Siksi jokaisen on hyvä ymmärtää miten tuomioita jakavat tuomarit näitä riitoja ratkovat. Heidän aivonsa toimivat eritavalla kuin tavallisen kansalaisen. He ajattelevat juridisesti. Mitä se on? Siitä kertoo vallan mainio teos:
Mahkonen, Sami. (2016). Konfliktit koulussa. Helsinki: Edita.
Kouluissa sattuu monenlaisia konflikteja, niin oppilaiden kesken kuin oppilaiden ja opettajien sekä vanhempien ja työntekijöiden välillä.
Mahkosen näkökulma näihin kouluissa tapahtuviin konflikteihin on juridinen. Ja juridiikkaa sopii hänen mielestään huonosti koulujen kulttuuriin, koulun sisäisisiin pelisääntöihin. Koulun arki on konkreettista. Koulussa toimitaan ammatillisen arkijärjen varassa. Esimerkiksi kiellettyyn tekoon etsitään syy. Tutkitaan teko, tekijät ja heidän motiivinsa.
Tuomarit toimivat toisin. Juridiikassa jokin teko ”käännetään” ensin lakikielelle. Mahkonen käyttää termiä oikeudellistaminen. Oikeudellistaminen on prosessi, jossa on kolme vaihetta: naming-blaming-claiming.
- Nimeäminen. Esitään teolle vastine kirjoitetusta laista. Tulkitaan, mistä on kysymys juridisesti. Esim. koulukiusaaminen ei ole rikos, se pitää yhdistää johonkin rikostyyppiin esim. lievään pahoinpitelyyn.
- Moittiminen. Pitää arvioida oikeusperusteet: miten hyvin teko täyttää jonkin rikostyypin ehdot ja osoittaa henkilö, joka voidaan teosta vastuuttaa.
- Vaatiminen. Pitää pohtia, millaisia lakiin perustuvia vaatimuksia esitetään. Seuraamuksia ovat rangaistus ja vahingonkorvaus.
TUOMIOISTUIMESSA päätös tehdään korostuneen rationaalisesti. Selvitetään teon lainmukaisuus ja lainvastaisuus. Onko ylipäätään säädetty asiaa koskevaa lakia? Onko jokin teko erikseen sallittu tai kielletty. Täyttyvätkö jonkin säädöksen soveltamiskriteerit? Valitettavasti pykälät ovat abstrakteja ja tulkinnanvaraisia. Ja sekin katsotaan, riittääkö näyttö (ns. todisteellista näyttö).
Tuomioistuin lukee lakia. (Koulua koskevat muutkin lait kuin koululaki ). Päätös on tehtävä lakiperustaisesti. Arkijärjen käyttöä on vuoden 2000 perustuslaissa rajoitettu. Julkisen toiminnan on perustuttava lakii .
Mahkosen kirja tarkoitus on auttaa kouluväkeä ratkaisemaan koulukonfliktit lainmukaisesti ja välttäen lainvastaisia toimia. Tekijä konkretisoi juridista ajattelua esittelemällä 13 aitoa oikeustapausta. Hän avaa lukijoille, mitä oikeus päätti ja mitkä seikat olivat päätöksen kannalat juridisesti merkityksellisiä. Kaikkia tapaukset ovat erilaisia.
- Jäähytuomio (opettaja käytti kollektiivista rankaisua). Teemana onko rangaistus lainmukainen?
- Häiriökäyttäytyminen (2.luokan oppilaalle annettiin kirjallinen varoitus) Teemana onko rangaistus tarkoituksenmukainen. Ottiko opettaja huomioon lapsen iän ja kehitysvaiheen.
- Päihtyneenä tunnilla (oppilas oli juovuksissa. Rehtori erotti heti). Teemana:oppilaan oikeusturva )
- Koulukiusaaminen. (tekikö koulu kaikkensa).Teemana vastuu virkatoimista
- Huoltajan osallisuus (oppilas oli saanut rangaistuksen, mutta häntä ei kuultu). Teemana menettelyvirhe, kuuleminen ja puhevalta
- Kielenkäyttö (opettajan). Teemana epäsymmetrinen sääntely (laki kieltää epäasiallisen kielen, esimiehet tukivat)
- Luokasta poistaminen (voimakeinoin). Teemama: oliko pakkotila, olivatko voimakeinot liian kovia?
- Pelikielto (oppilas jätettiin pois joukkueesta väkivallan vuoksi). Teemana kaksoisseuraamus
- Leirikoulu (oppilaalta evätiin etukäteen osallistuminen). Teemana perus- ja vapausoikeudet
- Uhkaus (oppilas oli uhannut ampua haulikolla ) . Teemana tiedottamisen oikeutus (muille)
- Voimankäyttö (Alppilan koulun tapaus). Teemana prosessuaalinen totuus (todisteellinen totuus, löytyykö näyttö)
- Vahingonkorvaus. Teemana kuinkahenkilövahingon suuruuden arvotetaan.
- Oppivelvollisuus (poissaolo). Teemana vanhempien vastuu (saivat 36 € sakon :-))
NÄISTÄ caseista huomaa, kuinka vaikeassa tilanteessa opettaja joskus on. Laki (ja tuomioistuin) odottavat opettajalta aina kokonaisharkintaa (sen huomioonottamista, minkä ikäinen oppilas on, kuinka uhkaava tilanne on, kuinka vakavaa vastarinta on vastarinnan vakavuus, ja - myös arkijärjen käyttöä: kuinka tarkoituksenmukainen hänen ratkaisunsa on). Vaikka siihen ei ole aikaa, kun tilanne on päällä. Esimerkiksi oppilasta luokasta poistettaessa on toimittava tässä ja nyt.
KIRJAN opetus tiivistyy viimeisessä luvussa: Perussanoma. Koulun arjessa on välttämätöntä käyttää sekä juridista pykäläjärkeä että ammatillista arkijärkeä. Pykäläjärjen käyttö on tärkeää jo oman oikeusturvan kannalta. Lainsoveltaja (opettaja tai esim. rehtori) ei voi jättää noudattamatta huonoakaan lakia. Koulukonfliktit tulee ratkaista lainmukaisesti ja välttäen lainvastaisia toimia.
SUOSITTELEN lämpimästi. Minua ovat aina kiehtoneet myös pykälät - varmaan siksikin, että nuorena pyrin ihan vakavissani oikeustieteelliseen. Onneksi en päässyt. Mahkosen teos käsittelee säädöksiä monipuolisesti ja tekee oikeuskäytäntöjä tavalliselle ihmiselle tutuiksi.
Jos juridiikkaa kiinnostaa, vuosien varrella on julkaistu muitakin hyviä teoksia, joista osan olen esitellyt tässä blogissa. Tässä linkit kolmeen:
Markku Poutalan kirjaan
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/04/opettajien-kohtuutonkin-vastuu.html
Nina Lahtisen kirjaan
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/09/oppilaan-oikeudet-ja-vanhempien-vastuu.html
ja Suvianna Hakalehto-Vainion kirjaan
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2013/07/kuukauden-kirja-oppilaan-oikeudet.html
Kirjan kirjoittaja oikeustieteen tohtori, varatuomari Sami Mahkonen on toiminut päivähoidon, opetustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöiden kouluttajana eri puolella Suomea.
Hän on julkaissut lukuisia käytännönläheisiä teoksia edellä mainittuihin aihepiireihin liittyen. Ja uskaltaa myös arvostella lainsäädäntöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti