Urheilukuvia

OPETTAJIEN ottamista kuvista tehdyssä pikkuleffassa jääkiekkoa, uintia ja salibändyä. Lupasin laittaa tähän vähän tietoa kisoissa hienoimmin menestyneistä:

• Espoon koulujen uintikisoissa 6. luokkien tyttöjen sarjassa Ella Kurttila voitti kultaa ja Nea Kontturi Hopeaa
• 5. luokkien poikien sarjassa Lauri Kuuskoski toi hopeaa
• 3. luokkien tyttöjen sarjassa Helmi Rytkönen sai hopeamitallin. Onneksi olkoon.

Lisäksi koulumme oppilas  Inalotta Suutarinen voitti viime viikonloppuna Helsingin Ruskeasuolla pelatuissa ikäluokkamestaruuskilpailuissa sulkapallon SM -kultaa kaksinpelissä ja SM -hopeaa nelinpelissä 11 vuotiaitten ikäluokassa. Upeaa!

Torstaissa taas

Luokanopettajalehti lähtee tänään painoon. Eilen illalla
toinen oikolukukierros.

TAAS siis torstai. Rästitöiden kassi on keventynyt melkoisesti. Riskianalyysin virallinen lomake on käyty yhdessä porukan kanssa läpi ja lähetetty eteenpäin. Niinikään eteenpäin on lähetetty koulun ehdotus vuoden 2012 vuosi- ja peruskorjauksiksi. Koulurakennuksen tilaa käsiteltiin eilen johtokunnan kokouksessa pitkään. Kokouksesta enemmän hieman myöhemmin.

Työ koulussa on sujunut tavallista latua. Ihmiset ovat hyvällä mielellä, joskin meitä on juuri nyt aika lailla eri syistä pois koulusta.  Pppilaiden kinoja selvitellään, ja usein ne aukeavakin. Ei aina helposti. Opettajien kehittämiskeskustelut etenevät keskustelu/päivä tahtiin. Opetussuunnitelmatyössä hieman pätkii. Julkaisujärjestelmä Wilmassa- johon tekstit pitäisi pudottaa- on teknisiä ongelmia.

Ensi lukuvuoden suunnittelu on  tässä vaiheessa kevättä täydessä käynnissä. Pohdimme kuumeisesti, kuka opettaja jatkaa oman luokkansa kanssa, ja kuka ottaa ekaluokkia. Ekaluokille on aina saatava parhaat mahdolliset  opettajat.  

Harrastuspuolellakin vilkasta

Vittorino de Feltre -
hieno humanistiopettaja.

PITKÄSTÄ aika löytyi taas aikaa sukeltaa menneisyyden suurten kasvattajien maailmaan. Olen viikon verran seurustellut erityisesti humanisti-pedagogien kanssa. Kuinka monen tämän ajan opetusidean juuret ulottuvat lähes 600 vuoden taakse? Ajelin eilen koulun jälkeen Siltavuorenpenkereelle hiomaan tekstejä seuraavaan kirjaan, jota saan työstää  professori Pertti Kansasen sparrauksessa. Kahvi Soklassa oli hyvää, ja tapasin monta tuttua. Selvästi kevät on tullut kaamoksen jälkeen :-)

Valmistelin myös luentoa Opettajien arvoista. Olen saanut kutsun Tampereelle OAJ:n pedagogisen toimikunnan (POE) seminaariin lauantaina. Löysin Kauniaisten kirjastosta vanhan klassikon "Arvon mekin ansaitsemme". Pudotin sen ääniraidaksi esitykseen.

Pisa-tyyppiset testit valuvat alakouluihin

SUOMALAISELLA peruskoululla on huikea maine ennen muuta siksi, että 9.-luokkalaiset suomalaisnuoret osaavat matematiikkaa, äidinkieltä ja luonnontieteitä upean hyvin.

Vastaavat mittaukset halutaan nyt valuttaa myös alakouluihin. Oman koulumme kaksi neljättä luokkaa osui otokseen, joka osallistuu ns. TIMS & PIRLS-kokeeseen. Kaikkiaan kokeeseen osallistuu noin 480 000 koululaista eri puolella Eurooppaa. Koululle osallistuminen ei ollut vapaaehtoista.

Tässäkin kokeessa mitataan oppilaitten osaamista samoissa aineissa. Koejärjestelyt ovat mittavat. Oma opettaja ei saanut valvoa koetta, vaan sinne piti järjestää objektiivinen valvoja. Heh!

Tämän päivän koe vei kolme tuntia. Moni lapsi oli tosi väsynyt. Mittaus jatkuu huomenna kaksituntisella toisella osalla. Iltapuhteeksi oppilaille annettiin  vielä kysely, joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa.

Toivottavasti vanhemmat jaksavat tällä kertaa tehdä oman osansa. Sain  juuri "moitekirjeen" koulutoimesta, jossa pahoiteltiin, etteivät  koulumme 5. luokkien vanhempamme olleet vastanneet syksyllä palvelukyselyyn. Kysely toteuttiin netissä ja vastausprosentti jäi meidän koulussamme  alle 20! Jokin asia meni pieleen?

Sympaattinen arvio teoksesta "Sata sanaa kasvatuksesta"

PAKKO laittaa tähän tuoreessa Opettaja-lehdessä ollut Jarno Paalasmaan kirja-arviointi: "Sivistynyttä kasvatusajattelua". Siksi harvinaista herkkua tällainen on.

"...Martti Hellströmin kirja Sata sanaa kasvatuksesta ... edusta(v)a(t) syvää lapsilähtöistä sivistyshumanismia ja vakuuttavat tekijöidensä laajalla kasvatusalan asiantuntemuksella.

Hellströmin iso haaste on ollut valita kirjaansa sata kasvatukseen liittyvää käsitettä. Aina voisi kritisoida jonkun yksittäisen käsitteen, kuten tunnekasvatus, puuttumista, mutta siihen ei ole tarvetta. Kirjassa esitellään onnistuneesti kasvatuksen perustavimpia ydinkäsitteitä ja tuodaan esille niiden käsitteellinen ongelmallisuus. Hellström kuvaa hienosti esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuin sivistys, itsekasvatus, tahto, sosialisaatio, vapaa kasvatus, lapsikeskeisyys, kasvatustiede, ikäkausipedagogiikka ja leikki. Hän ei esimerkiksi pelkistä tahtoa pelkäksi motivaatioksi. Niin ikään sivistys kuvataan syvämerkityksisesti myös ihmiseksi tulemisena, ja antiikin paideia-ajattelun hengessä sivistys on myös kasvatusta ja itsekasvatusta.

Hellström ei määrittele yhtä totuutta, vaan kirjoittaa filosofisella otteella ja kuvaa monesti eri tapoja ymmärtää sama käsite. Esimerkiksi vapaa kasvatus saa hyvin erilaisia painotuksia sen vastustajien ja kannattajien määrittelyissä.

Kirja on siis hakuteos ja asiasanakirja sekä aiemmin ilmestyneen Sata sanaa opetuksesta -kirjan sisarteos. Teoksen tekee kiinnostavaksi myös jokaisen käsitteen kuvauksen yhteyteen lisätty lukuvinkkilista. Hellström näyttäisi rakentavan käsityksensä parhaimpaan suomalaiseen kasvatusajatteluun pohjautuen. Teoksessa toistuvat sellaisten kasvatusklassikoiden kuten Hollo ja Salomaa lisäksi monien nykypäivän kasvatusviisaiden kuten professorien Puolimatka, Siljander, Wilenius ja Värri nimet."

Kick Off OPS

OIKEASTI Kick off on kai aloituspotku amerikkalaisessa jalkapallossa. OPS-työn osalta se tarkoittaa, että nyt työ oikeasti starttaa. Auroran koulukohtainen ops-työ alkoi tänään.

JOKAISELLA seuraavalla viikolla  koko kevään ajan on oma pedagoginen teemansa. Sitä avataan maanantaiaamun YT:llä ja työstetään saman päivän iltapäivällä tiimiaikana.  Pyrimme näin tiivistämään yhteisen työn määrän noin  300 työtuntiin.

TÄMÄN viikon teemana oli opetustyön arvot. Minä alustin. Tiimit ideoivat tekstiä, ja lähettävät sen minulle emailina. Editoin niistä sitten koulukohtaisen osuuden ja pudotan sen sitten Wilmaan.

Touhua riitti muutenkin

MUUTENKIN tänään oli hoppupäivä. Päivän highlight oli oman  alueemme oppilassijoittelukokous. Pohjois- Espoon rexit kävivät läpi uudet eput ja pohtivat yhdessä viraston väen kanssa, mihin kouluun kukin heistä sijoitetaan. Lautakunta päättää kunkin koulun ekaluokkalaisten määrän 14.4. kokouksessaan. Päätökset pannaan kuoriin ja lähetetään huoltajille ulkopostissa 20.4.  Siihen saakka oppilaslistat ovat ei-julkisia. Tietoa vanhemmille ei saa antaa puhelimessa mm. siksi, että oppilaissa on yhä enemmän sellaisia, joiden osoitetiedot ovat turvallisuussyistä salaisia.

Monenlaiset oppilaiden ja huoltajien murheet toivat koulupäivään taas väriä :-) Ikea-kassissa kulki koulun ja kodin väliä 20 kg deadlineja pelkäävää asiakirjaa.

Ajetaanko koulutuspolitiikkaa pimein lyhdyin?

EDUSKUNTAVAALIT ovat tasan neljän viikon kuluttua. Omaa ehdokasta voi hakea luvuttomien vaalikoneiden avulla. Minäkin olen tutkinut mielipiteitäni eri asioista parilla kolmella. Harmikseni koulutuspolitiikka näyttää jääneen koneissa varsin syrjään; ainoa kiinnostava teema taitaa olla pakkoruotsi. Minua se ei oikein sytytä.

Iso harmi. Sillä uusi eduskunta ja sen luottamusta nauttiva hallitus  joutuvat  tekemään vaalien jälkeen myös isoja koulutuspoliittisia ratkaisuja.

Peruskoulun ja lukion osalta jonossa on mm.  Keskustan pysäyttämä tuntijakoesitys, jonka pohjalta laaditaan sitten uudet opetussuunnitelman perusteet. Veikkaan, että myös opettajien kelpoisuus-asiat nousevat seuraavan vaalikauden aikana esiin. Uhkana on kelpoisuusvaatimusten laskeminen myös yleisivistävällä puolella, ammatillisella puolellahan pää on nyt auki. Miksi?  Opettajat saataisiin valmistumaan nopeammin ja palkattua halvemmalla.

Kuten Luokanopettajaliitto tuoreessa tiedotteessaan totesi, maata uhkaa pula luokanopettajista. Koulutusta on huomattavasti laajennettava. Koululaisten hyvinvoinnin tukemiseen  maassa  tarvitaan välttämättä lisää  terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita. Samaan aikaan valtiovarainministeriössä joudutaan valmistelemaan leikkauslistoja....

Koulutuksella on tärkeä  merkitys koko Suomen tulevaisuudelle. Ei vain sillä, kuinka paljon euroja siihen satsataan. (Suomi satsaa tällä hetkellä hyvin vähän kansainvälisesti vertaillen). Kyse on myös koulutuksen suunnasta: Pyritäänkö Suomessa pysäyttämään koulujen erilaistuminen ja siitä johtuva oppilaiden koulutuspalveluiden eriarvoistuminen vai uskotaanko koulujen ja kuntien voimakkaan koulutuksellisen profiloitumisen lopulta hyödyttävän Suomea enemmän?  Toivottavasti vaalikamppailu auttaa itse kutakin tunnistamaan koulutuspoliittiset haukat ja kyyhkyt.

PÄIVITIN  tänä aamuna Pro Peruskoulu 2011- sivustoa. Tuossa blogissa esittelee 116  peruskoulun kehittämiseen sitoutunutta kansanedustajaehdokasta omia näkemyksiään siitä, kuinka  suomalainen koulu olisi jatkossakin maailman paras. Kannattaa lukea.

Vain yksi puolue loistaa poissaolollaan: Perussuomalaiset. He eivät ole kutsuun vastanneet. Mutta muista puolueista blogista löytyy hyviä vaihtoehtoja  niille, joille koulutuspolitiikka on tärkeä äänestykseen vaikuttava peruste.

Vaalit läpäisevät  kansanedustajat ovat suomalaisen koulutuspolitiikan tulevaisuuden tekijöitä - valoisan tai synkän. Heistä riippuu, millaisilla resursseilla suomalaista sivistyslaitosta kehitetään. Heidän käsissään on tulevaisuuden tärkein voimavara: lapset. Tulevaisuuden koulutuksen tulokset määräytyvät juuri niillä resursseilla, mitä he ovat valmiit jakamaan suomalaisen koululaitoksen parhaaksi.

HUOM! Klikkaa blogin oikeasta reunassa (blogiarkisto) linkkiä "vuosi 2010". Siitä aukeaa sivu, jonka oikeassa reunassa on listattu  kaikki puolueet.  Klikkaa  sitten puoluetta, jonka ehdokkaista olet kiinnostunut.

Painajaisen selätys (Opettaja-lehden juttu)

KUVAN Sarista on ottanut Veikko

Somerpuro. Se on lainassa Opettaja-

lehden nettisivuilta.

HIEMAN yli kaksi vuotta sitten koulumme sope-luokan opettaja Sari Karjalainen loukkaantui vaikeasti väkivaltakohtauksen saaneen pojan  kiinnipitotilanteessa. Niin vaikeasti, että hän joutui jäämään yli vuodeksi pois töistä. Näiden kahden vuoden aikana opettajiin ja koulunkäyntiavustajiin kohdistuva väkivalta on nostettu avoimesti julkisuuteen. Sari antoi ilmiölle kasvot.

OPETTAJA-lehdessä 12 (25.3.2011) on ansiokas  artikkeli siitä, kuinka Sari on toipunut ja kuinka hänen työnsä Espoossa on järjestetty. Loppu hyvin. Kaikki hyvin. Juttu löytyy tästä linkistä.

Väkivallalle on saatava nollatoleranssi.

Alkamassa onnenviikko (?) nro 13

Aurora tytöt kamppailemassa  Karamzinin

upeassa jumppasalissa. Yksi voitto kaksi 

tappiota. 

SALDO päättyneestä viikosta: OK-. Urheilupainotteinen viikko: poikien ja tyttöjen salibandyturnauksia, koulujen uintikisat- joista tuli oikein mitallejakin. Vilinää, vilkestä ja hurjan liukas piha- hiokoituksesta huolimatta. Aikuisia edelleen paljon pois töistä, eikä esim. Seure pystynyt järjestämään kaikille avustajille sijaisia. Pitäisi pystyä.

Musiikkipainotteinen viikko. Komea Rock-konsertti. Oppimiskeskuksemme järjestämät rock-teemat alkaa olla soitettu loppuun: 1960-luku, Beatles, Hipit (Woodstock), Punk, Heavy...

Prinsessa Ruususen roolijako on edennyt tasaista tahtia. Kaikki halukkaat pääsevät mukaan.

Viikon 13 ohjelma

ENSI maanantaina starttaa siis vuoden 13:s viikko.  Onnennumero?  Normiviikko tulossa. Hope so. Matkaa pääsiäislomaan on 19 ja siitä kesälomaan 24 koulupäivää.  

Kevätpäivän tasaus on jo takana. Ja sunnuntaina on siirrytty kesäaikaan. Mutta pakkasta piisaa. Maanantaina voi tunnin lyhyempi yöuni vähän painaa. Meillä on edelleen tavallista useampi opettaja  pois töistä. Uutena vahvistuksena aloittaa  erityisopettaja Pia Mäki-Kokkila. Tervetuloa.

MAANANTAINA 28.3.

YT-istunto aloittaa viikon. Teemoina ovat mm. 

1. OPS-OSA: arvot (30 min)

2. AJANKOHTAISOSA (30 min) a) Alkavan viikon ja tämän päivän  ohjelma b) Kehittämiskeskustelujen aikataulu tällä viikolla. c) Riskien koontataulukko d) Perusparannukset e)Opettajille Prinsessa Ruusus-projektin työnjakoa, 4. kerta.

Tiimiaika klo 13.30-14.30: Puolet ajasta varattu tiimien opstyölle. Rexi Helsinkiin klo 15.

TIISTAINA 29.3 

Normipäivä. OHR klo 13.30.  

KESKIVIIKKONA 30.3.  

Kansainvälinen osaamistesti neljäsluokkalaisilla osa I. Paikalla myös virallinen valvoja.

Illalla johtokunnan kokous klo 18.30 alkaen.  Henkilökunnan edustajina Tuomo ja Anu.

TORSTAINA 31.3.

Info klo 9.50.

Kansainvälinen osaamistesti neljäsluokkalaisilla osa II. Paikalla myös virallinen valvoja.

Johtoryhmän kokous klo 12.00  

PERJANTAINA 1.4.

Normipäivä.  Vaikka aprillipäivä.

Pikaäänestys läksyistä: tulokset ja faktoja

ENNÄTYSMÄÄRÄ -120- blogissa kävijöitä otti kantaa kysymykseen, tarvitaanko koulussa yhä läksyjä vai pitäisikö niitä luopua. Tässä tulokset:


1. Kyllä. Kaikki läksyt pois koulusta. 8 (6%)
2. Läksyjen tulee olla vapaaehtoisia.  7 (5%)
3. Ei. Koulu ilman läksyjä ei ole koulu  97 (80%)
4. Vaikea sanoa. 8 (6%)

Näyttää siis siltä, että läksyillä on vankka kannattajakunta.

Faktoja läksyjen tehokkuudesta

Lupasin koota hieman tutkimustietoa läksyjen vaikutuksista oppimiseen. Osumia netissä oli yli 4000. Kävin läpi hieman toistasataa tutkimustiivistelmää, joita löytyi sekä ERICin tietokannasta että ihan googlettamalla.

Näyttää siltä, että ongelma ei ole ratkennut vieläkään (tein oman graduni 80-luvun alussa läksyteemasta). Mutta tässä muutamia tuloksia

• Harris Cooper Duken yliopistosta on käynyt tutkimustuloksia läpi. 43 tutkimusta 50:sta osoittaa, että läksyistä on hyötyä  tavallisille oppilaille.
• Wahlbergin (1986) metatutkimuksessa läksyillä oli vaikutusta tuloksiin, mutta moni muu metodi vaikutti enemmän. Erityisen vähän läksyillä on vaikutusta alaluokilla, siellä vaikutus on triviaali.
• Friesen (1979) kävi läpi 24 tutkimusta läksyjen tehosta eikä löytänyt selvää näyttöä.
• Alaluokilla läksyjen yhteys tuloksiin on heikompi (vain 1/4)  kuin esim. lukiotasolla.
• Alaluokilla korrelaatio  läksyihin käytetyn ajan ja tulosten välillä on nolla.
• Alaluokilla oppilaat oppivat paremmin, kun saavat ohjausta kuin silloin kun tekevät läksyjä.
• Luokissa, joissa annetaan läksyjä, oppilaiden osaamiserot ovat suuremmat kuin luokissa, joissa ei anneta (Ronning 2011)
• Läksyjen käyttö ei parantanut oppimistuloksia IT-pohjaisessa opetuksessa (Lenz, 2010)
• S. Dettmers, U.Trautwein ja O. Ludtke (2009) kävivät läpi 40 maassa tehtyjä tutkimuksia läksyjen tehokkuudesta (läksyihin käytetty aika- testitulokset matematiikassa). Yhteys todettiin, mutta se hävisi melkoisesti, kun otettiin huomioon lasten sosiaalitausta.
• On myös tuloksia, joiden mukaan läksyihin vaadittavan ajan pidentäminen ei paranna tuloksia.
• On ristiriitaisia tuloksia siitä, kuinka usein läksyjä kannattaisi antaa. Joidenkin tutkimusten  mukaan  on parempi antaa lyhyitä läksyjä usein kuin pitkiä harvoin.

Tulokset ovat siis ristiriitaisia. Ongelma voi olla myös tutkimustekninen. Miten oppimista mitataan? Usein valmiista testeistä. Miten läksy/läksytömyys määritellään. Usein vain mittaamalla läksyihin käytetty aika (kysytään oppilailta). Tarkastelun ulkopuolelle jää tällöin läksyjen laatu ja esim. intensiteetti, jolla oppilas itsekseen opiskelee. Ja tekeekö hän läksyt kunnolla tai oikein. Tärkeää olisi myös seurata, onko läksyillä  haittavaikutuksia (esim. vanhempien ja lasten suhteisiin)

Eräs tutkija ehdotti, että lopetetaan kinastelu siitä, ovatko läksyt tehokkaita. Pohditaan mieluummin, millaiset läksyt ovat tehokkaita.  

• Läksyt, joissa sovelletaan jo opittua (esim. yhteenvedot) ja jotka johdattavat uuteen ovat tehokkaampia kuin saman päivänä opittua kertaavat.
• Valinnaiset läksyt lisäsivät motivaatiota ja itseluottamusta ja tuottivat parempia tuloksia kuin kaikille samat läksyt (Patall, E., Cooper, H. & Wynn, S. R., 2010)
• Läksyt, joissa tehdään kesken jääneet tehtävät kotona, eivät ole tehokkaita.
• Kannattaisi antaa sekä helppoja että vaikeita läksyjä. Mielenkiintoisia. 
• Valinaisuus saattaa olla parempi ratkaisu kuin vapaaehtoisuus
• Läksyjä kannattaisi ehkä eriyttää oppimistyylin mukaan.
• Erimielisyyttä on siitä, onko tehokkaampaa antaa yksin tai ryhmässä tehtäviä läksyjä.
• On näyttöä sille, että läksyjen vaikutusta tehostaa, jos opettaja tarkastaa, arvostelee ja kommentoi niitä (mm. Paschal, R.A., Weinstein, T. & Waberg, H.J. 1984). Ne siis kannattaa otta arvostelussa huomioon.
• Palkinnoilla on vaikutusta läksyjen tehoon.
• Harris Cooper kehittaa noudattamaan 10 minuutin kaavaa. Ekaluokalla läksyjä 10 minuuttia, tokaluokalla 20 minuuttia jne.
• Cooperin mukaan alaluokilla vanhempien apu on tärkeää; heidän tulisi ennen muuta kertoa arvostavansa läksyjä. Kun lapsi lukee, äitikin voisi lukea jne.
• Ylemmillä luokilla kodin sekaantuminen läksyihin  voi vaikuttaa jopa negatiivisesti (paitsi kun on ongelmia). Kotien tulisi rohkaista lasta itseohjautuvuuteen. (Mm. Kiinasta on kuitenkin tuloksia, että vanhempien osallistuminen lälsyihin on yhteydessä tuloksiin mm. Tam & Chan, 2009)
• Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan laksyjen antamisen tiheys vaikuttaa tuloksiin positiivisesti ja pituus negatiivisesti (Trautwein & al 2002). Se että läksyjen tekemistä monitoroitiin, ei vaikuttanut.
• Ohjeiden tulisi olla selkeät
• 
  

Läksyjen ehdottomasti paras puoli on, että ne eivät lisää koulutuksen kustannuksia :-)

Koulujen lisääntyvälle työlle täytyy tehdä jotain

Hieman päivitetty 25.11.

KOULUPÄIVÄN jälkeen Auroraan kokoontui  tänään kymmenkunta rehtoria keskustelemaan, olisiko meidän järkeä laatia esitys  hallintopäälliköllemme (joka on mukana teemaa pohtivassa valtakunnallisessa työryhmässä) ideoista, joilla avulla mm. opettajan työtä  kehittäisiin ns. kokonaistyöajan ja kokonaispalkkauksen suuntaan. Olisi, totesimme. Tässä ensimmäisen tapaamisemme ajatelmia.

Mikä on ongelma?

Rehtorin vastuulla on, että kaikki tärkeä työ tulee koulussa tehtyä.  Viime vuosikymmeninä kouluille on lisätty  uusia  opetuksen ulkopuolisia ns. oheistehtäviä, kun koulun henkilökunnalle on siirretty vastuuta opetuksen lisäksi koko koulun toiminnasta ja sen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Nykyinen koulunpidonmalli vaatii työaikaa yhteiseen suunnitteluun, keskusteluun, toimintaan ja sen arviointiin.

Oheistehtäviä ovat mm.  (1) ns. toisen asteen työt  (koulun kehittämistoiminta kuten opetussuunnitelmatyö, erilaiset koulutyön arviointitehtävät, strategioiden ja suunnitelmien laadinnat), joita aikaisemmin tekivät erikseen palkatut hallinnon ihmiset. (2) Opettajille on Espoossa  määrätty lisää töitä: mm. alkuopettajille kaikkien vanhempien tapaaminen kaksi kertaa vuodessa (yhteen tapaamiseen varataan aina yksi tunti/perhe).  Myös uusi tukiajattelu tulee sekin lisäämään merkittävästi paperitöitä ja neuvonpitoja. Uuden tekniikan ylläpidon vaatima työmäärä on kasvanut. (3) Niinikään rehtoreille on lisätty uusi tehtäviä mm. talousvastuun ja henkilöstöhallinnon osalta.

Töitä ei sinänsä vastuteta. Ne vain pitää saada  reilusti  niihin tarvittavan työajan ja palkan piiriin.

Tämä edellyttää yhteistyötä sekä työnantajan että opetusalan ammattijärjestön kanssa. Eriysesti olisi avattava mm. tuoreessa KT:n kirjeessä "Peruskoulun yhteissuunnitteluaika" oleva jännite, joka koskee käsitettä opettajan virkatehtävät. Kirjeen mukaan "varsinainen palkka (OVTES A 21 §) on täydestä työajasta maksettava palkka. Se on palkka opetusvelvollisuuden täyttymisestä, yhteissuunnitteluun ja opettajatyöpäiviin (veso-päivät) osallistumisesta sekä opettajan muista virkaan kuuluvista tehtävistä. Jos OVTES ei sisällä tietystä tehtävästä erityistä korvausperustetta ja tehtävä kuuluu opettajan virkatehtäviin, tehdään työ varsinaisella palkalla."  Tämä uudentyyppinen tulkinta on monen vaikea hyväksyä. OAJ:n kanta on, että kaikki koulutyön kehittämiseen kuuluvat työt tehdään yt-ajan puitteissa, koska muuta maksettua työaikaa ei opettajilla ole. Opettajan virkavelvollisuuksia ei voi lisätä nykyisestä lisäämättä maksullista työaikaa. Suurin ongelmahan taitaa olla se, että kaikki yt-aikaan kuuluvat tehtävät eivät noihin kolmeen viikkotuntiin mahdu.

Lisäksi (3) eräät muut toimijatahot ovat koulussa rajanneet yksipuolisesti omia tehtäviään. Siivousta on kevennetty. Myös talonmiesten esimiehet ovat ilmoittaneet, että monet ennen heidän hoitamansa tehtävät, eivät enää kuulu heille. Kuten pulpettien siirtämiset. Kouluihin on syntymässä harmaiden töiden vyöhyke. Näitä töitä ollaan valuttamassa korvauksetta opettajien tehtäviksi.

Näitä työhön liittyviä ongelmia ei voida ratkaista, ellei samalla löydetä keinoja jakaa töitä oikeudenmukaisesti, maksaa lisääntyneestä työmäärästä niille, jotka se tekevät.

Rehtoriryhmän ajatusaihioita ongelmien ratkaisemiseksi

Keskustelussa tavoitteeksi nousi mahdollisimman hyvä koulunpito niin, että kouluilla oleva kokonaisbudjetin tarjoama resurssi käytettäisiin  tarkoituksenmukaisestu ja  että työt tehtäisiin tehokkaasti .Jaksamisen kannalta on tärkeää. että työkuorma jakautuisi tasaisesti.

Näitä  ideoita aiomme hioa/keskusteluttaa:

• Lisätyömääräys. Rehtorin tulisi saada oikeus maksaa palkkaa opettajalle, joka tekee tehtäviä, joista ei jo makseta palkkaa. Ylituntipalkkio maksettaisiin 90 minuutin työstä. Lisätyönä voitaisiin mm. ostaa luokanopettajilta kodin ja koulun yhteistyötä helpottava säännöllinen puhelinaika. Toinen epäkohta on nykyinen TVT-korvaus. Se  on alimitoitettu työhön kuluvuaan aikaan nähden.
• Lisätyötä tulisi voida käyttää niin, että sen avulla voidaan vaihtaa opetusta muuhun työhön ym. kaavalla. Näin siksi, että jo nyt mm. luokanopettajan työaika määrittyy 24 oppitunilla, niiden valmisteluun (kotona) kuluvalla luottoajalla (25*30 min) ja kolmella YT-tunnilla 39:ksi viikkotunniksi.  Esim.  apulaisrehtoreille voitaisin näin ostaa  työaikaa johtamiseen.
• Opettajatyöpäivät. Opettajakunta tulisi voida kutsua ennen koulun alkua  ns. kehittämispäivään suunnittelemaan työtä  kahdeksi päiväksi (jos niin  koulussa halutaan). Suunnittelupäivistä (6t) maksettaisiin erillinen päiväkorvaus tai sen voisi ottaa vapaana. Eräissä kouluissa olisi innokkuutta jopa viikonmittaisen opetuksettomaan työviikkoon.
• Rehtorilla tulisi olla oikeus ostaa työtä myös muilta kuin opettajilta. Kaikkea kouluille siirrettyä työtä ei ole mielekästä teettää opettajilla. Kouluilla tulisi olla oikeus palkata esim. vahtimestari, nuorisotyöntekijä tai jopa erityissairaanhoitaja (väkivaltaisesti käyttäuytyvät oppilaat).
• Oikeus palveluihin. Kouluilla tulisi olla oikeus saada ostaa  psykologi-, kuraattori- ja mm.  koulusihteeripalvelut, jos kaupunki ei niitä pysty koululle järjestämään.
• YT-aika tulisi saada normaalisti johdettavaksi työajaksi, joka suunnitellaan ja jota seurataan. Jos opettajan YT-aika ylittyy esim. oppilashuollollisen työn vuoksi, hänellä tulisi olla oikeus saada lisätyömääräys. 
• Rehtoreille toivottaisiin  oikeutta maksaa henkilökohtaisia lisiä taitaville opettajille ja myöntää bonuspalkkiota henkilöstölle, mikäli budjettiin jää ylijäämää.
• Kouluille toivotaan oikeutta  siirtää mahdollinen ylijäämä yli vuoden vaihteen.
• Erässä koulussa opettajat ovat yhdessä päättäneet käyttää oppituntien suunnitteluun ja jälkitöihin lasketun 12* 30 minuuttia yhdessä koulussa. Tässä koulussa opettajat ovat siis itse ottaneet käyttöön vapaaehtoisen kokonaistyöajan. He jäävät  kouluun oppituntien jälkeen, eivätkä vie töitä kotiin.

Keskustelimme myös opettajien palkkaukseen liittyvistä elementeistä, jotka koetaan nykyään epäoikeudenmukaisiksi. 2000-luvulla on vaikea ymmärtää:

- eri aineiden opettajien erisuuruisia   opetusvelvollisuuksia (16-24 tuntia viikossa)

- sitä, että erityistehtävistä maksetaan eri opettajaryhmille erisuuruinen korvaus
- sitä, että luokanopettajille ei makseta luokanvalvojan korvausta.

Mahtuuko kouluun muuta kuin oppitunteja?

Huikea keikkakangas

HUIKEAheavy-konsertti tänään Aurorassa. Kovaa rokkia klo 11- 14. Meidän nykyisiä oppilaita. Entisiä. Meidän maikkoja. Entisia meidän maikkoja. Muiden koulujen bändejä.

Perinteisesti koulu on oppitunteja. 2ooo-luvulla sen tulee olla muutakin. Osaamisen iloa itselle tärkeissä asioissa. Innostuksen  jakamista. Oman  osaamisen käyttämistä ja näyttämistä.

Laitan koosteen konsertista oppimiskeskuksen sivuille, heti kun saan sen editoitua.

Tämän lastun lopussa on pari minuuttia  konsertissa esiintyneistä äijäbändeistä. Bootsien rumpalina oli muuten oppilaamme Elias. Resoluutio on  tikkuaskikokoa.

Raskas kiitos Ripalle ja apuvoimille.

PS. 1. Heavyn historiasta napakasti tietoa Ylen sivuilla.
PS.  2. Keikkapaidat parin viikon kuluttua. About 10 €/t-paita.

Tikku-ukko ampuu opettajalta pään muuskaksi

ÄÄRIMMÄISEN hankala juttu tänään lastun teemana.  Alakoulun oppilas laittaa nettiin tikku-ukko-animaation, jossa oma opettaja tapetaan.

Koulusurmien peruna kouluilla on ohjeet, joiden mukaan kaikkiin uhkauksiin suhtaudutaan aina vakavasti. Vaikka kyseessä olisi alakouluikäinen lapsi. Espoossa tehdään vuosittain yli 1600 väkivaltaista hyökkäystä opettajia/koulunkäyntiavustajia kohtaan. Väkivalta on totta kouluissa. Niin myös uhkailut. Opetusalan ammattijärjestö vaatii  puuttumaan vakavasti kaikkeen opettajiin kohdistuvaan nettiuhkailuun.

NYT on käynnyt niin, että u-tubeen on pantu video, jossa tikku-ukko ampuu eräältä opettajalta pään muuskaksi. Kyseisen koulun rehtori on toiminut hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti;  Hän on ottanut yhteyttä poliisiin ja omiin esimiehiinsä ja rauhoittanut koulullaan levinnyttä pelkoa tiedottamalla huoltajille, ettei vaaraa ole.

Lapsen huoltaja  on kansanedustaja. Eri syistä (joita voi lukea iltapäivälehdistä) hän  on äärimmäisen vihainen rehtorille. Voi olla, että olen naivi, mutta minusta olisi viisaampaa olla vihainen omalle lapselleen. Vaikka lapsella  olisi syytä olla kiukkuinen opettajalle. Toisen tappaminen on rikos. Tappamisen kuvaaminen u-tubessa on merkki vakavasta uhkasta.

Lehtitietojen mukaan kyseisen kunnan sivistystoimenjohtaja ei moiti rehtoria. Hyvä niin.  Sekin on  hyvä, että iltapäivälehdet eivät ole paljastaneet kansanedustajan nimeä. Se on tärkeää alaikäisen lapsen tulevaisuuden  kannalta. Minuun yhteyttä ottaneet kyseisen koulun huoltajat tietävät kuitenkin kenestä on kyse, ja on vain ajan kysymys, milloin kansanedustajan  nimi paljastuu. Nettikeskusteluissa nimi on jo paljastanut.

Toivon armelaisuutta myös ko. vanhemmalle. Vaikka hän on kansanedustaja. Ja erityisesti siksi.

Semmoinen päivä

53 TYÖPÄIVÄÄ aikaa tätä lukuvuotta tehdä maailmasta parempaa.  Tästä maanantaista ei maailma tainnut kuitenkin minun osaltani paremmaksi tulla. Tyypillinen kokouspäivä. YT-istunto aamulla. Sitten virastoon Kelpo-hankkeen rexien pedagogisen ryhmän kokoukseen. Ja vielä iltapäivällä vuorovaikutuskoulutuksen purkua. Ja niiden välissä paperihommia. Toki jotain tuli valmiiksikin, mutta liian monia asia jäi vaiheeseen. Ei kiva.

No, huomenna on uusi päivä.

Sunnuntai-tarpeellinen joustopäivä

Havainnekuva uudesta

Luokanopettaja-lehde-

stä 2/11

LAUANTAINA vietin oikeasti vapaapäivänä. Tuntui hyvältä. Varisinkin kun edellistä viikonloppua söi  Lo-liiton hallituksen kokous. Sunnuntaita en vielä tänä viikonloppuna raaski suojella työtehtäviltä. Rästit kun valuisivat maanantaita kuormittamaan. Urakkatyön valitettavia peruspiirteitä. Olkoon siis tämä päivä joustopäivä.

AAMUTUIMAAN laadin esityslistat   koulumme johtokunnan ja Espoon perinneyhdistys Auroran hallituksenkin kokouksiin. Koulun johtokunnan asialistan ehkä tärkein kohta on virallinen esitys koulukohtaisiksi lauantaipäiviksi ja niitä vastaaviksi vapaapäiviksi ensi lukuvuonna. Toinen tärkeä asia toimintasuunnitelman (budjetin) hyväksyminen. Johtokunnan päätösvalta raha-asioissa  on kuitenkin kokonaisbudjettiin siirryttäessä kovasti muuttunut. On tärkeää, että johtokunta on selvillä, mihin mahdollista "ylijäämää" syksyllä loka-joulukuussa suunnataan, mutta  valta ja vastuu on tässä asiassa annettu rehtorille.  Koska viime syksynä palkkarahaa käytettiin meillä  oppikirjahankintoihin, tämän kevään oppikirjarahoja voidaan vastaavasti käyttää ensi syksyn oppitunteihin.

TAITTAJA  on saanut Luokanopettaja-lehden kakkosnumeron etuajassa valmiiksi, joten edessä on juttujen oikolukua ja joidenkin tekstien lyhentelyä. Oma pääkirjoituksenikin on vielä kutkuttavasti vaiheessa. Saman firman Pro Peruskoulu 2011- sivuilla on jo 115:n kansanedustajan esseitä perusopetuksen kehittämisestä. Lähetin kaikille ehdokkaille emailina linkin puheenjohtajan avoimeen kirjeeseen.

OLISI  mukavaa jos ehtisin vielä tänään valmistella  lisää torstaista espoolaisrehtorien tapaamista, jossa pohditaan mahdollisuuksia tehdä ehdotuksia opettajien palkkauksen ja työehtojen suuntaamiseen siten, että opettajien työstä yhä suurempi osa  tulisi palkallisen työajan piiriin.

Vapaa päivä

UPEAA. Kokonaan vapaa päivä. Aikaa itselle ja vähän puolisollekin.  Ehtii käydä kaupoissa. Kantaa kasseja.  Hiekottaa pihaa. Aloitella turhia asioita. Jättää juttuja kesken.  Hakea googlella kaikenlaista.

Lepo päivä siis.  Neljän maissa  pitäisi kuitenkin lähteä  bussilla Olariin. Auroran entisillä ja nykyisillä äijillä on piilotapaaminen biljardipöydän äärellä. Kaikki eivät ehkä tule. Osa on tosi kipeinä. Mutta tällä kertaa minä menen. Hälytin JJ:nkin paikalle.

Laatuaikaa luvassa.

Kevään puoliväli on tässä.

VIIKONLOPUN jälkeen on siis vuoden 2011 12. viikko. Koska koulu päättyy viikon 22 lauantaina, olemme tänään perjantaina aika lailla tasan kevään puolivälissä. 50 % hommasta on hoidettu. 

Matkaa pääsiäislomaan on 24  ja siitä kesälomaan vielä 29 koulupäivää. Minun laskujeni mukaan meillä on  siis jäljellä yhteensä  53 koulupäivää tätä lukuvuotta. Vielä ehtii hyvin oppia ja opettaa monia tärkeitä asioita.

Ensi viikko korkattaneen hyvällä mielellä: Vesivahinko on korjattu tosi nopeasti. Harmia aiheuttaa se, että tavallista useampi opettaja joutuu olemaan eri syistä pitkiä aikoja pois töistä. Alkaa sijaislistan häntä näkyä.

Viikon 12 ohjelma

MAANANTAINA 21.3.

YT-istunto aloittaa viikon. Teemoina ovat mm. 

• Opettajille Prinsessa Ruusus-projektin työnjakoa, 3. kerta
• Kehittämiskeskustelujen aikataulu tällä viikolla.
• Lukuvuoden 2011-12 luokat/ suunnittelua/3. kerta. a) Kehyskaava 2011-12. b) Lauantaityöpäivät ja niitä vastaavat vapaapäivät. Henkilökunnan kuuleminen. 
• Koulun terveystarkastuksen antia (Anu)
• Alkavan viikon ja tämän päivän  ohjelma
• Koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön kick-off (Sirpa+ muu ops-tiimi) Varattu noin 30 min.

Siestalla jatkuu Ruususen roolijako. Martti käy klo 12.30-13.15 virastossa (Kelpo-kokous). Tiimiaika klo 13.30-15.00: Educoden III-sessio vuorovaikutustaidoista. Paikalla kolme kouluttajaa.

TIISTAINA 22.3 

Normipäivä. OHR klo 13.30.  

KESKIVIIKKONA 23.3.  

Oppimiskeskuksen rock-konsertti "Aurora goes heavy" klo 11-14. Johtokunnan kokouksen asiakirjat lähtevät emailissa ja reppupostissa.

TORSTAINA 24.3.

Info klo 9.50. Johtoryhmän kokous klo 11.45. Listalla mm. johtokunnan asioita: käyttösuunnitelma, peruskorjausesitys ja riskianalyysin yhteenveto.

Oppilaita koulujen uintikisoissa ja sählyturnauksessa.  Aurorassa taukotuvassa klo 14-16 rehtoripalaveri, jossa pohditaan kokonaistyöaika-teemaa.

PERJANTAINA 25.3.

Normipäivä. Sählyturnaus. 3.-4.-luokat kappelissa.

Auroran Prinsessa Ruusunen ja prinssi Florestan

"Oikean" Prinsessa Ruususen tähdet
Tuula Rosenqvist ja Martti Kataja.

EILEN sitten nytkähti koko koulun elokuvaprojektimme ison askeleen. Aloimme jakaa rooleja.  Ensimmäisenä oli vuorossa kaksi pääroolia: 15-vuotias prinsessa ja prinssi Florestan. Kumpaankin rooliin oli useita hakijoita, ja valinta oli  raadillemme (minä ja opettaja Sirpa Juvonen) vaativa.  Mutta valittava on. Prinsessaksi valittiin puolen tunnin valintasession pohjalta neljännen luokan Helmi ja prinssiksi kuudennen luokan Akira. Eri yhdistelmistä he näyttivät toimivan parhaiten yhdessä.

Toki muita päärooleja halunneita voi harmittaa. Onneksi hyviä rooleja oppilaille riittää. Ensi viikon loppuun mennessä selviää, ketkä näyttelevät leffassa prinsessan lapsuuden ystävää, 12 hyvää haltijaa, urheita ruusuihin kuolevia prinssejä, hovimarsalkkaa, vanhan kuningattaren palvelijaa,  pääkokkia apulaisineen, prinsessaa vauvana ja 5-vuotiaana,  muistelevaa kansalaista,  Aurora-prinsessa, Aamu- prinssia ja Ruususen palvelijatarta. Lisäksi on tarjolla ns. ryhmärooleja: ruusut ja taistelevat prinssit, hoviväki, kansa, sotilaat. Leffassa  näkyy  laulajia (kuoro), tanssijoita ja  akrobaatteja.  Ehkä tonttujakin.

Itse yritän opetella  viikonlopun aikana käyttämään uutta editointiohjelmaamme: FinalCut Express4 ja erityisesti sen greenscreen-ominaisuutta.

Seuraava lukuvuosi näkyy jo

Päivitetty 19.3 ja 20.3.

MAALISKUUSSA ainakin hallinnon on jo vakavasti alettava suunnitella seuraavaa lukuvuotta. (1) Lukuvuoden työ- ja loma-ajat on  päätetty jo syksyllä.

syyslukukausi ti 16.8.2011 – to 22.12.2011
syysloma to 13. – pe 14.10.2011
joululoma pe 23.12.2011 – su 8.1.2012
kevätlukukausi ma 9.1.2012 – la 2.6.2012
talviloma viikko 8.

Koulukohtaiset lauantaityöpäivät voivat vielä hieman niitä muunnella.


Lisäys: Aluerehtorikokouksessa tarkentui, että ainakaan toistaiseksi  koulujen omia lauantaityöpäiviä ei saada yhtenäistettyä Espoossa.  Joten Auroran johtokunta voi edelleen anoa  työpäiviksi  perinteittemme mukaan lauantaita 17.12.-11 (joulunäytelmä)  ja 10.3. -12 (Aurorapäivä).  


Samalla saadaan kaksi vapaapäivää. Vapaapäivät voisivat  sijoittua:

• syysloman yhteyteen. Saisimme sen nelipäiväiseksi sijoittamalla koulukohtaiset vapaat tiistaille ja keskiviikolla 11.10 ja 12.10.
• maanantaille 5.12 (tiistai 6.12 on itsenäisyyspäivä)
• pääsiäisloman yhteyteen esim. to 5.4.
• vappuaattoon maanantai 30.4. ( tiistai 1.5. on vapaapäivä)
• perjantaihin  18.5 ( helatorstai 17.5. on vapaapäivä).

(2) Kutosluokkalaisten yläkoulupaikat lienee jo jaettu, ja lautakunta vahvistaa ne virallisesti tänään.

(3) Alakoulut saavat vielä muutaman viikon jännittää, kuinka lautakunta päättää sijoittaa uudet esikoululaiset, ekaluokkalaiset ja mm. starttioppilaat.

(4) Niinikään auki on viekä erityisluokkien sijoittelu eri kouluihin.
Lisäys: Meille ei pitäisi olla tulossa uusia erityisluokkia. Vastuualueemme on ryhmäintegraatio.

TÄNÄÄN rexi-infossa nähdään (5) lopullinen kaava, jolla ensi lukuvuoden ns. tuntikehys jaetaan.
Lisäys: Kaava esiteltiin Kehystä on  hieman tiukkennettu  mm. siksi, että erityisluokkien määrä on kasvamassa. Pääsen laskemaan ensimmäisen arvion tänään, kun sen sähköinen versio tulee kouluille.

Ymmärtääkseni joudumme vielä odottelemaan (6) Opetushallituksen ns. POP-rahojen jakoa espoolaiskoulujen kesken (ylimääräistä rahaa, joka käytetään luokkakokojen pienentämiseen ja kerhotoimintaan). Kun kaava saadaan, rehtorit voivat alustavasti laskea, kuinka moneen  oppituntiin viikkossa koululla on varaa. Se taas määrittää, kuinka monta opettajaa tarvitaan.
Lisäys: Rehtori-infossa arkentui, että POP-raha jaetaan maaliskuun aikana. Espoon sai täksi vuodeksi hieman vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Päätös ylimääräisesta kerhorahasta tullee huhtikuun aikana. Ilmeisesti sekin summa on tänä vuonna pienempi, koska kaikkia kerhotunteja ei oltu pidetty.

(7) Hyvin tärkeä seikka seuraavan lukuvuoden suunnittelulle on, keitä opettajia taloon saadaan. Aurora odottelee hallintopäällikön päätöstä yhdestä virkavaalista.
Lisäys: Päätökset ovat allekirjoitusta vaille valmiit. Osa rehtoreista joutuu vielä kutsumaan lisää hakijoita haastatteluun. Oikeusturvan vuoksi haastatteluja pitäisi olla viisi.  


Sen jälkeen odottelemme lupaa panna auki ns. määräaikaiset opettajan tehtävät. Meillä tällaisia tehtäviä tullee kevään mittaan hakuun 7-8 kpl.

Kolmas kerta oppia ja kasvaa

TÄNÄÄN järjestimme kolmannen ja viimeisen tutustumispäivän OPI & KASVA-hankkeessa. Meillä oli vieraita Keski-Espoon koulusta, Mäntymäeltä ja Ruusutorpan koulusta. Mukana oli myös Pia, joka aloittaa meillä parin viikon kuluttua kolmantena erityisopettajana.

Vedimme ohjelman vakiintuneella kaavalla, ja kaikki sujui oikein hyvin. Koululounaskin oli oikein maittava: kalapuikkoja ja itse tehtyä perunamuussia.

Muutenkin päivä oli oikein iloinen. Mm. koulun oviin töhertäneet entiset oppilaat on tunnistettu, ja siivoustyöt sovittu vanhempien kanssa. Prinsessa Ruusus-elokuvan kick-off-tilaisuus oli menestys. Roolijako alkaa huomenna.

Päivän helmi oli Jukka Jokirannan vierailu koululla. Upeaa! Koko koulun mieliala koheni.

Toki päivään  mahtui kaikenlaisten sotkujen selvittelyä. Mutta niitähän riittää :-)

Pikakysely läksyistä

Ota kantaa kysymykseen läksyistä. Äänestä!

KÄVIMME tänään vakavaa keskustelua oppilashuoltoryhmässä.  Sopimuksista huolimatta, erään perheemme isä ja äiti eivät valvo, että heidän lapsensa tekee läksyt. Oppilas jää koko ajan jälkeen muusta luokasta ja on vakavassa vaarassa syrjäytyä.  Hän ei pysty itse vastaamaan koulunkäynnistään. Pitäisikö koulun tehdä tilanteen johdosta  lastesuojeluilmoitus?

OTIMME teemaan etäisyyttä kääntämällä asian nurinperin. Onko itse asiassa niin, että   läksykäytäntö  se syrjäyttääkin  oppilasta?  Luostarikoulussa läksyjä tarvittiin. Raamattu oli osattava ulkoa latinaksi. Teksti oli pyhää. Oppiminen ymmärrettiin suppeasti muistamiseksi. Käsityksemme tiedosta ja oppimisesta on tänään vallan toinen. Miksi 2000-luvun koulussa yhä teetetään läksyjä?

Monta hyvää syytä ylläpitää läksykäytäntöä


Toki läksyissä on  järkeä ja niistä on hyötyä. Tässä oma TOP TENini:

1. Lapset tottuvat hoitamaan tehtäviä itsenäisesti
2. Vanhemmat voivat seurata lapsensa koulunkäyntiä ja auttaa häntä.
3. Hitaammin oppivat voivat kotona ottaa nopeammin oppineet kiinni.
4. Oppiminen vaatii usein kertaamista.
5. Läksyjen avulla estetään unohtaminen
6. Läksyt kasvattavat vastuuntuntoon
7. Kotona on rauhallista
8. Lapsilla on illaksi tekemistä.
9. Kun kertaaminen tapahtuu kotona, koulussa jää enemmän aikaa muuhun.
10. Tekemällä läksyt huolellisesti voi vaikuttaa omaan arvosanaansa.

Monta hyvää syytä suhtautua läksyihin kriittisesti.

1. Lapset tottuvat hoitamaan tehtäviä itsenäisesti - Tärkeä taito. Eikö sitä pitäisi harjoitella kouluaikana.

2. Vanhemmat voivat seurata lapsensa koulunkäyntiä ja auttaa häntä - Kaikilla ei ole vanhempia, jotka osaavat tai jaksavat auttaa. Jatkuva kinastelu läksyistä kuormittaa kodin ilmapiiriä.

3. Hitaammin oppivat voivat kotona ottaa nopeammin oppineet kiinni - Hitaammin oppivat joutuvat opiskelemaan ilman ohjausta. Eivätkö juuri he tarvitsisi opettajan apua oppimiseensa.

4. Oppiminen vaatii usein kertaamista - So What. Eikö oppimisen tulisi tapahtua nimenomaan koulussa?

5. Läksyjen avulla estetään unohtaminen - Totta, jos läksyt tehdään. Mutta ihan yhtä hyvin kertaavia jaksoja voi sisältyä koulupäivään.

6. Läksyt kasvattavat vastuuntuntoon- Totta niille, jotka tekevät läksyt. Mitä muut oppivat? Huijausta? 

7. Kotona on rauhallista- Onko kaikissa kodeissa?

8. Lapsilla on illaksi tekemistä. - Hmm. 

9. Kun kertaaminen tapahtuu kotona, koulussa jää enemmän aikaa muuhun.- Mihin? 

10. Tekemällä läksyt huolellisesti voi vaikuttaa omaan arvosanaansa.- Mistä opettaja tietää, kuka läksyt on tehnyt?

Ota kantaa kysymykseen läksyistä. Äänestä!

Uusi ops. Pohdintoja 1: erityisluokalle siirto

ALOITAN  uuden lastusarjan, jossa pohdin joitain mielenkiintoisia uudistuvaan opetussuunnitelmaan liittyviä yksityiskohtia. Ensimmäisenä teemana on erityisluokalla siirto. Aluksi blogissa olleen pikakyselyn tulokset

TÄSSÄ blogissa siis pyydettiin ottamaan kantaa eritysluokkasiirtoon seuraavasti:
" Mm. Espoossa ei juurikaan siirretä oppilaita erityisluokalle, jos lapsen huoltajat vastustavat siirtoa. Mitä mieltä olet?" Peräti 97 ihmistä otti kantaa. Se on uusi ennätys.

Vaihtoehtoja oli neljä. Seuraavassa tulokset:


1. Lapsen huoltajan kantaa on ehdottomasti kunnioitettava: 11
2. Jos lapsen etu sitä vaatii, siirto on tehtävä aina:  55
3. Jos muun luokan etu sitä vaatii, siirto on tehtävä:   30
4. En osaa sanoa: 1

Hieman taustaa

Opetussuunnitelmauudistuksen espoolaistulkinnan mukaan lapsen oppimista ja kasvua  tuetaan omassa koulussa hyvällä perusopetuksella ja siihen liittyvällä yleisellä tuella (esim. tukiopetus). Jos tukea tarvitaan paljon ja pitkähkön aikaa, puhutaan tehostetusta tuesta. Jollei sekään auta, lapsella on oikeus erityiseen tukeen. Erityinen tuki annetaan Espoossa erityisluokassa (eräin poikkeuksin).

Koulun tulee tehdä kaikessa opetuksessa yhteistyötä kotien kanssa. Kun oppilaalle järjestetään muuta kuin satunnaista tukea, tästä tuesta tehdään yhdessä kotien kanssa kirjallinen suunnitelma (opettajien tekemän alkutyön pohjalta). Aina koti ja koulu eivät ole samaa mieltä tuesta. Usein vanhemmat toivovat enemmän tukea, kuin mihin koululla on mahdollisuuksia. Näin on usein koulunkäyntiavustajapalvelujen suhteen. Joskus taas tilanne on päinvastoin: koulu haluaisi järjestä oppilaalle rankempaa tukea, kun mihin  vanhemmat ovat valmiita. Näin on usein tilanteissa, joissa lapsi pitäisi siirtää erityisen tuen piiriin - siis Espoossa erityisluokkaan.

Kuinka toimia, jos erityisluokkasiirrosta ollaan eri mieltä? Uudessa opsissa lähdetään siitä, että lapsen etu on tärkein kriteeri. Siitä, mikä on lapsen etu, ei aina olla samaa mieltä. Kun näin käy, koulun ja kodin kasvatukselle tärkeä luottamussuhde voi vaarantua. Koululla täytyy olla vahvat perustelut, mikäli se esittää erityisluokkasiirtoa vastoin vanhempien tahtoa. Jos sellaiset on, koulun on uskallettava esitys tehdä. Koulun oppilashuoltoryhmä ja rehtori vain esittävät  siirtoa. Jos vanhemmat suosuvat siirtoon, päätöksen tekee hallintopäällikkö. Jos huoltajat - tai toinenkin heistä - vastustaa siirtoa, päätös siirtyy lautakunnan tehtäväksi. Ns. pakkosiirtoja on tehty, mutta harvoin.

Koulun on erityisluokkaan siirtopäätösesitystä pohtiessaan otettava huomioon myös luokan muiden oppilaiden oikeudet. Tämä tosiasia tuntuu joskus julmalta.

Pikakyselyn tuloksista

BLOGIN kyselyssä  suurin osa vastaajista piti tärkeimpänä perusteluna juuri lapsen etua- kuten laki vaatiikin. 11 vastaajaa oli sitä mieltä, että  huoltajien kielteistä kantaa on aina kunnioitettava.  30 vastaajaa nosti pääkriteeriksi muiden oppilaiden oikeudet.  Jakautuma taitaa vastata hyvin mm. eduskunnan sivistysvaliokunnan linjausta, jossa tuen ratkaisuissa on otettava huomioon paitsi tukea tarvitsevan myös muiden oppilaiden oikeudet.

Koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön startti

TÄNÄÄN tiimiajalla kokoontui Auroran ops-tiimi: Johanna Raija, Seija, Sirpa ja minä starttaamaan  kevään ops-prosessia. Mitä kaikkea on nyt tehtävä?

Löysimme minusta mainion alustavan työnjaon:

(1) Johanna siirtää vanhat tekstit Wilmaan parin viikon aikana, noin 1,5 tuntia päivässä.


Kävin antamassa hänelle siihen oikeudet. Samalla huomaisin, että osa otsikoista onkin  suljettuja (ts. en keksi, miten niihin saa tekstiä esim. tietostrategia).


(2) Sirpa kokoaa sopivat kokonaisuudet, esim. 14 kpl, joiden avulla uudet sisällöt käsitellään. Nuo kokonaisuudet jaetaan sitten ops-tiimin jäsenten valmisteltaviksi ja vedettäviksi. Pyrimme käsittelemään viikkojen 14-20 YT-istunnoissa ja osittain tiimiaikoina aina 2-3 osiota. Vastuuhenkilö tuottaa myös keskustelujen pohjalta tekstin (vastaukset kysymyksiin) ja pudottaa sen  Wilmaan oikeaan kohtaan.

(3) Kokonaisuuden/osion käsittelyyn suunnitellaan tietty rakenne, jossa avataan sisältöä, kuvataan toisista kouluista löytämiämme hyviä käytäntöjä, käydään läpi koulutyötä tukevia ops-kysymyksiä (ei ollut vielä Wilmassa) ja tuotetaan vastauksia (tekstiä). Learning Cafe- tyyppisissä työtavoissa ops-tiimin jäsenet ovat vaihtuvien ryhmien vetäjiä. Lähdemme siitä, että emme luetuta opettajilla tekstejä.

(4) Ensi viikolla hyväksymme kokonaisuudet, jaamme vastuut ja aloitamme osioiden valmistelun. Joka ops-session jälkeen tiimi kokoontuu kokoamaan kokemukset.

(5) Perjantaina tsekkaamme vielä ensi viikon maanantain Kick-off-tilaisuuden juonen. Siihen mennessä on osattava kirkastaa prosessin suurimmat muutokset. Ensituntumalla niitä ovat meistä ainakin: a) uudenlainen käsitys opetuksesta b) uudenlainen tapa tukea oppilaita.

Muuten(kin) tiivis päivä

Koulurakennuksen terveystarkastus vei parisen tuntia.  Tarkastaja teki tarkasti muistiinpanoja.  Jäämme jännityksellä odottamaan raporttia. Sen hän vinkkasi, että remonttia ei saa hänestä enää yhtään lykätä. Omasta porukasta oli kohtuullinen osa tänään poissa. Tilalle saimme kaksi vierasta Rovaniemeltä.

Pieni leffa Auroran päivästä

TÄSSÄ pääosin  Sony  Nex-5:lla ja  iMoviella tehty kooste vuosittaisesta toimintapäivästämme. Rahaakin tuli hienosti yli 3200 euroa. Rahan käytöstä päättää Koti ja Koulu ry. 

Leffa kestää noin 7ja 1/2 minuuttia. Resoluutio on niin alhainen, että tilitikkuaskikoko on oikea. 

Luokanopettajaliiton vuosikokous jatkuu

Vuosikokouksessa oli paikalla kaksi entistä liiton puheen-

johtajaa Martti Mäkelä ja  Seppo Heinonen.  Minä sain 

aloittaa "urani" järjestössä Ison Martin valtakaudella 

1980/90-lukujen taitteessa. Niin se aikaa menee.

LUOKANOPETTAJIEN  vuosikokous Vantalla jatkuu tänään sunnuntaina. Nousin aamulla aikaisin hiomaan mediatiedoteaihiota tiedotusvaliokunnan avustajana. Lähetin myös eilen otettuja kuvia taittajalle.

Hallitus aloittaa oman  kokouksensa klo 9. Klo 10 on vuorossa koulutusosuus, jossa on esillä monia mielenkiintoisia asioita. Klo 11 jatkuu varsinainen kokous, ja isossa salissa lyödään lukkoon  mm.  jäsenmaksu, toiminta-kertomus ja -suunnitelma, tilinpäätös ja talousarvio ja hyväksytään ym. mediatiedote.

Nyt aamutoimiin ja nokka kohti Vantaata.


MEDIATIEDOTE:

Perusopetusta uhkaa vakava pula pätevistä luokanopettajista

Luokanopettajien  - PISA-ihmeen tekijöiden- oman pedagogisen järjestön Luokanopettajaliiton vuosikokous Vantaalla esitti vakavan huolensa:  perusopetusta uhkaa  pula pätevistä luokanopettajista vuoteen 2025 mennessä.

Tutkimustietojen mukaan uhkaavan luokanopettajapulan syitä on luokanopettajien  elälöitymisen lisäksi opettajien siirtyminen muihin töihin.  Alaltapakoa kiihdyttävät  opetuksen edellytysten: luokkakokojen, sijaiskäytäntöjen jne.  epätasa-arvoistuminen kuntien kesken sekä opetusta häiritsevien oheistöiden työmäärän hallitsematon kasvu.

Luokanopettajat vaativatkin  luokanopettajien koulutuksen lisäämistä koko maassa. Lasten ja opettajien työolosuhteet  on saatava kuntoon kaikissa kouluissa. Luokanopettajille on taattava aikaa kohdata jokainen lapsi tämän tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Hieno viikko 10 takana, vielä parempi nro 11 alkaa!

Auroran päivän ohjelmaan kuului jälleen bändikonsertti.

Mukana oli mm. 5a-luokan tyttöbändi.

Saldo viikosta 10

Hmm. Menee vähän jankutukseksi: Olipa taas viikko, jossa sai tehdä töitä koko rahalla ja tällä kertaa ihan kuusi päivää.  Auroran päivä päätti viikon ja oli sen kirkas helmi.  Vesivahinko tylsin juttu.

Alkavan viikon 11 ohjelma

MAANANTAINA 14.3.

YT-istunto aloittaa viikon. Teemoina mm. 

• Opettajille Prinsessa Ruusus-projektin työnjakoa
• Kehittämiskeskustelujen aikataulu, 2. kerta.
• Palautekeskustelu alkutalven tapahtumista (urheilutapahtumat+ Auroran päivä)
• Saamaamme palautetta kouluruokailun sujumisesta
• Lukuvuoden 2011-12 luokat/ suunnittelua/2. kerta
• Päiväkirja-asiaa
• Opetussuunnitelmaseminaarien antia (Johanna, Kia, Raija, Riina, Sirpa)
• Ops-tiimin työrupeaman ajankohta
• Viikon ohjelma

Koululla säädösten mukainen terveystarkastus klo 9-11.
6. luokkalaisten yläastetutustumisia?
Tiimit klo 13.30-14.30. Mahdollisesti ops-ryhmän kokous.

TIISTAINA 15.3 

Normipäivä. OHR klo 13.30. Sovitaan YT:llä agenda.

KESKIVIIKKONA 16.3.  

Opi ja kasva. Kolmas (ja viimeinen) vierailupäivä. Noin seitsemän opettajaa eri kouluista.

OPIN ja KASVAN -Vierailupäivän ohjelma Aurorassa

9.00 Vierailupäivän avaus. Auroran koulu pähkinänkuoressa. Laajennettu opetuksen käsite, ohjaus ja tuki. Rehtori Martti Hellström

9.45 - 10.00  Tauko

10.00 - 11.00 Kierros koulun erityistä ja tehostettua tukea antavissa luokissa: Ryhmäintegraatioluokat, startti, Skidimix-ryhmä.

11.00 - 11.30 Koululounas kouluravintolassa

11.30 -12.45 Siesta.  Koulun kerhotoiminta esittäytyy (mm.  bändikerhot) Keskustelua opettajien kanssa. Kahvia.

12.45 - 13.30 Kierros eräissä yleisopetuksen luokissa. 

13.30 - 14.00 Päätöskeskustelu. Ideoiden  vaihtoa.  Luokanopettaja Sirpa Wass ja rehtori Martti Hellström.

TORSTAINA 17.3.

Info klo 9.50. Johtoryhmän kokous klo 11.45.  Normipäivä. Rehtorilla rexi-info klo 14-16.

PERJANTAINA 18.3.

Normipäivä.