SUOMESSA on tällä hetkellä kouluissa noin 10 viikon kesäloma, viikon 22 sunnuntaista elokuun yleensä toiselle viikolle. Koulu-päiviä meillä on noin 190. Kaikissa kouluissa on kesäloman lisäksi joululoma ja viikon talviloma. SUOMALAISEN kouluvuoden rakenteeseen vakiintui oppi-velvollisuuslain myötä 3 kuukauden kesäloma. Tosi maaseudulla saattoi olla vielä 1950-luvulla ns. supistettuja kansakouluja, joissa pidettiin alakansakoulua 12 viikkoa ja yläkansakoulua 18 viikkoa. Tällöin lomaa todella riitti: 40 viikosta 34:ään.
MONESSA muussa maissa lukuvuoden rakenne on erilainen. Lomaviikkoja on siroteltu tasaisemmin pitkin vuotta.
AVASIN Facebookin SOKF-foorumilla keskustelun pitkästä kesälomasta ja pyysin pohtimaan, millaisia pedagogisia perusteita siis hyötyjä tästä ratkaisusta opettajien mielestä on. Puheenvuoroja käytettiin noin 13 tunnin aikana noin 200. Osaa avaus selvästi suututti. Anteeksi. Osaa kiinnosti. Kiitoksia.
Pitkän kesäloman pedagogisia hyötyjä
1. Lepo palauttaa
Useissa puheenvuoroissa korostettiiin pitkän loman positiivista vaikutusta palautumiseen raskaan kouluvuoden jälkeen. Hyöty oppilaalle tuli joko suoraan (aivot tarvitsevat palautumisaikaa) tai sen kautta, että opettaja on taas voimissaan. Monet kokivat todella tarvitsevansa tuon 10 viikkoa jaksaakseen.
" Breikki tiiviistä opiskelusta ja suorittamisesta on useimmille tarpeen."
" Pedagogisesti mietin toisaalta, että oppilaan kannalta kesäloma on ainoa ns. todellinen loma, jota ennen työt on tehty loppuun ja syksyllä alkaa uudet työt (vuosiluokka). Kaikilla muilla lomilla siellä siintää kokeet ja läksyt ja projektit, voi olla itse lomallakin isojakin töitä tehtävänä. (Näin toki monilla aloilla työntekijöillä aina lomien aikaan)."
" Opettajien stressihormonitasoja on mitattu ja alhainen vaihe on juhannuksesta elokuun alkuun. Jos opella menee huonosti niin oppilailla tuskin menee hyvin. Siinä ehkä yksi pedagoginenkin peruste. Pitkä loma on oikea loma."
2. Tilaa informaalille oppimiselle
Useissa puheenvuoroissa nostettiin myös esiin se, että kesällä voi oppia toisella tavalla ja toisia asioita ja toisissa ympäristöissä.
"Lepo ja muita virikkeitä kasvaville sekä kehittyville aivoille."
" Lepokin on tarpeen. Se voi olla jonkin toisenlaisen asian tekemistä tai vain lepoa. Mielestäni on tärkeä asia vaihtaa toisenlaisiin asioihin välillä, jotta taas jaksaa."
" Nykyäänkin lasten hyvä oppia perustaidot: uiminen, soutaminen, onkiminen, nuotion tekeminen. Joskus elämä voi olla niistä kiinni. Vai kuinka?"
"Toisen asteen opiskelijat haluavat päästä kesätöihin saamaan työelämäkokemusta ja tienaamaan rahaa."
3. Tehokkuus
Joku pohti asiaa toisinpäin: "Pimeimpänä aikana vuodesta lapset usein viihtyvät eniten sisällä. Kovilla pakkasilla tai loskakeleillä on välillä työn ja tuskan takana saada lapset edes hetkeksi ulos. Tuolloin myös luokassa helpompi pitää ajatukset kasassa. Kesällä taas lapset usein käytännössä katsoen asuvat ulkona. Jos toukokuussa on lämmin ilma, on keskittyminen luokassa melko haastavaa. Siksi ehkä perusteltua pitää pitkä loma kesällä."
"Toisaalta myös oppilaiden oppimiskyky tuntuu vähän herpaantuvan juuri ennen ja jälkeen lomien (tämä ihan mutua, en tiedä onko tutkittu), lisäisikö ”pirstaleisuus” tällaista hukka-aikaa oppimisen kannalta?"
4. Vapauden ja lapsuuden arvot
Yksi osallistuja kirjoitti näin: "Minua taas kiinnostaa se, että lapsilla on aikaa olla lapsia ilman alituisia paineita ja sitä, että joku jatkuvasti miettii, mikä on oppimisen kannalta optimaalista."
" Lapset tarvitsevat aikaa olla lapsia, lepoa, nauttia kesästä ilman suorituspaineita. Jaksaa taas paremmin opiskella. On niitä kasvuhaasteita ja opittavaa muuallakin kuin koulussa."
"Lapsille ja nuorille vapaus, omaehtoisuus, stressaamattomuus, mahdollisuus oppia isovanhemmilta, tehdä halkotöitä, vahvistaa uimataitoa, tutustua Suomen luontoon jne.. jotta olisi omakohtaisia kokemuksia, joista ammentaa ja joihin kytkeä koulussa opiskeltavia asioita."
5. Terveydelliset edut
Olisiko terveillä elämäntavoilla, raittiilla ilmalla ja muilla sen tapaisilla hyveillä osansa asiassa?, kysyttiin.
"Kesällä myös kelit tukee keskimääräistä enemmän ulkoilua, mikä on myös terveellistä ja tärkeää."
Kesäopiskeluun liittyy taas vaaroja.
"Omassa työpaikassani ei myöskään ole yhtään rakennesuunnittelijat miettineet lämpimiä kelejä (rakennus valmistunut 2006), kun ulkona on helle niin sisällä on tuskallisen kuuma."
" Koeta opiskella 30°C helteessä 32 hengen luokassa, missä ilmastointi on mitoitettu likimain parille kymmenelle opiskeijalle..."
"Viime aikoina on tullut myös UV-säteilyvaroituksia. Koulussa olisi siis oltava sisällä usein klo 10-15, jolloin erityisesti pienten lasten olisi hyvä välttää UV-säteilyä. Koulujen pihamailla tai pihojen ympäristössä ei usein riitä tilaa rauhalliseen opiskeluun puhumattakaan suojasta sateen sattuessa tai auringon paahtaessa. Retkiin vahvasti perustuva opiskelu vaatisi aikamoisen pedagogisen murroksen sekin."
" Rännän keskellä säkkipimeässä lomailu ei kuulosta yhtään niin houkuttelevalta."
6. Oikeus lomaan omien vanhempien kanssa
"Lasten pitempi loma varmistaa sen, että on yhteistä aikaa lomailla. Vanhemmiltaankin voi oppia. Tässä on kyse lapsen ja perheen hyvinvoinnin arvosta. Se on. pedagoginen perustelu. "
"Itse uskon, että yhteinen loma-aika olisi perheille tärkeää."
Muutama kriittisempi pohdinta
KESKUSTELUSSA huomasi,. kuinka tärkeä merkitys pitkällä kesälomalla oli nimenomaan opettajille. Pääosa näytti kannattavan sitä, osa jopa ehtona ammatissa pysymiselle.
Mutta vaikeitakin vastakysymyksiä heitettiin:
- Voimaannuttaako se opettajia?
- Poikkeaako opetustyö jotenkin ratkaisevasti muista töistä, että "vaatii" pidemmän yhtäjaksoisen loman?
- Onko kyseessä vain vanha perinne tai saavutettu etu, johon on totuttu, joka on opettajille eräänlainen palkanlisä, joka houkuttelee alalle ja pysymään alalla?
Myös kokemuksia vaihtoehtosista lukuvuoden malleista esiteltiin:
" Englannissa asuessani oli mielenkiintoista kokea kouluvuosi, jossa koulua oli 6-7 vkoa ja sitten viikon loma jne. Uskoisin, että opettajat eivät olleet niin kuormittuneita.. Kun kerroin heille meidän pitkästä kesälomasta, he sanoivat, että mieluummin valitsisivat oman systeeminsä."
"Omien lapsien kouluvuosilta on kokemusta 6-8 viikon kesälomista, jotka tuntuivat riittävän. Lyhyempi kesätauko mahdollisti viikon, jopa kahden, lomia useamman kerran vuoden aikana. Sellainen kuva kyllä jäi, että yläkoulu- ja lukioikäiset eivät kesätöissä olleet siinä määrin kuin Suomessa. Eikä se kokemus kolmesta lukukaudestakaan ollut huono.. mutta nykysysteemissäkin on puolensa,"
ESIIN nousi myös se, että kaikille lapsille eikä perheille kasvuyhteisöinä pitkä yhtä-jaksoinen loma ei ole yhtä antava kuin toisille.
" Monille lapsille pitkä loma ei välttämättä ole virkistymistä, jos ovat yksin eikä ole mielekästä tekemistä. Lisäksi lapset, joiden perheissä on alkoholismia tai väkivaltaa tms. kärsinevät pitkästä lomasta ja tulevat enemmän kuin mielellään kouluun ’turvaan’ elokuussa. Tämä ei kylläkään pedagogiaan liity.."
" Pitkät lomajaksot aiheuttavat vanhemmille stressiä, taloudellisia paineita ja loma-aikojen limitystä, harvat vanhemmat pystyvät viettämään perheenä lomiaan, koska lakisääteisesti sitä on alle puolet lasten kesälomista. Luulisi nykypäivän perheiden jaksamisen ja varsinkin diginatiivien lasten yhteenkuuluvuuden kannalta olevan tärkeämpää, että lomat olisi jaksotettu pienempiin eriin pitkin vuotta."
Summa Summarum
EHKÄ yhteenvetona voisi todeta, että meillä ei ole varmaa tietoa siitä, onko Suomen valitsema lukuvuoden malli aidosti pedagogisesti parempi ja keille se sitä on. Toisaalta Pisa-tulokset voisivat viitata siihen, että rakenteuita ei kannata sorkkia. Onko niin, että juuri pitkä vain pätkälomia sisältävä lukuvuosi juuri uuvuttaakin opettajat ja oppilaat?
" Jaksamisen kannalta voisi olla parempi, että kesälomasta siirrettäisiin esim pari viikkoa lukuvuoden muille ajoille. Ainakin mulle toimis, kun nykyinen kesäloma on omaan makuun turhan pitkä. Ehkä oppilaatkin jaksaisivat paremmin.."
"Olisiko palautuminen tehokkaampaa jos lomaa olisi jaksotettu useampaan osaan? Siitä on kai viitteitä muistaakseni havaittu."
"Meillä ei uskoakseni ole riittävästi tietoa lomien pituuksien vaikutuksesta oppimiseen, että pedagogiset perustelut suuntaan tai toiseen olisivat uskottavia."
Lukuvuoden rakenne on voimakkaasti systeeminen ja historiallinen. Siihen liittyy saavutettuja etuja ja oikeita etuja. Mutta myös ongelmia.
Kiitos keskusteluun osallistuneelle parviälylle.
