Holma-Kokkanen, H., Kalsta, M., Kervinen, M., Pajari, R., Känsälä, U.ja Siivola, L. (toim.) 1998. Opintiellä. Tapiolan yhteiskoulu, koulu ja lukio 1958 - 1998. Espoo: Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry.
Se kertoo - uskallan sanoa - yhden Suomen kaikkein innovatiivisimman koulun: Tapiolan yhteiskoulun ja sen työn jatkajien Tapiolan koulun ja Tapiolan lukion 40:stä ensimmäisestä vuodesta. Äärimmäisen aktiivisen vanhempien yhdistyksen kustantamassa teoksessa niistä kertovat entiset ja silloiset oppilaat, vanhemmat, opettajat, rehtorit ja muu koulun väki. Jo tämä kirjoittajien joukko kertoo, kuinka poikkeuksellinen yhteisö TYK on ollut.
Varsinaista kronikkaa on 157 sivua. Opettaja- ja oppilasmatrikkelia 92:n sivun verran. Kuvat elävöittävät tarinointia.
Oli pakko kirjoittaa jatko-osan aiemmin julkaistuun blogilastuun:
Noin 20 ensimmäistä vuotta
20 ensimmäistä vuotta TYK oli merkittävä espoolainen opinahjo ja innovatiivinen kokeilukoulu. Mission - jonka on lausunut koulun johtokunna pitkäaikainen puheenjohtaja Urpo Ratia voisi tiivistää:
”Koulun tulee olla sellainen, että siellä jokainen oppilas tuntee olevansa hyvä jossain. Jos hän ei ole hyvä oppimisessa, hän voi olla hyvä harrastuksessa.”
20 lukuvuoden ajan opetukseen tuotiin uusia ideoita - monen juuret olivat Yhdysvalloissa ajalta ennen Sputnikia. Uusia opetusmenetelmiä kokeiltiin. Ohjelmaan mahtui tiedettä, taidetta ja urheilua.
Kerhotoiminta oli laajaa. Lukion oppilaat tekivät näytelmiä. SuperS- kaitafilmejä kuvattiin
Koululla oli vahvat tukijouko. Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry ja naistoimikunta hankkivat rahaa kerhoihin, opintomatkoihin ja mm. AV-välineisin. Tapiolaan mm. perustettiin Suomen ensimmäinen ATK-kerho vuonna 1964.
 |
| Koulun johtoa: Urpo Ratio, Tauno Kajatsalo ja Reino Nieminen. Kirjan kuvan pohjalta muokattu. |
Koulu avautui ulos ja teki yhteistyötä. Tapiolan kamerakerhon kilpailuihin osallistuttiin ja - menestyttiin. Liikennekilpailussa polkupyörillä poliisiopiston oppilaat antoivat tarkastusrasteilla pisteitä.
Ei ihme, että TYKistä tuli yksi Espoon suosituimmista kouluista. Koulu oli myös eliittikoulun maineessa. Kansakouluissa prepattiin sen sisäänpääsykokeisiin.
Oppilaat arvostivat koulua sen rennon vapaan ilmapiirin ja hyvän opetuksen vuoksi. Ja vanhemmat tulosten.TYKiä kutsuttiin TKK:n esikouluksi - siksi usea sen oppilas sai opiskelupaikan Dipolista. Koulu tuotti monen alan huipposaajia. Ooppilaista tuli arkkitehteja, taidealan professoreita...
Koulun hallinnon muodosti johtokunta, rehtori ja kaksi apulaisrehtoria. Toinen apulaisrehtori vastasi taloudesta toinen kokeiluista. Koulun ensimmäinen rehtori oli Tauno Kajatsalo. Vuonna 1967 hänen menehdyttyään traagisesti kesken lakkiaispuhetta, rehtoriksi nousi Heikki Niemelä. Iltalinjaa johti aluksi apulaisrehtori Reino Nieminen (1969-73).
20 ensimmäistä vuotta jakautuvat kolmelle vuosikymmenelle. Tehdään niihin pikainen aikamatka.
1950-luku
Tapiola oli 1950-luvulla uusi ja uudenlainen lähiö, puutarhakaupunki. Espoon pitäjässä oli tuolloin vain kolme oppikoulua. Tapiolaan muutti korkeakoulutettua aktiivista väkeä. Niinpä Tapiolan asuntosäätiössä heräsi ajatus omasta oppikoulusta. Pohdintojen jälkeen nopeimmaksi vaihtoehdoksi todettiin Helsingin Uuden Yhteiskoulun haaraosasto. Se toimikin Silkkiniityn kupessa parakissa kaksi lukuvuotta 1956-1958.
Kun HUYK ei sitten muuttanutkaan Tapiolaan, haettiin perustamislupaa uudelle Tapiolan yhteiskoululle. Lupa saatiin vuonna 1958. Koulu oli yksityinen oppikoulu. Ensimmäisena lukuvuonna koulussa oli muutama luokka, ja ne mahtuivat vuokrarakennukseen ja parakkeihin. Samalla aloitettiin oman koulurakennuksen sunnnittelu- ja rakennustyöt. Rakennuksen suunniteli arkkitehti Jorma Järvi. Eikä siitä ihan tavallista tullutkaan.
Tärkeä poiju koulun historiassa osui vuoteen 1959: koulun johtokunnan puheenjohtajaksi saatiin visionäärinen Urpo Ratia, joka pian antoi "käskyn": Kokeilkaa. Heti ei tapahtunut mitään. Mutta pian kyllä.
1960-luku
 |
| Kirjan kuvitusta. |
Syksyllä 1961 koulukokonaisuus oli valmis. Koulu oli omaleimainen rakennustaan myöten. Osa luokkahuoneista oli kuusikulmaisia. Käytävillä oli katujen nimet.
Koulu oli käytössä aamusta iltaan, ja toimintaa oli myös viikonloppuisin. Voimistelusali oli Tapiolan Hongan kotisali. Ennenkuin Tapiolan kirkko valmistui, samassa salissa pidettiin jumalan-palveluksiakin.
Koulussa otettiin käyttöön linjajärjestelmä: Keskikoulussa oli kolmannelta luokalta alkaen valittavana kolme linjaa: humanistinen, kaupallinen, tekninen. Kullakin linjalla oli oma opettaja-johtaja.
1960-luvulla koulussa toteutettiin virallista kokeilutoimintaa Kouluhallituksen luvalla. Teemoina oli mm. ainevalintaisen tuntijaon/lukusuunnitelman kokeilu alkoi vuonna 1968. Pakollisia aineita oli vain kolmannes. Joukko-oppiin perehdyttiin pohjois-maisessa PMOU:n kokeiluohjemassa.
Ja kokeiltiin ihan ominpäinkin erilaisia opetusmenetelmiä ja sisältöjä mm. oppilastöitä fysiikassa, metsäretkiä biologiassa ja minimaantiedettä. Opettajat tekivät kokeilumonisteita, joista kehittyi oikeita oppikirjoja useaan aineeseen. Jokaisella luokalla oli oma tutor-opettaha
Opettajat tekivät yhteistyötä ja opettivat yhdessä ryppäitä - Trumpin systeemillä.
TYK:sta kasvoi eliittikoulu, menestyjien koulu.
 |
| Kirjan kuvitusta. |
Vuosi 1963 oli erityisen merkittävä: Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat ja koulun musiikinopettajana aloitti arvostettu musiikki- pedagogi Erkki Pohjola. Syntyi legendaarinen Tapiolan kuoro. Koulusta tuli erittäin kuuluisa musiikkiluokka- toimintansa vuoksi. Tapiolan kuoro teki vuosina1966- 1982 kaikkiaan 23 kansainvälistä konsertttikiertuetta. (Jossain vaiheessa kuoro itsenäistyi. Vuotta en ole löytänyt,)
Aivan vuosikymmenen lopulla saatiin perustaa kouluun iltalinja. Perustamislupa myönnettiin 16.5.1969 kolmiluokkaiselle keskikoululle ja kolmiluokkaiselle lukiolle.
1970-luku
Tapiolan Yhteiskoulu eli kulta-aikaansa 1970-luvulla. Se oli kokeilukoulu, joka vastasi kansainvälisiin pedagogisiin haasteisiin. Tärkeää toiminnan kehittämisessä oli oppilaskeskeisyys ja kokeellisuus. Opettaja astui alas kateederilta ja hänestä tuli oppilaitensa työtoveri. Koulussa oli omaa kouluneuvosto-toimintaa jo ennen valtakunnallista järjestelmää - Ratian junior Board. Yhdysoppilastoiminta käynnistettiin.
Vuonna 1970 TYK valittiin OECD:n innovatiivisten koulujen listalle ja mukaan suureen kouluopetuksen innovaatiotutkimukseen. Haluttiin, tietää, miten innovaatiot hakeutuvat kouluihin ja miten uusien opetusmenetelmien toteutumista voidaan koulussa edistää. Tutkimuksen suoritti Lyyli Virtanen. Koul oli aktiivinen jäsen IADAS-yhdistyksessä, joka järjesti kansainvälisiä useapäiväisi'ä seminaareja. Teemoja olivat mm. kriitinen kansalaisuus, opsien uudistaminen, joustavat opetusjärjestelyt, oppilaiden ohjaus ja osallisuminen koulun hallintoon…Koulu oli myös mukana kokeilemassa kurssimuotoisuutta.
 |
| TYKin joukkueet - niin pojissa kuin tytöissä olivat niin Suomen kuin Euroopankin oppikoulujen huipputasoa. Kirjan kuvitusta, |
1960-luvulla ideoitu linjajärjestelmä vaihtui vuonna 1970 aine- ja kurssivalintaiseen opetus-suunnitelmaan. Oppilaat saivat nyt suuren vapauden valita oppiaineita ja niiden suppeampia, laajempi ja erikoiskursseja. Matematiikassa oli esim. lyhyitä, pitkiä ja ylipitkä kursseja. Pitkän englannin ja ruotsin lisäksi sai valita keskikoulun neljänneltä seraavan vieraan kielen.
Joka vuosi oli kulttuurikilpailuja. Joulujuhlissa oli upeat usein oppilaiden kirjoittamat teatteriesitykset .
Avauduttiin maailmaan ja tehtiin oikeasti. Tapiolan uimahallissa kaikki suorittivat uimakandidaatti-tai maisteritutkinnon. Aika harva oppilaat pääsivät haastattelemaan presidentti Kekkosta. Tykkiläise pääsivät. Kouluneuvosto lähetti torstai-aamuisin keskusradiouutiset. Ajokortin suorittaneille lukiolaisille järjestettiin St-ajot. Oppilaat järjestivät myös itse tapahtumia mm. Kamputsean nälänhädän lievittämiseksi.
Kerhotoiminta jatkui vilkkaana. 70 % oppilaista kuului 70-luvun alussa johonkin kerhoon. Oli marimekkopaitaisia ja Vuokkohameisia kuorolaisia ja koripalloilevia koulutovereita.
Osaamista jaettiin muillekin kouluille. Järjestettiin mm. uimaopettajakurssi lukiolaisille - myös muista lukioista.
LISÄYS 16.7. Koulussa oppilaaksi vuonna 1960 tulleelta Jukka Vilskeeltä:
" Hyvää tekstiä. Jäi kuitenkin kaivelemaan TYK:n koululaisurheilutoiminnan puute. Koulu oli erittäin aktiivinen myös vapaaehtoisen urheilutoiminnan tukijana toiminnassaan. Osallistuttiin Ateenassa koululaisten EM-kisoihin koripallossa ja mestaruus tuotiin Tapiolaan, kansainvälistä toimintaa oli paljon myös jääkiekossa ja yleisurheilussa. Kotimaassa TYK oli aivan omaa luokkaansa. Koulun urheiluseuraa Viestiä luotsasi aina koulun oppilas ja johtokunnan muodostivat niin ikään oppilaat. Ansiokkaat liikunnanopettajat sparrasivat. Paljon tämän toiminnan kautta tuli selviöksi oppilaiden yhteistoiminta ja innovatiivinen tulevaan suunnistaminen. Itse vedin Viestiä parin vuoden ajan ja voisi sanoa, että oppi monella tapaa oli merkittävä. Ehkäpä siksi olen toiminut urheilun monissa luottamus-tehtävissä myös koko aikuisiän ja osallistunut yhteiskunnalliseen toimintaan aktiivisesti. TYK antoi paljon monella sektorilla, kiitos maantiedon opettajani Lyyli Virtasen, jonka johdolla kiinnostuin maailmanpoliittisista asioista ja työurani olikin voimakkaasti kansain-välisyyspainotteinen alkaen vuosien mittaisesta työstä Tansanien vesiministeriössä. Koulu antoi erinomaiset eväät oppilaille!"
Ja samaan aikaan Suomi oli siirtymässä peruskoulujärjestelmään, mikä tulisi merkitsemään loppua yksityiselle TYK:lle. Koululta alkoivat myös rahat loppua. Vuonna 1972 koulun talous alkoi jo tiukentua, ja vuonna 1976 koulun taustayhteisö: Tapiolan yhteiskoulu oy ajautui konkurssiin. Toinen taustataho: Tapiolan koulukiinteistö oy siirtyi sitten varoinen ja velkoineen Espoolle.
Viimeiset ajat olivat kurjia. Kouluhallitus pysäytti yksityisten koulujen ideoinnit ja kokeilut .Vuonna 1976 Espoo sijoitti Hakalehdon koulun 600 oppilasta opettajien korvaavaan kouluun liittyvän lakon ajaksi Tapiolaan. Tuli ahdasta ja ankeaa.
Noin 20 seuraavaa vuotta
Syksyllä 1977 Espoo siirtyi peruskoulujärjestelmään. Peruskouluun siirryttäessä kunta otti TYKin omistukseensa. Koulu jatkoi toimintaansa kolmena eri oppilaitoksena: Tapiolan yläasteena ja lukiona sekä Tapiolan lukion iltalinjana. Tarkastellaan niitä hieman erikseen.
1. Yläkoulu
Yläkoulu sai nyt oman rehtorin, kanslistin, oman hallinnon ja oman koulupiirin. Yläkoulun rehtorina toimi vuodet 1977- 1980 Osmo Hurmola ja sen jälkeen Raili Jyrkinen ja hänen jälkeensä 1997 alkaen Raili Pajari.
Opettajista yläkouluun jäivät virkaiältään nuorimmat. Mutta sen jälkeen opettajien vaihtuvuus oli vähäistä. Monet opettajat olivat hyvin aktiivisia, ja he toimivat mm. ohjaavina opettajina.
Yläasteen opettajille siirtyminen peruskouluun ei ollut pelkkää riemua. Aikaisemmin oppikoulun sisäänpääsykokeilla valikoituneen oppilasaineksen tilalle tuli valikoimaton, koko ikäluokkaa vastaava oppilasjoukko. Mukana oli myös oppilaita jotka vieroksuivat koulunkäyntiä. Syntyi paljon häiriöitä, joihin ei oppikouluaikana oltu totuttu: Poissaoloja, koulutyön laiminlyömistä, kouluhaluttomuutta, oppimisvaikeuksia. Opettajat harmittelivat, kun suhde oppilaisiin lyheni 3 vuoteen. Koulussa toimi 10-luokkia muutaman vuoden ajan.
Musiikkiluokkatoiminta alkoi vakiintua katkon jälkeen. Taidekasvatus jatkui.Yläkoulu oli mukana yleisökasvatusprojekteissa Suomen Kansallisooperan ja Tapiola Sinfonietan kanssa. Peruskoulun valinnaisaineiden kokeiluoppiaineeksi saatiin ilmaisukasvatus vuonna 1985-
Tapiolan yhteiskoulun Tuki ry:n taloudellinen tuki mahdollisti edelleen laajan kerhotoiminnan.
Kokeilu- ja kehittämistoiminta jatkui järjestelmänvaihdoksesta huolimatta. IADAS yhteistyö jatkui vaihtuvin, yhteisin kokeiluteemoin: Erilainen oppilas, Tulevaisuus, Siltojen rakentaminen - kuinka vahvistaa oppilaiden kykyä muovata omaa tulevaisuuttaan. Demokratia kouluissa. Pelon kanssa pärjääminen. Monikulttuurisuus. Erikoislahjakkaiden opetus. Oppilasvaihtoa käynnistettiin. Rauhan kasvatus- teemasta Tapiola tuotti rauhankasvatuskansion ja ohjelman kaikkein Espoon koulujen käyttöön. Aiheesta pidettiin myös koulutustilaisuuksia. Innovatiivisen koulun perimmäinen tarkoitus on kulkea edellä, suunnannäyttäjänä. Tärkeää on myös jakaa tietoa muiden koulujen käyttöön.
Uusia työmuotoja kokeiltiin. Yhdysoppilastoiminta - isoveli ja isosiskotoimintaa sekä oppilaskunta-toiminta jatkuivat. Oppilaiden perehdyttämisprojekti alkoitettiin. Lukuvuoden verran kokeiltiin mm. erilaisten oppimistyylien mukaista ryhmäjakoa.
1990- luvulla laadittiin omaa opetussuunnitelmaa. Vanhempien käsityksiä selvitettiin useilla kyselyillä. Myös oppilaat osallistuivat. 8f-luokan oppilaat laativat julkaisu: Miten kehittäisimme koulua.
Jaksolukuun siirryttiin lukuvuonna 1993-94. Tulevaisuuden koulu-projektiin saatiin Comenius- rahoitus.
2. Lukio
 |
| Peter Pan. Kirjan kuvan pohjalta muokattu. |
nykyään Opetushallituksessa johtajana toimiva Jorma Kauppinen. Hän jatkoi tehtävässä vuoteen 2001 saakka.
Myös lukiossa koettiin hankalaksi opettajakunnan eriytyminen.Vain virkaiässä vanhimmat siirtyivät lukioon.
Kokeilutoiminta jatkui. IADAS yhteistyö jatkui.Tapiolan lukio meni vuonna 1978 mukaan OPM:n ja KH:n keskitettyyn kurssimuotoisen lukion kokeiluun. Se jatkui vuoteen 1985. Vuonna 1986 - tai1987 - Tapiolan lukio sai valtioneuvostolta musiikin erikoistehtävän. Sinne saatiin musiikkipainotteinen opintosuunta. Musiikkipainotteisen linjan oppilaat tekivät vuosittaisia upeita musikaaliprojekteja mm. Espoon kulttuurikeskuksen kanssa. Tällainen oli mm. Peter Pan. Oppilaiden ideoimia ja osittain säveltämiä musikaaleja olivat mm. Kesäyön unelma -92 ja Rasavaa, rokkia ja rakkautta -95
3. Iltalinja- iltalukio
Tapiolan lukion iltalinja sai peruskouluun siirryttäessä oman rehtorin. Linjaa johti vuodet 1977- 1985 Liisa Tommila. Hänen siirryttyään apulaiskaupunginjohtajaksi, rehtorina jatkoi vuodet 1985-2010 Marjukka Rantanen.
Opintiellä teoksessa ei harmi kyllä juurikaan muistella iltalinjaa. Se kerrotaan, että kun vuosina 1986-1988 koulussa tehtiin isoja rakennustöitä, iltalinja joutui väistöön naapurikouluun. Väistön jälkeen iltalinja itsenäistyi ja sen nimeksi tuli Tapiolan iltalukio. Kuuden vuoden kuluttua syksyllä 1994 uuden lainsäädännön myötä Tapiolan iltalukion nimi muuttui Tapiolan aikuislukioksi .
JK:Kirjan ilmestymisen jälkeen
Tätä blogilastua kirjoitettaessa Opintie- kirjan ilmestymisestä on kulunut siis jälleen noin 20 vuotta. Entinen Espoon ykköskoulu Tapiolan lukio on kuitenkin yhä varsin korkealla sijalla yo-kirjoitusten tulosten ja lukioon sisäänpääsyn keskiarvorajan ranking-listoilla. Tänä keväänä se oli kaikkien Suomen lukioiden yo-tuloksissa 7. sijalla. Etelä-Tapiolan lukion oppilailla oli Suomen parhaat tulokset. Lukioon sisäänpääsyn keskiarvoraja oli Tapiolan lukiossa 8,15, mikä oli Espoon lukioista enää 9. korkein. Kaikkein korkein keskiarvoraja oli Otaniemen yleislukiolla: 9,31.
Koulu ehti olla kolme vuotta tyhjillään. Korjausöihin päästiin vasta vuona 2014. Lähes kaksi vuotta kestäneen urakan aikana koulu rakennettiin uudelleen entisen kaltaiseksi ja samalla sitä laajennettiin. Hintaa tuli noin 32 miljoonaa euroa.
Vihdoin vuonna 2016 avattiin kertaalleen puretun koulutalon tilalle entiselle paikalle uusi koulutalo. Tapiolan koulu ja lukio saivat palata viiden vuoden evakon jälkeen peruskorjattuun, tutun näköiseen rakennukseen.
Pitkän väistövaiheenkin koulun rehtorina ollut Heikki Pihkala (ainakin 2009-20) jäi tänä keväänä eläkkeelle. vs. rehtorina on nyt Mila Kangas.
Lukiossa rehtorit ovat vaihtuneet erityisen tiheästi. Jorma Kauppilan jälkeen ruorissa ehtivät olla kirjan ilmestymisen jälkeen mm. Antti Ylitalo ( 2000-luvun alussa), Matti Rajamäki (vs. 2011-12) ... Vuodesta 2014 lukiota on luotsannut Juha-Pekka Peltola.
