Koulujen lisääntyvälle työlle täytyy tehdä jotain

Hieman päivitetty 25.11.

KOULUPÄIVÄN jälkeen Auroraan kokoontui  tänään kymmenkunta rehtoria keskustelemaan, olisiko meidän järkeä laatia esitys  hallintopäälliköllemme (joka on mukana teemaa pohtivassa valtakunnallisessa työryhmässä) ideoista, joilla avulla mm. opettajan työtä  kehittäisiin ns. kokonaistyöajan ja kokonaispalkkauksen suuntaan. Olisi, totesimme. Tässä ensimmäisen tapaamisemme ajatelmia.

Mikä on ongelma?

Rehtorin vastuulla on, että kaikki tärkeä työ tulee koulussa tehtyä.  Viime vuosikymmeninä kouluille on lisätty  uusia  opetuksen ulkopuolisia ns. oheistehtäviä, kun koulun henkilökunnalle on siirretty vastuuta opetuksen lisäksi koko koulun toiminnasta ja sen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Nykyinen koulunpidonmalli vaatii työaikaa yhteiseen suunnitteluun, keskusteluun, toimintaan ja sen arviointiin.

Oheistehtäviä ovat mm.  (1) ns. toisen asteen työt  (koulun kehittämistoiminta kuten opetussuunnitelmatyö, erilaiset koulutyön arviointitehtävät, strategioiden ja suunnitelmien laadinnat), joita aikaisemmin tekivät erikseen palkatut hallinnon ihmiset. (2) Opettajille on Espoossa  määrätty lisää töitä: mm. alkuopettajille kaikkien vanhempien tapaaminen kaksi kertaa vuodessa (yhteen tapaamiseen varataan aina yksi tunti/perhe).  Myös uusi tukiajattelu tulee sekin lisäämään merkittävästi paperitöitä ja neuvonpitoja. Uuden tekniikan ylläpidon vaatima työmäärä on kasvanut. (3) Niinikään rehtoreille on lisätty uusi tehtäviä mm. talousvastuun ja henkilöstöhallinnon osalta.

Töitä ei sinänsä vastuteta. Ne vain pitää saada  reilusti  niihin tarvittavan työajan ja palkan piiriin.

Tämä edellyttää yhteistyötä sekä työnantajan että opetusalan ammattijärjestön kanssa. Eriysesti olisi avattava mm. tuoreessa KT:n kirjeessä "Peruskoulun yhteissuunnitteluaika" oleva jännite, joka koskee käsitettä opettajan virkatehtävät. Kirjeen mukaan "varsinainen palkka (OVTES A 21 §) on täydestä työajasta maksettava palkka. Se on palkka opetusvelvollisuuden täyttymisestä, yhteissuunnitteluun ja opettajatyöpäiviin (veso-päivät) osallistumisesta sekä opettajan muista virkaan kuuluvista tehtävistä. Jos OVTES ei sisällä tietystä tehtävästä erityistä korvausperustetta ja tehtävä kuuluu opettajan virkatehtäviin, tehdään työ varsinaisella palkalla."  Tämä uudentyyppinen tulkinta on monen vaikea hyväksyä. OAJ:n kanta on, että kaikki koulutyön kehittämiseen kuuluvat työt tehdään yt-ajan puitteissa, koska muuta maksettua työaikaa ei opettajilla ole. Opettajan virkavelvollisuuksia ei voi lisätä nykyisestä lisäämättä maksullista työaikaa. Suurin ongelmahan taitaa olla se, että kaikki yt-aikaan kuuluvat tehtävät eivät noihin kolmeen viikkotuntiin mahdu.

Lisäksi (3) eräät muut toimijatahot ovat koulussa rajanneet yksipuolisesti omia tehtäviään. Siivousta on kevennetty. Myös talonmiesten esimiehet ovat ilmoittaneet, että monet ennen heidän hoitamansa tehtävät, eivät enää kuulu heille. Kuten pulpettien siirtämiset. Kouluihin on syntymässä harmaiden töiden vyöhyke. Näitä töitä ollaan valuttamassa korvauksetta opettajien tehtäviksi.

Näitä työhön liittyviä ongelmia ei voida ratkaista, ellei samalla löydetä keinoja jakaa töitä oikeudenmukaisesti, maksaa lisääntyneestä työmäärästä niille, jotka se tekevät.

Rehtoriryhmän ajatusaihioita ongelmien ratkaisemiseksi

Keskustelussa tavoitteeksi nousi mahdollisimman hyvä koulunpito niin, että kouluilla oleva kokonaisbudjetin tarjoama resurssi käytettäisiin  tarkoituksenmukaisestu ja  että työt tehtäisiin tehokkaasti .Jaksamisen kannalta on tärkeää. että työkuorma jakautuisi tasaisesti.

Näitä  ideoita aiomme hioa/keskusteluttaa:

• Lisätyömääräys. Rehtorin tulisi saada oikeus maksaa palkkaa opettajalle, joka tekee tehtäviä, joista ei jo makseta palkkaa. Ylituntipalkkio maksettaisiin 90 minuutin työstä. Lisätyönä voitaisiin mm. ostaa luokanopettajilta kodin ja koulun yhteistyötä helpottava säännöllinen puhelinaika. Toinen epäkohta on nykyinen TVT-korvaus. Se  on alimitoitettu työhön kuluvuaan aikaan nähden.
• Lisätyötä tulisi voida käyttää niin, että sen avulla voidaan vaihtaa opetusta muuhun työhön ym. kaavalla. Näin siksi, että jo nyt mm. luokanopettajan työaika määrittyy 24 oppitunilla, niiden valmisteluun (kotona) kuluvalla luottoajalla (25*30 min) ja kolmella YT-tunnilla 39:ksi viikkotunniksi.  Esim.  apulaisrehtoreille voitaisin näin ostaa  työaikaa johtamiseen.
• Opettajatyöpäivät. Opettajakunta tulisi voida kutsua ennen koulun alkua  ns. kehittämispäivään suunnittelemaan työtä  kahdeksi päiväksi (jos niin  koulussa halutaan). Suunnittelupäivistä (6t) maksettaisiin erillinen päiväkorvaus tai sen voisi ottaa vapaana. Eräissä kouluissa olisi innokkuutta jopa viikonmittaisen opetuksettomaan työviikkoon.
• Rehtorilla tulisi olla oikeus ostaa työtä myös muilta kuin opettajilta. Kaikkea kouluille siirrettyä työtä ei ole mielekästä teettää opettajilla. Kouluilla tulisi olla oikeus palkata esim. vahtimestari, nuorisotyöntekijä tai jopa erityissairaanhoitaja (väkivaltaisesti käyttäuytyvät oppilaat).
• Oikeus palveluihin. Kouluilla tulisi olla oikeus saada ostaa  psykologi-, kuraattori- ja mm.  koulusihteeripalvelut, jos kaupunki ei niitä pysty koululle järjestämään.
• YT-aika tulisi saada normaalisti johdettavaksi työajaksi, joka suunnitellaan ja jota seurataan. Jos opettajan YT-aika ylittyy esim. oppilashuollollisen työn vuoksi, hänellä tulisi olla oikeus saada lisätyömääräys. 
• Rehtoreille toivottaisiin  oikeutta maksaa henkilökohtaisia lisiä taitaville opettajille ja myöntää bonuspalkkiota henkilöstölle, mikäli budjettiin jää ylijäämää.
• Kouluille toivotaan oikeutta  siirtää mahdollinen ylijäämä yli vuoden vaihteen.
• Erässä koulussa opettajat ovat yhdessä päättäneet käyttää oppituntien suunnitteluun ja jälkitöihin lasketun 12* 30 minuuttia yhdessä koulussa. Tässä koulussa opettajat ovat siis itse ottaneet käyttöön vapaaehtoisen kokonaistyöajan. He jäävät  kouluun oppituntien jälkeen, eivätkä vie töitä kotiin.

Keskustelimme myös opettajien palkkaukseen liittyvistä elementeistä, jotka koetaan nykyään epäoikeudenmukaisiksi. 2000-luvulla on vaikea ymmärtää:

- eri aineiden opettajien erisuuruisia   opetusvelvollisuuksia (16-24 tuntia viikossa)

- sitä, että erityistehtävistä maksetaan eri opettajaryhmille erisuuruinen korvaus
- sitä, että luokanopettajille ei makseta luokanvalvojan korvausta.