Ohjelmassa oli kaikille yhteisiä ja toisaalta rinnakkaisia luentoja. Koulutuspäivän avasi professori Hannu Savolaisen yhteisluento oppilaan tuen järjestämisestä kolmiportaisesti.
Sen jälkeen oli tarjolla kahdeksan rinnakkaista luentoa, jotka käsittelivät osa-aikaisen erityisopettajan roolia, tukitoimia yläkoululla, aineenopettajan mahdollisuuksia tukea oppimisvaikeuksissa, tutkimustuloksia tästä hankkeesta, monipuolisen tuen järjestämistä, opettajien tiimityömallia ja joustavia ryhmittelyä, tukiopetuksen uusia muotoja ja oppilaan vahvuuksia. Tätä viimeistä minä menin kuuntelemaan lounastauon jälkeen. Rinnakkaisluennot järjestettiin nimittäin kahteen kertaan lounaan molemmin puolin.
Oppilaan vahvuudet ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö
Yliassistentti, tohtori Kristiina Lappalainen kertoi projektista, jossa opeteltiin lähestymään oppilaita ei heidän ongelmiensa vaan vahvuuksiensa näkökulmasta. Hienoa!
Taustalla on jo Jyväskylässä kesällä mm. Kaisa Aunolalta oppimani fakta: opettajan antama palaute vaikuttaa siihen tapaan, jolla oppilas ennakoi onnistumistaan sekä hänen käsitykseen itsestään. Tällä taas on vaikutusta sekä oppilaan hyvinvointiin että tuloksiin.
Kokeilun keskeinen työkalu oli monisivuinen lomake, jossa kuvattiin myönteisesti oppilaassa mahdollisesti olevia kykyjä. Lomakkeella on 57 väitettä kyvyistä. Ne arvioidaan asteikolla erittäin hyvin - ei lainkaan. Kaikki väitteet myönteisiä.
Kyvyt on lomakkeella jaettu kuuteen kykyalueeseen: (1) ihmissuhdekyvyt, (2) perheessä tarvittavat kyvyt, (3) itsen kanssa pärjäämisessä tarvittavat kyvyt, (4) koulussa tarvittavat kyvyt , (5) tunne-elämän hallinnassa tarvittavat kyvyt ja (6) ammattielämän/uranvalinnan kyvyt.
Kun lomake täytetään, opettaja ja vanhemmat tulevat antaneeksi lapselle hänen kasvuaan tukevaa kannustavaa palautetta. Lapsella ei ole aina tietoa omista myönteisistä kyvyistään. Hän tarvitsee tätä tietoa, jotta oppii ohjaamaan omaa oppimistaan. Ei niin harvoin, heikko oppilas esim. kokee, ettei hän osaa mitään, eikä ole missään hyvä. Käsitys on väärä. Jokaisessa on varmasti hyviä puolia. Lomakkeen avulla ne saadaan esiin.
Kun on yritetty selittää, miksi jotkut lapset onnistuvat, on tunnistettu neljä tekijää: (1) kyvykkyys,
(2) ahkera yritys, (3) tehtävien helppous/vaikeus ja (4) opettajan/vanhemman antaa apu. Jos aikuinen viestittää lapselle luottamusta tämän kykyihin, lapsen sisäsyntyinen motivaatio kasvaa, ja ahkera yritys voimistuu. Kykyjä ei vain kokeilussa arvioida. Ideana on, että näitä taitoja voi harjoitella ja edistymistä seurata.
Pedagoginen ohjaus ja tuki opetuksen käsitteen laajentajina
MINULLE oli varattu koulutuspäivän päätteeksi puolitoista tuntia aikaa esitellä ideaa laajennetusta opetuksen käsitteestä, jossa opettaja ymmärtää pedagogisen ohjauksen, tuen järjestämisen, osallisuusmahdollisuuksien fasilitoinnin jne. yhtä oleellisiksi osiksi opetusta kuin mitä perinteinen opettaminen, instruointi on. Esittelin auroralaista tapaa rikastaa koulupäivää projekteilla, näytelmillä ja järjestää tukea. Pohdimme muuttuvaa opettajuuttaa mm. Jukka Jokirannan ja 6ac:n oppilaitten kanssa tehtyjen videoclipisen pohjalta.
Kuulijat olivat oikein ystävällisiä ja palautteesta päätellen hyvällä tuulella. Olin tosi otettu, kun Aurorasta Joensuuhun OKL:een siirtynyt Heikkisen Jattakin ehti luentoa kuuntelemaan.
ANTOISA lauantai. Ehdin hieman kävellä Joensuussa ja syödä paikallisessa kiinalaisessa ravintolassa lounaan. Kone Joensuusta Helsinkiin lähti 18.25, ja vaikka Finnair oli perillä puolessa tunnissa, päivästä tuki pitkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti