Leppilampi, A. and Suntola, S. (Eds.). (2017). Conversations about creative and inclusive Finland. Xamk Inspiroi 2, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Kyseessä on Luova ja osallistava Suomi – hankkeen englannin kielinen mutta helppolukuinen loppu-julkaisu, jolla viestitään ulkomaille päin, mitä 100-vuotiaassa Suomessa tapahtuu ja minkälainen on luova ja osallistava Suomi.
Julkaisussa on kolme pääteemaa: kulttuuri, työelämä ja koulutus. Minua pyydettiin kirjoittamaan koulutus-osioon lyhyt essee uudesta opetussuunnitelmasta siitä näkökulmasta, miten se opettaa luovuutta ja miten luovuus siinä näkyy.
No tottakai kirjoitin. Kirjassa on paljon mielenkiintoista luettavaa ja raikas Jukka Turusen taitto.
Tekstejä ovat kirjoittaneet: Katri Halonen, Martti Hellström, Antti Leppilampi, Jassin Rezai, Saana Suntola, Silja Suntola, Marjo Suviranta ja Kaija Villman. Mukana on mm. Pekka Peuran ajatuksia.
JULKAISUN voi ladata maksutta tästä osoitteesta: http://www.theseus.fi/handle/10024/139453
LAITAN tähän talteen oman puheenvuoroni uudesta opetussuunnitelmasta, englanniksi ja suomeksi.
Martti Hellström
The Finnish comprehensive school is the best in the world. That is quite a lot. For 50 years we have developed the quality of teaching and at the same time we have tried to prevent the growth of differences between schools. Equality is an important value for us.
The educational goal of our comprehensive school is fantastic. We bring up individuals who can grow to be fully themselves and who can find their place in society. In the Pestalozzian spirit we educate the child as a whole, we give ingredients and stimuli to the mind, hands and heart.
A person has four ways to encounter the world: intellectual, practical, moral and esthetic. One approach is always too narrow. A person who can encounter different situations in different ways will succeed. Children have a natural desire to create, express and realize themselves.
Artistic education has an exceptionally strong position in the Finnish educational system. Depending on the way of calculating and on the differences between schools, Finnish pupils receive esthetic education 28 – 50% of the school time. They learn to use art and their skills in the lessons of several school subjects: Finnish and literature, visual arts, music, craft and domestic science. Pupils can choose optional courses on the arts they want to learn more.
Municipalities have run special classes with more lessons on a certain subject. The first ones were music classes. The pupils in these classes have an opportunity to focus on their own hobby. A hobby is an important thing.
The interactive, phenomenal and activating method developed in artistic education is used in other subjects as well. Finnish teachers can use art subjects that are close to them. The new curriculum especially emphasizes the usefulness of drama.
In addition to classes there are clubs in schools where learning of art can be further deepened. The rich tradition of feasts in schools also provides pupils with opportunities to use their skills and bring esthetic joy to the others.
Sama suomeksi
Suomalainen peruskoulu on keskimäärin maailman paras. Ja se on paljon. Noin 50-vuoden ajan olemme kehittäneet jatkuvasti sekä perusopetuksen laatua että yrittäneet estää koulujen välisten erojen kasvua. Tasa-arvo on meille tärkeä arvo.
Peruskoulumme kasvatuspäämäärä on upea. Kasvatamme yksilöä, joka saa kasvaa täyteen mittaan omaksi itsekseen ja samalla löytää paikkansa kansalaisena. Kasvatamme Pestalozzin hengessä lasta kokonaisuuutena, annamme aineksia ja virikkeitä päälle, käsille ja sydämelle.
Ihmisellä on neljä tapaa kohdata maailma: tiedollinen, taidollinen (praxis), moraalinen ja esteettinen. Jokainen näkökulma on yksin vajaa. Ihminen, joka kykenee kohtaamaan erilaisia tilanteita eri tavoin, on vahvoilla. Lapsilla on luonnollinen halu luoda, ilmaista ja toteuttaa itseään.
Taidekasvatuksella on Suomessa poikkeuksellisen vahva kasvatuksellinen asema. Laskutavasta ja koulukohtaisista ratkaisuista riippuen suomalainen oppilas saa ohjausta esteettiseen toimintaan 28 - 50 % kouluajastaan. Hän kasvaa taiteen ja taitojen luovaksi käyttäjäksi ja toimijaksi useiden oppiaineiden tunneilla: äidinkielessä ja kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa, käsitöissä ja kotitaloudessa. Hänellä on lisäksi mahdollisuuksia valita valinnaiskursseja taiteenlajeista, joihin haluaa erityisesti perehtyä.
Koko peruskoulun ajan kunnat ovat perustaneet ns. painotettua opetusta antavia erikoisluokkia. Näistä vanhimpia on musiikkiluokat. Näissä luokissa opiskelevilla on erityinen mahdollisuus jatkaa itselleen tärkeää harrastusta. Harrastus on tärkeäja arvokas asia.
Taidekasvatuksessa kehitettyjä vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja käytetään myös muissa oppiaineissa. Opettajilla on Suomessa lupa käyttää itselleen rakkaimpia taideaineita eheyttämään opetusta. Uusimmassa opetusuunnitelmassaame korostetaan erityisesti draaman vaikuttavuutta.
Oppituntien lisäksi useissa kouluissa toimii kerhoja, joissa taideharratusta voi edelleen syventää. Koulujen rikas juhlaperinne tarjoaa sekin monille osaajille luontevia tilaisuuksia käyttää osaamistaan ja tuottaa toisille esteettistä iloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti