Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

torstaina, toukokuuta 30, 2019

Tapasin taas viisaan miehen. Huikeaa.

TAPASIN eilen - ehkä 10. kerran sattumalta yliopiston kahvilassa viisaan miehen, jonka äly on kuin partaveitsi ja kokemus ylittää paitsi eläkeiän myös usean dosentin pätevyyden.

Kun en nytkään muistanut pyytää lupaa näiden ajatusten kertomiseen, en käytä hänen nimeään. Olkoon vain viisas mies.

KAHVIKUPPI tyhjeni  puolessa  tunnissa. Sinä aikana vakuutuin mm. seuraavasta:

- Osmo Soininvaaran ajatus siitä, että Pisa-tulosten lasku vuodesta 2012 vuoteen 2015  selittyisi  maahanmuuttajien osuudella näytteessä, ei ole relevantti. Maahanmuuttajien osuus oli vain lisäaineisto. Lasku on todellinen. MUTTA se ei johdu välttämättä osaamisen tasosta. HÄH?

 - Jo  vuosia sitten viisas mies oli sitä mieltä, että Suomen (silloin) muita paremmat tulokset selittyivät hyvän opetuksen lisäksi sillä, että suomalaisoppilaat tekivät testitehtävät tosissaan. He "tarttuivat kynään".

– Suomalainen opettaja osasi jakaa koepaperit.  Opettaja  järjesti  istumajärjestykset koemaisesti  ja  loi ilmapiirin/tunnelman, että testi on osa koulunkäyntitoimintaa ja se kuuluu tehdä niin hyvin kuin osaa.

Kaikkialla muualla asia  ei ollut 2000 tai 2012 noin. Ehkä ei enää meilläkään? Viisas mies selitti nytkin, että lasku johtuu kollektiivisesta muutoksesta oppilaiden ajattelutavassa. Koska Pisa-tehtäviin vastaaminen ei vaikuta oppilaiden arvosanoihin - Who cares- yhä useammin myös meillä.

Viisas mies oli sitä mieltä, että nopein keino (ja halvin!!!)  nostaa tuloksia olisi palauttaa koulumaisuus koejärjestelyihin. Entäpä, jos rehtori valvoisikin Pisa-testin? Entäpä jos hän haastaisi oppilaat tekemään parhaansa?  "Nämä tehtävät  kuuluu  tehdä niin hyvin kuin osaa."

TOKI tulosten nostamiseksi tulee tehdä muutakin. Aineistot osoittavat, että esim. matematiikassa menestyminen on vahvasti sidoksissa kykyyn ymmärtää kieltä (sanalliset tehtävät). Matematiikan kielen oppimiseen tulisi panostaa. Oppilaiden pohdinnoille pitäisi antaa enemmän tilaa opetuksessa. Yhteisestä virheiden käsittelystä opitaan. Tarvitaan yhteistä tehtävien pohdintaa.

Koska pöydän äärellä oli muitakin nimenomaan matematiikan opetuksesta kiinnostuneita, pohdimme myös pikaisesti matematiikan opettajia innostavaa hypeä, jossa oppilaat etenevät omaa tahtiaan ja saavat itse valita tason, johon osaamisen kehittämisessään tyytyvät. Ja sitten he suorittavat kurssin tekemällä juuri tuon tasoisia tehtäviä mittaavan kokeen.

Viisas mies vetosi Vygotskiin. Aina on myös haastettava seuraavalle lähikehitysvyöhykkeelle. Hän vetosi myös suomalaiseen  Vihdissä ja Nummelassa tehtyyn  kokeiluun. Jos oppivat ryhmät muodostetaan samantasoisiksi, osaamisen erot kasvavat. Evidence-based siis. Muut kahvinjuojat korostivat, että sekä heikommin että hyvin oppivat hyötyvät yhteisestä virheitä ja oikeita ratkaisuja koskevasta keskustelusta.

KYLLÄ jäivät  aivot taas surraamaan.

Ei kommentteja: