän muistaa nimenomaan merkityksellisiä asioita.
Aikuisen tulisi kouliintua itseohjautuvaan oppimiseen.
Hyvä aikuisopetus
Tällaisia piirteitä poimin:
- Selkeät tavoitteet lisäävät mielekkyyttä (päätavoite, osatavoitteet).
- Anna aikaa sisäistää
- Käytä oppimistehtäviä, jotka jäsentävät opittavaa.
- Ymmärrä aikuisen pyrkimys tiedon ristiriidattomuuteen. Käytä älyllisiä ristiriitoja virittämään tiedonhalua ja anna niiden käsittelylle aikaa.
- Älä vain luennoi. Tarjoa konkreetteja kokemuksia.
- Käytä yksinkertaistuksia (hyvä- paha, syy-seuraussuhteet)
- Liitä asia oppijoihin (minäkuva), käytä ns. minäviittauksia (liittyy tuttuuteen)25
- Älä hajoita tarkkaavaisuutta
- Varaudu ristiriitoihin, kilpailuun ja puolustuksellisuuteen
- Pyri ymmärrykseen ja opitun soveltamiseen.
- Anna fiksua palautetta (ks. Palaute)
Metakognitio
Kyky arvioida kriittisesti omaa tapaa oppia asioita. Sitä aikuinen tarvitsee.
Muisti ja muistaminenKyky arvioida kriittisesti omaa tapaa oppia asioita. Sitä aikuinen tarvitsee.
Aina 1960-luvun lopulle asti oppimisen suuri kysymys oli harjoittelun ja toiminnan jaksottaminen (jota muistaa MH). 1960-luvun lopulta alkaen voimistui kognitiivisen oppimisen suuntaus; muistaminen alettiin kuvata monimuotoisena prosessina, johon ihminen osallistuu koko persoonallaan.
Muistin heikkenemistä iän myötä on liioiteltu.
Muistaminen on ajallinen prosessi. Jotain havaitaan. Pieni osa tallentuu. Asia säilyy mielessä/asia unohtuu. Mieleen palaaminen.
Muistamista auttaa skeema eli sisäinen malli. Asiat painetaan mieleen järjestyksessä.
Niinikään muistamista auttaa sopusointu minäkuvan kanssa.
Työmuistia ei voi liikaa kuormittaa.
Muistikikat
Olemassa myös äärimmäisen tehokkaista muistikikkoja: Paikkamenetelmä (Cicero) - sijoitti mielessään puheenosat eri pylväiden taakse. Elävä mielikuva.
" Varsinaisten faktojen ohella ihmisille voidaan ja pitää opettaa myös itse oppimista."
Aikuisen tulisi kouliintua itseohjautuvaan oppimiseen.
Oppiminen
On sekä toimintaa että lopputulos.
Oppiminen toimintana se tarkoittaa tapoja , joilla asiat painetaan mieleen. (Huom1! Tässä vielä muistaminen tärkeää. Huom2! Didakikolla nousee karvat. Oppiminen ei ole toimintaa. Opettelu, harjoittelu jne. on )
Oppimista toimintana auttaa opittavien asioiden jäsentäminen kokonaisuudeksi
- Tehokas strategia käyttää tärkeitä skeemoja.
- Yhdistä asioita toisiinsa. (tavoite- keino-tulos; Syy-seuraussuhteet)
- Kannattaa tiivistää. Poista tarpeeton aines. Korvaa yläkäsitteillä. Tiivistä pääajatus. muutamaksi lauseeksi.
Oppiminen tuloksena: kuinka hyvin asiat pysyvät mielessä ja ovat otettavissa sieltä käyttöön.
Oppiminen on aina ajattelun ja ymmärtämisen ”sivutuote”.
Oppimistrategia
Strategia on oppimistapa. Painetaanko mieleen faktoja vai kokonaisuuksia?
Palaute
Palaute antaa tietoa oppimisen sujumisesta. Palaute voi olla ulko- tai sisäpuolista. Se ohjaa toimintaa.
Se muokkaa oppilaan käsitystä itsestään oppijana. Palaute tulkitaan (eri lailla).
Aikuisen tulee osata etsiä itse palautetta = etsii ja kerää vihjeitä, kuinka esim. toiminta sujuu.
Myös opettajan palaute on tärkeää. Opettajan tehtävä on tulkita oppilaan kuvaama palaute.
Opettajan palaute on joko kielellistä tai näyttävää.
Hyvä palaute on: Palautteelle asetettavia vaatimuksia: (huom tulkitaan eri tavoin)
- asianmukaista
- hyväksyttävää (edellyttää, että oppilas hyväksyy opettajan)
- kannustavaa
- myönteistä
- oikea-aikaista
- rakentavaa ja
- ymmärrettävää
Skeema on tietoa (myös taidosta); Skeemat ovat prototyypinomaisia tietorakenteita.
Skeema toimii uuden tiedon tulkinnan ja ymmärtämisen perustana. Skeemat ohjaavat ymmärtämis- ja oppimistoimintaa. Skeeman varassa ennakoidaan. Skeemat toimiva tiedon mieleenpalauttamisen lähtökohtina.
Skeema voi myös vääristää tietoa.
Skeema on sisäinen malli = suhteellisen pysyviä toimintaa sääteleviä muistiaineksia.
Ympäristöjen vihjeet herättävät skeeman. Sisäinen malli ohjaa toimintaa.
Taitojen opettaminen
Taitojen opettamisen keskeisin tehtävä on kehittää skeemoja, sisäisiä malleja, joiden tuote taito on.
Taitojen opettamisessa on seuraavat vaiheet:
1. Kognitiivinen vaihe:
1a. Tietojen opetus: Luodaan sisäiset mallit; jäsennetään laajaksi tiedolliseksi kokonaisuudeksi. (työtapoja esim. luento, keskustelu, itseopiskelu, ohjelmoitu opetus)
1b. Havainnointi: Näytetään, miltä aito suoritus näyttää, miltä se tuntuu, ja millaiset ovat ulkoiset palautevihjeet suorituksen aikana (keinoja: aidot tilanteet, videot - mestarisuorituksia ja virheitä)
2. Assosiatiivinen vaihe: Käytännön kokeilu.
3. Autiomatisoituminen.
3a. Harjoitus tekee mestarin - ikiaikainen
3b. Mentaalinen harjoittelu (vrt. Mäkihyppääjä) (Keinoja: Ajatukselliset kokeet, suoritusten analysointi, riskitilanteiden harjoittelu, toiminnan toistaminen mielessä)
Opettajan rooli taitojen opettamisessa on järjestää oppiminen (MH) ja antaa palautetta;
suoritusten korjaaminen, ohjaaminen oikeaan suuntaan sekä motivoiminen: myönteisen palautteen antaminen. Palaute on joko kielellistä tai näyttävää.
Ks. palaute
Taitojen oppiminen
On motorisia ja muita (henkisiä MH) taitoja.
Mitä on taitavuus on? Nopeutta, laatua- joka säilyy vaikeissakin olosuhteissa? Taitoa suoritta vaiheet oikeaaikaisesti?
Vanha kantainen ajatus oli, että taidon oppimisessa ei tarvita päätä. Nyt ajatellaan, että taidon taustalla on sisäinen malli, mielessä olevia mielikuvia ja toimintamalleja. Taito kehittyy isäistä mallia kehittämällä.
Kognitiivisen psykologin mukaan myös motoriset suoritukset ovat sisäisten prosessien tuotteita. Niiden perustana on skeema eli sisäinen malli.
Taitojen oppimisen vaiheet:
- Kognitiivinen vaihe: luodaan taidon tiedollinen perusta.
- assosiativinen vaihe: kokeillaan; syntyy osataidot, jotka sitten tässä vaiheessa liitetään toisiinsa.
- Autonominen vaihe: tietoisen ohjauksen osuus vähenee.
Huom! Taito ei kehity tasaisesti vaan oppimisessa on tasanteita. Taantuminenkin on mahdollista.
Vireystila nostaa parantaa suoritusta, kunnes se kääntyy laskuun os.
Tietojen oppiminen
Tietojen oppiminen on (aikuisella) toimintaa, joka muuttaa ja rikastuttaa käsityksiämme maailmasta.
Aikuisella on jo valmiina laajat tiedot.
Ihminen rakentaa tiedon itse. Hän on aktiivinen tiedonkäsittelijä (ei vastaanottaja MH).
Tiedonkäsittelyn tulisi olla syväprosessointia.
Vuorovaikutus
Opetuksen sisältyy vuorovaikutusta opettajan ja oppilaiden välillä sekä oppilaiden kesken.
Opettaja ei vain siirrä tietoa vaan ilmaisee samalla asenteita, käsityksiä, mieltymyksiä, toivomuksia, torjuntaa, tunteita. Opettajan ja oppilaiden välille syntyy tunneside, joka voi lukkiutua syyttelyksi (joku puolustaa omaa minää ja itsetuntoa)
Myös opiskelijat vaikuttavat opettajaan. Opettaja voi kokea, että ryhmä on: aggresiivinen, hajainen, eheä, nuriseva, sopeutuva, vastaanottavainen, vetäytyvä, vireä…
Vuorovaikutustilanteet perustuvat normeihin, rooleihin, sopimuksiin ja sääntöihin.
Ohjeita tehokkaaseen ( tehtäväkeskeiseen) viesintään:
Viritä motivaatio, vahvista halua ottaa vastaan ja ymmärtää sanoma oikein.
Sanoman on oltava ymmärrettävissä ja tulkittavissa.
Vähennä häiriöitä
Etsi ja pyydä palautetta.
Optimoi tunneilmasto
Ohjeita tehokkaaseen (yksilökeskeiseen) viestintään:
Tunnista omat odotukseksi oppilaista
Hanki oppilaista tietoa
Tunnista erilaiset motiivit antamasi/saamasi palautetteen takana (esim. hyväksynnän hakeminen)
Luo avointa viestintäilmapiiriä(turvallisuus, myönteiset viestit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti