Päivän aforismi

 

Päivän sitaatti

 

Ihmiselämästä

 

NÄIN on Sarasvuo laskenut. Jonkin verran siis todennäköisesti vielä tunteja jäljellä.  Laskelma kuitenkin sai jälleen kerran pysähtymään peruskysymykseen. Kuinka paljon siitä, mitä tekee, on oikeasti tekemisen arvokasta? Niin ettei hieman myöhemmin kaduta?

JATKAN toiselle laskelmalla. Edesmennyt prpfessori J.E. Salomaa kirjoitti sodan aikana kirjan "Salomaa, J.E.(1942). Suunta ja tie. Kansalaiskasvatuksen perusteita. Lotta Svärd julkaisu N:o 57. Helsinki: Lotta Svärd järjestön keskustoimikunta.

SIINÄ hän kuvailee ihmiselämän vaiheita Grimmin saduista poimimnallaan sitaatilla.

T'ämän sadun mukaan Jumala määräsi ihmiselle 30 vuoden iän olla terve, iloinen,  työnsä mielellään tekevä ja olemassaolostaan nauttiva. Ihminen halusi kuulema lisää, ja niin ihmisen elämäämn lisättiin 18 aasin vuotta, jolloin  kannettavaksi pannaan kuorma toisensa perään, 12 koiran vuotta, jolloin saa piileskellä nurkissa ja  murista ilman hampaita. Sekä 10 apinan vuotta, jolloin kyvyt heikkenevät, ihminen tekee tyhmyyksiä ja on lasten pilkkana. Näoin 70 vuoden elinikä jakaantuu selviin vaiheisiin. Aika synkkä näky, eikö?

TÄMÄN jälkeen Salomaa ohjaa lukijaa Sprangerin tapaan jakaa ihmisen elämänjuoksu  7 vuoden jaksoihin. 

• 0-7 varhaislapsuus
• 7-14 myöhäislapsuus
• 15-21 varsinainen nuoruus (elämäntehtävän valinta) 
• 21-28 myöhempi nuoruus (hapuilua, kokeilua, ihanteellisuutta
• (AASI-VUODET): 29-35  miehuusikä (lopullinen ratkaisu, ihanteet haihtuvat, todellisuudentaju kasvaa, elämä saavuttaa vakaantuneen muodon 
• 36-42
• 43- 50 (noin 40 v. toiminnansäde voi avartua, haluaa saada aikaan jotain arvokasta, halutaan saavutuksia, varmennetaan elämän tulokset)
• (KOIRAVUODET) 51-57
• 58-63 (noin 60 vuoden iässä elämä alkaa olla valmis. Elämäntehtävä pääasiallisesti suoritettu.)
• (APINAVUODET) 64-70 - vuodet varsinaisen elämän jälkeen-.

SALOMAAN mukaan tässä vaiheessa on kolme vaihtoehtoa joillakin tämän jälkeen alkaa loppua edeltävä tyhjä, puhtaasti toimeton aika. Elämänkokemukseen ei tule lisää mitään uutta. Lisävuodet ovat valmistautumista loppua varten, katsausta menneeseen elämään ja mahdolliseen tulevan, tuonpuoleisen odotusta. 

JOKU yksilö kerää vielä jäljellä olevat voimansa  ja mahdollisuutensa ja koettaa nopeasti suorittaa  ennen laiminlyödyn (esim uusi avioliitto). 

JA JOKU- Esim. Mannerheim ja Hindenburh: lisää  näennäisesti päättyneeseen elämään  odottamatta aivan uutta, rakentaa ikään kuin  elämänrakennukseen uusi kerros. 

JA sitten 70-vuoden sitä on vanhus.

MIKSI tällaisia pitää 67-vuotiaan pohtia?  Juuri siksi.:-) 

Jännä päivä huomenna

 

MINULLA on. treffit huomenna klo 9.30 Stockan edessä. Sveitsiläinen tutkija haluaa tietää, millainen suhde kuvan kahdella sveitsiläisläissyntyisellä kasvattajalla on ollut suoma-laisen kansakoulun ja kansakoulun-opettajaseminaarien  syntyyn. 

Kuvan neljäs naama on saksalainen kasvattaja, jota en saa unohtaa. Tunnistatteko?

ONNEKSI on  vuodesta 1999 saakka digimuistiinpanoja läpikäydyistä teksteistä.

Koko perheen yrittäjyyskirjan juklkistustilaisuudessa

"Suuretkin menestystarinat ovat ponnistaneet liikkeelle pienestä alusta.Olemme keränneet kirjaan eri-ikäisten inspiroivia yrittäjyys-tarinoita, jotka auttavat nuoria löytämään oman polkunsa", näin esitellään uunituore teos: Pienestä ponnistaneet – yrittäjyyskirja.

SAIN kutsut yrittäjyyskirjan julkistustilaisuuteen Sokos Hotel Vaakunaan. 1.0. kerroksen kabinetti oli täynnä iloisia ihmisiä, jotka kaikki liittyivät tavalla tai toisella Mikko Nurmisen useavuotiseen  PikkuYrittäjät- menestystarinaan.  

Auroran  koululla  oli etuoikeus olla mukana, kun Mikko Nurminen ja Virpi Utriainen halusivat testata alkuperäistä konseptia ihan sen alkuvaiheissa lukuvuonna 2013-14  Auroran diasporan aikana, jolloin osa luokista oli väistössä Kalajärven koululla.  Nyt mukana on  70 000 oppilasta  ja  yli 700 koulua!   

" PIKKU YRITTÄJÄT on ilmainen yrittäjyys-kasvatusohjelma 4.-6. luokkalaisille.  Vaikuttava lääkeaine on 2-4 hengen ryhmissä perustettava oma pikkuyritys. Tarkoitus on  kehittää lasten omien kiinnostusten ja vahvuuksien pohjalta tuotteita ja/tai palveluita. Ohjelma istuu mainiosti perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja sen eheyttävään henkeen."

JULKISTAMISTILAISUUDESSA tietokirjailijat Mikko Nurminen ja Petteri Poukka kertoivat kirjan syntyprosessin hyvistä ja huonoista päivistä. Lisäksi   yrittäjyyskertomuksia kertoivat mm. Duudsonien Jarno Laasala, tubettaja Pinkku Pinsku ja HAVU Gamingin Lasse Salminen. Lisäksi kuulimmme, kuinka Suomen ainoa koulujen yrittäjyyskummi toimii.

KIRJASSA on kymmeniä yrittäjyyskertomuksia, niin lasten kuin aikuisten. Sivuja on lähes 200, ja taitto on värikäs ja komea.

OMA pikku kirjoituksen on. myös mahtunut kirjaan:

" PIKKU YRITTÄJÄT OPPIVAT MONIA TAITOJA"

'Pikkuyrittäjä oppii juuri niitä taitoja, joita pidetään maailmanlaajuisesti tärkeinä tulevaisuudessa: huolehtimaan itsestään, huomaamaan ympärillään mahdollisuuksia,  asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan, kokeilemaan  ja arvioimaan työtään,  keksimään ideoita ja testaamaan niitä, ratkaisemaan ongelmia, säätelemään omaa toimintaansa, tekemään sisukkaasti töitä yksin ja tiimeissä, kohtaamaan ihmisiä kunnioittavasti, ratkomaan luovasti ristiriitoja, vaikuttamaan ja viestimään  monipuolisesti sekä  johtamaan innostavasti.”– Martti Hellström, opetusneuvos

PALJON onnea Mikolle ja hänen yrittäjyystiimilleen.

KIRJAN voi hankkia mm. osoitteesta

https://pienestaponnistaneet.fi

Espoon uusin koulurakennus: Monikko

Kasvun ja oppimisen lautakunnan viime lauantaina EKOAY:n järjestämään seminaariin osallistuneita jäseniä yllätti Espoon uusimmasta  koulusta  Monikosta esitetty voimakas kritiikki.

Talossa toimii Leppävaaran yhtenäiskoulu, Albergan koulu, suomenkielinen ja ruotsinkielinen päiväkoti ja väistössä osa Kilon koulua. 

Vuonna 2012 kolme koulua yhdistyi Veräjäpellon yhtenäiskouluksi. Nämä koulut olivat tuolloin Veräjäpelto, Vallivaara ja Veräjänkulma. Tämän vuoden elokuun alussa Veräjäpellon yhtenäiskoulu yhdistyi Leppävaaran yläkoulun kanssa Leppävaaran yhtenäiskouluksi.

Kävin tänään koulussa. Tsekkasimme rehtori Janne Oinosen kanssa kaikki tilat. Haastattelin hänen lisäkseen ruotsinkielisen koulun  rehtoria, useita opettajia ja kysyin tunnelmia myös usean luokan oppilailta.

Ilmanvaihto tuntui toimivan hyvin. Kalusteet olivat uusia. Musiikkiluokka oli vaikuttava. Auditorio vaikutti toimivalta.

Oppilaat kertoivat viihtyvänsä uusissa tiloissa. Henkilökunnalla oli paljon huolen aiheita. Kokosin niitä tähän, jotta en unohda.

Ilkivaltaa

• Ensimmäiset pihakeinut on jo rikki ja talon seinissä graffiteja.
• Toistuvasti pyörävarkauksia. Lisää valvontakameroita tarvitaan.

Kalusteet ja välineet

• Kaikissa luokissa ei ole vielä pulpetteja eikä opettajilla kaappeja! 
• Monet pienet luokat ovat puutteellisesti varustettuja
• Osa kalusteista on edelleen myöhässä (mm.  alkuopetusen tuolit)
• Tabletteja/kannettavia on liian vähän 

Piha

• Koulupiha on liian pieni 900:lle oppilaalle
• Monikonpuro tulvii yli äyräiden sateella niin, että puolet pihasta ui veden alla – mukaan lukien jalkapallo- ja koripallokentät.  

Opetuksellisia ongelmia

• Kaikissa luokissa ei ole mitään säilytystilaa  keskeneräisille töille
• Lähes kaikki seinät ovat lasia ja oppilaiden työt näkyvät kaikkialle, osa huoltajista on kieltänyt oppilaiden töiden laiton seinille. 

Rahankäyttö

• Rahaa on tuhlattu ihan pöljiin juttuihin; tietotekniikaltaan huipputason kello/pistelaskujärjestelmä liikuntasalissa, johon ei katsojia mahdu ja katsomoa ole. 
• Valkotaulut kosketusnäytöllä joka luokassa mutta tietokoneliitännät ovat surkeita.

Siivouksen ongelmia

• Käytävät ovat täynnä jättiraheja jolla ”Liikkuvan koulun” oppilaat makaavat välituntisin. Siivoajat kiroavat kun eivät voi käyttää  päältä ajettavaa siivouskoneettaan, koska kaikki aika menee rahien siirtelyyn.

Teknisiä ratkaisuja

• Lähes kaikissa luokissa on yksi lasiseinä; opettajat ovat rakentaneet niihin oppilastöistä keskittymistä edistävää näkösuojaa.
• Kaikkiin  luokkatiloihin ei tule luonnonvaloa
• Koulun kirjaston tila on surullinen:  muutama hylly ala-aulassa. Mitenköhän niiden kirjojen säilyvyyttä kontrolloidaan kun tila on kaikille avoin ja esteetön myös iltakäytön aikana? Tämän alueen oppilailla ei kaikilla ole kirjastokorttia/sellaista lukutaitoa, että vapaa-ajallaan lähtisivät Sellon kirjastoon lainaamaan kirjoja.
• Musiikin luokan. päätyseinä on kipsiä, sille on erittäin vaikeaa kiinnittää tarvittavia kaiuttimia
• Opettajien työ-/sos.tilat ovat vailla kalustusta ja epäkäytän-nölliset. 
• Osaan luokista ei ole omaa ovea käytävästä, vaan niihin kuljetaan toisten luokkien läpi. Turvallisuus voi olla tästä syystä vaarassa mm. teknisen opetuksen luokassa.
• Osista koostuva väliseinä luokkien välillä: Äänet haittaavat
• Osa  luokista on avoimia, ja niissä äänet häiritsevät 
• Ovien lukot eivät toimi
• Suuressa osassa luokkia ei ole käsien pesupistettä/lavuaaria silti alakoulun kuvikset/askartelut pitää siellä kuitenkin pitää, koska kuvisluokka on varattu.

Tilojen riittävyys

• Eriyttävää tilaa ei ole  muuta kuin käytävät laaja-alaisille/avustajille.Luokkahuoneet ovat ahtaita 
• Naulakkoja on liian vähän oppilaille, 
• Ns. teknisen käsityön luokka on liian pieni, samoin sen varastot
• Pienryhmätiloja on aivan liian vähän; Tiloja esim. puhe- ja toimintaterapeuteille ei ole riittävästi (koulussa dysfasia- oppilaita yms. todella paljon!)
• Varastotilaa on liian vähän ja mitä on, on "hölmöissä" paikoissa esim. TS-luokan ulkopuolella.

Tilojen  sijoittelu

• Tiloja on kolmessa kerroksessa, sanoisiko sikin sokin

Uunituoreen koulun tekninen laatu

• Lattiat halkeilevat
• Katto vuotaa, 

Varusteet ja kalusteet

•  Kahta kopiokonetta käyttävät kaikki 3 koulua ja 2 päiväkotia = ruuhkaa!

"Ihmettelen, mille ryhmälle tämä rakennus on rakennettu? Ja kuka on hyväksynyt tällaisen rakennuksen sopivaksi tämän alueen lapsille ja nuorille? Ei kai se ole arkkitehdin vika, ettei ymmärrä koulumaailmasta mitään! Jonkun olisi pitänyt valvoa, että koulusta tulee koulukäyttöön soveltuva. Meidän oppilaista noin puolet ovat erityisen/tehostetun tuen oppilaita – silloin kouluntilojenkin pitää olla siihen soveltuvia! Yliopistot ja ammattikorkeat voivat olla ehkä tällaisia, mutteivat peruskoulut. Me teemme toki tästä umpisurkeasta rakennuksesta parhaan mahdollisen rakennuksen meidän oppilaille mutta olisin toivonut, että käyttäjäkuntaa olisi oikeasti mietitty!” -Anonyymi Monikon opettaja

  

Hyvän huomenen aforismi

 

KOULUVAARILTA hyvän huomenen toivotukset kaikille. Ensimmäinen päivä kokemusasiantuntijana takana. Konsepti maistui hyvältä: Vanhempi aikuinen käy auttamassa lapsia ja opettajia  tekemättä itsestään numeroa. Tällaiselle extrovertille kokemus tekee oikein hyvää.

VAIKKA kouluissa ollaan monella tavalla vaikeassa tilanteessa, oli ihana seurata, millä aikuisen lämmöllä tuossa koulussa pienet oppilaat kohdattiin – ja toiset aikuiset. Tunneilla, tauoilla, kouluravintolassa. Kaikki oleellinen kun tapahtuu kohtaamisissa.  

TUSKIN maltan odottaa ensi viikkoon.

Kiitos David Elkind hienosta ajatuksesta.  Poimin sen talteen 25 vuotta sitten.

Aamun aforismi

 

Huomenna. Kouluvaariksi

HUOMENNA on jännä päivä. Minut on kutsuttu kouluvaariksi. Ensimmäinen vaaripäivä  maanantaina klo 9-12.15. Yes! 

Onneksi Aurorassa on jo kokenut kouluvaari,  Espoon yhteislyseon koulun rehtori-emeritus Paavo Kokkala. Voi kysyä neuvoa.

Tehtävään ei vaadita koulu-tusta, mutta mm. Oulussa on osallistuttava MLL:n järjes-tämään perehdytykseen. Ruotsinkielisillä alueilla kursseja on järjestänyt Folkhälsan.

Minä perehdytin itseäni lukemalla kouluvaareista tehtyjä juttuja netissä.

Kouluvaari on yhteisöllinen isoisä, vapaaehtoinen vanhempi - yli 55-vuotias-  mies, joka haluaa olla alakoulun oppilaiden, erityisesti pienten oppilaiden ja opettajien apulainen  ja  tukena tavallisesti kerran viikossa. Kouluvaari ei  ole opettaja eikä kouluavustaja, vaan kaksi lisäsilmää ja kättä auttamassa tarvittaessa opettajaa.  

Kouluvaarit toimivat luokan opettajan ehdolla omilla vahvuuk-sillaan. Kouluvaarit osallistuvat tavallisesti kerran viikossa opettajan kanssa sovituille tunneille sekä ruokailuun. Vapaa-ehtoistyötä tehdään "ruokapalkalla".

KOULUVAARI-toiminnalla on pitkät juuret. Pisimpään koulu-vaareja ja -mummoja on tiettävästi ollut Yhdysvalloissa. Idea kouluvaareista kulkeutui Suomeen Ruotsin kautta, ensin Suomen ruotsinkielisille alueille. Toiminnan isä oli turkulainen Börje Gorschelnik.  Vaaritoiminta alkoi Turussa vuonna  2000 ensin ruot-sinkielisissä kouluissa.  Kouluvaarien tai tukivaarien  yhteistyö-kumppanina on monin paikoin mm. Tampereella Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 

Googlettamalla selvisi, että vaareja on tänään ympäriSuomea. On arvioitu, että heitä on Suomessa yhteensä jopa kolmattasataa. Joissain kunnissa heillä on oikein oma aattellinen yhdistyksensäkin. Eräissä paikoissa vaariksi vaaditaan peräti suosittelija.

POIMIN itselleni talteen Kouluvaarin aakkosiksi lehdistä koke-neempien antamia ohjeita.

Mitä kouluvaarit  voivat tehdä? Mitä lapset voivat tehdä kouluvaarin kanssa?

• Antavat aikaa ja ovat läsnä
• Apuna valvonnassa esim. uimahallissa poikien puolella
• Askarrella
• Auttavat opetuksessa aineissa, joita tuntee, jos opettaja niin toivoo
• Auttvat tavaroiden etsimisessä
• Auttaa pitämään luokassa hyvää työrauhaa
• Auttaa pukeutumisessa, kun mennään ulos ja talvella luistimia jalkaan
• Heille voi kertoa kuulumisia ja  purkaa sydäntään
• Kannustavat, kehuvat,  lohduttavat ja neuvovat (esim. heille voidaan antaa näyttö kertotauluosaamisesta)
• Katsovat,  ettei kukaan jää yksin 
• Luuntelevat lasten jutut ja hakevat laastaria, kun sitä tarvitaan.
• Kuulla tarinoita ja satuja
• Leikkiä
• Luovat turvallisuutta
• Ovat apukäsinä tunneilla, välitunneilla, retkillä ja vaikkapa konserteissa
• Ovat arvokasvattajia
• Ovat lisäaikuisia suurissa opetusryhmissä
• Ovat pienten tukena ja apuna
• Ovat seurana
• Parhaimmillaan estää syrjäytymistä ja kiusaamista
• Perinteiden ja vanhojen asioiden kertaamisessa. 
• Rauhoittelee vilkkaampia
• Rikastavat opetusta omalla erikoisosaamisellaan ja elämänkokemuksellaan
• Ruokaillaan yhdessä nätisti
• Tehdään tehtäviä
• Tukee kasvua ja hyvää lapsuutta
• Tuovat lasten maailmaan miehiä ja oman sukupolvensa lisän kouluun. Kaikilla ei ole omaa vaaria, ainakaan lähellä.
• Tuovat mukanaan myös yhdet valvovat silmät lisää, vaikka vastuu ryhmästä säilyy tietenkin luokanopettajalla. 
• Turvaavat kadunylityksiä suojateillä
• Vastaavat lasten aikuisten läsnäolon nälkään.

KOULUVAAREILLA ei ole virkamiehen vastuuta, mutta heitäkin koskee salassapitovelvollisuus. Koulussa ollaan koulun säännöillä ja ehdoilla.. Kaikkiin oppilaisiin, sukupuoleen ja kulttuuritaustaan katsomatta, suhtaudutaan samalla positiivisella asenteella. 

Muita vinkkejä

• Muista kertoa itsestäsi
• Opettele lasten nimet (sainkin jo luokkakuvan)

 

EKOAY:n perinteinen vaikuttajaseminaari - toisen kerran satamassa

 

ESPOOLAISTEN ja Kauniaislaisten opettajien ammattiyhdistys  on saanut hallinnon ihmiset ja poliitikot tuleman järjestämiinsä seminaareihin. Niitä järjestetiin laivaristelyinä  ainakin vuodesta 2008 alkaen aina vuoteen 2019 saakka.  

EKOAY:n hienon konseptin idean isä on EKOAY:n  ja EKPYN pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu Suntio. 

Yhteistyötapahtuma vietettiin tänä syksynä Koronan vuoksi toisen kerran maissa, Hotelli Clarionissa, satamassa. Meitä oli paikalla monta erillissalilista ja teamsin kautta vielä lisää.. 

Uudelta kasvun ja oppimisen  toimialalta oli mukana toimialan johtaja Harri Rinta-Aho, perusopetuksen kohtaja Juha Nurmi, toisen asteen ja nuorisopalvelujen johtaja Tapio Erma sekä aluepäälliköiden edustajana Leena Lakovaara.

Poliittisista puolueista paikalla/etänä oli kokoomus (4), vihreät (2), demarit (1). Missäs muut luurasivat?

EKOAY:stä oli paikalla lähes koko hallitus, luottamusmiehiä ja yhteysopettajia.  OAJ:sta paikalla oli  erityisasiantuntija Tuomo Laakso, joka piti napakan luennon ajankohtaisista koulutuspoliittisista teemoista. 

Tapahtuman juoni eteni näin:

• 10.00  Tervetulosanat  Veera Hietaranta, EKOAY:n koulutusjaoston pj 
• Ajankohtaiset asiat Anu Vilkki, EKOAY:n pj 
• 10.25  OAJ:n puheenvuoro erityisasiantuntija Tuomo Laakso
• 10.55 Tauko  
• 11.10  Kutsuvieraiden esittely Yhden minuutin esittelyt 
• 11.40  Päättäjädeitit : Opettajilla oli mahdollisuus tavata etänä kutsuvieraina olevia päättäjiä ja virkamiehiä. 
•  12.50-13.50  Lounas 
•  14.00   Erillisohjelma kutsuvieraille Aiheina mm. opetuksen rahoitus, oppimisen tuki ja oppivelvollisuuden pidennys
• 16.00  Välipala ennalta ilmoittautuneill.Välipalan aikana yöpyjät voivat majoittua hotelliin 

Mistä opettajat olivat huolissaan?

Tänä syksynä pääteemana  oli rehtorien ja opettajien kohtuuton kuormitus.  Merkittävä osa opettajista harkitsee alanvaihtoa myös Espoossa. 

Kovimmalla ovat olleet luokanopettajat, jotka eivät selviä muuttuneen oppilasaineksen ja erityisesti erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Inkluusio ei toimi jos se on vain säästäkeino.  Pahoinvoivat, väkivaltaiset lapset, joita sijoitetaan vääriin ryhmiin. Luokkakoot ovat liian suuria. Opettajat kokevat väkivaltaa. Elat ovat tukossa papereiden kanssa. Sijaisia ei saada. Kuntarekry ei toimi. Psykologeja ei saada palkattua. Opettajilla on riitämättömyyden tunne (osaaminen ei enää riitä). Iltapäivätoimintaan tarvitaan erityisopetuksen osaamista.

Rehtoreiden tulisi saada olla tukemassa opettajia. Nyt hallinnon ohjelmat tekevät rehtoreista kansliatonttuja ja HR-sijaisia.

Oppimateriaaleihin ei riitä raha. 

Lukioväkeä huoletti lukioverkon epäselvyys. Muita, onko meillä riittävästi lukiopaikkoja omille oppilaille.

Pohdimme ratkaisukeskeisesti ongelmia. Voitaisiinko turhaa paperoityötä vähentää? Voisiko suunnitelmia ajoittaa vuoden eri osiin?  Pitäisikö täydennyskoulutus fokusoida nyt erityisopetuksen osaamiseen? Vuokrakuluja on vähennettävä. Pitäisikö jo opettajankoulutuksessa vahvistaa erityisopetuksen osaamista? Kuinka se saataisin osaksi opettajankoulutusta?

Yksittäisenä vakavana huolena opettajat nostivat esiin erään uuden koulurakennuksen tilaratkaisut. Äänieristys ei toimi,. Luokkiin joudutaan kulkemaan toisten luokkien kautta. Esitettiin väite, että melkoinen on opettajista on lähtenyt koulusta.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Jälkeen esiin nousi tuttuja huolia, joihin ei ole saatu vieläkään helpotusta. 

Ovatkohan nämä allaolevat niin usein esillä olleet huolet jo ratkenneet? Ainakaan ne eivät nyt nousseet esille:

• Epätietoisuus siitä, mitä resursseja on käytettävissä, onko niitä leikattu vai ei?
• Case Saunalahti
• Johtamiskulttuuri, jossa ei kuulla ja johon liittyy pelkoa.
• Kiky ja sen ohjeistus
• Kotikulttuurien muutos
• Sisäilmaongelmat- erikseen esiin nousi Leppävaaran  lukion tilanne.
• Työsuhdeasuntojen pula
• Työterveyshuollon palveluiden alasajo
• Väistöihin liittyvät työ
• YS-ajan käyttö

TYÖ jatkuu.

Oppiva verkosto poreilee!

OPPIVA-verkosto on 32 suomalaisen kunnan verkosto, joka kehittää yhdessä opetusta, oppimista, suomalaista koulua ja varhaiskasvatusta. Verkosto syntyi vuonna 2017  NPDL:n ja syväoppimisen ympärille

VERKOSTON sivuille on avattu Oppiva Pore-julkaisusarja, joka tulee julkaisemaan artikkeleita oppimisen muutoksesta ja kehittämisestä ja kutsuu mukaan niitä kirjoittamaan ja antamaan palautetta. 

ENSIMMÄISET artikkelit julkaistiin tänään. Olen mukana toimitustiimissa, joka tuottaa monikeinoisia juttuja yhden Suomen kouluhistorian merkittävimmän koulutuksen kehittämishankkeen NPDL:n juurista ja siivistä. 

Saimme haastattelua hankkeen suomalaisia uranuurtajia Paula Vornetta ja Vesa Äyrästä. Tuotoksessa on tekstiä ja kuvia ja myös videoinserttejä.

SIVUILLA on nyt myös tekstiä, kuvia ja podcast Case-Keravasta, jossa syväoppiminen on johtava  kehittämisperiaate varhaiskasvatuksesta lukioon saakka jo viiden vuoden ajan,

SO proud! kun sai olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa innovaatiivista idea yhdessä Paulan, Vesan, Tuomiston Tarjan sekä Riina Lahtisen kanssa kouluneuvos Peter Johnsonin johdolla.

Oppiva verkoston sivu löytyy linkistä:

https://oppivaverkosto.fi

Päivän aforismi

 

TÄNÄÄN nautitaan. Iloa kaikille!

Luento opsista uunituoreille luokanopettajaopiskelijoille

HIENO päivä. Sain taas  kerran palata itselle rakkaaseen luentoteemaan perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Kohdejoukkona olivat nyt uunituoreet Helsingin yli-opiston luokanopettaja-opiskelijat. 

Vedin volyntäärinä   "Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I"- kurssin suuryhmäopetukseen kuuluvan 90 minuutin ops-luennon.  Paikalla heitä oli hieman satakunta vastuuopettajineen. Tai tarkemmin.siis Zoomissa.  

NOSTALGIAA! Tällä teemalla sitä sai vuodesta 2015 alkaen reissata ympäri maata. Kun perusteissa oli  tekstiä about 500 sivua, kovin harva opettaja oli jaksanut lukea sitä muuta kuin kursorisesti. Minut tilattiin puhumaan selkosuomea. 

Itse sisältöhän on monessa suhteessa huikean  upea, ja se kantaa sisällään edelleen arvokkaimmat POPS I ja II: ajatukset. Toki moni asia on muuttunut. Jo näiden perusteidenkin voimassaolon aikana. Mutta ydin on pysynyt: Omaleimainen, ehyt persoona, yksilö ja yhteisön rakentava jäsen, jonka on saatava kasvaa täyteen potentiaansa.

Tasapaino tradition ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kanssa. Aineksia ja virikkeitä päälle, sydämelle ja käsille. Oppiaineita ja eheyttämistä.  Valinnaisuutta ja eriyttämistä. Menetelmällinen monipuolisuus ja oppilaan aktiivinen rooli. Demokratia.

NYT aikaa oli 90 minuuttia. Dioja oli 129. Puhepätkät olivat vartin mittaisia. Katsoimme muutaman videon. Opetussuunnitelma-käsitteeseen opiskelijoita johdatteli  7 minuutin videolla kolme maamme huipposaajaa: Ikäjärjestyksessä: Pertti Kansanen, Kari Uusikylä ja Riitta Jyrhämä. Toinen  video oli tehty Auroran koululla Jukka Jokirannan näytellessä vanhanaikaista opettajaa. 

Idea oli antaa opiskelijoiden makustella ihan omista lähtö-kohdistaan perusteissa tehtyjä valintoja. Zoomin Breakout-rooms-keskustelut ovat tähän tarkoituksen upeat. Luennon päätyttyä keskustelu jatkui omissa kotiryhmissä.

OLIN aikatauluttanut diat, ja koko aika tuli käytettyä. Ja Elviskin ehti lopuksi esittää loppulaulun:  https://www.youtube.com/watch?v=Xottawv7sb8

Kiitos, Kata, hienosta mahdollisuudesta saada omalta osalta innostaa nuoria tähän maailman upeimpaan ammattiin.

Opetussuunnitelma. Nyt.

EILEN keskiviikona 29.9. oli Opetushallituksen koolle kutsuma Pyöreän pöydän -teams-keskustelu pian alkavasta alakoulujen lukuvuosi-arviointia koskevasta kriteerityöstä. 

Mukana oli asiantuntijoita Opetushallituksesta, Oppiva-verkostosta ja Suomen Luokanopettajaliitto ry:stä. Yhteensä meitä oli lähes 60.

KOLMEN tunnin aikana kuultiin alustuksia, jakauduttiin porinaryhmiin ja lähetettiin chattiin omia ajatuksia siitä, mitä nyt kannattaisi tehdä. 

Aputyökaluna oli in.housespace Toimi. Keskustelu oli vilkasta, rakentavaa ja ystävällismielistä.

Poimin muistiin keskusteluista ja chatista seuraavia ajatelmia:

• Tärkeänä pidettiin, että kuudennelle luokalle laadittaisiin kriteerit arvosanoille 5-7-8-9. Myös 8-kuvaukset tulee päivittää.
• Kysyttiin: Miksi numero 10 jäi pois noista kriteerien määrittämisestä? 
• Yhteisiä kriteereitä kannatettiin. Niitä tarvitaan, jotta arviointi ei riipu koulusta ja oppilaan verrokkiryhmästä vaan hänen osaamisestaan. Niillä voidaan vaikuttaa siihen, ettei arviointi "hämärry". Yhteiset kriteerit hyödyttävät myös  yhdysluokissa arviointia.
• Entä miten kriteereissä otetaan huomioon ns. painoalueet?
• Huoltajien tulee tietää, mihin arviointi perustuu. Arviointi ei saisi perustua kokeiden keskiarvoon. Tärkeä asia huomioida ja viestiä koteihin.
• 4.-luokalla olisi toivottu myös kriteereitä, mutta se ei onnistu, koska opsissa tavoitekuvausten nivelet ovat vain 2. ja 6. luokan jälkeen 
• Joillei 4.-luokalle niitä saada,  kunnat (tai seutukunnat) tulisi ohjeistaa hyvin selkeästi. miten paikallisen vuosiluokkais-tamisen perusteella voidaan 6.luokan kriteereistä johtaa arviointikriteerit paikallisesti myös alemmille vuosiluokille. Vuosiluokkaistaminen on ymmärretty kunnissa liian eri tavoin, ja siihen liittyy keskeinen haaste opettajien arviointityölle eri vuosiluokille. Kaikissa kunnissa vuosiluokkaistamista ei ole edes tehty.
• 2.-luokalle tultaneen tekemään ns. riittävän osaamisen kriteerit. Omasta mielestäni YES-juttu. 2.luokalla riittävän osaamisen määrittely tukisi myös sellaisen lapsen oikeutta saada ajoissa tukea, jonka osaaminen ei riitä.
• Luokan kertaamistakin kriteerien pohjalta kannatettiin, jos pulma on sen kaltainen, että ikä tai lisäharjoittelu siihen auttaa. 
• Jotta kriteerit palvelisivat parhaalla mahdollisella  tavalla arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja koulutyötä, niiden tulisi olla selkeitä. Liian tiukka kriteeristö voi toisaalta haitata pedagogista vapautta.
• Opetuskulttuurin muuttaminen, keskittyminen oppimisen tavoitteisiin ja oppilaaseen, tavoitteiden näkyväksi tekeminen oppilaan toiminnan kautta on tärkeää, ei testaamisen kautta.
• Itse nostin esiin taitotavoitteiden määrän kohtuuttomuun luokanopettajien osalta. Aineopettajien on arvioitava oppilaita taitoja 5 - 15 kpl. Jos luokanopettaja opettaa kaikki oppiaineet arvioitavia taitoja on yhteensä 100.
• Opettajat ja opetuksen järjestäjät tarvitsevat tukea arviointiosaamiseen.
• OPH:n mukaan kriteerien pitäisi valmistua niin, että ne otetaan käyttöön lukuvuonna 2023-2024
• Pöydän äärellä istuneet toivoivat, että kriteereitä myös kokeiltaisiin ennen kuin ne ovat normi. On myös tehtävä lapsivaikutusten arviointi.

TYÖ jatkuu nyt niin, että Suomen Luokanopettajat ry.sai tehtävän hakea luokanopettajia (ja erityisopettajia) OPH:n vetämiin ainekohtaisiin kriteerien kehittämispajoihin kriteerityössä jo aikaisemmin mukana olleiden asiantuntijoiden tueksi.

Muutama muu idea

OPS-perusteet herätti myös muuta keskustelua.. Sisältöjen opettamisesta ei olla päästy taitojen opettamiseen. S2-oppilaiden arviointi on ehdottomasti aihealue, johon tarvitaan tietoa ja tukea kentälle! Formatiivista arviointia ei välttämättä pidetä kovin tärkeänä kouluilla summatiiviseen verrattuna.

Vuoden 2014 version jälkeen on toteutettu useita muutoksia perusteisiin.  Esiopetus on tullut velvoittavaksi. Kielen opetusta on varhennettu. Luku 6 on uusittu. Numeroarviointi alkaa viimeistään 4. luokalla. Oppilaan tekemä itse- ja vertaisarviointi ei saa vaikuttaa oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Vuosiluokilla 4–9 vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana. Laajennettu oppivelvollisuus on astunut voimaan. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu on käynnistetty. Niinpä OPH on antanut ison joukon muutosmääräyksiä, mutta itse muuttunutta nomitestiä ei ole koottu yhdeksi julkaisuksi:

• Määräys koulukohtaisesta tasa-arvosuunnitelmasta 
• Muutosmääräys perusopetus ja lisäopetus, mukana VSOP 
• Muutosmääräys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen päättötodistus  
• Perusopetuksen arviointiluku,10.2.2020 
• Liite 1 perusopetuksen todistusmallit. 
• Muutosmääräys, perusteet 2014, luku 6, oppimisen arviointi. 
• Muutosmääräys eräiden uskonnon oppimäärien osalta 
• Liite muutosmääräykseen eräiden uskonnon oppimäärien osalta 
• Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit 31.12.2020  
• Muutosmääräys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset ja täydennykset lukuun 15 Vuosiluokat 7 ̶9 
• Muutosmäärys kappale 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut ja kappale 15.4.19 Oppilaanohjaus 
• Liite muutosmääräykseen koskien opetuksen järjestäjän ohjaussuunnitelmaa sekä oppilaanohjausta 

KIITOS hyvästä webinaarista. 

Päivän aforismi

 

HAUSKA sanaleikki. Mutta ei vain sitä. 

Tänään kaksi tärkeää kokousta. Puolilta päivin mukaan Opetushallituksen Pyöreän pöydän Teams-keskusteluihin, jossa kuullaan Suomen Luokanopettajien näkemyksiä  6. luokan lukuvuosiarviointia koskevasta kriteerityöstä.  

JA kello 17.30 Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan kokoukseen. Lista on painava. MM. 

• Kanta vuoden 2022 talousarviosuunnitelmaan. 
• Tulossa ei olelisää rahaa psykologien ja kuraattorien palkkaukseen vaikka pula on huutava. 
• .Jupperin koulun uudisrakennusta ollaan lykkäämämässä 2030-luvulle. Osa koulusta on ollut väistössä vuodesta 2003 alkaen. Reilua? 
• Leppävaaran (urheilu)lukion uudisrakenniusta ollaan lykkäämässä vuoteen 2027.
• Koulujen henkilöstömenoja leikataan samaan aikaan kun oppilasmäärä kasvaa. Nuuksion koulu aiotaan lakkauttaa 1.8. 2022.
• Kanta kansalaisaloitteeseen: ip- toimintaa kaikille oppilaille. Mutta mistä rahat?
• Kouluihin palkattava uusi työntekijäryhmä: yhtyisöpedagogit? 

TAIDAN valita molemmissa johdonmukaisuuden sijaan oikeudenmukaisuuden periaatteekseni :-)

Päivän viisaus

 

Suomen ensimmäinen opetussuunnitelma

SUOMEN ensimmäisenä opetus-suunnitelmana voidaan pitää  Kouluylihal-lituksen kiertokirjeeessä 3.3.1881 "kaikille kansakoulujen tarkastajille, johtokunnille sekä mies- ja naisopettajille maalla" lähettämiä Mallikursseja. 

Mallikurssit   täyttävät tänä vuonna 140 vuotta. Ne  laati kaksi virkamiestä kansakoulujen ylitarkastaja Uno Cygnaeus ja kansakoulujen ylitarkastajan apulainen Gustaf F.Lönnbeck.

KIERTOKIRJEEN saate (jonkinlainen alkuaihio opsin yleisestä osasta) oli nelisivuinen ja itse eri oppiaineiden kurssit mahtuivat 9 sivuun..

TUOHON aikaan vuoden 1866 kansakouluasetus koski varsinaisesti vain kaupunki-kuntia. Maalaiskunnat saivat perustaa kansakouluja   harkintansa mukaan. Maalla  myös yksityiset kuntalaiset tai yhteisöt saivat oikeuden perustaa valtionapuun oikeuttavan kansakoulun, mikäli kunta ei perustanut kouluja tarvittavaa määrää. 

Vuoden 1866 asetuksessa  määrättiin  kaupunkikoulujen oppiaineet.

• uskonto, 
• äidinkieli 
• historia 
• maantiede 
• laskento, mittausoppi,/muoto-oppi/pintain ja kappaleitten mittaaminen
• luonnontieto, 
• piirustus, 
• laulu, 
• voimistelu ja 
• käsityöt.  

Lisäksi opetukseen voitiin lisätä maanviljelyä, eläintenhoitoa ja muita hyödyllisiä aiheita kotipiiristä.  

Kansakouluasetuksen teksti oli  niukkasanainen. Itse opetuksen suhteen he olivat olleet vuoteen 1881 saakka varsin vapaita. Cygneus oli jättänyt myös menetelmäratkaisut opettajille. Koulun tasolla päätettiin pitkään oppituntien määrät, sisällöt ja jopa todistusten arvosanaskaalat.

Kiertokirje 3.3.1881

  

Kiertokirjeessä kuvattiin aluksi tilannetta:  

"... kun kansakoulun harrastus sillä ajalla myöskin on ehtinyt juurtua kansan tun­toon, näyttää huolenpito sen enemmästä kehittymisestä ajettuun suuntaan nyt vaativan, että sen opetusohjelmaa erityisemmin suunnitellaan, kuin tätä ennen on voinut tapahtua. Vaikka eri kansakouluille jyrkkä yhden-muotoisuus tässä ohjel­massa ei ole tarpeen, eikä sitä voi pitää suotavanakaan, vaatii kuitenkin jo muu­tamien yhteis-kunnallisten oikeuksien nauttiminen, joka perustuu läpikäytyyn kansa- koulukurssiin, että kansakoulujen oppi- ja harjoitus-aineiden laajuus ja suunta likemmin määrätään. ”

Mallikurssit kirjoitettiin määrittämään koulutointa, koska kansakouluasetuksen suuntaviivoja ei ilmeisesti oltu riittävästi  noudatettu. 

NYT tuntijako ja sisällöt määriteltiin. Tätä ennen apuna oli saattanut käyttää keisarin 11.5.1866 vahvistama seminaarin mallikoulun ”opetuskaavaa”. Myös tavoitteista sanottiin jo jotakin.

” Jokainen poika siis olisi jossakussa määrässä kasvatettava sotamieheksi, nimittäin urholliseksi ja nerolliseksi, tarkaksi ja järjestystä rakastavaksi, isänmaan eteen itsensä uhraavaksi, sekä kunnolliseksi yksinkertaisissa sotamiehen liikkeissä, pilkkaan ampumisessa, y. m. taitavaksi kansalaiseksi”. 

Neljävuotinen koulu jaettiin kahteen luokkaan, jossa kummallakin oli kaksi vuosiosastoa.  Kummallakin alempi osasto oli perustavana osastona,  toisena vuonna laajennettiin ennen opittua tietovarastoa. Taustalla oli idea ns. laajenevista piireistä.  Parillinen luokka oli kertausta.  Niinpä

” Kummankin luokan mo­lemmilla vuosiosastoilla voidaan siis ilman mitäkään haittaa harjoittaa opetusta rinnakkain ja yht aikaa, ja niissä aineissa, jotka ovat yhteisiä molemmille luokille, voi opetus suureksi osaksi siten tapahtua yht’aikaa ja rinnakkain kaikilla osastoilla. "

Tämä elpotti opettajaa. Hän pääsi hikoilemasta neljän läksykunnan opetuksessa samalla tunnilla ja voi supistaa työnsä kahteen.

Mallikurssien sisältö edellytti, että oppilaat osasivat lukea tullessaan kouluun. Maalla alkuopetus- johon kuului velvollisuus opettaa lapset lukemaan- oli kotien vastuulla.

Mallikurssit 1881

Tuntijako

Kansakoulutoimelle asetettiin opetusta ohjaavat viikkotuntimäärät. Suurin tuntimäärä oli äidinkielellä (lukeminen: yhteensä 26 tuntia,. uskonopilla yhteensä 24 tuntia, käsitöillä yhteensä 2o tuntia  ja laskennolla yhteensä 16 tuntia. Tuntijako oli suositus ei normi.

Oppiaineiden kurssit

Mallikurssit olivat opetettavien sisältöjen kokoelma, jossa lyhyesti kuvattiin myös opetuksen tavoitteet. Suurelta osin oppikurssit kuvattiin  viittaamalla johonkin yleisimmin käytettyihin oppikirjoihin. Useimpien aineiden kurssi mahtui puoleen sivuun,

Tässä muutamia otteita eri oppiaineisiin annetuista ohjeista:

Käsityöt

"Käsityön opetus tuli tapahtua helpommasta vaikeampaan. Yleistä kätevyyttä harjoittaessa oli tärkeää ”silmän, havaintovoiman ja kauneusaistin kehittäminen sekä käden harjoittaminen työasetta vapaasti käyttämään.”

Uskonoppi

"Ensimmäisen luokan kurssi piplianhistoriassa laajennetaan, jonkun laveamman oppikirjan, esim. ,,Kouluraamatun", mukaan, tahi suorastaan lukemalla raamatusta, varsinkin uudesta testamentista .... Rinnakkain tämän kanssa yleisimmät pääpiirteet raamatuntiedossa. Piplianhistorian päätteeksi: kristillisen kirkon perustammen, Apostolien tekoraamatun mukaan, sekä lyhyt silmäys sen myöhempiin vaiheihin, joko opettajan suullisen esityksen tahi supistetun oppikirjan, esim. ,,Lastenraamatun", mukaan.."  

Maantiede

Alkaen kotiseudusta, Suomenmaan luonnollinen ja valtiollinen maantiede lyhyesti. Katsahdus maanosiin ja valtameriin. Europan luonnollinen ja valtiolli­nen maantiede. — Laajuutensa puolesta vastaava Erslev-Modeen’in oppikirjaa kansakouluille...

Yleinen historia

Pääasiallisesti elämäkerrallisten kertomusten kautta saatetaan oppilaat tun­temaan maailmanhistorian käännöskohtiin kuuluvat henkilöt ja tapaukset... joku kuva siitä, mitä kunakin aikakautena on ollut omitui­sinta, sekä joku käsitys ihmiskunnan kehittymisen pääpiirteistä aina meidän ai­kaamme saakka.

Kuvaanto

Se laji kuvaantoa, jota, asianhaaroihin kat­soen, saattaa ja täytyy kansakoulussa pääasiallisesti harjoittaa, on linjaalipiirustus, jonka erityisenä tarkoituksena on saattaa oppilaalle mahdolliseksi yksinkertaisem­pien rakennus- ja huonekalupiirustuksien käsittäminen ja laatiminen.  

Laulu

Lauluopetuksen pääasiallisella tarkoituksena kansakoulussa on puhdas ja tunnokas yksiääninen laulu. Suurinta huomiota pantakoon laulun sanoihin, ja valittakoon ainoastaan semmoisia lauluja, jotka uskonnollisen, isänmaallisen ja ru­nollisen sekä lapsille helposti käsitettävän ja miellyttävän sisällön ja vastaavan muodon kautta todellakin soveltuvat tähän.  

Voimistelu

"...voimistelun suureen merkitykseen ruumiilliselle kasvatukselle ja erinomaisena järjestyksellisenä sivistyksen välikappaleena, niinkuin myös siihen erityiseen tärkeyteen, minkä tämä aine nyt on saanut poikaoppilasten suhteen, yleisen asevelvollisuuden toimeen pantua. ” 

Käsityöt

” Silmän, havaintovoiman ja kauneus-aistin kehittäminen sekä käden har­joittaminen työasetta vapaasti käyttämään on pidettävä käsityö-opetuksen pää­ tarkoituksena kansakoulussa.” 

"Vasta ilmestyvässä erityisessä kiertokirjeessä on Ylihallitus tätä paitsi antava joitakuita määräyksiä, jotka koskevat tähän kuuluvia seikkoja.” 

 Menetelmät

Menetelmäohjeita oli joitakin

Äidinkieli (lukeminen)

Sisälukua, jonka tarkoituksena on: a) että lukeminen käy selvään ja on pahoista tavoista vapaa, b) että sisältö oikein käsitetään, c) että oppilaat sen oi­kein kertovat ja d) että lukemisessa lausunta vähitellen saa ajatuksenmukaisen äänenpainonsa.   

Kirjoittaminen

Ainekirjoitusta, pääasiallisesti kotitoimeksi.  

Uskonoppi

... piplianhistoriaan että katekismukseen: sopivia raamatunlauseita ja virrenvärsyjä ulkoa luettaviksi. 

Jonakuna tuntina viikon lopulla läpikäydään ja selitetään yksinkertaisesti Ja lyhyesti seuraavan sunnuntain evankeliumi. 

... Piplianhistorian päätteeksi: kristillisen kirkon pe­rustaminen, Apostolien tekoraamatun mukaan, sekä lyhyt silmäys sen myöhempiin vaiheihin, joko opettajan suullisen esityksen tahi supistetun oppikirjan, esim. „Lastenraamatun“, mukaan. 

Suomen historia.

Isänmaan historiaa käytellään pääasiallisesti yhteydessä äidinkielen luke­ misen kanssa, siten, että lukukirjasta, sopivimmin „Maamme kirjasta*' (3:s—6:s luku), luetaan tähän kuuluvat kertomukset järjestetyssä jaksossa. Luokalla täten läpikäydyt lukukappaleet annetaan myöskin kotona luettaviksi ja vapaasti (s. o. ei sanasta sanaan) ulkomuistilta kerrottaviksi.  

 Laskento

Alkutoimitukset kokonaisilla luvuilla päässä ja taululla. ..

Alkutoimitukset tavallisilla ja kymmenmurto-luvuilJà. ...Pääasiallisesti harjoitellaan taululla ja käytetään nimitettyjä lukuja. 

Mittausopillinen muoto-oppi y. m. 

Opettaminen tapahtuu pääasiallisesti tehtäviä ratkaisemalla, joista sitten tietopuoliset väitteet johdetaan. 

 Luonnontiede ja sen käytäntä

Lukukirjasta tähän kuuluvia kertomuksia luettaessa I:llä luokalla, jolla tämä aine ei semmoisenaan vielä esiinny, on, niin paljon kuin mahdollista, myöskin ha­vainto otettava avuksi, siten että näytetään luonnollisia esineitä ja valmisteita, tehdään luonnon-opillisia kokeita, j. n. e.  

Yhteenvetoa 

Mallikurssien keskeinen tehtävä näyttää olleen paitsi yhtenäistää myös järkeistää opetusta ja myös helpottaa opettajan työtä. Monissa aineissa hänellä oli käytettävissä oppikirjat, joiden sisällöt oli myös ennakkoon tarkastettu. Erityisesti suosittiin narratiivisia kirjoja kertomuksineen. 

Oppiainevalikoima oli laaja. Asioita opittiin opetuksesta, lukemalla ja tekemällä tehtäviä. Opetettavia asioita havainnollistettiin ja kerrattiin.Taitoja opittiin tekemällä. Läksyillä oli vahva tehtävä.  Läksyjä ei pitänyt osata sanatarkasti vaan vapaasti.