Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, elokuuta 20, 2011

Koulutuspolitiikka käännekohdassa?

SUOMALAISEN koulutuspolitiikan pikäikäinen trendi on ollut pyrkimys kohti kaikille yhteistä, tasa-arvoista koulutusjärjestelmää. 1800-luvun lopulta saakka pieni ja köyhä valtio on satsannut yhä enemmän lastensa kasvatukseen ja sivistykseen. Olemme luoneet Suomeen koulupolun, joka on yliopistotasollakin lähes ilmainen. Vuorollaan eri poliittiset puolueet ovat olleet sitä edistämässä, ja vuorollaan ehkä myös kyseenalaistamassa, eri aikoina eri syistä.

MEILLÄ on nyt uusi hallitus, ja siinä uusi opetusministeri Jukka Gustafsson. Neljän vuoden tauon jälkeen sivistystä johtaa demariministeri. Vaikka Kokoomus on pääministeripuolue, veikkaan koulutuspolitiikkaan uusia sävyjä, ainakin lievää käännettä. Eroja voi nähdä jo hallitusohjelmista.

Viikon alussa Hesarin Marjukka Liiteen vertaili minusta mainiosti edellisen ja nykyisen hallituksen ohjelmia.  Linja jatkuu siinä, että perusopetukseen panostetaan ja että ryhmäkokoja halutaan edelleen pienentää. Hyvä niin. Tieto- ja viestintätekniikassa on otettava tiikerinloikka.

Seuraavan opetussuunnitelman valmistelussa saattaa näkyä myös muutoksia. Taito- ja taideaineita (muitakin kuin liikuntaa) halutaan vahvistaa, mutta nyt kai ihan tunneissa. Draama saattaa jälleen unohtua. Kun vihreät ovat hallituksessa, halutaan myös vahvistaa ympäristökasvatusta, kun ruotsalaiset niin kieliä ja kun siellä ovat myös kristilliset, niin arvokasvatusta. Pikkuoppilaat saattavat saada jonkin viikkotunnin lisää opetusta (nythän minimi on 19 tuntia) kuntien edunvalvojien vastustuksesta huolimatta.

Suurin muutos taitaa koskea Kokoomukselle luontevaa valinnaisuuden kasvattamista. Se ei maistu demareille. Esiopetuksesta halutaan pakollista,   Kokoomusministerin aikana satsattiin opettajien vetämiin kerhotunteihin; nyt kuuluu huhuja, että demariministeri haluaisi eheyttää koulupäivää (Auroran  TIPin  suuntaan).

NUO suunnanmuutokset ovat kuitenkin pieniä sen rinnalla, mitä on edessä, jos nyt näkyvissä olevat globaalit talousongelmat eivät helpota. Hallitus on jo päättänyt leikata mm. lukioiden ja ammattikoulujen määrärahoja. Leikkaukset kiihdyttävät myös kuntien yhdistämistä, peruskoulujen lakkauttamista ja koulujen koon kasvua (yhtenäisen peruskoulun malliin).

Vaikka Espoo ei olekaan riippuvainen valtionavuista,  mahdollinen lama iskisi lujasti paitsi kuntalaisilta kerättäviin veroihin, myös mm. yhdessä omistamiimme osakkeisiin, jotka ovat voineet tähän saakka toimia jonkinlaisena puskurina.  Lokakuussa lautakunnan käsittelyyn tuleva kouluverkkoasia voi sekin tuoda viileitä tuulia.

Olemme saaneet Espoossa pitää koulua pitkään  asiallisin resurssein. Se on etuoikeus. Ehkä on hyvä henkisesti valmistautua myös siihen, että edessä voi olla  tiukemmat ajat, joilla on vaikutusta myös alakoulujen opetukseen.  Ehkä meillä ei ole jatkossa samanlaisia upeita mahdollisuuksia antaa oppilaille tukea kuin Aurorassa tänä syksynä on: Meillä on 3.5 ela-opettajaa ja tukiopetusta tarjolla. Yksi lukuvuoden haasteitamme onkin saada kaikki oppilaat panostamaan enemmän koulutyöhönsä mm. hoitamalla läksyt niinkuin ennen vanhaan tehtiin.

Jos talous kiristyy, kannattaa muistaa edellisen laman yhteydessä lausuttu viisaus: "Voi olla, että on ollut parempia aikoja. Mutta tämä aika on meidän."

Ei kommentteja: