Tänä kesänä he suuntasivat Espooseen. Perinteisiin kuuluu, että
kesäpäivillä on puhuja kaupungin puolesta. Poimivat sitten valtuuston jäsenien nimiä selattuaan minut ja pyysivät lyhyesti esittelemään varttitunnissa Espoota 20:lle poikkitieteelliselle uusmaalaiselle opiskelijalle. Oma osuuteni oli tänään klo 11 Träskändan kartanon puutarhassa. Poimin asioita muistiin. ja täällähän se säilyvät, jos vaikka joutuisi esittelemään Espoota toisenkin kerran.
Tervetuloa Träskändan puistoon!
Lämpimät terveiset sekä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelältä että perusopetuksen päällikkö Ilpo Saloselta.
Ja tervetuloa erityisesti tänme Aurora Karamzinin kuuluisan kartanon puutarhaan. Aurora on minulle erityisen tärkeä historian henkilö. Minulla on ollut ilo toimia vuosia Espoon perinneseura Auroran nykynimeltään Espoon perinneseuran puheenjohtajana. Lisäksi tein pääosa työurastani Auroran koululla.
(Seuraavassa on ollut lähteenä erityisesti Pirkko Kivimäen Espoon perinneseuran sivuilla julkaisemat artikkelit).
Kartanon perusti Vänrikki Stoolin tarinoissakin mainittu “ukko Klercker”, eli kenraali Carl Nathanael af Klercker. Vuonna 1820 sen osti Eva Aurora Charlotta Stjernvallin (1.8.1808- ) isäpuoli, Viipurin läänin maaherra ja senaattori Carl Walleen. Walleen rakennutti uuden päärakennuksen nykyisen kartanon paikalle ja ns. muotopuutarhan. Träskändan kartanosta tuli silloin 14-vuotiaan Auroran kesäkoti. Walleen salli myös alustalaistensa ja paikkakuntalaisten kävellä ajoittain katselemassa ja ihailemassa puiston kauneutta.
Walleen myikartanon vuonna 1840 tuolloin 32 vuotiaalle, tuolloin jo leskeksi jääneelle, entiselle hovineito Aurora Demidoville. Hänen puolisonsa Paul Demidov oli ollut Venäjän rikkaimpia miehiä. Aurora asui Pietarissa, mutta kesät Espoossa.
Auroran aikana kartano nousi kauneimpaan kukoistukseensa. Walleenin muotopuutarha purettiin. Tilalle muokattiin 1840-luvulla englantilainen maisematyylinen puisto. Noihin aikoihn Aurora rakastui alempisäätyiseen Andrei Karamziniin, ja he avioituivat keväällä 1846. Aurora jäi toisen kerran leskeksi vuonna1854. Puoliso kaatui Krimin sodassa. Menetettyään muitakin lähiomaisiaan Aurora Karamzin alkoi etsiä elämäänsä uutta sisältöä uskonnosta. Hyväntekijän sydän hänessä entisestään voimistui.
Träskändan ympäristössä asui puutteessa eläviä espoolaisia. Muutamana vuonna Aurora jakoi heille köyhäinapua. Aurora kantoi vastuuta myös ikääntyvästä henkilökunnastaan. Hän perusti yksinäisiä ja asunnottomia palvelijoitaan varten yhteisen kodin vuonna 1861. Jo edellisenä vuonna hän perusti Träskändan alustalaisten ja lähiseudun lapsia varten pientenlastenkoulun. Hän perusti myös Träskändaan rahvaalle lainakirjaston. Espoon kunta oli saanut Aurora Karamzinista merkittävän hyväntekijän 1860-1870-luvuilla.
Träskandan kartanoa laajennettiin. Nyt rakennus korostettiin kaksikerroksiseksi. Kartanin kuuluisuuden kruunasi Suomen suuriruhtinaan, keisari Aleksanteri II:n vierailu kartanossa vuoden 1863 Helsingin valtiopäivien avajaisten yhteydessä. Juhlasta muodostui kallein ja komein Suomessa koskaan järjestetty yksityisjuhla.
Aurora muutti Pietarista Suomeen vuonna 1875, 68-vuotiaana. Hän jatkoi edelleen hyväntekeväisyystoimintaansa ja perusti mm. Helsingin Diakonissalaitos, joka toimii edelleenkin Alppilan kallioilla.
Aurora ehti kokea huikeita upeita asioita, mutta myös suuren määrän surua. Näin jatkui loppumetreille asti. Marraskuussa 1888 Träskändan kartano tuhoutui yöllisessä tulipalossa. Hän itse onnistui pelastautumaan, mutta hänen luonaan vieraillut naishenkilö jäi liekkeihin.
Tulipalon jälkeen Aurora ei enää tuntenut Träskändaa kodikseen. Hän myi kartanon maineen ja rakennuksineen sisarensa tyttärentyttärelle Marielle ja Adolf Törngrenille vuonna 1895. He rakennuttivat 1890-luvulla uuden päärakennuksen.
Aurora asui loppuelämänsä Hakasalmen huvilassa. Siellä hän myös kuoli 94-vuotiaana toukokuussa 1902.
1920-luvulla Träskändassa alkoi uusi aikakausi, kun kartanon osti Espoon kunta. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1921. Se toimi pitkään vanhainkotina. Nykyisin päärakennus on tyhjillään. Kartanoa on yritetty myydä ja vuokrata, mutta siinä ei ole onnistuttu. Kunnostaminen vaatisi miljoonia. Espoo etsii sille uutta käyttöä. Käynnissä on myös nimienkeruu Träskändan kartanon pelastamisesta kuntalaiskäyttöön.
Espoo on menestystarina
Espoo on tutkitusti menestystarina.
Espoo on vanha ja uusi kaupunki. Se itsenäistyi Kirkkonummesta omaksi seurakunnakseen 1400-luvulla. Espoon tuomiokirkon vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Se on yksi pääkaupunkiseudun vanhimmista säilyneistä rakennuksista. Suomen itsenäistyessä 100 vuotta sitten, Espoo oli alle 9 000 asukkaan maalaiskunta. Kehitys kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi alkoi 1940-luvulla.
Vuonna 1963 siitä tuli kauppala ja 1972 kaupunki. Huikeasti kasvanut ja kasvava kaupunki. Vielä ennen toista maailmansotaa Espoo oli ruotsinkielinen, rauhallista elämää elävä maalaiskunta. Nyt Espoo on Suomen toiseksi suuri kaupunki, kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupunk.i Täällä on asukkaita 276 000, 5 % suomalaisista. 50-luvulta alkaen joka vuosi tänne muuttaa noin 3000 ihmistä. Tänään yhä usempi heistä on ns. maahanmuuttaja. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia on noin 10 %. Joka kuudes perusopetuksen oppilas puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.
Espoo on Euroopan kestävin kaupunki. Kaupunginjohtajakin ajaa sähköautolla. Hollantilaisen Tilburgin yliopiston yhteydessä toimiva Telos-tutkimusinstituutti tutki vuonna 2016 yli 140 eurooppalaista kaupunki. Tutkimuksen mukaan Espoo oli Euroopan taloudellisesti, sosiokulttuurisesti ja ekologisesti kestävin kaupunki, ja oli sitä uudelleen tänä vuonna.
Espoo on Suomen suurimmista kaupungeista turvallisin katuturvallisuusindeksin perusteella. Espoo on pitänyt tätä kärkisijaa lähes poikkeuksetta koko 2000-luvun ajan. Katuturvallisuusindeksissä otetaan huomioon mm. yleisellä paikalla tapahtuneet ryöstöt, pahoinpitelyt ja rattijuopumukset
Espoo on innovatiivinen. Espoon on merkittävien teknologia- ja esim. peliyritysten kotikaupunkin.
Sen koululaitos tuottaa maailman parhaimmin menestyviä oppilaita. Espoossa on 90 kunnallisa peruskoulua, 13 lukiota, Otaniemessä Aalto-yliopisto ja Leppäävaarassa kaksi ammattikorkeakoulua.
Ammatillisen koulutuksen vahva osaaja on Omnia, sen omistaa kuntayhtymä.
Yksi espoolaiskoulutoimen innovaatioista on ns. Koulu palveluna- hanke. Kuukauden kuluttua jo kaksi espoolaislukiota toimii Aalto-yliopiston tiloissa.
Espoo on myös urheilukaupunki. Vaikka pääsarjoissa ei nyt pelatakaan, baseballia liitokiekkoa ja salibandya lukuunottamatta Uinnissa espoolainen Cetus on sen sijaan kova sana. Kuuluisia espoolaisia urheilijoita ovat mm. jääkiekkoilijat Teemu Selänne ja Jere Lehtinen, taitoluistelija Laura Lepistö, autourheilija Kimi Räikkönen.
Täällä asuu muitakin kuuluisuuksia. Espoolaisia kansanedustajia ovat mm. Simon Elo, Maria Guzenina, Arja Juvonen, Pia Kauma, Antero Laukkanen, Sanna Lauslahti, Timo Soini, Kari Uotila.
Taitelijoista tunnettuja ovat mm. Eini, Antti Hyry, Mikki Kauste, Mauri Kunnas, Tommi Läntinen, Pirkko Mannola, Arto Paasilinna, Jukka Puotila, Timo Torikka, sekä edesmenneistä Akseli Gallen-Kallela ja Gösta Sundkvist. Espoolaisia muuten tunnettuja ovat Maria Jungner, Jaajo Linnanmaa Kirsti Paakkanen,
Espoon suurin työantaja on kaupunki itse. Espoolla on töissä noin 14 000 ihmistä.
Lyhyesti Espoon päätöksenteosta
Kaupungissa on kolme toimialaa: Sivistystoimi. Sosiaali- ja terveystoimi ja Tekninen ja ympäristötoimi. Lisäksi on erillinen Konsernihallinto.
Ylintä päätösvaltaa käyttävässä valtuustossa on 75 jäsentä. Valuusto on juuri valittu neljäksi vuodeksi. Suurin puolue on kokoomus, toiseksi suurin vihreät ja kolmanneksi demarit. Ja oikeasti päätöksiä tekevässä kaupunginhallituksessa. Asiantuntijalautakuntia on 12. Lisäksi Espoolla on neljä halinnollisia siilojja ylittävää ns. kehittämisohjelmaa, mm. "Osallistuva Espoo".
Päätöksiä linjaamaan on kirjoitettu perinteisen strategian sijaan Espoon tarina. Espoo tahtoo olla vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti