Suomi Areenalla etsittiin osaamisen korjaamissarjaa

 

lauantaina 1.7.

Torstaina klo 12-13 yhdellä SuomiAreenan lavoista; Raatihuoneenpuistossa  suomalainen teollisuus, tarkemmin kemianteollisuus  halusi esitellä huoliaan amiksista valmistuvien  taitotasosta. Alan osaajatarve kasvaa jatkuvasti. Kemianteollisuuden asettamat  kunnianhimoiset hiilineutraalius-tavoitteet vaativat mm.  uuden teknologian innovointia ja niiden käyttöä prosesseissa. Ne vaativat entistä enemmän kyvykkyyksiä ammattiosaajilta.

 

Minun lisäkseni paneeliin oli kutsuttu oikeita teollisuuden ja amiksen asiantuntijoita: pitkään osaamiskysymysten kanssa työskennellyt kulttuuri- ja tiedeministeri Sari Multala (kok.), Ammatillisen koulutuksen johtajaverkoston SADO ry:n puheenjohtaja ja Omnian johtava rehtori  Maija Aaltola,  Bolidenin vastuullisuusjohtaja Hanna-Leena Heikkilä sekä Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen. 

Paneelin veti Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen. Hän piti huolta että aikataulu piti. Se piti.

Oli hienoa päästä kuuntelemaan läheltä asiantuntijakeskustelua.  Hyvin yksimielisiä oltiin siitä, että  suomalaisen osaamisen taso on laskenut jo pitkään. Ja siitä, että yritysten huoli osaajien taitotasosta on kasvanut. Ja että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. 

Totta. Peruskoulua on siis kehitettävä. Tarkensin, että peruskoulussa osaaminen laskee keskimääräisesti. Oikeasti se laskee nimenomaan heikoimmassa segmentissä. Se tarvitsisi apua ja tukea, jota nyt ei saa.

Keskustelijat olivat  tyytyväisiä moneen Orpon hallituksen koulutus-poliittisista tavoitteista. Niistä on apua, jos on rahaa.

Ongelmia on myös amiksissa. Amisreformin jälkeen opiskelijat laativat kukin oman opintopolkunsa ja opiskelevat hyvinkin itsenäisesti.  Osaaminen arvioidaan näytöillä asteikolla 1-5. Alin taso ei takaa vielä, että perustutkinnon suorittaja on osaaja. Osa saa sen. Kuitenkin työnantajan on voitava luottaa esim. siihen, että sähköasentajaksi palkattava osaa tehdä työnsä turvallisesti. Osaamisen taso kannattaa kysyä ja varmistaa työpaikalla.

Pääosa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista on nykyään aikuisia, jotka tavoittelevat toista tai jo kolmatta ammattia. Niinikään iso osa on maahanmuuttajia, joilla osaavat suomea vain heikosti.

Yhdeksi ratkaisuksi Maija Aaltola ehdotti tilauskoulutusta, jossa yritys pääsee tarkemmin määrittelemään opiskelijoiden osaamisen laatua.

Saatoin vähän suututtaa joitain osallistujia, kun muistutin, että amis-pedagogiikka on upeaa, mutta hyvin vaativaa. On kyettävä ottamaan vastuuta omasta opiskelusta.  Mutta tällä hetkellä amiksiin ei ehkä hakeudu riittävästi tähän pystyviä. Koko Suomessa 2/3 peruskoulusta valmistuvista  menee lukioon.  Amikseen menevät heikoimmin peruskoulussa pärjänneet. Esitin, että vikaa on myös meissä aikuisissa. Miten me puhumme lukiosta ja amiksesta? Amis on tarpeen- naapurin kakaroille ja luusereille. Niinkö? Kuitenkin Suomen kansainvälinen kipailukyky tarvitsee ammattilaisia, joilla on sekä isot kädet että iso pää.

Aivan yksimielisiä oltiin siitä, että nuoria pitää pystyä tukemaan - niin kouluissa kuin työpaikoilla paremmin, jotta työelämävalmiudet saadaan riittävälle tasolle – ja ylikin.

Päivä oli tulikuuma, mutta puiston penkeillä jaksoi istua kymmeniä kuulijoita.  Kerran yleisö oikein ablodeerasi, kun kerroin oman näkemykseni: Koulun perustehtävä on antaa hyvät eväät elämään jokaiselle, ei vain työelämään, vaan myös omaan elämään, ei vain elämään joskus aikuisena vaan juuri nyt. Siksi koulussa pitäisi oppia perutaidot vaikka korvasta vetäen, mutta siellä pitäisi olla tilaa ja aikaa opetella myös niitä asioita, joita itse haluaa osata. 

Lukiolaisten liiton pj. Ella Siltanen komppasi: nuoret haluavat elää muutakin kuin työtä varten. 

Kaikki olivat samaa mieltä, että ei kovin nuorena voi olla varsinkaan näin muuttuvassa maailmassa edellytyksiä lyödä ammatinvalintaa lukkoon. Monella panelistilla mm. ministeri Sari Multalla oli ammatti vaihtunut useita kertoja, eikö hänellä ollut teininä mitään aavistusta, mitä itsestä "lopulta"tulee.  

Yksi syy siihen, että niin suuri osa nuorista haluaa lukioon, onkin se, että saa aikaa miettiä, mitä haluaa. Maija Aaltola totesi hienosti, että sitä voi miettiä myös amiksessa ja vaikka vaihtaa alaa.

Teemalistalla oli myös kysymys kännykkäkiellosta. Kännykkä on osa digitalisoituvaa maailmaa, ja sen välineistö on  liiankin moninkertaista ja aikaa syövää myös aikuisille, totesi Hanna-Leena  Heikkilä. Onko vaihtoehtoa, jos haluaa pysyä mukana? En käyttänyt puheenvuoroa, mutta minusta digi on upea vehje, ja sitä pitää käyttää, kun ja vain kun se tuo lisäarvoa oppimiseen.

Kemianteollisuus julkisti tilaisuuden yhteydessä 10  tärkeintä toimenpidettä, jolla suomalainen osaamistaso sen mielestä saadaan nousuun ja teollisuuden osaajapulaa ratkaistua.

10 kohdan korjaussarja:

1. Luokanopettajakoulutukseen pakolliseksi riittävä määrä luonnontieteellis-matemaattista (LUMA) koulutusta. Hallitusohjelmassa mainittu LUMA-strategia tulee toteuttaa kiireellisesti.

2. Teknillisten alojen ammatillisen koulutuksen LUMA-opetusta on lisättävä osana yhteisiä tutkinnon osia. Teollisuus tarvitsee osaajia, jotka ymmärtävät teollisten prosessien lainalaisuudet.

3. Ammatillisen koulutuksen vetovoima tulee saada kasvuun. Oppilaiden ohjauksen laatuun tulisi panostaa siten, että ammatilliseen koulutukseen soveltuvat kyvykkyydet tunnistetaan entistä paremmin ja autetaan opiskelijaa hakeutumaan hänelle sopiville aloille.

4. Ammatillisia tutkintoja tulisi joustavoittaa siten, että ne vastaavat entistä paremmin työelämän tarpeisiin.

5. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä pitää entisestään parantaa, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Ilman jatkuvaa ja laadukasta vuoropuhelua – ja pitkäjänteistä strategista yhteistyötä – koulutus ei kehity tulevaisuuden työelämän tarpeita vastaavaksi.

6. Nuorten ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon.

7. Sekä lukioihin että ammatillisiin oppilaitoksiin on saatava lisää moniammatillista yhteistyötä, esimerkiksi opinto-ohjausta ja kuraattoreja.

8. Suomeen tulee luoda rekrytointistrategia kansainvälisten ammatillisten osaajien saamiseksi teollisuuteen.

9. D-viisumi tulee laajentaa koskemaan myös ammatillisia osaajia.

10. Englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestämislupa tulee myöntää automaattisesti, mikäli elinkeinoelämä ja koulutuksen järjestäjä sitä yhdessä hakevat.

Viikkoraportti 25/2023

Juhannusta kohti. Ja Hartolaa.

 Maanantai 19.6.

Jätettiin Oittaa väliin tänään.                       Puoliltapäivin tapaaminen Suihkon Sampon kanssa Mellstenin kahviossa. Olipa mukava  vaihtaa ajatuksia.

Hallitusohjelman lueskelua.

Kestävä Espoo- kokous Espoon keskustassa. Kevätkauden viimeisen kokous vcdettiin livenä.

 Tiistai 20.6.

Hieno helteinen eläkepäivä. Kolme kertaa uimassa. 

Esikoinen lounaalle. Haettiin leikkeet Bembölestä:  Hänelle pippurinen, minulle sveitsiläinen  ja Marjulle vuohenjuustosalaatti. Kaksi ekaa: Ei jatkoon.

 Keskiviikko 21.6.

Teams-kokous Poria ajatellen klo 10-11. OK. Sitten pikkuäijien kanssa Hanikan rannalle uimaan ja hyppimään. 

Lounaaksi jauhelihaperunapaistosta.

 Torstai 22.6.

Martin synttärit. Shoppailemassa Jumbossa. Kiinalainen ravintola ihan täynnä. Ostettiin K-kaupasta susheja.

 Perjantai 23.6.

Juhannusaattoa juhlimaan Hartolaan. Luvattiin ukkosta.  Ei tullut. Liikkeelle aamupäivällä, jottei jouduta pahimpaan ruuhkaan. Ajoa 2,5 tuntia. Juustopiirakkaa. Iltapäivällä  ilma mukavan lämmintä. Maukasta lammasta. Lipunnosto. Sauna. Iltamakkarat.

GoogleMapsissa on tarkka kuva.

 Lauantai 24.6.

Hidas aamu. Hyvä aampupala. Aurinkoa. Takaisin kotiin klo 13.15 - 15.30. Pizzat lähikioskista. Nekin maukkaita.

Venäjällä tapahtui kummia.

 Sunnuntai 25.6. 

Vanhoja kuvia läpikäymässä. Sitten kukat Hietaniemeen.

Päivälliseksi eilisestä jääneitä sliceja.

Upeaa juhannusta!

 

Mukana SuomiAreenassa Porissa 29.6.

 

HUOLI suomalaisten osaamisesta huolestuttaa myös Kemianteollisuutta. Niinpä se järjestää Porissa 29.6. klo 12- 12.45 MTV:n Suomi Areena- tapahtumassa oman paneelin. Teemana on ” Korjaussarja suomalaisen osaamisen ja työvoimapulan ratkaisemiseksi" ja keskeisenä kysymyksenä on: Miten suomalainen osaaminen saadaan takaisin maailman huipulle?  

Etsivät mukaan yhteiskunnallisesti aktiivista kasvatustieteilijää panelistia. Päätyivät minuun. Jos kaikki menee hyvin, paneelissa on lisäksi mukana tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, AMKE:n puheenjohtaja Laura Rissanen, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen, vastuullisuusjohtaja Hanna-Leena Heikkilä. Paneelin on luvannut juontaa Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen.

Jokaiselle esitetään 1 tai useampia kysymyksiä. Aikaa vastata fiksusti on noin 5 min. Minua opastettiin tänään pohtimaan kolmea kysymystä:

1. Mitä perustaidoille on tapahtunut ja miksi?

2. Miten suomalainen osaamistaso korjataan?

3. Pitääkö kännykät kieltää?

Kyllähän nuo ratkeavat 5 minuutissa :-), eikö vaan? Vakavasti: Paneudun.

PS. Hienoa olla taas mukana. Edellisen kerran vuonna 2016. Silloin paneelin juontajana.

Uuden hallituksen koulutuspolitiikasta varhaiskasvatuksen osalta

PETTERI Orpon johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa syntynyt hallitusohjelma  julkaistiin perjantaina. Jäsentelin sen lupauksia itselleni muistiin. 

Varhaiskasvatuksen laadun halutaan parantuvan. Kuinka temppu  tehdään? Järjestin lääkkeet aakkosjärjestykseen.

22.6.  

ESIOPETUS

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu päättyy vuonna 2025. Kokeiluryhmän seurantatut- kimusta jatketaan peruskoulun loppuun asti. Kokeilun päätyttyä hallitus arvioi kokeilun tulokset ja valmistelee jatkotoimet.

KIELTEN OPPIMINEN

Lasten kieltenoppimista tuetaan varhaiskasvatuksesta alkaen vahvistamalla ja laajen- tamalla kielikylpy- ja kielisuihkutoimintaa. Koulutetaan lisää kielikylpyopettajia, jotta voidaan vastata lapsiperheiden kiinnostukseen kielikylpyjä ja kielisuihkuja kohtaan.

KOULUTUS (Perus- ja jatkokoulutus)

Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisätään yliopistoissa. Joka vuosi on koulutettava vähintään 1 400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa molempien kansalliskielten tarpeet huomioiden.  (Onkohan rahoitusta kohdennettu?)

Hallitus turvaa jo alalla työskenteleville erilaiset mahdollisuudet pätevöityä varhaiskasvatuslain mukaisiin tehtäviin muunto- ja monimuotokoulutuksella.

Koulutetaan lisää kielikylpyopettajia.

OPPIMISEN TUKI

Oppimisen tukea on oltava tarjolla yksilöllisesti ja lapsen tarpeita vastaavasti.

Oppimisen tukea selkeytetään ja tuen ketju yhtenäistetään.

Hallitus selkiyttää sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa ja lisää varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusta. 

OSALLISTUMISASTE

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostetaan erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta. Erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataus- taisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen ja ruotsin kielen osaamista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.  

PALVELUSETELIT/YKSITYISET JÄRJESTÄJÄT

Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuus nostetaan hallituskauden aikana vähintään tasolle, jolla se oli vuonna 2011. Tämä toteutetaan korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa palataan ilmoitusmenettelyyn,

Hallitus uudistaa varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskevan lainsäädännön. Varhaiskasvatuksen palveluseteleitä koskeva lainsäädäntö siirretään opetus- ja kulttuuri- ministeriöön, kuten varhaiskasvatuslakia uudistettaessa oli tavoitteena. Hallitus arvioi lasten hoidon tukien kokonaisuuden huomioiden perheiden valinnanvapauden. Tavoitteena on, että yhä useampi perhe voisi valita erilaisten varhaiskasvatuksen muotojen välillä tasapuolisemmin.

RAHOITUS

(Kuntien indeksiä leikataan)

SEGREGAATION EHKÄISY

Hallitus vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason.

TAVOITTEET

Laadukas varhaiskasvatus edistää oppimisen edellytyksiä ja koulutuksellista tasa-arvoa. 

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

TYÖOLOT

Hallitus vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa kehittämällä työoloja ja varhaiskasvatuksen laatua. 

VALVONTA

Hallitus varmistaa, että varhaiskasvatusta valvotaan niin julkisesti kuin yksityisesti järjeste- tyssä varhaiskasvatuksessa.

VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJAT

Varhaiskasvatuksen johtajan tehtävässä toimiminen mahdollistetaan myös varhaiskasvatuksen sosionomi YAMK-tutkinnolla huolehtien riittävästä pedagogisesta ja didaktisesta osaamisesta.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Näillä poiminnoilla (kun ei oteta huomioon mahdollisia määrärahaleikkauksia), varhaiskasvatuksen rakenteet saavat rakenteineen olla  varsin ennallaan. Oppimisen tukea luvataan lisätä ja laatua nostaa. Tasa-arvorahaa  vakiinnutetaan. Opettajia koulutetaan lisää, mutta vaatimustasoa ilmeisesti lasketaan. Yksityisiä palveluja halutaan lisätä.

Tässä linkki OAJ:n nostoihin: linkki

Uuden hallituksen koulutuspolitiikasta korkea-asteen osalta

PETTERI Orpon johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa syntynyt hallitusohjelma  julkaistiin perjantaina. Jäsentelin sen lupauksia itselleni muistiin.  

Korkea-asteella on myös tehtävä saada neljän seuraavan vuoden aikana oppimisen perusasiat kuntoon ja Suomen oppimistulokset ja koulutustaso nousuun.  Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030. Nostetaan Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä OECD:n kärkimaiden tasolle.

Kuinka temppu luvataan tehdä? Järjestin lääkkeet aakkosjärjestykseen erikseen yliopistojen  ja ammattikorkeakoulun osalta. Niitä halutaan ohjelmassa kehittää omina koulutusmuotoina.

19.6. klo 19

YLIOPISTO

AKATEEMINEN VAPAUS

Hallitus tukee akateemisen tutkimuksen vapautta sekä edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua. 

ALOITUSPAIKAT

Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Uusia aloituspaikkoja suunnataan erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä aloille ja alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Aloituspaikkojen suuntaamisessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatusalan tarpeet sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet.  (Mutta onko kohdennettu rahaa?)

AVOIN KORKEAKOULUOPETUS

Vahvistetaan avoimen korkeakouluopetuksen roolia väylänä osaamisen kehittämisessä. 

Lisätään koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia periä nykyistä korkeampia maksuja, jotka vastaavat paremmin koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. (= Avoimen korkeakoulun opintopisteen hinta on nykyisin 15€. Nyt hintaa nostetaan. )

DUAALIMALLI

Hallitus sitoutuu pitämään kiinni korkea-asteen duaalimallista.

OPPIAINEET

Myös pienillä akateemisilla oppiaineilla on oma paikkansa suomalaisessa yliopistomaailmassa.

JULKAISUT

Turvataan kotimaisten tieteellisten julkaisukanavien toiminta ja mahdollistetaan tieteellisten artikkeleiden avoin julkaiseminen niissä ja siten tutkitun tiedon saatavuus kansalliskielillä.

KOULUTUKSEN KASAANTUMINEN

Käynnistetään  toimenpidekokonaisuus  korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi. (vuonna 2024)

KOULUTUKSEEN PÄÄSY

Korkeakoulutusta  suunnataan aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. (= Toisen korkeakoulututkinnon hankkimisen mahdollisuutta heikennetään. Tämä asettaa entistä enemmän painetta lukionsa päättäville miettiä, että kerralla pitäisi osua oikein) 

Arvioidaan aloituspaikkojen kohdentamista ensimmäistä tutkintoaan suorittaville niin, ettei se tarpeettomasti hidasta koulutukseen hakeutumista tai heikennä alanvaihdon mahdollisuutta.  (vuonna 2024)

KOULUTUKSEN LÄPÄISY

Vahvistetaan koulutuksen läpäisyä. Arvioidaan  rahoitusmallia (kannustumia), jotta voidaan  varmistetaan että opiselijat valmistuvat tavoiteajassa. Alumniverkostoja ja ulkopuolista rahoitusta kehitetään.

KULTTUURIPERINTÖ

Hallitus turvaa kulttuuriperinnön säilymistä digitoinnin avulla.

LÄÄKETIEDE

Selvitetään ruotsinkielisesn lääketieteellisen koulutuksen osalta  yhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa nykyisten lääketieteellisten tiedekuntien puitteissa. 

OPINTOTUKI

Opintotuen tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu. Hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Opintotuen kokonaisuudistuksessa käydään läpi opintorahan taso, opinto- lainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen. Tulorajojen riittävyyttä ja mahdollisuutta nostaa niitä arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä. Selvitetään myös oppisopimuskoulu- tusten ja opintotuen parempi yhteensovittaminen.

Tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustin- elementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.

POIKKITIETEELLISYYS

korkeakouluissa tuetaan ja vahvistetaan poikkitieteellistä, avointa akateemista keskustelukulttuuria ja ennakkoluulotonta innovaatioajattelua..

RAHOITUS

Rahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta. Tutkimusinfrastruktuurien rahoitusta lisätään osana tutkimusrahoituksen kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisärahoitus  tarkoituksenmukainen kohdentuminen   varmistetaan tarkoituksenmukaisesti  vahvistamalla tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) asemaa.

Tutkinto-opiskelusta tullaan siirtämään rahoitusta jatkuvan oppimisen pienten opintokokonaisuuksien rahoitukseen, joten tutkintokoulutuksen rahoitus tulee olemaan tiukkaa.

Asumistuen leikkaus heikentää korkeakouluopiskelijoden mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun. Toisaalta määräajassa valmistumiseen ohjataan rahoituksessa entistä tiukemmin. Mahdoton yhtälö?

TUTKINNOT

Tarkastellaan mahdollisuutta suorittaa suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava tutkinto osana yliopisto-opintoja.

"Minitutkinnot" (tutkinnon osat).  Aikuisopintotuki lakkautetaan. Kysymys kuuluu, ketkä jatkossa osaamistaan pystyvät kehittämään

ULKOMAISETOPISKELIJAT

Jotta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä edelleen kasvaisi, lisätään kannusteita jäädä Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Hallitus arvioi valtakunnallisen apurahajärjestelmän luomisen sekä nimellisen hakemusmaksun käyttöönottoa. 

Hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta.  ( Mutta johtaako siihen, ettei heitä tule?)

YLIOPISTOKESKUKSET

Turvataan yliopistokeskusten rooli alueellisessa koulutustarjonnassa ja TKI-toiminnassa.

YLIOPISTON TEHTÄVÄ

Yliopistoja kehitetään sivistysyliopistomallin perusteella. Sen mukaan yliopistojen keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

Yliopistojen tehtävänä on myös löytää uusia ratkaisuja aikamme suuriin kysymyksiin (mm. digitalisaatio.

YLIOPPILASKUNTIEN JÄSENYYS

Hallitus selvittää ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista.

AMMATTIKORKEAKOULU

AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän nopeasti uudistuviin osaamis- tarpeisiin, tukea yritysten uudistumista ja nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa.

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli alueiden elinvoiman kehittäjinä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajina. Niillä on keskeinen tehtävä vastata osaajatarpeisiin eri toimialoilla. Tehtävänä on. myös vahvistaa   nuorten aikuisten koulutustasoa. 

AUTONOMIA

Autonomiaa tuetaan, mutta koordinointia tarvitaan. Yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaammin ottaen huomioon alueelliset ja kielelliset näkökohdat.

DUAALIMALLI

Hallitus sitoutuu pitämään kiinni korkea-asteen duaalimallista.

JATKUVA OPPIMINEN

Hallitus lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla sekä kasvatusaloille.

PROFILOITUMINEN

Hallitus jatkaa korkeakoulujen profiloitumisen tukemistatukemista, jotta voimavarat käytettäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Kannustetaan niitä löytämään tutkimusalat, joilla ne voivat tavoitella maailman kärkeä omilla vahvuusalueillaan. ja kansainväliseen yhteistyöhön. Korkeakoulujen

RAHOITUS

(On hyvä muistaa, että  viime vuosina ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu huomattavasti)

SUOMEN JA RUOTSINKIELEN OSAAMINEN

Suomen ja/tai ruotsin kielen opettaminen maahan muuttaville ja jo muuttaneille vaatii uudistuksen, joka ulottuu kaikille koulutusasteille. On varmistettava, että kieltenopetus integroituu nykyistä paremmin työmarkkinoille tai jatko-opintoihin valmistavaan koulutukseen. 

TALENT BOOST

Hallitus edistää Talent Boost -ohjelmaa. Ohjelman puitteissa vahvistetaan Suomessa vaadittavan ammattipätevyyden ja kansalliskielten koulutusta erityisesti työvoimapula- aloilla. Vakinaistetaan projekteissa kehitetyt ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien pätevöittämiskoulutusten toimintamallit osaksi ammattikorkeakoulujen perustoimintaa.

TUTKINNOT

Kevennetään ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja varmistetaan tutkintojen yhteneväisyys olennaisilta osiltaan vastaavan suomalaisen tutkinnon kanssa. Sujuvoitetaan tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Näillä poiminnoilla (kun ei oteta huomioon mahdollisia määrärajaleikkauksia), korkea-aste saa rakenteineen olla  varsin ennallaan.. Mutta tehokkuutta haetaan yhä voimakkaammin. Lisää opiskelijoita. Ei kasaantuvia tutkintoja. Dualimalli säilyy.   

Tässä vielä linkki OAJ:n kantoihin.

Viikkoraportti 24/2023

Kesäkuu kohta puolivälissä. Luvassa oli lämmintä ja vapaata. Lupaus piti.

 Maanantai 12.6.

Lähdettiin käymään pitkästä aikaa Tallinnassa. Eckerön Finlandia lähti klo 8.30. Laiva-aamiainen.  Meri tyyni. Aurinko paistoi ja kannella paleli.

Perillä 11.15. Tosi kaunis päivä. Hotellihuoneen saikin heti Nordic Hotel Foorumista.

Kävelyllä vanhassa kaupungissa.

Päivälliseksi valkoista pizzaa. Sitten hotellille katsomaan YLEn uutisia.

 Tiistai 13.6.

Hotelliaamiainen oli arvioitu Tallinnan parhaaksi. Nooh. Hyvää se oli. Meteli oli kovaa.

Suru-uutinen Atso Vilkkijärven kuolemasta. Lupasin pitää muistopuheen.

Kierreltiin muotipaikkoja. Huoneen luovutus klo 12. Sitten kävelyretki kohti Fotograafiskaa. Ajoissa satamaan. Päivälliseksi lehtipihviä ja ranskalaisia.

Finlandia lähti klo 18.30. Paljon oli porukkaa. Perillä  Helsingissä klo 21. Autoa parkista ja kotiin.

 Keskiviikko 14.6.

Pikkupojat päiväkylässä. Ajeltiin Helsinkiin. Mustikkamaan kiipeilyradan säännöt oli muutettu. Argh! 

Hampurilaista ja Oittaalla minigolfia ja Angry Birdsiä. Kuuma päivä.

Illalla kasvun ja oppimisen lautakunnan lähikokous. 

Hyviä asioita. Ja päätöksiä. Seuraavan kerran elokuussa.

 Torstai 15.6.

Hieno kesäpäivä. Oittaalle. Nyt myös uimaan. Lukukirjana Martti H. Haavion juhlakirja (1966).

Hain päivälliseksi pitkästä aikaa oskarinleikkeen ja -leivän Torosta. Isot annokset. Riittää huomiseksikin.

 Perjantai 16.6.

Nää oli taas täällä.  Hieno keli.

Päivälliseksi loput oskarit. Naputtelua.

 Lauantai 17.6.

Hidas aamu.  Siivousta.  Sitten taas Oittaalle. Hieno keli kelpasi muillekin. Jätskit jonottamatta. 

Päivälliseksi jauhelihapannukakkua. Ihan uusi tuttavuus. Maistui.

 Sunnuntai 18.6. 

Hieno kesäpäivä taas. Oittalla 1,5 tuntia. Tottakai uitiin. 

Sitten valmistamaan lounasta, koska Noora ja Ruuti tulivat kylään.

Lueskelin hallitusohjelmaa.

Sitten HBO-sarjan pariin.

Uuden hallituksen koulutuspolitiikasta 2. asteen osalta

PETTERI Orpon johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa syntynyt hallitusohjelma  julkaistiin perjantaina. Jäsentelin sen lupauksia itselleni muistiin  

Myös 2.asteella aiotaan saada neljän seuraavan vuoden aikana oppimisen perusasiat kuntoon ja Suomen oppimistulokset ja koulutustaso nousuun. 

Kuinka temppu luvataan tehdä? Järjestin lääkkeet aakkosjärjestykseen erikseen lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta. Niitä halutaan ohjelmassa kehittää omina koulutusmuotoina.

Tätä blogilastua on päivitetty 22.6.

LUKIO

DUAALIMALLI

Hallitus sitoutuu pitämään kiinni toisen asteen duaalimallista .

ERITYINEN KOULUTUSTEHTÄVÄ

Hallitus huolehtii, että erityisen koulutustehtävän lukioita on maassamme riittävästi molemmat kansalliskielet huomioiden.

LIIKUNNAN OPETUS

Hallitus selvittää ja arvioi mahdollisuuden toteuttaa liikunnanopetus viikoittaisena oppi- aineena koko koulutuksen ajalle.

MONIAMMATILLINEN TUKI

Panostetaan moniammatilliseen tukeen. Tukea on kohdistettava erityisesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuksessa.

OPINTOJEN OHJAUS

Panostetaan opintojen ohjaukseen

RAHOITUSMALLI

Tavoitteena on säilyttää kattava lukioverkko. Uudisetaan lukion rahoitukseen kuuluva pienten lukioiden lisä tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. 

(Lukioille on luvassa jonkin verran lisää rahaa.Vs. kuntien indeksiä leikataan))

TUKIOPETUS

Hallitus säätää lukiolaisten oikeudesta tukiopetukseen.

YLIOPPILASTUTKINTO

Mahdollistetaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tiukasti rajatuin kriteerein.

Luodaan lukiodiplomeille valtakunnallinen kriteeristö ja mahdollistetaan yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen lukiodiplomilla. 

AMMATILLINEN KOULUTUS

AIKUISTEN AMMATILLINEN  JA VAPAA KOULUTUS

Aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen. Hallitus lisää jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta. 

Ammatillisen koulutuksen ...rahoitusjärjestelmän on tuettava myös tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista. Koulutusjärjestelmän rahoituksen on kannustettava tällaisten opintokokonaisuuksien tarjoamiseen. Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, jotta osaaminen vastaa tarpeeseen. Koulutuksen suuntaamisessa otetaan huomioon työvoimapoliittinen tarveharkinta.

Opintotuen tavoitteena on mahdollistaa ensisijaisesti täysipäiväinen opiskelu. Hallitus käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen. Opintotukea on kehitetty pirstaleisesti koko 2000-luvun. Opintotuen kokonaisuudistuksessa käydään läpi opintorahan taso, opinto- lainan suuruus ja opintolainahyvityksen määrä, vapaiden tulojen rajat, perheellisten opiskelijoiden asema ja asumisen tukeminen. Tulorajojen riittävyyttä ja mahdollisuutta nostaa niitä arvioidaan puoliväliriihen yhteydessä. Selvitetään myös oppisopimuskoulu- tusten ja opintotuen parempi yhteensovittaminen.

Tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustin- elementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.

Tunnistetaan vapaan sivistystyön merkitys osaamisen lisäämisessä ja harrastamisessa. Hallitus kasvattaa omavastuuosuutta aikuisten harrastusmuotoisessa toiminnassa vapaassa sivistystyössä.

DUAALIMALLI

Hallitus sitoutuu pitämään kiinni toisen asteen duaalimallista

ENGLANNINKIELINEN OPETUS

Englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään 

HENKILÖKOHTAISET SUUNNITELMAT

 Varmistetaan, että jokainen opiskelija saa lain edellyttämät henkilökoh- taiset suunnitelmat.

JATKUVA OPPIMINEN

Hallitus lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla sekä kasvatusaloille.

KOTIMAISTEN KIELTEN OPISKELU

Varmistetaan mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun.

KOULUTUS- JA OPPISOPIMUS

Hallitus edistää koulutussopimuksen ja oppisopimuksen  käyttöä. Selvitetään mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen korvauksen porrastamiseen opintojen edetessä.

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON OPPIAINE

Palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine tutkintojen perusteisiin.

LÄHIOPETUS

Hallitus turvaa riittävän lähiopetuksen määrän.

Turvataan erityisesti oppivelvollisuuskoulutuksessa olevien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus riittävään lähiopetuksen määrään. 

OPPIMISEN TUKI

Turvataan erityisesti oppivelvollisuuskoulu- tuksessa olevien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus ...tarvittavaan oppimisen tukeen.

 RAHOITUSMALLI

Hallitus uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Koulutuksen järjestäjien kannustimia vahvistetaan.  Rahoitusmalliin luodaan kannusteita myös ohjata opiskelijoita suorittamaan tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia.

SUOMEN JA RUOTSINKIELEN OSAAMINEN

Suomen ja/tai ruotsin kielen opettaminen maahan muuttaville ja jo muuttaneille vaatii uudistuksen, joka ulottuu kaikille koulutusasteille. Samalla on varmistettava, että kieltenopetus integroituu nykyistä paremmin työmarkkinoille tai jatko-opintoihin valmistavaan koulutukseen. Säädetään velvoite jatkaa kielikoulutuksen antamista, jos koulutuksen kielitaitovaatimus esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa ei täyty.

TILAUSKOULUTUS

Hallitus avaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden myydä tutkintoon johtavaa koulutusta markkinoilla kansalaisille vastaavalla tavalla kuin korkeakoulutuk- sessa. Tilauskoulutuksella vastataan erityisesti osaajapulaan, kun tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan myydä markkinoilla.

TUTKINNOT

Kevennetään ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja varmistetaan tutkintojen yhteneväisyys olennaisilta osiltaan vastaavan suomalaisen tutkinnon kanssa. Sujuvoitetaan tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja.

TYÖPAIKKAOHJAUS

Turvataan erityisesti oppivelvollisuuskoulutuksessa olevien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus riittävään...työpaikkaohjaamiseen.

URHEILUOPPILAITOKSET

Hallitus vahvistaa toisen asteen urheiluoppilaitosten asemaa. Vakiinnutetaan ammatil- listen urheiluoppilaitosten rahoitus.

YHTEISTYÖ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA

Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. 

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Innostusta yhdistää lukio- ja amisopetusta ei ole (ns. nuorisokoulu).  Kaksoistutkinnoista ei mainita. Näyttää  siltä, että tämä hallituskausi  2. asteella mennään nykyopetus-suunnitelmilla - mikä varmasti sopii lukioille .  

Tukea ja ohjausta ja  lähiopetusta vahvistetaan amiksissa. Hyvä. Hienoa, ette sitä suunnataan erityisesti laajennettua oppivelvollisuutta suorittaville. Sisältöihin ei ilmeisesti puututa, lukuunottamatta amiksissa, joiden opseihin palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine. Sipilän hallituksen amisreformilla jatketaan. Amistutkintoja ei leikata. Hienoa, että yo.kirjoitusten rinnalla vahvistetaan toista tapaa antaa näyttö: lukiodiplomilla.

Opetusteknologiaan ei  puututa. Etäopetuksesta ei ole mainintaa. opetusmenetelmiin ei oteta kantaa.

Opettajien täydennyskoulutukseen ei ilmeisesti ole luvassa vahvistuksia.  

Kaikkiaan näyttää siltä, että ohjelma vastaa mediassa esitettyihin  huoliin myös siksi, että jos perustaitotasoa onnistutaan nostamaan peruskoulussa, se tukee myös  parempien tulosten saavuttamista toisella asteella.

Tässä vielä linkki OAJ:n kantoihin.