Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, huhtikuuta 27, 2008

Transformaatio rehtoriksi

POMON KUVA lainattu osoitteesta http://plaza.fi/s/f/editor/images/pomo2.jpg

AJATTELIN lyhyesti jatkaa rehtoriuden tarkastelua juuri virkaan valitun näkökulmasta. Keskeinen kysymys on; kuinka astua edeltäjän saappaisiin.

Tavallisesti rehtorin vaihdos on iso juttu, oli edellinen rehtori aito, vahva johtaja tai ei. Joka tapauksessa hänen "valtakaudellaan" asiat olivat mallilla, joka tunnettiin. Rehtorin vaihdos merkitsee siten luopumista tutusta vanhasta ja liittymistä uuteen tuntemattomaan. Virkaanastuminen on muutostyötä jos jokin. siihen on apua muutosteoriasta.

Muutosteorian mukaan 9/10 osaa muutostyöstä liittyy tunteisiin. Muutostilanteessa vanha ylivalottuu positiivisesti ja uusi alivalottuu negatiivisesti. Ihmisillä on ennakkokäsitys uudesta rehtorista, ja tavallisesti muutokseen liittyvät ennakkokäsitykset ovat negatiivisia. Siitä voi lähteä.

PASI VALTEE suosittelee näiden ennakkokuvien purkua yhdessä. Selvitetään, mikä on totta ja mikä vain luuloa. Luulen, että nuoren rehtorin ei kuitenkaan kannata lähteä käsittelemään itseensä kohdistuvia negatiivisia heittoja. Sen aika voi olla myöhemmin. Luulen, että viisainta olisi valita lyhytterapeuttien suosittelema linja: keskittyä tekemään hyviä tekoja. Uuden rehtorin kannattaa pohtia häneen kielteisestikin suhtautuvassa yhteisössä, millainen on hyvä esimies ja johtaja ja alkaa toimia niin. Aikaa myöten teot puhuvat.

Millainen on hyvä esimies ja johtaja?

Netistä löytää luvuttoman joukon hyvältä esimieheltä vaadittavia ominaisuuksia. Itse olen poiminut sieltä ja mm johtamiskirjallisuudesta seuraavia piirteitä, joita omaavalla on muita paremmat mahdollisuudet kasvaa aidoksi johtajaksi (Olen hieman täydentänyt listää 28.4.):

1. Varma käytös ja itseluottamus (hyvä itsetunto, voi myöntää virheensä, jämäkkyys)
2. Energisyys ja vahva tahto
(johdonmukaisuus, sisu, sinnikkyys, assertiivisuus, rohkeus ottaa asioita puheeksi)
3. Kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä (kuitenkin toisia kuullen)
4. Kyky innostaa (mm. kohottavat tavoitteet, oma innostus, positiivisuus, iloisuus, perustelut, palaute, kannustus)
5. Selkeys (jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan)
6. Ihmisenä kunnioituksen ansaitseva (mm. arvot kohdallaan, ajantasalla, rehellinen, tehtävänsä edessä nöyrä, kiinnostava, kuunteleva, mukana hommissa, inhimillinen, itsehillintäkyky)
7. Kyky luoda me-henkeä

- yhteisten innostavien tavoitteiden löytäminen (kyky synnyttää uutta johtajuutta)
- yhdessä tekemisen käynnistäminen ja mielekäs työnjako
- tasapuolisuus ja reiluus
- avoin ilmapiiri
- energisoivat virkistystilaisuudet
8. On alaisten käytettävissä (antaa esimiestukea tarvittaessa)
9.Omien työtehtävien hallinta (asiansa osaava)

- pedagoginen johtajuus (pedagogiikan hallinta, oma syvä pedagoginen näkemys)
- organisaation johtaminen (rakenteet, prosessit, talous, rekrytointi, vallanjako jne.)
- yhteisön johtaminen eli esimiestyö (elegantti vuorovaikutus, suhteet yhteisöön, kyky hoitaa ilmapiiriä)
- poliittis-hallinnollinen osaaminen (lainsäädännön hallinta)
- työn johtaminen (työn tuntemus, sopimusten tuntemus VES, töiden oikea mitoitus)
- ns. toisen elämän huomioonottaminen (realismi siinä, mitä muuta ihmiset tarvitsevat elämäänsä kuin työtä, suhteet yksilöihin, ns. tunneälykkyys, yksilölliset ratkaisut, uralla eteenpäin ohjaaminen)
- kokonaisuuden johtaminen (kyky hoitaa monia asioita yhtä aikaa, kyky poistaa onnistumisen esteitä, ratkaista ongelmia, kyky löytää kompromisseja, kyky johtaa ihmisiä muutoksessa, kyky keksiä uutta, luovuus, mielenmaltti)
10. Erityinen "presentaatiotyö"
- puheet kokouksissa ja seminaareissa ja juhlissa (sekä sisältö että muoto)
- esiintyminen eri tilaisuuksissa
- kirjoitukset lehdissä
- näkyminen mediassa
- pukeutuminen, tavarat, verkostot
- tutkinnot, tunnustukset...

Uuen rehtorin kannattaisi lukea listaa läpi (tai laatia oma) ja pohtia, millaisia konkreetteja johtamistekoja ne edellyttävät? Milaisia rutiineita ja rakenteita koulun on luotava? Millaisia periaatteita niiden takana on? Lyhytterapeuttiseen otteeseen kuuluu, että lopulta on sama mistä aloittaa. Asiat kun vaikuttavat toisiinsa,

2 kommenttia:

Birger Holm kirjoitti...

Pidin luettelostasi,

lisäisin siihen vielä pari kohtaa ja pari huomiota:

- Rehtoriksi hakeutuvan motiivien on oltava puhtaat. Esimiesasemaa ei pidä pitää menestyksen mittana, vaan arvokkaisiin päämääriin pyrkimisen välineenä. Menestykseen pitäisi suhtautua niin, että se on vain arvokkaisiin päämääriin pyrkimisen sivutuote.

- On oltava näkemys mitkä ovat opetuksen ja kasvun arvokkaat päämäärät. Kyse on pohjimmiltaan hyvin yleisinhimillisistä seikoista.

Lisähuomioita:

Kohtaan 10.
Voidakseen puolustaa noita arvokkaita seikkoja on oltava jonkin sortin Oskar Schindler, jonka "presentaatio" on tosiaankin kunnossa. On oltava myös kuin kala vedessä oman ajan virtauksissa - ei kuin ajopuu koskessa, vaan kuin tukkimies koskenlaskussa.

Kohtaan 6. nöyryydestä.

Mielestäni Dag Hammarskjöld on määritellyt nöyryyttä aika osuvasti:

"Nöyryys on yhtä suuressa määrin itsensä alentamisen kuin itsensä ylentämisen vastakohta. Nöyryys on siinä ettei vertaakaan itseään mihinkään. Omassa todellisuudessaan olevana ei ihmisen minuus ole muuta tai muita parempi eikä huonompi, suurempi eikä pienempi. Se on - olematta mitään, mutta samanaikaisesti se on kaiken kanssa yhtä. Tässä mielessä nöyryys on täydellistä itsensä unohtamista.

Kun nöyryydessä unohtaa itsensä, ei omassa itsessään saa olla mitään, kun taas tehtävän vaatiessa on oltava sen tärkeyden ja arvovaltaisuuden ruumiillistuma: tämä on sellaisen ihmisen elämänryhti, joka tottelee kutsumustaan. Suhtautumisessaan ihmisiin ja heidän töihinsä, runouteen ja taiteeseen on annettava se, minkä välittäjänä itse pystyy olemaan, ja yksinkertaisesti ja vapaasti on otettava vastaan se, minkä tuntee itselleen kuuluvan, sisäisen yhdenkaltaisuuden varassa. Kiitos ja moite, menestyksen ja vastoinkäymisen tuulet puhaltavat yli tämänkaltaisen elämän, siihen jälkeä jättämättä ja sen tasapainoa horjuttamatta.

Siihen auttakoon minua Herra--"

Dag Hammarskjöld: Kiinnekohtia. 29.7.1959.

Joku saattaisi ajatella, että tuommoinen nöyryys olisi itsekritiikin ja ulkopuolelta tulevan kritiikin poissulkemista. - Ei sentään; kyse on pikemminkin siitä, että voi keskittyä itse asioihin ja ihmisiin jotenkin eheästi. Voi iloita muidenkin saavutuksista.

Martti kirjoitti...

Tanks. Päivitin listaa.