Itsenäisen Tapiolan aikuislukion taru oli lyhyt. Se yhdistyi vuonna 2005 toiseen espoolaiseen Viherlaakson aikuislukioon. Uuden Espoon aikuislukion rehtorina jatkoi Marjukka Rantanen ja hänen jälkeensä vuodesta 2010 Matti Kauppila. Vuonna 2015 tämä Espoon aikuislukio integroitui Omniaan. Matti Kauppila jatkoi siellä rehtorina ensimmäinen lukuvuoden ja sen jälkeen pestiä on hoitanut Anna-Maija Iskanius.
Mitä Tapiolan Yhteiskoulun ja sen perillisten innovaatioista voisi oppia?
Kokosin vielä tähän lopuksi eväitä Tapiolan yhteiskoulun ja sen seuraajien kokemuksista innovaatiotoiminnassa. 40 vuoteen mahtuu huikea määrä innovatiivisia, uudistushaluisia kokeiluja mm.
Aine-ja kurssi valintainen ops/lukusuunnitelma. Ilmaisukasvatus oppiaineena. Innovaatio-organisaatio: kokeiluista vastaava apulaisrehtori, kunkin aineen osalta kokeiluja koordinoiva pääopettaja. Koulukuoro. Kouluneuvostotoiminta. Koulurakennus kuusikulmaisine luokkineen. Kurssimuotoinen lukio. Linjajärjestelmä. Minimaantiede. Monet tapahtumat mm. Taiteiden yö. Opettaja tutorina. Oppilaiden perehdyttämisprojekti. Oppilaskuntatoiminta. Oppimistyylien mukainen ryhmäjako. Periodi-opiskelu. Pitkä välitunti. Tulevaisuuden koulu- hanke. Työtapakokeilut. Uudet oppiaineet: scince, KTM, Viestinnän kokeilu- kahdeksan opettajaa. Vitsanen- tiedotuslehti, jossa yleisönosasto tärkeä. Yhdysoppilastoiminta.
Innovaatioiden onnistumisen edellytyksiä
Kirjasta voi poimia kymmeniä havaintoja tekijöistä, jotka edistivät innovaatioiden läpimenoa. Näitä olivat koulun omien kokemusten ja kirjassa esitellyn Per Dalinin 1970-luvulla kouluinnovaatioisa tekemän yhteenvetotutkimuksen mukaan:
Hyvä viestintä - oma lehti. Kansainväliset yhteistyökumppanit. Karismaattinen johto. Kehityksen ja hallinnon delegointi. Kokeilun kestävä oppilasaines. Koulun lähiympäristön vauras. Koulun sisäinen demokratia;myös oppilaat ja muu henkilökunta mukaan. Opettajakunnan korkea koulutustaso. Opettajatiimit ja niiden kannustaminen. Oppikirjojen teko kokeilussa syntyneistä aineistoista. Taloudellinen tuki - Tuki ry ja naistoimikunta. Toimintakulttuurin joustavus ja vapauden tunne.Tutkiva ote.
Ja se on pakko todeta, että eri syistä TYK ja sen perilliset ovat onnistuneet houkuttelemaan oppilaitoksiinsa tosi kovan luokan osaajia. Kaikkia en tunne. Nämä tunnen:
Maija Ahtee. Jyrki Heliskoski. Matti Hyökki. Erkki Kangasniemi. Ilta Kankaanrinta. Kerttu Koiranen. Raili Kärnä. Yrjö Länsipuro. Erkki Pohjola. Hannele Rikkinen. Riitta Tikkanen. Tuula Tikkanen. Lyyli Virtanen.
Innovaatioita haittasivat:
1960- ja 70-lukujen taitteen poliittinen suuntaus: sos.dem ja vas. -hallitukset, Teiniliitto ja nuorten kapinointi. 1970-luvulla Suomen koululainsäädännön jäykkyys ja vanhoillisuus ja tästä lainsäädännöstä tiukasti kiinnipitävä Kouluhallitus. Alkuaikoina opettajien työsuhteiden epävakaus. Kuntakohtaisen talousarvion käyttömenojen jäykkyys. Opettajien työtaakka. Oppilaiden kilpailu, jota kodit usein kannustivat. Toimijatasojen koheesion puute; kaikki tahtoivat 70-luvulla muuta kuin TYK.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti