Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, elokuuta 07, 2012

Kesäretki kasvatustieteen historiaan. Osa 19: Seuraavat vuodet

TÄMÄN KESÄN kasvatustieteellinen juttuketjuni on  nimeltään  retki kasvatustieteen historiaan. Kaikkiaan olen esitellyt siinä 17 kasvatustieteen professoria, (osa toki vt:iä) Viimeisenä heistä nimitettiin Aukusti Salo vuonna 1947 Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin ylimääräiseksi,  henkilökohtaiseksi professoriksi.

Vuonna 1947  professuureja oli siis yhteensä yhtäaikaa seitsemän:  Helsingin yliopistossa toimi kolme  (Bruhn, Hollo ja Salo) Kansalaiskorkeakoulussa  Helsingissä yksi (Harva) ,Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa  kaksi (Ahlman ja Haavio) ja Turun yliopistossa yksi (Salomaa).

Teen tässä  aivan lyhyen katsaukseen siihen, kuinka kasvatustieteen oppituolien määrä kasvoi  1950- ja 60-lukujen aikana.
Helsinki 
Peep Koort 
Aukusti Salo kuoli vuonna 1951. 
Bruhn jätti professuurin vuonna 1961. Hänen  seuraajakseen valittiin vuonna 1964 Peep Koort.  Hän kuoli vuonna 1977. Koortista on tietoa Helsingin yliopiston sivuilla.







E.A. Niskanen
Koskenniemi jäi eläkkeelle vuonna 1972. Hänen seuraajakseen valittiin vuonna 1977  Erkki A. Niskanen.
Helsinkiin perustettiin lisäksi vuonna 1960 kasvatus- ja opetusopin apulaisen virka. Siihen valittiin Väinö Heikkinen (1960-65). Viran  nimike muutettiin vuonna 1963 kasvatus- ja opetusopin apulaisprofessorin viraksi. Kun Heikkinen siirtyi Tampereelle, virkaan jä vakituisesti täyttämättä 60-luvun loppuun saakka.  Vuosina 1970-72 virassa oli Johannes Alikoski.   Heikkisestä ja Alikoskesta ei löytynyt netistä kuvia.
Vuonna 1968 Helsingin yliopistoon perustettiin uusi, kasvatuksen historian apulaisprofessuuri. Siihen nimitettiin Tuovi Eelis Aurola (1970- 1973).  Hänestä ei löydy kuvaa.
Kolmas apulaisprofessuuri perustettiin vuonna 1970. Vuosina 1971-75 virassa oli Erkki A. Niskanen.
Jyväskylä 
Veikko Heinonen
Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu oli siis perustettu vuonna 1934.  Siellä oli kaksi kasvatustieteen professorin virkaa. Haavio jatkoi omassaan (Koskenniemen seuraajana)  vuoteen 1964. Haavion virka täytettiin lopullisesti vasta vuonna 1971, jolloin siihen nimitettiin Veikko Heinonen.  Nimitysprosessin aikana  Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu oli muuttunut  yliopistoksi ja viran aikaisempi nimitys kasvatus- ja opetusopin professuuri kasvatustieteen professorin viraksi.  Tässä linkki hänen teoksensa "Kasvatustieteen perusteet" esittelyyn
Vuonna 1948 (kun Ahlman oli siirtynyt Helsinkiin) toinen professuureista määrättiin  opetusalaltaan vaihtuvaksi.   Kasvatusopillisen korkeakoulun ehdotuksesta opetusministeriö määräsi professorin viran opetusalaksi suojelu- ja parantamiskasvatuksen.
Niilo Mäki
Avointa virkaa hoitamaan kutsuttiin vuonna 1951 filosofian maisteri Niilo Mäki  (1902-1968). Mäen kuolinvuotena oppiaineen nimi muutettiin erityispedagogiikaksi.

Jyväskylään perustettiin  ensimmäinen  kasvatus- ja opetusopin apulaisprofessorin virka vuonna 1960. Viran haltijaksi valittiin Annika Takala. Takala siirtyi myöhemmin Joensuuhun. Valitettavasti netistä ei löydy yhtään kuvaa Takalasta.

Turku
Turun yliopisto perustettiin vuonna  1920. Turussa  J.E. Salomaa tutki  
Inkeri Vikainen
kasvatusta rinnakkaisprofessuurin muodossa. Kasvatusopin (oma) professuuri Turkuun saatiin 1950-luvun puolivälissä. Professorin virkaa hoiti aluksi vt:nä Matti Koskenniemi vuosina 1955-1956. Vuonna 1959  tehtävään valittiin  Inkeri Vikainen, joka oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kasvatustieteen professori.

Kasvatus- ja opetusopin laitoksen henkilökunta vahvistui, kun oppiaine sai apulaisprofessuurin vuonna 1964. Virkaan nimitettiin Veikko Heinonen, joka kuitenkin erosi virasta jo muutaman kuukauden kuluttua, koska sai  toisen viran kotiseudultaan Jyväskylästä.

Heinosen seuraajaksi, kasvatustieteen apulaisprofessoriksi  valittiin  vuonna 1968 Erkki Lahdes. Tässä linkki  Lahdeksen klassikon "Peruskoulun opetusoppi"
Erkki Lahdes
esittelyn ensimmäiseen osaan, ja tässä esittelyn toiseen osaan.  
Toinen apulaisprofessorin virka perustettiin Turkuun vuonna1972. Virkaan   valittiin kutsumusteitse Juhani Karvonen. Juhani Karvosesta tuli myöhemmin Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksen varsinainen professori. Valitettavasti Juhani Karvosesta ei löydy netistä kuvaa.
Åbo Akademi 
Turun ruotsinkielinen yliopisto Åbo Akademi oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1919. Kasvatustieteen opetus ei kuulunut sen opetusohjelmaan  toiminnan alkuvuosikymmeninä. Kasvatustieteen professorin virka perustettiin vasta syksyllä 1966. Virkaa hoiti aluksi aikaisemmin dosenttina toiminut Gunnar Stadius, mutta hän  joutui luopumaan viran hoidosta sairautensa vuoksi. Stadiuksen jälkeen virkaa hoiti Matti A. Sainio. Viran varsinaiseksi haltijaksi kutsuttiin vuonna 1968 Tukholman yliopiston kasvatustieteen dosentti Åke W. Edfelt. Hän ei toiminut virassaan kahta vuotta pidempään, vaan  palasi takaisin kotimaahansa Ruotsiin  vuonna 1970. Vuonna 1971  kasvatustieteen professoriksi nimitettiin  Matti A. Sainio. Kenestäkään  heistä ei ole netissä kuvaa. 
Uudet korkeakoulut 
1960-luvun uudessa korkeakoulupolitiikassa korostui aluepolitiikka. Nyt  perustettiin  yliopistit Ouluun, Kuopioon ja Joensuuhun. Tampereesta tuli korkeakoulupaikkakunta vuonna 1960, kun  Yhteiskunnallisen korkeakoulu muutti  Helsingistä Tampereelle. Vuonna 1966 se muuttui  Tampereen yliopistoksi. Oulussa ja Joensuussa oli kasvatustieteen professuurit. 
Oulu  
Oulun väliaikainen opettajakorkeakoulu vakinaistettiin vuoden 1957 alusta. Kesällä 1958 voimaantulleella asetuksella korkeakoulu määrättiin toimimaan Oulun yliopiston opettajanvalmistuslaitoksena.  Yliopiston varsinainen opetustoiminta alkoi  syksyllä 1959.
Kasvatustieteen professuuri (käytännöllinen kasvatustiede)  perustettiin Ouluun  vuonna 1959.  Virkaa hoitivat aluksi vt:nä entisen Oulun opettajakorkeakoulun rehtori Aatto Kaljunen, sekä yhdessä Veli Nurmi ja lehtori Metsikkö.  Varsinaiseksi haltijaksi nimitettiin vuonna 1964  Oiva K. Kyöstiö.  Heistä ei löydy kuvia.
E. Viljanen
Laitoksen opettajavoimat kasvoivat vuonna 1972, jolloin Erkki Viljanen nimitettiin syyskuussa 1969 perustettuun kasvatustieteen apulaisprofessorin virkaan.  Tässä linkki Viljasen teoksen "Kasvatustiede" esittelyyn. Viljasestakaan  ei löydy muuta kuvaa. 
Tampere 
Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyy siis Tampereelle vuonna vuonna 1960.  Kasvatus- ja opetusopin professuuri  perustettiin sinne vuonna 1963. Virkaan valittiin Antero Heikkinen, joka oli hoitanut virkaa jo väliaikaisesti.  Hänestä ei löydy kuvaa.
Vuonna 1946 kansansivistysopin professoriksi nimitetty Urpo Harva toimi aikuiskasvatuksen professorina aina vuoteen 1973 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Harvan jälkeen seuraavaksi aikuiskasvatuksen professoriksi nimitettiin Matti Peltonen vuonna 1978. Hänestä ei löydy kuvaa. 
Joensuu 
Joensuun korkeakoulu perustettiin vuonna 1969. Opetus aloitettiin seuraavana syksynä.
Kasvatustieteen professuuri perustettiin vuonna 1970. Valtioneuvosto oli valinnut tehtävään toistaiseksi kasvatustieteiden tohtori  Veli Nurmen. Vuonna 1971 virkaan valittiin Annika Takala
Anna-Liisa Sysiharju
Joensuun korkeakoulu sai  apulaisprofessuurin vuonna 1972. Professuurin opetusalan painopisteeksi oli  keskiasteen koulutus. Virkaan nimitettiin vuonna 1973 Anna-Liisa Sysiharju.Ennen Sysiharjun nimittämistä virkaa olivat hoitaneet Simo Seppo ja Kari Tuunainen. 
Rovaniemi 
Kasvatustieteen opetus kuuluu myös vuonna 1979 perustetun Lapin korkeakoulun opetusohjelmaan. Rovaniemelle oli perustettu Oulun yliopiston alainen va. opettajankoulutuslaitos jo vuonna 1975.  Korkeakoulun perustamisen yhteydessä  oppilaitos itsenäistyi Lapin korkeakoulun kasvatustieteiden osastoksi.  
Vuonna 1994 kasvatustieteen professuureja oli Suomessa 38 ja apulaisprofessuureja  70.

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ
  • Päivänsalo, P. (1971). Kasvatuksen tutkimuksen historia Suomessa vuoteen 1970. Helsinki: Ylioppilastuki.
  • http://users.utu.fi/mikpen/gradu.html
  • http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet/hkosasto/humantdkkasvatusoppi.htm

Ei kommentteja: