Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, marraskuuta 11, 2009

Organisaatiouudistukset- here I come


KUVA: Kolmen rosvon kuunnelma- sarjasta on lähetetty eetteriin jo 19 osaa. Perjantaina tarinassa syttyy Topiaksen tornissa tulipalo, ja loppuhymy alkaa pian häämöttää. Kaikki 3.-6.-luokat ovat vuorollaan osallistuneet kuunnelman tekoon. Sarjan viimeisissä osissa rooleissa ovat joulunäytelmässäkin esiityvät miehitykset.


PÄIVITTYVÄ LASTU. Alkuaihio klo 6.25. I- päivitys klo 13.00. II-päivitys klo 15 ja III-päivitys klo 18.

TÄNÄÄN keskiviikkona espoolaisrexit viedään Dipolin syövereihin kuulemaan sivistystoimen uusista organisaatiomalleista. Esiintyjinä ovat mm.opetustoimenjohtajat Kaisu Toivonen ja Barbro Högström ja varhaiskasvatuksen uusi johtaja Titta Tossavainen. Jännityksellä odotetaan mm. sitä, mitä sanottavaa heillä on koulujen esiopetuksesta. Johdetaanko sitä jatkossa varhaiskasvatuksen vai suomenkielisen opetuksen yksiköistä?
NYT siis päivähoito siirtyy sitoon, ja päiväkodin johtaja on rehtorin kollega. Samalla yksikön nimi muuttuu varhaiskasvatusyksiköksi. Liitoksen yhteydessä toteutetaan tuottavuusohjelmaa, jossa mm. luovutaan pienistä, kodinomaisista yksiköistä. Muutos vaikuttaa myös Sukoon. Juha Nurmen mukaan tehtäviä keskitetään Siton esikuntaan, ja samalla henkilöitä siirtyy pois 22. Suko on antamassa uusia nimiä osastoille (jatkossa ne ovat ”palvelualueita”, ja niiden alla on vastuualueita. Hieman outoa minusta on, että erityisopetukselle ei enää omaa vastuualuetta.

TOINEN teema on kokonaisbudjetti, ja sille onkin varattu puoli päivää ja koko torstai. Tänään kuulemme talouspäällikkö Pirjo Mutasen ohjeita ja budjettia pilotoivien kahden rehtorin Merja Akkolan ja Laila Anderssonin kokemuksia. Keynote-puhuja on rehtori Timo Kettunen Oulusta, jossa on vuosien kokemus asiasta. Timo on monesta tuttu. Hän on aktiivivaikuttaja mm. Luokanopettajaliitossa ja OAJ:n valtuustossa.

PIRJO Mutanen kertoi, että kokonaisbudjettihanke on ollut pitkään Espoossa vireillä. Tehtävänä on nyt luoda toimiva järjestelmä budjetointiin jo vuodelle 2010. Uudistuksen tulisi antaa joustavuutta kouluille tiukentuvassa taloudessa. Ja tietyistä kielloista voidaan samalla luopua (jäi vielä kuulematta, mistä).

Espoossa koululle lasketaan palkat budjettiin valmiiksi nykyisellä tuntijakoresurssilla. Ts rehtorit ja koulusihteerit eivät joudu palkanlaskijoiksi. Auki on vielä, mitä tehtäviä jätetään keskitettyyn budjettiin - aluksi enemmän. Apuna koulun tasolla on Qlickview-ohjelma ja käsikirja.

Espoolaiset Merja Akkola ja Laila Andersson kertoivat myönteisistä pilotointikokemuksistaan. Siihen pitää heidän mukaansa kuitenkin varautua, että kaikki ei toimi heti. Pilotoinnissa sijaiskuluihin on varattu 2,4 % . Se on tarkoitettu yli 5 pv sijaisuuksiin, pitkäaikaisen sijaisen kulut eivät rasita koulua.

JUHA Nurmi esitteli sitten, kuinka tunnit muunnetaan Espoossa euroiksi. Kouluille jaetaan rahat keskimääräisen vuosiviikkotunnin hinnan mukaan, mutta sitten summaan tehdään korjauksia (mm. henkilökohtaiset lisät ja kouluasteesta johtuva kerroin) (Aurorassa esim. tunnin kerroin on 3,17). Budjetissa otetaan huomioon tiedossa olevien muutosten vaikutukset. Koulun rahat määritellään edellisen vuoden syksyn oppilasmäärän mukaan. Vuoden aikana tehdään yhden kerran korjaus.

TIMO Kettunen kertoi sitten neljän vuoden kokemuksista, Oulusta, joka on "tuotteistanut" opetuksen. Tuotteistaminen liittyy käyttöön otettuun tilaaja- tuottajamalliin. Oppilaan vuoden opetukselle määritellään hinta. Siellä yhden oppilaan lukuvuoden opetuksen järjestämisestä maksetaan koululle oppilasta kohden 2201- 2559 €.

JK. Hmmm. Kokonaisbudjetti tulee. Päivän aikana rehtorikollegat vakuuttivat, että työmäärä ei lisäänny, ei rehtorilla eikä sihteerillä. Varsinaista lisäarvoa uudistus ei tuo- kaikki mitä etuina mainittiin, olisi voitu saada vanhassa tuntikehysjärjestelmässäkin- jos halua olisi. Tuli tunne, että kokonaisbudjettia kokeilleille uudistus oli mieluinen, mutta tärkein uudistus on varmaankin keskushallinnolle, joka saa apparaatin, jolla puhutaan samaa talouskieltä ja joka voi näin lisätä kustannustietoisuutta myös koulujen toimintaan. Oulussa muutos selvästi vahvisti rehtorin valtaa suhteessa opettajiin. Kuulimme, että Oulussa ei ole johtokuntia, mikä sai minutkin kysymään, mikä tulee jatkossa olemaan rehtorin ja johtokunnan toimivaltojen ja vastuun suhde. Nythän johtokunta hyväksyy budjetin ja vastaa toimintaohjeen mukaan siinä pysymisessä.

Flunssa etenee

KOULULLA flunssa tuntuu etenevän. Useita avustajia on poissa, osalle ei saa ottaa sijaista, ja osalle saisi, mutta kun Seuren kautta ei enää löydy. Myös opettajia on töistä poissa. TIPissäkin joudutaan yksinkertaistamaan toimintaa.

MUISTUTAN vielä vanhempia siitä, että on aihetta varautua noutamaan koulupäivän aikana sairastuva oppilas viivytyksettä kotiin.

3 kommenttia:

marianne kirjoitti...

Voiko kysyä? "Vahvisti rehtorien valtaa suhteessa opettajiin." Koin aikoinaan, että tehtävään epäpätevänä ja ilman vuosisidonnaisia lisiä, mutta maisterina oli helppo päästä sijaisuuten Vantaalla. Minkälainen tilanne on jatkossa Espoossa opettajilla, joilla on muodollinen pätevyys ja työkokemusta, mutta ei sitä nuorena saatua virkaa vaan määräaikaisesti täytetty tehtävä?

Martti kirjoitti...

Oikeastaan tarkoitin sitä, että ainakin osa rehtoreistä on alkanut tehdä itsenäisesti ja yksinkin päätöksiä budjetin suhteen.

Anonyymi kirjoitti...

Osasta asioita budjetissa voi opettajien kanssa keskustella ideoita haalien.
Osassa on vain tehtävä yksin päätökset ja kannettava seuraukset. Nämä ovat ryhmien jakamisiin / valinnaisuuksien määrin jne kuuluvia rakenteellisia juttuja.

..Lasse..