NPDL (New Pedagogies for Deep Learning)-syväoppimisen uusi pedagogiikka rantautui Suomeenkin vuonna 2014. Kyseessä on kansainvälinen oppimisen, opetuksen, koulukulttuurin sekä koulun ja opetustoimen johtamisen kokonaisvaltainen tutkimus- ja kehittämisohjelma.
Ohjelman kehittäjä on kanadalainen emeritusprofeessori Michael Fullan tiimeineen (Fullan, Quinn & McEchen). Hän on maailmankuulu koulun uudistamisen ja kehittämisen asiantuntija.
NPDL
NPDL:n perusideana on luoda oppilaille mahdollisuuksi harjoitella ns. tulevaisuustaitoja. Suomalaisessa opsissa niitä kutsutaan laaja-alaiseksi (7) osaamiseksi, NPDL:ssä ydintaidoiksi (6).
Nämä kuusi ydintaitoa ovat:
- itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen (character)
- globaali kansalaisuus (citizenship)
- tiimityötaidot (collaboration)
- viestintä- ja vuorovaikutustaidot (communication)
- luovuus (creativity) ja
- kriittinen ajattelu ja ajattelun taidot (critical thinking).
Kutakin ydintaitoa harjoitellaan johdonmukaisesti. Ideana on kehittyä osaajana niin, että osaamisessa tapahtuu laadullinen - ei määrällinen- muutos. Työn tueksi on luotu laaja taulukosti, jossa kuin taito on jaettu osatavoitteisiin ja kutakin kuvataan neljää eri taidon tasolla. Taitotasoja voidaan käyttää oppimistehtävien suunnittelussa mutta myös mittareina toiminnan arvioinnissa. Hieman vastaavanlaiset rubriikit on laadittu myös kuvaamaan koulun toimintakulttuuria ja opettajien osamista.
SUOMESSA on jo satakunta NPDL-ohjelmaan (Täällä sitä kutsutaan Oppimisen Pohjantähti -ohjelmaksi) liittynyttä koulua. Vaikka itse ohjelma on nyt päättynyt, NPDL-kehittämistyö jatkuu Espoon koordinoimana.
Auditointikäsikirja
KOULUJEN kehittämistyön tueksi ohjelman päätöstilaisuudessa työtä jatkava Suomen NPDL-maaklusteri julkisti NPDL-auditointikäsikirjan - Työkalun syväoppimisen vertaisauditointiin.
Kirjoittajina ovat Peter Johnson ja Hannu Laukkanen. Kirjaa varten herrat tekivät mittavaa pohjatyötä ja toteuttivat myös auditointipilotin.
Käsikirjan mukaan " auditointi on organisaation tai jonkun valitun kohteen toiminnan arvioinnin muoto, jolla pyritään yleensä tutkimaan monimenetelmäisesti yhtä kohdeyhteisöä tai tapausta mahdollisimman syvällisesti. Alun perin auditoinnilla on tarkoitettu tilintarkastusta. Auditointi voi olla ulkoista, jolloin auditoijat tulevat organisaation tai kohteen ulkopuolelta. Auditointi voi olla myös sisäistä tai vertaisauditointia, jolloin auditoijat ovat kohteen kannalta kollegoita, mutta työskentelevät eri organisaatiossa."
Yksinkertaisemnin: auditointi on sitä, että ulkopuolinen taho tulee katsomaan, mitä koulussa touhutaan ja antaa näkemänsä (ja muutoin kokoamansa materiaalin) pohjalta keskustellen rakentavaa palautetta.
TARKOITUS on, että NPDL- kunnat ottavat käsikirjan käteen ja alkavat auditoida toimintaa. Auditointi tapahtuisi ns. vertaisarviointia. Vierailuryhmässä oli kunnan omaa väkeä, koulutoimen ylätasolta aina ruohonjuuritasolle - myös opettajia (jostain syystä oppilaita ei mainita).
Auditointiprosessi
NPDL-auditointiprosessi etenisi näin:
(Kovasti benchmarkingia muistuttavaa) MALLIA pilotoitiin lukuvuonna 2016–2017. Kokemukset oli vat rohkaisevia. Mukana oli neljä kau- punkia ja kaikkiaan kahdeksan koulua. Käytännön tasolla NPDL:n ydintaitojen kehittämiseen oli yhdistetty uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittäminen.
Ja sitten palautetta
ENSINNÄKIN tekijöille kuuluu kaunis kiitos. Sekä pilotointi että käsikirjan kirjoittaminen ovat olleet varmasti kova duuni. Auditointiprosessista syntyy selkeä kuva, myös sen vaativuudesta.
Esimerkiksi isoissa kaupungeissa sivistysjohto ei millään veny joka koulun auditointiin. Niin tärkeä kuin kehityksen monitasoisuus varmasti on, pelkään että koherenssin vaatimuksesta ja yhteistoiminnallisesta otteesta tiukasti kiinnipitämällä homma ei leviä.
Käyttäisinkin mallia mieluummin yksittäisten koulujen vertaiskehittämisen muotona. Ottaisin auditointiryhmään mukaan myös oppilaita ja vanhempia. Varaisin vierailun observointiin enemmän aikaa, esimerkiksi koko aamupäivän. Rajaisin tarkkailtavia kohtia. Jakaisin valitut observointikohteet ryhmän eri jäsenten kesken - mutta antaisin tehdä myös muita havaintoja. Kuvaisin näkemäämme - mikä auttaisi myös analysoitaessa.
Pitäisin sitten erikseen palautetilaisuuden kouluttain ja erillisen yhteisen semnaarinkoulutoimen johdon kanssa, kun kaikki NPDL-koulut on auditoitu ja varaisin sinne yhteenvedon jälkeen aikaa kehitellä koulujen jatkokehittämissuunnitelmia yhdessä.
VIELÄ kiitos Microsoftille käsikirja nettijulkaisemiesta.
https://www.microsoftmahdollista.fi/100tarinaa/wp-content/uploads/2017/06/NDPL_506.pdf
Ohjelman kehittäjä on kanadalainen emeritusprofeessori Michael Fullan tiimeineen (Fullan, Quinn & McEchen). Hän on maailmankuulu koulun uudistamisen ja kehittämisen asiantuntija.
NPDL
NPDL:n perusideana on luoda oppilaille mahdollisuuksi harjoitella ns. tulevaisuustaitoja. Suomalaisessa opsissa niitä kutsutaan laaja-alaiseksi (7) osaamiseksi, NPDL:ssä ydintaidoiksi (6).
Nämä kuusi ydintaitoa ovat:
- itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen (character)
- globaali kansalaisuus (citizenship)
- tiimityötaidot (collaboration)
- viestintä- ja vuorovaikutustaidot (communication)
- luovuus (creativity) ja
- kriittinen ajattelu ja ajattelun taidot (critical thinking).
Kutakin ydintaitoa harjoitellaan johdonmukaisesti. Ideana on kehittyä osaajana niin, että osaamisessa tapahtuu laadullinen - ei määrällinen- muutos. Työn tueksi on luotu laaja taulukosti, jossa kuin taito on jaettu osatavoitteisiin ja kutakin kuvataan neljää eri taidon tasolla. Taitotasoja voidaan käyttää oppimistehtävien suunnittelussa mutta myös mittareina toiminnan arvioinnissa. Hieman vastaavanlaiset rubriikit on laadittu myös kuvaamaan koulun toimintakulttuuria ja opettajien osamista.
SUOMESSA on jo satakunta NPDL-ohjelmaan (Täällä sitä kutsutaan Oppimisen Pohjantähti -ohjelmaksi) liittynyttä koulua. Vaikka itse ohjelma on nyt päättynyt, NPDL-kehittämistyö jatkuu Espoon koordinoimana.
Auditointikäsikirja
KOULUJEN kehittämistyön tueksi ohjelman päätöstilaisuudessa työtä jatkava Suomen NPDL-maaklusteri julkisti NPDL-auditointikäsikirjan - Työkalun syväoppimisen vertaisauditointiin.
Kirjoittajina ovat Peter Johnson ja Hannu Laukkanen. Kirjaa varten herrat tekivät mittavaa pohjatyötä ja toteuttivat myös auditointipilotin.
Käsikirjan mukaan " auditointi on organisaation tai jonkun valitun kohteen toiminnan arvioinnin muoto, jolla pyritään yleensä tutkimaan monimenetelmäisesti yhtä kohdeyhteisöä tai tapausta mahdollisimman syvällisesti. Alun perin auditoinnilla on tarkoitettu tilintarkastusta. Auditointi voi olla ulkoista, jolloin auditoijat tulevat organisaation tai kohteen ulkopuolelta. Auditointi voi olla myös sisäistä tai vertaisauditointia, jolloin auditoijat ovat kohteen kannalta kollegoita, mutta työskentelevät eri organisaatiossa."
Yksinkertaisemnin: auditointi on sitä, että ulkopuolinen taho tulee katsomaan, mitä koulussa touhutaan ja antaa näkemänsä (ja muutoin kokoamansa materiaalin) pohjalta keskustellen rakentavaa palautetta.
TARKOITUS on, että NPDL- kunnat ottavat käsikirjan käteen ja alkavat auditoida toimintaa. Auditointi tapahtuisi ns. vertaisarviointia. Vierailuryhmässä oli kunnan omaa väkeä, koulutoimen ylätasolta aina ruohonjuuritasolle - myös opettajia (jostain syystä oppilaita ei mainita).
Auditointiprosessi
NPDL-auditointiprosessi etenisi näin:
- Esikysely (Webropol-pohjainen; 9 pääaluetta. Kustakin useita väittämiä, ja niitä arvioidaan asteikolla 1-3 ja en osaa sanoa (Orastavaa kehtystö /Kehittynyt voimakkaasti/ Kehittynyt huippuunsa)
- Auditointikäynti koulussa (Esikyselyjen tulokset lähetetään etukäteen ja vastalahjaksi pyydetään päivän ohjelma: 2a) Oppilaiden työskentelyä havainnoidaan esim. aamupäivällä noin tunnin verran. Havainnoinnin yhteydessä voi myös pikahaastatella 2–3 oppilasta luokasta). 2b) iltapäivällä pidetään opettajien, rehtorien ja opetustoimen johdon ryhmähaastattelut. (Valmiissa haastattelurungossa on 8 pääosa-aluetta ja kussakin alakysymyksiä.
- Auditointiryhmän oma yhteenvetopalaveri (päättää Auditointikäynnin). Tässä ryhmän reflektiivisessä yhteenvetokeskustelussa täytetään alustavasti täytetiin ns. CAT- analyysikehikko (Coherence Assessment Tool -arviointikehikko). Siinä arvioidaan neljää kohdetta, kussakin on kolme laadullista kuvausta.
- Tämän jälkeen esim. kuukauden aikana aineiston analyysoidaan. Pääkysymyksiä on kaksi: (a) Millaisen merkityksen haastateltavat antavat NPDL:lle oppimiskulttuurin kehittämisen inter- ventiona? (b) Miten haastateltavat näkevät kohdeyhteisön kehittyneen NPDL:n implementoinnin vaikuuksesta?
- Raportointikokouksessa esitellään tulokset ja 3-5- kehittämissuositusta.
- Tämän jälkeen koulu laatii oman jatkokehittämissuunnitelman. Käsikirjassa on valmis pohja.
(Kovasti benchmarkingia muistuttavaa) MALLIA pilotoitiin lukuvuonna 2016–2017. Kokemukset oli vat rohkaisevia. Mukana oli neljä kau- punkia ja kaikkiaan kahdeksan koulua. Käytännön tasolla NPDL:n ydintaitojen kehittämiseen oli yhdistetty uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen taitojen kehittäminen.
Ja sitten palautetta
ENSINNÄKIN tekijöille kuuluu kaunis kiitos. Sekä pilotointi että käsikirjan kirjoittaminen ovat olleet varmasti kova duuni. Auditointiprosessista syntyy selkeä kuva, myös sen vaativuudesta.
Esimerkiksi isoissa kaupungeissa sivistysjohto ei millään veny joka koulun auditointiin. Niin tärkeä kuin kehityksen monitasoisuus varmasti on, pelkään että koherenssin vaatimuksesta ja yhteistoiminnallisesta otteesta tiukasti kiinnipitämällä homma ei leviä.
Käyttäisinkin mallia mieluummin yksittäisten koulujen vertaiskehittämisen muotona. Ottaisin auditointiryhmään mukaan myös oppilaita ja vanhempia. Varaisin vierailun observointiin enemmän aikaa, esimerkiksi koko aamupäivän. Rajaisin tarkkailtavia kohtia. Jakaisin valitut observointikohteet ryhmän eri jäsenten kesken - mutta antaisin tehdä myös muita havaintoja. Kuvaisin näkemäämme - mikä auttaisi myös analysoitaessa.
Pitäisin sitten erikseen palautetilaisuuden kouluttain ja erillisen yhteisen semnaarinkoulutoimen johdon kanssa, kun kaikki NPDL-koulut on auditoitu ja varaisin sinne yhteenvedon jälkeen aikaa kehitellä koulujen jatkokehittämissuunnitelmia yhdessä.
VIELÄ kiitos Microsoftille käsikirja nettijulkaisemiesta.
https://www.microsoftmahdollista.fi/100tarinaa/wp-content/uploads/2017/06/NDPL_506.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti