KUVA: Auroran kesäkerholaisia. Kerhon organisoi Koti & Koulu ry.SUOMALAINEN KOULUTUSPOLITIIKKA on pitkäjänteistä ja suunniteltua. Opetusministeriö on muutama viikko sitten (29.6.2007) julkaissut ensimmäisen luonnoksen "Koulutus ja tutkimus 2007–2012"- kehittämissuunnitelmaa. Tapana on, että Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi tällaisen kesun. Siinä hahmotellaan hallitusohjelman pohjalta, mitä seuraavina vuosina koulutuksen ja tutkimuksen alalla tulee tapahtumaan. Linja on varsin vakaa. Perusopetus rakentuu edelleen yhtenäisen perusopetuksen ja kunnan koulujen varaan. Tasa-arvo on yhä johtava arvo. Ehkä siinä on lähinnä vahvistunut yksityiskoulujen asema. Minulle syntyy kuva, että taloudellista kasvua palveleva ns. välineellisen sivistyksen uusliberalistinen ihanne voi Kesussa entistä paremmin.
LUIN luonnoksen 46 sivua, ja poimin sieltä talteen muutamia ajatuksia (jäsennys on omatekoinen).
1. TULEVAISUUS
KUVA: Tinanvalanta. Lainattu netistä.Kesussa kuvaillaan yhteiskunnallisen kehityksen trendejä. (1) Globalisaatio nähdään mahdollisuutena sekä kansallisen että kansainvälisen hyvinvoinnin edistämisessä. (2) Talouskasvun luotetaan jatkuvan vahvana (6 %). (3) Muutos tunnistetaan: (3a) kansallinen elinkeinorakenne muuttuu, oikeastaan vain kauppa ja palvelut kasvavat. (3b) Työ ja ammatit jatkavat muuttumista. Työhön tarvitaan lisää joustoa. Suorittavan työn osuus vähenee. (3c) Samaan aikaan ikärakenteestakin johtuen haasteeksi nousee osaavan työvoiman riittävyys. Nuoret eivät riitä korvaamaan eläkkeelle siirtyviä. Siksi koulutusvalinnat on saatava osumaan tarpeeseen. Osaamisen tulee olla laaja-alaista ja siirrettävää. (4) Myös kulttuurimme muuttuu. Maahanmuuton lisääntyminen vaikuttaa kulttuuriimme. Samaan aikaan minä-maailma (itsekkyys) voimistuu. (5) Samoin väestön jakautuminen menestyjiin ja syrjäytyjiin.
EHKÄ yllättäen Kesussa ei erityisesti havaita ympäristökysymyksen (esim. ilmastonmuutoksen) merkitystä muutosvoimana.
2. KOULUTUKSEN MERKITYS
Kesu uskoo koulutukseen. Hallitusohjelman mukaisesti koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena siten, että se vastaa globaaliin haasteeseen ja väestö- ja ammattirakenteen muutokseen. Koulutuksen arvoissa ylikorostustuu hyöty ja työelämän tarpeet. Sivistyksestä ja itseksi kasvusta koulutuksen funktiona ei juuri puhuta. "Koulutusjärjestelmän on tuettava uuden työn syntyä Suomeen ja tarjottava väestölle ja elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation aiheuttamiin muutoksiin". Kovin on pragmaattista.
Muutos koskee annettavaa koulutusta. (1) Oppilasmäärät ovat pienenemässä. Peruskouluikäisten määrä on kesun mukaan jo alkanut merkittävästi vähentyä ja toiselle asteelle siirtyvien ikäluokkien määrä kääntyy laskuun suunnitelmakauden lopulla. Kesussa arvioidaan, että vuonna 2012 peruskoululaisia on 30 000 vähemmän kuin nyt. Jos luokkakoko on 30, niin se tarkoittaa 1000 luokkaa. Ja jos koulussa on 12 luokkaa niin se tarkoittaa, että meillä viiden vuoden kuluttua 83 "ylimääräisestä" koulua.
Mielenkiintoisesti kesussa arvioidaan, että vuonna 2025 Suomessa olisi jälleen sama määrä oppilaita kuin nyt. Siis kun nyt lakkautetaan kouluja, 17 vuoden kuluttua koulutiloista on taas pula. HUH!. Mutta mistä vuoden 2025 oppilasmäärä voidaan tietää? Eiväthän nuo lapset ole vielä syntyneetkään!!
Oppilasmäärän notkahdus on erityisen ongelmallinen, koska kehitys on alueellisesti epätasaista. Onko todella niin, että muuttoliikkelle ei kannata tehdä mitään? Vaikka tietotekniikka tarjoaisi jo nyt huimat mahdollisuudet tehdä töitä paikasta riippumatta.
3. KOULUTUKSEN TAVOITTEET
Kesun mukaan hallitus turvaa (1) tasapuoliset mahdollisuudet (2) laadukkaaseen koulutukseen. Tavoitteena on (3) väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Uskomattoman komea tavoite, kun tiedämme, että Suomi panostaa koulutukseen alle OECD-keskiarvon.
Erikseen todetaan, että "on erityisen tärkeää huolehtia perusopetuksen laadusta" ja että " kehittämissuunnitelmakaudella erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen laadun kehittäminen". Hmmm. Katsotaanpa hieman myöhemmin, mitä perusopetukselle luvataan.
4. KUINKA KORKEA LAATU TEHDÄÄN KOULUTUKSEEN ?
KESUSTA voi poimia keinoja, joilla korkeaa laatua rakennetaan.
1. Laadukas esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus edellyttää sen mukaan (1a) ammattitaitoista ja (1b) monipuolista opetusta ja (1c) ohjausta sekä (1d) turvallista oppimisympäristöä.
(1a) Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee kesun mukaan varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan (1a1) opettajankoulutuksen riittävyydestä ja (1a2) parannetaan opettajien työolosuhteita. Samoin parannetaan (1a3) opetushenkilöstön mahdollisuuksia johdonmukaiseen osaamisen kehittämiseen. Palkkauksesta tai työehdoista ei puhuta mitään.
2. Vähenevä oppilasmäärä täytyy saada tehokkaammin ulos koulutuksesta, näin tekstiä tulkitsen. Keskeyttämisiä vähennetään opinto-ohjauksella. Tavoitteena on koulutusaikojen lyhentäminen. Maahanmuuttajien lahjakkuusreservit halutaan täysimääräisesti käyttöön. Siksi heidän kielenopetuksensa on pantava kuntoon. Maahanmuuttajia tarvitaan myös opettajiksi.
5. MITÄ KONKREETTIA ON ODOTETTAVISSA PERUSOPETUKSEEN?
Peruslinjauksissa on vain vähän muutoksia.
1. Näyttäisi siltä, että nyt ei olla toteuttamassa hötkymuutoksia. Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet tehtiin vuosina 2001-2006. Nyt niiden toimivuus selvitetään. Suunnitelmakaudella ei tule uutta opsia, joskin valmistelut aloitetaan.
" Käynnistetään valmistelevat toimet koulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistamiseksi. Uutena käsitteenä esiin nousee monikultttuurisuustaidot . "Ihmis- ja lastenoikeudet, viestintätaidot, suvaitsevaisuus- ja demokratia- kasvatus sekä vähemmistöihin liittyvät asiat ovat olennainen osa monikulttuurisuustaitojen kehittämistä". Kesun mukaan " monikulttuurisuustaitojen sisältöalue sisällytetään osaksi esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteita". Käytännössä ehkä opsin aihekokonaisuuksiin tulee joitain muutoksia, niin veikkaan.
2. Tavoitteista lisää painoarvoa näyttävät saavan sukupuolten välinen tasa-arvo, ja tällä kertaa poikien eduksi. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa varsin huomattavasti naisten eduksi nuoremmissa ikäryhmissä. Siihen halutaan puuttua. . Nyt " edistetään sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista kaikilla koulutusasteilla. " Mm. opettajankoulutukseen lisätään sukupuolitietoisuutta. Feministit taitavat saada kyllä sätkyn.
3. Tärkeä tavoite on myös kansainvälisyys. Kesun mukaan tavoitteena on lisätä koulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta sekä parantaa koulutuksen laatua. Kieltenopetusta korostetaan: "Kansainvälisen osaamisen perustekijä on hyvä ja monipuolinen kielitaito, jonka perusta luodaan perusopetuksessa". Myönteistä on, että eurooppalaisiin kouluopetuksen yhteistyöhankkeisiin Comenius-ohjelman kautta osallistuvien koulujen ja oppilaitosten määrää nostetaan 500 hankkeeseen.
Kesussa luvataan suunnata toimenpiteitä koulujen kieliohjelmien monipuolistamiseksi ja kieltenopetuksen laadun kehittämiseksi. "Kehitetään kielten osaamiseen ja opetukseen soveltuvia oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä, työtapoja, oppimateriaaleja ja välineitä". "Toisen kotimaisen kielen opetusta kehitetään valtioneuvoston tekemien päätösten mukaisesti. Toisen kotimaisen kielen opiskelun, oppimateriaalien ja menetelmien kehittämistä jatketaan maamme kaksikielisyyden ja molempien kansalliskielten osaamisen vahvistamiseksi".
4. Tavoitteena on turvata kaikille maahanmuuttajaoppilaille riittävä tuki ja edellytykset perusopinnoissa menestymiselle ja kotoutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan.
5. Perusopetuksessa tavoitteeksi asetetaan (5a) ryhmäkokojen pieneneminen (5b) ja tuki- ja (5c) erityisopetuksen vahvistaminen.
(5a) Opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin voidaan kesun mukaan vaikuttaa tehokkaasti varmistamalla riittävän pienet opetusryhmät, joissa opettajalla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienessä opetusryhmässä voidaan helpommin puuttua kiusaamiseen, auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia, toteuttaa monipuolisia opetusmenetelmiä, pitää yhteyttä huoltajiin ja ehkäistä koulupudokkuutta. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat varhaisen puuttumisen oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin, opetus- ja työmuotojen monipuolistamisen, innovatiivisten ja luovien oppimisympäristöjen kehittämisen sekä oppilaiden erilaisen lahjakkuuden huomioonottamisen.
Mielenkiinnolla sitä jää odottamaan, kuinka ja kuinka pieniksi ryhmäkoot aiotaan pienentää. Yksi konkreetti keinokin mainitaan: Ryhmäkokojen kehityksen seuranta otetaan osaksi säännöllistä tietojenkeruuta.
KUVA: Lainattu netistä.6. Oppiaineista erikseen nostetaan esille kielten lisäksi matemaattis-luonnontieteelliset aineet. "Koko ikäluokalla tulee olla tietoyhteiskunnan arjessa tarvittavat tekniset valmiudet ja riittävän monella nuorella halu ja taidot kehittää tekniikkaa eteenpäin". Keinosto on tosin oudon kapea: "Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen tulee tukea nykyistä paremmin matematiikan hyödyllisuuden oivaltamista".
7. Luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta luvataan edistää varhaiskasvatuksesta alkaen. Taito- ja taideaineiden opetuksen lisääminen aiotaan kuitenkin tehdä vain kannustamalla " kuntia lisäämään taide- ja taitoaineiden opetustuntimääriä ja tarjoamaan niitä myös valinnaisaineena". (Hallitusohjelmassa puhuttiin myös tuntijaon muutoksista).
8. Kesun mukaan "Ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan". Kuinka?
9. Oikeutta erityisopetukseen pidetään edelleen tärkeänä. Erityisoppilaiden määrän kasvu huolestuttaa. "Kunnissa yhä suurempi osa perusopetuksen oppilaista on määritelty erityisoppilaiksi. Erityisoppilaiden määrät vaihtelevat kunnittain ja alueittain huomattavasti. Yhtenä syynä ovat erilaiset hallinnolliset menettelytavat ja siirtopäätösten kriteerit". Mutta löytyykö näistä ratkaisua: (9a) Valtion erityiskoulujen ja koulukotien asema ja tehtävät selvitetään. (9b) Tehostetaan toimenpiteitä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseksi perusopetuslain edellyttämällä tavalla. (9c) Esi- ja perusopetuksen kattavan opetusministeriön erityisopetuksen strategiatyön pohjalta valmistellaan tarvittavat lainsäädännön muutokset, (9d) Kehitetään erityisopetuksen hallinnollisia menettelyjä sekä (9e) opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. (9f) Kohdennetaan toimenpiteitä tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja (9g) opetusjärjestelyiden kehittämistä.
10. Oppilaarvioinnin puutteita aiotaan korjata. "Perusopetuksen päättöarvioinnissa oppilaan arvosana ei aina vastaa hänen todellista osaamistasoaan eikä arvostelu aina ole yhdenmukaista koulujen välillä".
KUVA: Iltapäivätoimintaa Etelä-Sipoon koulussa.11. Aamu- ja iltapäivätoiminta ei ilmeisesti laajene 3. luokkalaisiin. Kesun mukaan "ryhdytään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikilla pienillä koululaisilla on mahdollisuus saada aamu- ja iltapäivätoimintapaikka. Arvioidaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta ja toiminnan laatua. Arvioinnissa selvitetään, miksi toiminta ei ole aiemmin asetettujen tavoitteiden laajuista. Lisäksi selvitetään, miten avustusjärjestelmä, kilpailuttaminen ja sopimusten määräaikaisuus vaikuttavat kolmannen sektorin mahdollisuuksiin järjestää toimintaa sekä sitä, millaisin toimenpitein kolmannen sektorin mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen voidaan parantaa. Arviointi toteutetaan vuonna 2008.
12. Koululaisten kerhotoimintaa monipuolistetaan. Lyhyesti todettu. Kuinkahan se tehdään?
13. Tieto- ja viestintätekniikka ei ainakaan katoa. "Hyödynnetään teknologian, tieto-ja viestintätekniikan ja digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia opetuksessa". "Vuorovaikutteiset web-palvelut ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa. Vastuullinen sosiaalinen webin käyttö vaati kehittynyttä medialukutaitoa ja -kasvatusta.
Suunnataan toimenpiteitä mediakasvatusta ja -lukutaitoa edistävien materiaalien ja toimintamallien kehittämiseksi koulujen ja oppilaitosten käyttöön".
14. Terveyskasvatus ohitetaan varsin lyhyesti: "Tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla kavennetaan lasten ja nuorten terveyseroja ja edistetään terveitä elintapoja". Terveystieto kun oli SDP:n Maija Raskin pyramidi.
15. Syrjäytymiseen ja peruskoulun jälkeisestä opiskelusta poisjättäytymiseen halutaan puuttua. "Kehitetään perusopetuksen toimintamuotoja vastaamaan nykyistä paremmin nuorten yksilöllisiä tarpeita siten, että opiskelumenetelmät ja nuorille tarjottava tuki edesauttavat perusopetuksen loppuunsaattamista ja toisen asteen koulutukseen siirtymistä. Laajennetaan Joustavan perusopetuksen (Jopo) -toiminta kattamaan myös perusopetuksen seitsemännen vuosiluokan oppilaat sekä vakiinnutetaan toimintamuoto osaksi perusopetuksen yläluokkien toimintaa vuosien 2009–2011 aikana. "
16. Kesun mukaan "Suunnataan toimenpiteitä oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseksi sekä
vakiinnuttamiseksi osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää". "Turvataan opetus-, oppilashuolto- ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatu ja ammattihenkilöstön saatavuus". "Oppilashuollon ja opetuksen järjestämisen edellyttämien tukipalvelujen saatavuudessa ja laadussa on havaittu puutteita ja oppilashuollollisen työn painopiste on ollut liiaksi korjaavassa toiminnassa. "Oppilashuollollisen työn painopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. ""Oppilashuolto ja tuki- ja ohjauspalvelut turvataan koko maassa kaikille niitä tarvitseville lapsille ja nuorille lainsäädännön edellyttämällä tavalla."
17. Suunnataan toimenpiteitä oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseksi. Kuinka? "Luodaan edellytyksiä monipuoliselle opetuksen laadun kehittämistä tukevalle oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä koskevalle tutkimukselle".
"Kohdennetaan toimenpiteitä koulujen piha-alueiden hyödyntämiseksi pedagogisesti toimivina oppimisympäristöinä. " Mitä?
Homekouluista ei ole mainintakaan!
18. Kesussa luvataan lisätä oppilaiden osallistumismahdollisuuksia. " Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaiset lapset ja nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa koulussa vähäisiksi. Koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden vahvistamista koulutyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät rakenteet vakiinnutetaan osaksi koulujen ja oppilaitosten toimintamuotoja".
19. Kodin ja koulun yhteistyö jatkunee, vaikka teksti on outo: "Vakiinnutetaan koulujen ja lähiympäristön välisen yhteistyön menetelmiä luontevaksi osaksi koulutyötä".
20. Mahdollisesti vanhempien oikeudet valita lapsensa koulu lisääntyvät. Kesussa todetaan, että "perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus." ja " Yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa".
21. Koulujen lakkauttaminen tullee jatkumaan. " Lasten vähentyessä kouluverkko harvenee edelleen. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan opetus- ja koulutuspalveluiden järjestäminen siten, että opetuksen korkea laatu ja monipuolinen palvelutarjonta pystytään turvaamaan kaikille lainsäädännön edellyttämällä tavalla." Esi- ja perusopetus turvataan lähipalveluna. Ratkaisua haasteeseen ei esitetä.
22. Kuntauuudistusta tuetaan tekstissä: "Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen". Kenelläpä olisi mitään tätä vastaan? Ehkä niillä kunnilla, jotka satsaavat naapureitaan enemmän koulunpitoon.
23.Varhaiskasvatuksen hallintoa selvitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. "Vahvistetaan yhteistyön rakenteita varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä".
24. Myös koulutuksen arviointia tehostetaan. "Perusopetuksen laadun seurannan välineitä kehitetään ... valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon tarpeisiin". Arviointitehtävä ulkoistettaneen Opetushallitukselta ulkopuolisille tahoille. "Koulutuksen ulkopuolista arviointitoimintaa selkeytetään. Opetushallituksen rooli koulutuksen arvioinnissa ratkaistaan Opetushallituksen asemaa ja tehtäviä koskevan selvitysmiehen arvion pohjalta. Koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta lisätään. Opetusministeriö laatii määräajoin kansallisen arviointisuunnitelman.
Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin painopisteinä ovat koulutuksen vaikuttavuus, laatu, tehokkuus ja taloudellisuus. Erityisenä seurannan kohteena ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset."
24. Resurssejakin luvataan. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat luvataan " käyttää koulutuksen laadun
kehittämiseen, tavoitteena perusopetuksen opetusryhmien pienentäminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen koulutuksen laadun parantamiseksi ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi". Niin lupasi edellinenkin hallitus. Mutta söi sanansa.
Ongelmallisena voidaan tässä suhteessa pitää päätöstä uudistaa valtionosuusjärjestelmä vuoden 2010 alusta, koska tuolloin hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään- ja päättäjien voi olla entistä vaikeampaa nähdä, kuinka paljon perusopetukseen on edes ajateltu käytettäväksi. Virheitä pyritään pehmentämään arvioimalla "valtionosuusuudistuksesta aiheutuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää" ja tekemällä "tarvittavat muutokset toiminnalliseen lainsäädäntöön". Kesun mukaan huolehditaan siitä, että kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan uudistuksessa riittävästi huomioon ja että yksityisten oppilaitosten toimintaedellytykset turvataan. "Varmistetaan erityisopetuksen, sairaalaopetuksen javammaisten lasten opetuksen, koulukotien ja huostaan otettujen lasten opetuksen rahoitus."
6. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS
Kesussa pohditaan kiitettävästi täydennyskoulutuksen tärkeyttä. "Oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on opettajan oikeus ja velvollisuus. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta vastaa ensisijaisesti työnantaja. Opetushenkilöstön pedagogisista ja muista kelpoisuuden tuottavista opinnoista vastaa valtio. Valtio rahoittaa myös koulutuspoliittisesti merkittävää täydennyskoulutusta."
Opettajille aiotaan nyt taata oikeus saada täydennyskoulutusta. "Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. Uudistus valmistellaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinaosapuolten kanssa siten, että se voidaan ottaa huomioon valtion vuoden 2009 talousarviossa." Siis rahaa on luvassa?
"Opettajien täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuutta ja alueellista täydennyskoulutusyhteistyötä edistetään. Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen voimavaroja lisätään. (Hieno juttu). Tarjonnassa painottuvat työyhteisökohtainen koulutus (erinomainen linjaus) ja oppilaitosten kehittämistyön monipuolinen tuki. Voimavaroja kohdennetaan myös täydennyskoulutuksen ja oppilaitosten kehittämistyön valtakunnallisten ja alueellisten verkostojen toimintaan."
KUVA Rehtorin ja rehtorikouluttajan näkökulmasta on lupaavaa, että myös "Oppilaitosjohdon koulutusta kehitetään". "Laadun ja vaikuttavuuden arviointi liitetään osaksi täydennyskoulutuksen seurantaa. Opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta kohdennetaan koulutukseen, joka luo valmiuksia osallistuvien, aktiivisten ja toiminnallisten työtapojen sekä erilaisten oppimisympäristöjen käyttöönottamiseen, parantaa opetushenkilöstön valmiuksia kohdata erilaisia oppijoita,
kehittää monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tarvittava valmiuksia ja maahanmuuttajien opetusta, kehittää verkko-opetustaitoja.
Opetushallinnon tehtäviä ja täydennyskoulutusta toteuttavien organisaatioiden työnjakoa opetustoimen henkilöstökoulutuksessa täsmennetään ja selkiytetään kesun mukaan. Opetusalan koulutuskeskuksen (OPEKO) asema ja tehtävät uudistetaan niin, että se toimii jatkossa korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien alueellisissa yhteistyöverkostoissa (Mitähän sekin tarkoittaa, varsinkin kun...) keskuksen tukiraha poistuu vuoteen 2011 mennessä. Opetusministeriö perustaa opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan valtakunnallisten kehittämistoimien koordinoimiseksi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti