Kuinka rakentaa luokkaan työrauha?

Kurinpitoa ennen vanhaan. Kuva
lainattu netistä.

KURITTOMUUS, työrauhaongelmat, luokanhallinnan puutteet, opettajan auktoriteetin rapautuminen,  koulupahoinvointi, viihtymättömyys, toimintakulttuurin puutteet....

Sanoja, joilla yritetään kuvata opetuksen yhtä keskeistä  ja ikiaikaista haastetta: Vaikeutta toimia, kun "luokka on epäkunnossa", eikä opiskelusta oikein tule mitään. Viime aikoina olen itse alkanut puhua ilmiöstä luokan koulukuntoisuuteen palauttamisena ja oppilaiden putoamisena opiskelutilasta.

Se on kumma juttu. Jossain luokissa kaikkien opettajien on helppo opettaa, ja oppilaitten opiskella.  Työrauha ikäänkuin tulee annettuna. Aina näin ei ole. Silloin työrauha on rakennettava tietoisesti. Meilläkin on muutama luokka, jossa on hiat käärittävä ja tartuttava tähän toimeen. Opettaminen on hetkeksi pantava syrjään, ja meidän on palattava koulunkäymisen perusasioihin.  On palattava kysymään oppilailta: 

• Ymmärrämmekö, miksi koulua käydään? 
• Annammeko opettajan opettaa?
• Annammeko kavereiden opiskella?
• Haluammeko ylipäätään oppia? jne.

Opettajalla on  massiivinen  vaikutus oman luokkansa hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että opettaja ymmärtää itsensä johtajaksi, ja taipuu opettelemaan johtamisessa tarvittavia taitoja. Myös meidän opettajien on katsottava peiliin:

• Onko luokkassani selkeät säännöt?  Pidänkö niistä kiinni?
• Onko oppitunnilla selkeä rakenne? 
• Onko luokan kalustus, istumajärjestys, päivän rytmi  jne asianmukainen?
• Olenko selvillä niistä tavoista, joilla luokkani oppilaat parhaiten oppivat?
• Millainen ilmapiiri luokassa on? Miten vaikutan siihen itse?
• Miten suhtaudun itse oppilaisiin?
  • Oppilaiden on koettava, että he voivat luottaa opettajaan ja siihen, että opettaja on reilu, tasapuolinen ja oikeudenmukainen.

Luokka voi jäädä  laumaksi. Laumalla ei ole yhteistä päämäärää eikä toimivaa työnjakoa. Sillä ei ole  yhteistä suuntaa, vain suunnaton määrä energiaa.  

Tavoitteellisesti toimivalla luokalla on kolme tärkeää ominaisuutta: (1) se hyväksyy opettajan johtajakseen, (2) se hyväksyy koulunkäynnin ja opiskelun yhteiseksi tehtäväkseen ja (3) se hyväksyy kaikki luokan oppilaat arvostetuiksi jäsenikseen.

Lauma syntyy. Ryhmä on tehtävä. Lauman ryhmäyttäminen on opettajan tehtävä.  

Luokan koulunkäyntiin kuntoutusohjelma

Luokka on palautettavissa hyvään ja iloiseen koulunkäyntikuntoon. Mutta se vaatii vaivaa: ajan varaamista kuntoutumiseen, systemaattisen kuntoutusohjelman ja resurssien varaamista.  Kuntoutusohjelmassa voisi olla  neljä kärkitavoitetta:

1. Vahvistetaan opettajan  asemaa ryhmänjohtajana

Opettajan asema ryhmän johtajana on rakennettava alusta.  Keinoja ovat mm.

• Luokkaan pitäisi rakentaa johdonmukainen järjestys. 
• Opettaja voi rakenta omalle auktoriteetilleen tukea kehittämällä ympäristöä (mm. istumajärjestys, liikenne), sääntöjä ja rutiineita. Selkiytetään luokan rutiinit. Millainen on päivän alku, tunnin alku? Kuinka toimitaan, kun myöhästytään tai unohdetaan tavaroita? Kuinka pyydetään puheenvuoro? Saako luokassa liikkua tai keskustella? Miten pyydetään apua? Mitä tehdään, kun oma työ on valmis? Miten toteutetaan tunnin siirtymävaiheet? Kuinka oppitunti ja koulupäivä lopetaan ?(Meillä on erillinen tukimoniste tätä  varten)
• Selkiytetään luokan pelisäännöt (mm. kukaan ei puhu opettajan puheen päälle; oppilas puhuu vasta, kun on saanut luvan) ja niiden rikkomisen seuraukset  (yksi malli ns. "vaikuttavan opettajan malli").
• Selkiytetään itse opetus (mm.  tunnit alkavat täsmällisesti; opettaja ei aloita opetusta, ennenkuin luokka on hiljentynyt. Jokaiselle tunnille selkeä tavoite: mitä pitää tehdä; tavoitteen saavuttamista mitataan tehostetusti.)
• Monipuolistetaan tunnit. Työrauhaongelmia estävät hyvin suunnitellut, vaihtelevat ja kiinnostavat oppitunnit. Opetus tulee sovittaa oppilaiden edellytyksiin, ja etenemisvauhtia tulee pitää luokassa sopivana
  • Suunnitellaan opetus hyvin ja mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi. 
  Opettajan kannattaa välttää oppilaiden kyllästymistä vaihtelemalla opetusmenetelmiä ja  tarjoamalla riittävän haastavia ja vaihtelevia tehtäviä.
• Asetetaan myös kuntoutumiselle konkreetti tavoite: Oppitunnista tehokkaasti käytettävän ajan osuus. Seurataan sitä (ja tuhlattua aikaa)
• Kaikki luokkaa opettavat sitoutuvat samaan luokan kuntoutusohjelmaa.
• Opettajan on otettava vakaavasti se tosi haastava  tosiasia, että työrauhaan vaikuttaa se, pitävätkö oppilaat opettajasta.  Millaisesta opettajasta pidetään: iloisesta, välittävästä. oppilasta kunnioitavasta. Hyvä opettaja on oppilaan puolella. Vasta kun opettaja on saanut suhteensa oppilaisiin kunton, hän pystyy ohjaamaan heitä kohti oman käyttäytymisen parempaa hallintaa.

2. Oppilaiden sitoutuminen koulutyöhön ja opiskeluun

Koulutyön ydin on siinä, että oppilas sitoutuu oppimistehtävien tekemiseen, ei niiden välttämiseen. Vahvistetaan oppilaiden sitoutumista opiskeluun:

• Tässäkin auttaa, kun selkiytetään rakenteita, sääntöjä, seuraamuksia. 
• Lisätään oppilaan ymmärrärrystä, valmiuksia ja vastuuta oman käyttäytymisensä hallinnasta. Jokainen pystyy hallitsemaan omaa käyttäytymistään, jos vain haluaa.
• Rakennetaan oppimistehtävistä sentasoisia, että jokainen kokee onnistuvansa. Tarjotaan eritasoisia tehtäviä.
• Kiinnitetään erityistä huomiota itsetunnon vahvistamiseen.
• Lisätään oppilaitten mahdollisuuksia tulla kuulluksi (viikon) yhteissuunnittelulla ja -arvioinnilla.
• Mitoitetaan läksyt aluksi sellaisiksi, että kaikki onnistuvat niissä.
• Luodaan selkeä systeemi, miten läksyt tarkistetaan, ja miten toimitaan, jos ne eivät.
• Avainoppilaille kannustavat coachit.
• Seurataan luokan kykyä pysyä opiskelutilassa.
• Käytetään yksinkertaisia, koulun arkeen liittyviä palkintoja.
• Otetaan tuntien rakenteessa huomioon luokan keskittymiskyky. Pilkotaan tunti sopiviin osiin.

3. Luokan ilmapiiri, kaverisuhteet

Kouluopetus on ryhmäopetusta, jossa oppilaiden keskinäisillä suhteilla: kaveruuksilla ja  riidoilla on iso merkitys. Panostetaan siihen, että luokan ilmapiiristä tulee iloinen, myönteinen ja ahkeraa työtä arvostava.

• Koululuokan kasvun tavoitteena on keskinäisen auttamisen yhteisö. 
  Selkiytetään luokalle, että oppilaat ja opettaja ovat yhdessä vastuussa työrauhasta ja hyvästä ilmapiiristä. Jokaisella on oikeus oppia.  Opettajan vastuulle 
  jää saada oppilaat ymmärtämään tämä.
• Ymmärretään, kuinka luokan ilmapiirin myönteisyys ja iloisuus on yhteydessä opiskeluun sitoutumiseen ja oppimistuloksiin.
• Rakenneatan luokkaan yhdessä selkeät säännöt yksi asia kerrallaan (seinille)- ei sanella niitä.
• Tuntien tylsyys näkyy ilmapiirissä.
• Tehdään selväksi, että kenelläkään ei ole oikeutta estää tai häiritä toisten opiskelua.
• Tehdään selväksi, että jokaisella on vastuu luokan ilmapiiristä.
• Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkein  kanssa on kyettävä tekemään koulutyötä.
• Uhmaava häiritseminen johtaa siirtymiseen sijoitusluokkaan.
• Opetellaan yhdessä olemista, ryhmäydytään (jokainen tutustuu jokaiseen; Lions Quest-tyyppiset harjoitteet)
• Luodaan rakenteet, joilla kiistat ratkotaan.
• Sitoutetaan oppilaat luokkaan oman pienryhmän kautta.
• Opetellaan kunnioittamaan yhteisiä sopimuksia. Palkitaan siitä.
• • • Opettajat kiinnittävät huomiota omaan palautteeseensa.
• Otetaan oppilaat mukaan suunnittelemaan luokan sisustus.
• Väkivallan suhteen on nollatoleranssi.

”Jokainen muistaa omalta kouluajaltaan, miten elähdyttävän vaikutuksen opettajan ilomielisyys tekee koululuokkaan. Oppilaidenkin nyrpeys kaikkoaa, heidän sielunsa avautuu alttiisti uusille asioille, syntyy todellinen työvire, niin ettei voimien väsähtämistä huomatakaan, ja pahat juonet ja  hankkeet tehdään tyhjiksi.”  Martti Haavio (1949)

4. Kotien tuki

Kuntoutuminen täytyy tehdä yhdessä kotien kanssa. 

• Avataan vanhemmille luokan tilanne ja käytettävä kuntoutusmalli ja sen perusteet
• Ei etsitä syyllisiä, vaan ratkaisuja.
• Esitetään konkreetisti, mitä koulu kodeilta toivoo  (mm. repun tarkastus, läksyissä auttaminen jne.)
• Tiedotetaan koteihin hankkeen edistymisestä ja oppilaiden onnistumisista.

Ks. lisää aikaisempi lastu Timo Saloviidan Työrauha-kirjasta.