Pikaäänestys läksyistä: tulokset ja faktoja

ENNÄTYSMÄÄRÄ -120- blogissa kävijöitä otti kantaa kysymykseen, tarvitaanko koulussa yhä läksyjä vai pitäisikö niitä luopua. Tässä tulokset:


1. Kyllä. Kaikki läksyt pois koulusta. 8 (6%)
2. Läksyjen tulee olla vapaaehtoisia.  7 (5%)
3. Ei. Koulu ilman läksyjä ei ole koulu  97 (80%)
4. Vaikea sanoa. 8 (6%)

Näyttää siis siltä, että läksyillä on vankka kannattajakunta.

Faktoja läksyjen tehokkuudesta

Lupasin koota hieman tutkimustietoa läksyjen vaikutuksista oppimiseen. Osumia netissä oli yli 4000. Kävin läpi hieman toistasataa tutkimustiivistelmää, joita löytyi sekä ERICin tietokannasta että ihan googlettamalla.

Näyttää siltä, että ongelma ei ole ratkennut vieläkään (tein oman graduni 80-luvun alussa läksyteemasta). Mutta tässä muutamia tuloksia

• Harris Cooper Duken yliopistosta on käynyt tutkimustuloksia läpi. 43 tutkimusta 50:sta osoittaa, että läksyistä on hyötyä  tavallisille oppilaille.
• Wahlbergin (1986) metatutkimuksessa läksyillä oli vaikutusta tuloksiin, mutta moni muu metodi vaikutti enemmän. Erityisen vähän läksyillä on vaikutusta alaluokilla, siellä vaikutus on triviaali.
• Friesen (1979) kävi läpi 24 tutkimusta läksyjen tehosta eikä löytänyt selvää näyttöä.
• Alaluokilla läksyjen yhteys tuloksiin on heikompi (vain 1/4)  kuin esim. lukiotasolla.
• Alaluokilla korrelaatio  läksyihin käytetyn ajan ja tulosten välillä on nolla.
• Alaluokilla oppilaat oppivat paremmin, kun saavat ohjausta kuin silloin kun tekevät läksyjä.
• Luokissa, joissa annetaan läksyjä, oppilaiden osaamiserot ovat suuremmat kuin luokissa, joissa ei anneta (Ronning 2011)
• Läksyjen käyttö ei parantanut oppimistuloksia IT-pohjaisessa opetuksessa (Lenz, 2010)
• S. Dettmers, U.Trautwein ja O. Ludtke (2009) kävivät läpi 40 maassa tehtyjä tutkimuksia läksyjen tehokkuudesta (läksyihin käytetty aika- testitulokset matematiikassa). Yhteys todettiin, mutta se hävisi melkoisesti, kun otettiin huomioon lasten sosiaalitausta.
• On myös tuloksia, joiden mukaan läksyihin vaadittavan ajan pidentäminen ei paranna tuloksia.
• On ristiriitaisia tuloksia siitä, kuinka usein läksyjä kannattaisi antaa. Joidenkin tutkimusten  mukaan  on parempi antaa lyhyitä läksyjä usein kuin pitkiä harvoin.

Tulokset ovat siis ristiriitaisia. Ongelma voi olla myös tutkimustekninen. Miten oppimista mitataan? Usein valmiista testeistä. Miten läksy/läksytömyys määritellään. Usein vain mittaamalla läksyihin käytetty aika (kysytään oppilailta). Tarkastelun ulkopuolelle jää tällöin läksyjen laatu ja esim. intensiteetti, jolla oppilas itsekseen opiskelee. Ja tekeekö hän läksyt kunnolla tai oikein. Tärkeää olisi myös seurata, onko läksyillä  haittavaikutuksia (esim. vanhempien ja lasten suhteisiin)

Eräs tutkija ehdotti, että lopetetaan kinastelu siitä, ovatko läksyt tehokkaita. Pohditaan mieluummin, millaiset läksyt ovat tehokkaita.  

• Läksyt, joissa sovelletaan jo opittua (esim. yhteenvedot) ja jotka johdattavat uuteen ovat tehokkaampia kuin saman päivänä opittua kertaavat.
• Valinnaiset läksyt lisäsivät motivaatiota ja itseluottamusta ja tuottivat parempia tuloksia kuin kaikille samat läksyt (Patall, E., Cooper, H. & Wynn, S. R., 2010)
• Läksyt, joissa tehdään kesken jääneet tehtävät kotona, eivät ole tehokkaita.
• Kannattaisi antaa sekä helppoja että vaikeita läksyjä. Mielenkiintoisia. 
• Valinaisuus saattaa olla parempi ratkaisu kuin vapaaehtoisuus
• Läksyjä kannattaisi ehkä eriyttää oppimistyylin mukaan.
• Erimielisyyttä on siitä, onko tehokkaampaa antaa yksin tai ryhmässä tehtäviä läksyjä.
• On näyttöä sille, että läksyjen vaikutusta tehostaa, jos opettaja tarkastaa, arvostelee ja kommentoi niitä (mm. Paschal, R.A., Weinstein, T. & Waberg, H.J. 1984). Ne siis kannattaa otta arvostelussa huomioon.
• Palkinnoilla on vaikutusta läksyjen tehoon.
• Harris Cooper kehittaa noudattamaan 10 minuutin kaavaa. Ekaluokalla läksyjä 10 minuuttia, tokaluokalla 20 minuuttia jne.
• Cooperin mukaan alaluokilla vanhempien apu on tärkeää; heidän tulisi ennen muuta kertoa arvostavansa läksyjä. Kun lapsi lukee, äitikin voisi lukea jne.
• Ylemmillä luokilla kodin sekaantuminen läksyihin  voi vaikuttaa jopa negatiivisesti (paitsi kun on ongelmia). Kotien tulisi rohkaista lasta itseohjautuvuuteen. (Mm. Kiinasta on kuitenkin tuloksia, että vanhempien osallistuminen lälsyihin on yhteydessä tuloksiin mm. Tam & Chan, 2009)
• Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan laksyjen antamisen tiheys vaikuttaa tuloksiin positiivisesti ja pituus negatiivisesti (Trautwein & al 2002). Se että läksyjen tekemistä monitoroitiin, ei vaikuttanut.
• Ohjeiden tulisi olla selkeät
• 
  

Läksyjen ehdottomasti paras puoli on, että ne eivät lisää koulutuksen kustannuksia :-)