Viisikko elää!

ONHAN tämä aivan kahjoa, mutta näin se vain on. Olemme Jokirannan Jukan kanssa jo kahtena päivänä vetäneet " Viisikkoa Aarresaarella" jumppasalissa kahteen pekkaan. Olen dramatisoinut nyt 80 sivua kirjan 140:sta, ja toistaiseksi juttu näyttäisi toimivan. Blogia pitkään seurannut tietää, että tauti iski jo viime kesänä, kun konstruoimme samalla tavalla Oliver Twistiä kesken helteiden.

Löytämämme tapa kääntää tekstiä näyttämölle on kuitenkin tehokas. Kun repliikit lauotaan vuorotellen ääneen, heti kuulee, mikä ei toimi. Kun samalla pitää etsiä paikkaa salista, näkee heti, riittäkö tila.

Tämän päivän shokki oli, kun JJ ilmoitti, ettei hän haluaisi olla kertoja vaan Paulin isä Peter. Himpskatti. Perustelu oli ihan outo. JJ sanoi olevansa koomikko. No toisaalta, hän on raatanut jo kahdessa näytelmässä kertojana.

PS. Tänään koululla olivat Martti, Ulla, JJ, Ripa ja Hanna sekä tietysti Kari ja siivousporukka. Palkkasimme Ullan kanssa kaksi koulunkäyntiavustajaa. Nyt alkaa porukka olla koossa. Esittelimme koulua uudelle neljäsluokkalaiselle. Opetustoimenjohtaja antoi luvan laivaristeilylle. Hyvä päivä siis.

Auroran peruskorjaus ja lisärakennushanke?

KUVA: Mimma Hailion näkemys Uudesta Aurorasta.

- Koulutyön keskeytyspäivä 9/73-

SUOMENKIELINEN opetuslautakunta kokoontuu 12.6. Asialistalla on vuosien 2009-2013 investointiosan koneiden ja kaluston sekä aineettomien hyödykkeiden esitykset. Liiteestä löytyy suomenkielisen opetuslautakunnan investointiesitys vuosille 2009-2013.

Saamieni tietojen mukaan Auroran koulun peruskorjaus alkaa vuonna 2013, kuten valtuusto on viime vuonna päättänyt- vaikka listalla ns. Eka-rahoissa se ei näy. , Näin kuulema siksi, että hanke valmistuu vuonna 2014.

Mikäli Aurora pääsee mukaan elinkaarimallin kakkosvaiheeseen, niin hanke aikaistuu. Tämä selviää syksyn aikana.

Koulut joille on varattu invsetointiohjelmassa kalustusrahaa ovat: I- aalto( 2009-2010): Mankkaanpuro , Vanttila , Kuitinmäki ja Kaitaa, II-aalto (2010-2011): Kirkkojärvi ja Rastaala, III-aalto (2011) Hansakallio, IV-aalto (2012-2013): Saunalahti ja V-aalto (2013): Espoonlahti.

Miesopettajaindeksi

KUVA: Reijo Qvintus, miesopettaja.


OLEN kirjoittamassa seuraavan Essen kolumnini miesopettajista. Laskin espoo.fi-sivustoilta alakoulujen (ja yhtenäiskoulujen) opettajalistoista miesindeksin (Valitettavasti kaikkien koulujen sivuilta tietoa ei helposti löytynyt - ei muuten Aurorastakaan).
Luvussa ei ole eroteltu pää- ja sivutoimisia opettajia. Klappia voi olla myös eräiden kotikielen opettaien osalta. Heidän nimestään en osannut aina päätellä, onko kyseessä mies vai nainen.

55 KOULUN tietojen perusteella tilanne on seuraavalainen: Keskimäärin espoolaiskouluissa on 23 opettajaa, joista miehiä on 4! Faktisesti eniten miesopettajia oli Mainingin (18), Martinkallion (13) ja Ruusutorpan koulussa (12). Kaikki kolme ovat yhtenäisiä peruskouluja, eli niissä on myös yläkoulun luokat ja aineopettajia.

Keskimääräinen miesopettajien osuus oli 17 %. Löysin seitsemän koulua, joissa useampi kuin joka joka neljäs opettaja on mies. Koulut olivat (1) Maininki (36 %), (2) Jousenkaari (30 %), (3) Jalavapuisto ja Niipperi (29 %), (5) Lintuvaara ja Friisilä (28 %) sekä (7) Tuomarila (26%).

Kahdessa koulussa ei ollut yhtään miesopettajaa. Alin miesindeksi oli seuraavissa kouluissa: (-1) Hösmärinpuisto ja Meriusva (0 %), (-3) Koulumestarin, Tiistilän ja Westendin koulut (8%) sekä (-6) Lahnus (9%).

PITÄISIKÖ asialle jotain tehdä? Vai onko tilanne hyvä näin?

ENSI syksynä Aurorassa on kahdeksan miesopettajaa, ja opettajien kokonaismäärä on 25-26 ( siis miesindeksi on 31-32 %). Tuolla indeksillä pomppaamme miesindeksissä Espoossa hopeatilalle, ja pelkkien alakoulujen listalla otamme kultaa (vaikka emme laske mukaan harvinaisten uskontojen opettajia).

Viljonen- toisen kerran

KUVA: Luin Viljosen kirjan uudelleen Soukan uimarannalla, upposin niin tekstiin, että koko naama on nyt punainen. Osasyynä on varmaan sekin, että en käytä aurinkorasvoja. On se vain niin, että ennen osattiin kirjoittaa hienoja opetusoppeja. Ja että jokaisella uudella lukukerralla noista kirjoista löytää uutta ja innostavaa.

-Koulutyön kesäkeskeytyspäivä 8/73-

SUNNUNTAIAAMUN blogilastun otsikko viittaa eiliseen Luin toisen kerran lähes 60 vuotta sitten julkaistun Toivo Viljosen teoksen "Käytännöllinen opetustaito". Edellisen kerran kehuin sitä lyhyesti lastussa 25.2.2007.


KUVA JA TEKSTI lainattu Wikipediasta: " "Bermudan kolmio on Floridan eteläkärjen, Puerto Ricon ja Bermudan rajaama kolmionmuotoinen alue, jossa on väittämän mukaan tapahtunut huomattavan paljon laivojen ja lentokoneiden katoamisia. Vaikka katoamisen sanotaan olevan 1000 kertaa normaalia yleisempää Bermudan kolmiossa, Lloyd's of London, laivoja vakuuttava yhtiö, ei peri Bermudan kolmion kautta kulkevilta laivoilta suurempaa vakuutusmaksua. Yhdysvaltain laivasto ei usko Bermudan kolmion olemassaoloon."

PAKKO kertoa - ihan lyhyesti- mistä nyt innostuin. Kahdesta seikasta. Toinen liittyy itse kirjaan, siitä kirjoita tänään. Toisesta kirjoitan myöhemmin. Mutta sitä ennen vähän taustaa. Suomalainen yleisopetus näyttää olevan PISA-tuloksiakin uhmaten ajautumassa Bermudan kolmioon. Tarkkakuuloinen kuulee hälytykellojen soivan. Opetuksen Bermudan Kolmion kärjet ovat: (1) opetussuunnitelma, joka on liian vaativa, jossa vallitsee "opetettavien asioiden tungos", (2) opettajat, jotka uupuvat ns. toisen asteen työvyöryn alle ja (3) oppilaat, jotka torjuvat koulunkäynnin eivätkä suostu opetettaviksi. Tuossa kolmiossa ajelehtii sitten ilottomuus, kuollutta tietoa, "sioille heitettyjä helmiä", alisuoriutumista, tuntien häirintää, yhteenottoja.... alasammuttuja unelmia.

Bermudan kolmiolle vaihtoehtoisen kolmion tulisi olla innostava, didaktinen kolmio. Sen kolmion kärkiä olisivat (1) relevantti joustava ja myös oppilalle merkityksellinen aines (ops), (2) opettajat, joissa olisi virtaa ja jotka koko energiaarauksellaan antautuvat työhön ja (3) elämänriemua täynnä olevat ja opiskeluun sitoutuneet oppilaat. Tuossa kolmiossa kelluisi koulutyön ilo, hilpeä opsiskelun vire, elävä tieto, hyvät asiat, opiskelun opiskelu, jokaiselle merkityksellinen kouluaika, ylisuoriutuminen, tavoitteellinen opiskelu ja oppiminen... toteutuneet unelmat.


KUVA: Kolmion muunnos vaatii pedagogista tiikerinloikkaa 2000-luvun menetelmiin, jossa yleisopetus ja erityisopetus fuusioituvat. Tälle fuusiolle tarvitaan käytännön malleja. Olisiko 60-vuotiaan Viljosen teoksen omatoimisuudella annettava siihen?

Viljosen ajattelussa koulu on olemassa juuri oppilasta varten Oppilaalle voi opettaa vain sellaista, mitä hänellä on tarve oppia ja mitä hän kykenee oppimaan sekä vain sillä tavalla, kuin hän kykenee oppimaan. Opetus on järjestettävä niin, että juuri nämä oppilaat voivat siitä oppia. Opettaja ei siis sano "tämä oppilas ei kuulu minun luokkaani!" Tämä vaatii paljon asenteiden ravistelua.

Opetuksen tavoite on herättää harrastus opittaviin asioihin (tuttua jo Herbartilta), tiedonjano ja kyky sen tyydyttämiseen- ei siis maksimaalinen käsiteltyjen asioiden määrä.

Opettaja ei voi olla oppilaiden oppimisen voimanlähde. Nykykielellä: opettajan keskeinen tehtävä on sytyttää lapsiin oppimisen motivaatio, eikä vaatia, että heillä se valmiiksi on. (Vaikka olisikin:-). Lapsi oppii nopeasti ja helposti sen mitä, hän todella tahtoo oppia. "Keksi, miten saat oppilaasi haluamaan oppia!" Ja anna lasten opetella asioia, joista he ovat valmiiksi innoissan, lisään minä.

Viljonen kuvaa terävästi kansakouluikäistä lasta. Lapsen pää toimii erilailla kuin aikuisen. Lapsen hahmottamistapaan kuuluu, että sivuasiat muodostavat tärkeimmän osan.Tuon ikäinen ei tiedä itsestään juuri mitään, hän on suuntautunut ulkomaailmaan. Lapsi on lyhytjänteinen, muuttuvainen, eloisa ja liikkuvainen. Lapsella on vahva toiminnantarve. Lapsi ei jaksa olla kauaa hiljaa, jollei hänellä ole mitään tekemistä. Lapset ovat äänekkäitä ja juoksevat. Lapsen rytmi on nopea. Hilpeys on lasten luonnollinen mieliala; he ovat täynnä elämänriemua. Lapsi haluaa oppia ja haluaa tekemistä. Hän kykenee oppimaan vain pala palalta hitaasti, omalla työllään ja ponnistuksellaan. Hän ei opi luennoista, säännöistä ja teorioista. Lapsen kuuntelukyky on pieni. Hänellä on hyvä kyky muistaa asioita ulkoa.

Viljosen opettaja vastaa näihin haasteisiin menetelmällään, jonka lähtökohtana "tulee olla oppilas hänen luontumuksensa, hänen sielulliset ja ruumiilliset tarpeensa". "Meidän pitää ottaa oppilas juuri semmoisena kuin hän on. Opetus on järjestettävä sellaiseksi, että oppilas hyvin sopii meille oppilaaksi ja että opiskelu on oppilaalle hauskaa ja miellyttävää. Muutamme opetusmenetelmän sellaiseksi, että hän hyvin sopii meille oppilaaksi. Hienoa!

Viljonen kunnioittaa opettajan menetelmällistä vapautta. "Opettajan omaksi asiaksi jää päästä omakohtaiseen oivalluksen, miten hän minkin oppitunnin pitää ja minkin asian opettamisen järjestää." Hän vertaa jokaista oppituntia taideteokseen. "Samoin kuin taideteoksessa myös kussakin tunnissa on ja tulee olla opettajan oma leima ja persoonallinen panos. "

Viljosen oma menetelmä on omatoimisuus ja siihen liittyen periaate, että oppilat haluavat ja voivat oppia erilaisia asioita ja samankin asian eri puolia!

Minua viehättää Viljosen tapa puhua menetelmästä (yksikössä), jota opettaja jatkuvasti kehittää. Opetusmenetelmää olisi hänen mukaansa "uusittava sangen usein ja ehtimiseen otettava tutkittavaksi, onko se jäänyt jälkeen elämän muilla aloilla tapahtuneesta kehityksestä." Menetelmässä on tärkeää, että "tulokset saavutettaisiin sillä tavalla, että oppilas niihin pyrkiessään mielistyisi asioihin, joita hän työllä ja vaivalla oppii niin että hänessä heräisi tiedonjano." Opettajan tehtävä on siis ennen muuta sytyttää. Menetelmän ytimessä on jokin periaate. Viljosella se on omatoimisuus.

OMATOIMISUUDEN periaate tarkoittaa sitä, että lapset ovat toimijoita kaikissa opetuksen vaiheissa." Opetusmenetelmän tulee olla kauttaaltaan omatoimista:tehtävien antaminen, niiden ratkaiseminen, syventävä käsittely, tulosten tarkistaminen, harjoitus, kuulustelu, kertaus. Oppilas siis tekee pääosan koulutyöstä itse. Ei opettaja. Opettaja järjestää oppilaille oppimistilanteita. Hän koettaa saada oppilaiden energian suuntautumaan niiden asioiden oppimiseen, jotka on hyväksytty koulussa opittaviksi. "Tärkeää ei ole tiedon määrä, vaan että oppilas oppii näkemään omilla silmillään, kuulemaan omilla korvillaan, käyttämään omaa alyään." Käännettynä 1970-luvun kielelle: Tärkeää on formaalioppiminen. Käännettynä 1990-luvun kielelle: Tärkeää on oppimaan oppiminen. Käännettynä 2000-luvun kielelle: Tärkeää on oman oppimistyylin löytäminen ja opiskelemaan opiskeleminen.

Muokkasin Viljosen menetelmästä eräälaisen urakkatyön vaihemallin. Otsikot ovat osin omiani. Itse ajatukset pääosin Viljosen. Näin omatoiminen menetelmä etenee:

1. OPETUKSEN SUUNNITTELU

Kaikkien asioiden oppiminen järjestetään tehtäviksi, joiden ratkaisemiseen oppilaat pyrkivät omin voimin. Tehtävät jaetaan runko- ja lisätehtäviksi (eriyttäminen). Runkotehtävät annetaan kaikille. Ne jaetaan pienempiin asiatehtäviin. Lisä- eli täytetehtäviä on paljon, erilaisia ja niistä saisi valita.

Tehtävien tulisi olla konkreettisia, käytännöllisiä, lyhyitä. Oppilaat voivat tutkia esineitä, karttoja, kuvia, kuvatauluja ja kirjoja (konkretiaa). Ensin selvitetään pääkohdat, kokonaisuus ja yksityiskohdat sitten. Ei kuitenkaan teoriaa eikä sääntöjä. Tehtävien teko saisi olla "lyhyt kiihkeä riemullinen rynnäkkö, ja sitten tuo asia jätetään rauhaan ja tehdään muuta. Asiat kypsyvät".

Kaikille on suunniteltava tekemistä koko tunniksi. Tässä joukkosuoritukset (esim. taululla) ovat hyviä. Kertaaminen kannattaa tehdä pienissä erissä ja usein. Se tulisi toteuttaa toisessa järjestyksessä kuin opittaessa.

2. TEHTÄVIEN ANTAMINEN

Viljonenkin näyttää ottavan oppilaat mukaan opetuksen suunnitteluun. Oppilaat osallistuvat tehtävän määrittämiseen: mitä tehdään ja millä tavalla. Opettaja kysyy, Mitä haluatte tutkia? Kun oppilas saa valita jopa ehdottaa tehtäviä, hän ottaa sen todella itselleen. Tehtävät voi antaa ryhmille kirjoitettuna. Tehtävän antoon ei kannata käyttää liikaa aikaa.

3. TEHTÄVIEN TEKEMINEN

Sitten oppilaat suorittavat tehtäviä itse. Opettaja antaa oppilaiden yrittää ensin itse, ja jättää näin keksimisen ilon oppilaille. Jos oppilas tarvitsee apua, vasta sitten annetaan ohjeita. Myös oppilaat pystyvät selittämään asioita toisilleen.

Jokainen voi edetä omaa tahtiaan. Osa tehtävistä voidaan tehdä yhdessä joukkotehtävinä esim. muistamiskilpailut.Oppilaiden voi antaa täydentää ja korjata toistensa esityksiä

4. OPETTAJAN TEHTÄVÄ OMATOIMISEN TYÖSKENTELYN AIKANA

Opettajan tulee antaa oppilaille työrauha. Älä häiritse!. Opettaja tarkkailee oppilaiden työntekoa.

Opettajan tulee taata työrauha ja estää häiriköinti. Tässä opettaja voi jakaa oppilaille valvojan tehtäviä.

Opettajan tehtävä on pitää oppilaat työssä. "Opetus ei saa joutua minkään oppilaan kohdalla kuolleeseen pisteeseen, jossa hänellä ei ole tehtäviä ja pitää istua hiljaa."

Opettaja ohjaa. Hän kiertää luokassa ja kannustaa oppilaita. Ohjaus on oppilaiden avustamista sellaisissa kohdissa, missä hän ei pääse omin avuin eteenpäin.

Opettaa voi myös tehdä hiljaisia töitä. Hänkin voi kirjoittaa pienen kirjoitelman.

Opettajan tehtävä on pitää yllä hilpeä vire. Harrastuksen herättäminen on mieltymyksen herättämistä. Opetuksen tulee olla mukavaa.

5. TEHTÄVIEN TARKISTAMINEN

Opettaja valvoo tehtäviä. Valvonta on huolenpitoa tehtävien muodollisesta puolesta (siisteys)ja asiallisesta puolesta. Kotitehtävät on tarkistettava. Oppilaat voi panna tarkastamaan toistensa vastauksia.

6. OPETUKSEN JUHLAHETKI

Viljonen puhuu opetuksen syventämisestä. Syventäminen tarkoittaa hänelle syvää elämystä, joka on usein laadultaan esteettinen. Se voi olla tunnin päätteeksi luettu taiteellinen teksti, jota ei selitetä. Se voi olla jokin oppilaan oivallus, johon tunti päätetään. Kukaan ei puhu enää mitään. Onnistunut syventäminen on juhlahetki. Siihen ei päästä eikä pidä pyrkiä joka tunti.

POHDINTAA

Jos olen oikein ymmärtänyt, Viljosen taito on kyvyssä kuvata uutta koulua sellaisena, kuin se koettiin toisen maailman sodan aikoihin. Ideat eivät ehkä ole hänen omiaan, eikä kaikki kirjassa ole ehkä enää ajankohtaista. Mutta silti. Hieno teos.

Ensimmäinen kesäkeskeytysviikko takana

KUVA: Taiteellisesti terävyydeltään manipuloitu kuva koulusta (siis tärähtänyt).

- Koulun kesäkeskeytyspäivä 7/73-

NO NIIN - ensimmäinen kymmenestä kesäkeskeytysviikosta on nyt hoidettu kanta. Ilma on ollut mainio. Edellisiin kesiin verattuna olen ollut vähemmän liesussa. Hektisen kouluvuoden jälkeen onkin saatava kävellä vähän aikaan hitaasti. Varsinkin kun ei voi ajaa Vespalla (Nyyh-tänään olisi ollut Skootteriklubin kokoontumisajokin. Mutta kun vesp on korjaamolla. Eikä kuuluu klubiin.)

SIIVOUS etenee rivakasti. Tällä kertaa kesäväki on kotimaista lajia. Opettajatkin ovat käyneet jälkisiivoamassa luokkiaan. Eilen perjantaina niin tekivät mm. JJ , Ripa ja Liisa. Viimeinen poislähtevä opettaja kävi luovuttamassa avaimet. Pihalla pyörii kesäkerho.

MITÄ tässä voisi kirjata ekan viikon aikaansaannoksiksi?
(1) Kaikilla luokilla on nyt luokanopettajat. Tein eilen viimeiset päätökset. Viime kesään verrattuna olen aikataulussa edellä. Tuolloin oli vielä kaksi paikkaa auki tässä vaiheessa.
(2) Hölmöläisprojektin kaikki laskut ovat tulleet. Ensi viikolla hahmottelemme raporttia, minä ja Pikku-Auroran väki.
(3) Hölmöläispaidat on laskettu, ja lasku tulee ensi viikolla.
(4) Työpöydän pinta tuli jo näkyviin. Ts. siivous on alkanut. Esiin on tullut kivoja opetusmateriaaleja. Mutta työtä riittää.
(5) Laihdutuksesta huolimatta olin hiljaa rehtori-infossa.
(6) Kesäristeilylle on ilmoittautunut upea määrä 31 ihmistä. En ole vielä saanut opetustoimenjohtajalta ennakkolupaa, jotta matkat voisi tilata. Laitoin esityksen menemään uudelleen.
(7) TIP-hankkeen raportti on ensi viikolla lautakunnassa. Henkilökunnan rekrytointi on hyvässä vaiheessa. Haavissa on yhdeksän 13:sta. Ensi viikolla jatkamme apulaisrexin kanssa.
(8) Samassa jamassa on myös avustajien hankinta. Nyt meillä on tarjota halukkaille kokopäivätyötä.
(9) Ja aivojen kannalta on ollut tärkeää askarella kasvatuksen käsitteiden kanssa.
(10) Toinen kolumnini ilmestyi Essessä. Sarja on siis alkanut (1) arvokasvatus-oppiaine (2) kesälomat... (3) ?
(11) Pieniä henkilöstökuprujakin on tasoiteltu.
(12) Mentoria on valmennettu.
(13) Evalenssi-lehdelle on annettu haastattelu (ja korjaukset on tehtävä tiistaiksi)
(14) Poislähtevä esimies on kiitelty. Ja uudelle lähetetty onnittelukirje.

JA VIISIKKO on alkanut elää! Kävimme eilen JJ:n kanssa kahteen pekkaan taas tekstiä läpi näytellen kaikki roolit. Olemme hyvässä aikataulussa: kolmasosa Aarresaaren sivuista on dramaturgisesti hanskassa. Lasten keskinäinen dialogi on upeaa, ja se antaa lapsinäyttelijöillemme ihan uusia haasteita. Ehdimme varmaan teatterileikkiä koko jutun läpi ennen lomia. Näin meillä olisi tarina hallussa jäämään mieleen muhimaan. Tarkoitushan on käyttää Viisikkoa myös toivottavasti käynnistyvän opettajateatterin harjoitusmateriaalina heti syyskuussa.

PS. Seuraava juttu tulee pian koulun www-sivuille. Olkoon täällä siihen saakka. Meitä on ensi syksynä 23 opettajaa, ja heistä 8 miestä. Olisikohan 35 % Espoon ennätys?

Kesäkokouksia jne.

KUVA: Kesäinen Espoonjoki Kirkon kohdalla

- Koulun kesäkeskeytyspäivä 5/73-

ISTUIN kesän kauneimman päivän sisätiloissa. Mitä nyt kuljin auton ja talojen väliä. Torstaiaamulla mentori-Martti tapasi aktorinsa, ja pidimme noin tunnin istunnon. On melkoinen etuoikeus saada käydä ammatillisia keskusteluja nuoren kollegan kanssa. Ja Espoo vielä maksaa siitä. Emäntämme oli järjestänyt koulunpihalle grillin, ja makkaraahan Atksinson-laihduttaja-Martti saa ahtaa. Opettajistamme Sari K. ja Ulla ehtivät myös paikalle.

PUOLEN päivän aikaan istuimme minä ja Pohjois-Espoon koulun rexi toimittajan haastateltavana ns Halmeen kahvilassa. Omistaja on vaihtunut jo monta kertaa. Asiantuntija-Martin olo oli vähän tärkeä, kun toimittaja halusi napsia valokuvia Valtuustotalon edellä ja muut rexit kulkivat ohi:-)

REHTORIT oli kutsuttu koolle infoon. Sen alussa porukka kukitti senioritehtäviin pian siirtyvän hallintopäällikkömme. Minulta meni nyt loistava esimies. Opetustoimenjohtaja on nimittänyt sijaiseksi Olarin koulun ja lukion rehtorin Tapio Erman. Toinen uutinen oli, että Viherkallion koulun rehtori jää virkavapaalle, Hänen sijaisensa tulee talon sisältä.

YLLÄTTÄVIÄ KOKOUSASIOITA ei juuri ollut. Mediasta olimme jo saaneet lukea, että Espoon talousarvio on ylittymässä noin 15,6 miljoonalla eurolla. Suomenkielisen opetustoimen osalta menot näyttäisivät menevän 3,3 miljoona yli. Syynä on ennen muuta odotettua suuremmat palkankorotukset. Kaupunginhallitus on patistellut toimialoja pysymään talousarvioissa. Opetustoimenjohtaja maalaili jopa mahdollisuutta kehysleikkauksiin. Enpä taida vielä uskoa, että niihin ajaudutaan.

Ulkomailla käyneet rexiryhmät esittelivät kokemuksiaan. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, kuinka arvokkaita yhteiset matkat ovat. Rehtorin työ oli Espoota opintomatkojen mahdollistamisesta kiittäneiden mielestä hyvin yksinäistä ja kiireistä, ja siksi matkoilla on meille hyvin tärkeä merkitys.

Kuulimme myös lukioiden rehtorien laatiman suunnitelman Espoon lukioiden kehittämisestä lukioverkoksi. Napakka suunnitelma. Toivottavasti sen päätavoite onnistuu: Espoolaislukion tulisi olla espoolaisille paras lukio. Nyt keskiarvoiltaan parhaita oppilaitamme karkaa Hesingin erityistehtäviä saaneisiin lukioihin, ja tehdyn sopimuksen mukaan se tarkoittaa rahavirtaa koulutoimelta pois. Lopuksi muistettiin pitkään Espoota palvelleita rehtoreita ruusilla ja hopeisilla kynttilänjaloilla.

Taputimme eläkkeelle myös Mainingin koulun rehtorin. Kiitospuheenvuorossaan Erkki sanoi:" Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne. Rehtorin paras ystävä on toinen rehtori. Se on montaa kertaa todistettu."

Porukan pukukoodi oli kovin kirjava. Osa meistä oli kesäisellä päällä, ihan shortseissa, osalla oli pitkät leningit. Ala- ja erityiskoulujen rexeillä oli nimittäin kesäinen juhlailta. Sinne mentiin oikein tilausbussilla. Tunnollinen työntekijä-Martti suuntasi kuitenkin koululle. Viileässä konttorissa kuittailin laskuja ja virkavapauksia. Opettajatilanne alkaa näyttää hyvältä. Kaikille luokille on nyt oma luokanopettajansa. Teen päätökset tänään perjantaina. Mistä löytäisi puhtia huoneen siivoukseen.

KOHTUUAJOISSA kotiin. Kouluteatterimies-Martti väänsi yhden luvun Viisikkoa näyttämön kielelle.

ILLALLA tietokirjailja-Martti upposi käsitteiden maailmaan. Naputin parinkin käsitteen ensimmäiset aihiot. Tasaisella tahdilla aikataulu pitää.

KUVA: Kolumnisti-Martin kuva Essen sivulta. Toinen kolumnini "Koulujen pitkät kesälomat" on netissä osoitteessa http://www.esse.fi/content/view/849/35/

Suomalaisen perusopetuksen pedagogiikka

TÄNÄ aamuna ennen töihin lähtöä valmistauduin haastatteluun perusopetuksen pedagogiikasta. Toimittaja tekee juttua muutama kuukausi sitten julkistetusta teoksesta (Atjonen, P., Halinen, I., Hämäläinen, S., Korkeakoski, E., Knubb-Manninen,G., Kupari, P., Mehtäläinen, J., Risku, A.-M., Salonen, M. ja  Wikman, T. (2008). Tavoitteista vuorovaikutukseen. Perusopetuksen pedagogiikan arviointi. Koulutuksen arviointikeskuksen julkaisuja 30. Jyväskylä.) aika ajoin ilmeistyvään arvointineuvostoon sidoksissa olevaan lehteen.

Pohdin kahta kysymystä: (1) Millainen kuva perusopetuksen pedagogiikasta julkaisussa piirtyy? (2) Millaisia ajatuksia tuo tulkinta minussa herättää? Eikun käymään muistiinpanot uudelleen läpi (olen esitellyt teosta aiemmin blogissa) ja selailemaan Korkeakosken minulle lähettämää kirjaa.

1) Millainen kuva perusopetuksen pedagogiikasta julkaisussa piirtyy?

KUVA: Tiivistäisin tilan seuraavasti didaktiikan kolmiosta kehittelemäni pedagogisen tetran pohjalta.

Raportissa piirreettiin yleiskuvaksi: "Hyvää työtä tehdään kaikissa kouluissa tasalaatuisesti kautta maan joskus hankalissakin oloissa".

OPETTAJAT
Opettajien ammattitaito ja professionaalinen asenne on kokonaisuutena hyvä ja varsin tasalaatuinen. Opettajat opettavat yksin.

OPPIAINES
Opetussuunnitelma on vaativa. Opsin vaativuus ja sitovuus ahdistaa opettajia. Opettajat kokevat, että tunnit eivät riitä!Arviointiohjeet eivät ole selkeitä. Aines on suunnittelun lähtökohtia.

OPPILAS/OPPILAAT
Suuret ja heterogeeniset opetusryhmät huolena.

OPETTAJA-AINES-SUHDE (OPS, opettajan tavoitetietoisuus/tavoitteisuus)
Opettajat ottavat huomioon oppiaineen erityisluonteen. Opettajien tavoitteet ovat opsin suuntaisia.

OPETTAJA-OPPILAS-SUHDE (pedagoginen suhde)
Raportin mukaan suomalaisen perusopetuksen vahvuuksia ovat: opetus on oikeudenmukaista, oppilaskeskeistä, kannustavaa, oppilasta arvostavaa ja yhdenvertaista. Opettajat eivät nosta esiin oppilaiden sukupuolta.

OPETTAJA-RYHMÄ-SUHDE
Opettajat pitävät työrauhaa tärkeänä. Työrauhaongelmat ovat ongelma.

OPPILAS- RYHMÄ- SUHDE
Kiusaaminen ei ole loppunut.

OPPILAS- AINES-SUHDE
Oppilailla on motivaation puutetta. Heillä on myös oppimisvaikeuksia.

OPETTAJA OPPILAAN ja AINEEN SUHTEEN OHJAAJANA (didaktinen suhde)
Menetelmät ovat monipuolistuneet. Yhä (päämenetelmä on opettajakeskeinen ja oppikirjalähtöinen opetus). Muilla menetelmillä tuodaan vaihtelua. Oppilaan ominaislaadun huomioimisessa on ongelmia.

OPETTAJA KOKO TETRAN OHJAAJANA (käyttöteoria, pedagoginen ajattelu, opettajien pedagogisten periaatteiden luonne) Opettajat tiedostavat aiempaa paremmin oman käyttöteoriansa ja sen pohjalla olevat arvot. Opettaja osaa kiteyttää itselleen tärkeimmät periaatteet. (tavoitteisuus). Käyttöteoriat vastaavat pääosin opsin linjauksia.

Opetus perustuu opetussuunnitelmaan ja oppikirjaan. Opettaja ymmärtää yksilöllisyyden (tarpeet ja kyvyt). Luokkatyöskentely näyttää vanhalta tutulta: opettaja opettaa, oppilaat omaksuvat.Opettaja ei ole erityisen innokas pedagogiikan muutoksen edistäjä.

MUUT PUITETEKIJÄT (opiskeluymäristötekijöiden toimivuus)Monien koulujen opetustiloissa on edelleen puutteita. Varustelu näyttää olevan vähintään tyydyttävä, vaikka mitä ilmeisimmin yksittäisissä kouluissa ja joissakin oppiaineissa (esimerkiksi musiikki, tekninen työ) on puutteita. Koulujen taloudellisissa toimintaedellytyksissä on eroja. Raportin mukaan opetus-, opiskelu-, ja oppimisprosessien tasa-arvo ei kuitekaan ole uhattuna. Huolta on täydennyskoulutuksesta ja liian suurista (yli 25) opetusryhmistä. Opettajien mukaan myös heterogeeniuus on ongelma. Raportin kirjoittajien haastattelun mukaan se ei ole.

(2) Millaisia ajatuksia tuo tulkinta minussa herättää?

Minua erityisesti miellytti kirjoittajien näkemys opettajan avainpätevyydesta: miten opetussuunnitelman tietylle luokka-asteelle osoittama tietosisältö taivutetaan eri erilaisten oppilaiden...kehittymisen tarpeita vastaaaksi. Tässä avaintaidossa opettajille näyttää nyt olevan pahoja ongelmia. Opettajat tiedostavat, että heillä on vaikeuksia suurissa luokissa.

Tottakai on otettava kantaa myös siihen, "toteutuuko ops" eli totellaanko normatiivisia opetusta koskevia ohjeita. Raportiin on kirjattu: Perusopetuspedagogiikka on normatiivinen. Näyttää kohtuullisesti toteutuvan. Opettajien pedagogiset toimintaperiaatteet ovat päälinjoiltaan ainakin suositusten suuntaisia. Kirjoittajat eivät jostain syystä nosta oikein esiin asioita, joissa "toimitaan väärin". He toivovat lisää oppilaskeskeistä pedagogista otetta ja lisää näkemystä oppimisesta yhteisöllisenä tiedon rakentamisena. Lisäksi tarvitaan koululuokan ulkopuolelle laajenevia ja harkitusti teknologiavälitteisiä opiskeluympäristöjä.

Toinen hieno juttu raportissa on pedagogista ajattelua koskeva pohdinta. Pedagoginen ajattelu nähdään vaihtoehtoja etsivänä päätöksentekona. Ihan oma juttunsa on, voidaanko raportissa kuvatulla tavalla päästä oikeasti perille opettajien opetusta koskevista käyttöteorioista siis pedagogisesta ajattelusta. Raportin aineistohan kootiin rehtorikyselyllä (N = 410) ja opettajakyselyllä (N = 2310). Saatuja tietoja täydennettiin aikaisemmalla arviointi-, tutkimus- ja tilastotiedolla. Ryhmän käytössä oli lisäksi 12 kouluvierailun haastattelu- ja havainnointiaineistot sekä näiden vierailujen yhteydessä pidettyjen kuulemistilaisuuksien tiedot

PEDAGOGIIKASSA suurimmaksi haasteeksi näen raportin pohjalta meidän opettajina toimivien osaamisaukon oppilaiden heterogeenisuuden edessä. Opettajilla on halua eriyttää, mutta ei keinoja. Pienemmät ryhmäkoot (opettaja-oppilassuhde) on yksi ratkaisi. Erityinen haaste ovat haastavat oppilaat, joilla on häiritsevää käyttäytymistä, motivoinnin ongelmia ja monentyyppisiä oppimisvaikeuksia.

Ehkä meidän tulisi rohkeasti etsiä uudenlaisia 2000-luvun menetelmiä. Kyse on menetelmällisestä eriyttämisestä. Tässä mieleen tulee koko luokalle tarkoitetun yhteisen opettamisen reilu vähentäminen ja siirtyminen pienempien osaryhmien vuorollaan eri lailla opettamiseen. Nyt tarvitaan koulutusta erityispedagogiseen ja psykologiseen osaamiseen jo peruskoulutuksessa, kuten raportissa oikein todetaan. Työssäkäyvät opettajat kaipasivat täydennyskoulutusta juuri menetelmiin, jotta osaisivat paremmin auttaa erilaisia oppilaita.

Opetusmenetelmien ja oppimateriaalien monipuolistuvaa käyttöä on nähtävissä, mutta innovatiivisia käytäntöjä ei kuvattu kovin paljon. Isot muutokset pedagogiikassa olivat kuulema harvassa. Muutokset olivat yksittäisten opettajien kokeiluja, ajatuksia, tekoja. Muutosvirtaa, mikä koskisi valtaosaa opettajia, ei ollut näkyvissä.

PEDAGOGISEN JOHTAMISEN haasteena näen opettajien sytyttämisen itsensä kehittämiseen ja isoon opetuksen muutoseen. Toinen tärkeä haaste on vastata raportissa esiin nousseeseen opettajien väsymiseen. Opetukseen liittymättömien tehtävien kasvava määrä ja kiire vaikeuttavat usein opetuksen onnistumista. Kiireen kokemusta kasvattaa lisäksi projektien ja kokousten tulva.

Raportti jälleen kerran nostaa esiin perusopetuksen keskeiset ongelmat. Niitä ei pysty ratkaisemaan mikään asianosaistaho yksin. Tarvittaisiin istumista yhteisen pöydän äärelle.

Kesää koululla

- Koulun kesäkeskeytyspäivä 4/73-

AAMULLA istuimme apulaisrexin kanssa taukotuvan kahvipöydän äärelle ja selvitimme koulunkäyntiavustus- ja TIP-iltapäivätoiminnan henkilöstötilannetta. Pystymme palkkaamaan 11:n meillä jatkavan avustajan lisäksi vielä neljä kokopäiväistä avustajaa.

Ilahduttavan moni henkilökunnasta on tarttunut haasteeseen ja ilmoittautunut elokuiselle Tallinnan retkelle. 21 sotua jo koossa.

Purin työsähköpostia ja keskityin laihtumaan. Ehdin huikata JJ:lle vielä jotain ideoitani Viisikon ratkaisuiksi. Sitten menoksi.



KUVA: Soklassa oli menossa tieteen päivät ja bongasin mm. Seija Lintukankaan oman posterinsa luota. Hän esitteli napakasti ruokailuhenkilöstön kasvatusroolia. Patrik Scheininin käyttämä työtapa oli kiva. Kukin sai puhua posterinsa luona mikkiin muutaman minuutin, ja yleisö kysyä.


KLO 13.47 Mersu pysähtyi Soklan pihaan, ja juoksin tapani mukaan myöhässä Kansasen Perttiä tapaamaan. Noudimme kahvit, ja kävimme kasvatuksen käsitenippuun kiinni. Vanha kämppäkaverini Tor Kronlund piipahti myös pöydässä kahvilla. Kynä ei tahtonut pysyä viisaitten miesten ajatusten perässä.

PS. Soklassa avautuu kaksi didaktiikan yliopistolehtorin vuoden hommaa. Voi että. Hakuaika päättyy 14.6.

Opetuksen tukea kehittämässä

KUVA: Espoolaista hahmottelua yleisopetuksen ja erityisopetuksen kehittämissuunnista.

TIISTAINA oli kahden tärkeän kokouksen päivä. Aamulla kokoontui rehtorijaosto summaamaan kevään saldoa. Moni asia oli edennyt hienosti. Otin hommakseni laatia yksinkertaisen YT-resurssin käytön suunnittelulomakkeen ensi maanantaiksi.

ILTAPÄIVÄLLÄ kokoontui vastuualuepäällikkö Minna Saulion erityisen/vahva/varhaisen jne. tuen kehittämisen ryhmä Omenan kirjaston ryhmätilassa. Puhuimme palkon, minä jopa suu vaahdoten (toinen laihdutuskuuripäivä menossa).

Työryhmän tavoitteeksi ymmärsin (1) yleisopetuksen ja (2) erityisopetuksen kehittämisen niin, että niiden välinen vuorovaikutus syvenee. Kaikkea opetusta tulisi virittää niin, että lapsen tarpeet ja oppimisympäristö kohtaisivat mahdollisimman hyvin ja usein. Yleisopetusta pitäisi virittää siihen suuntaan, ettei se ainakaan tuota oppilaille oppimisen ongelmia.

Tähän hankkeeseen satsataan melkoisesti rahaa, ja siksi tavoitteiden pitäisi olla kaikilla tasoilla kirkkaat ja selkeät.

Oppilaan osalta opetuksen tulisi muuttua yhä osuvammaksi. Oppilaat tulisi saada sitoutumaan koulutyöhön, sekä opiskeluun että laajemmin koulunkäyntin. Haasteita on sekä oppilaissa itsessään (vauriot, toiminnan vajavaisuudet) että ympäristössä (luokka, koti...). Itse en ole kovin ihastunut ehdotuksista joissa oppilaita ruvetaan yhä yksityiskohtaisemmin testaamaan. Koen tällaisen lähtökohdan medikalisaationa. Innostuneempi olen ajattelutavasta, jossa lähdetään liikkeelle toiminnasta ja siinä esiintyvistä poikkeamista.

Opetuksen osalta minua viehätti kovasti erityispedagogiikassa joskus käytettävä ohjauksen jako opetukseen, interventioihin ja kuntoutukseen.

Opetuksen käsite on selkeä (oppilaan ja oppiaineksen vuorovaikutus opettajan ohjaamana).
Interventio on erityisen tehostettu tapa vaikuttaa kehitykseen ja oppimiseen. Kuntoutus on ohjausta, jolla palauttamaan toimintakykyisyys. Kuntoutuksessa on WHO:n luokittelu mukaan neljä osa-aluetta: 1. lääkinnällinen 2 sosiaalinen 3. ammatillinen ja 4. kasvatuksellinen.

Opettajan kannalta hankkeen tulisi edistää laajempaa opettajuus- ja oppimiskäsitettä.

TÄRKEÄÄ on myös saada eväitä tarttua haasteeseen koko koulun tasolla. Koulu voisi olla kuin kirjasto, jossa on tarjolla monenlaista ja monella lailla. Oppilaat oppivat eri tavoin. Kuinka tämä voitaisiin arjessa ottaa huomioon? Tarvitsemme uudenlaista yhteisöllisyyttä ja uudenlaista toimintakulttuuria. Vinkkausta pariopettajuuteen.

Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa.

Ensimmäinen kesätyöpäivä

KUVA: Puistopuolen (?) porukka tuunasi keinuja.
- kesäkeskeytyspäivä 3/73-

NÄTTI kesäpäivä eilen maanantaina. Ajelin Vespan aamulla Lintulaaksoon huoltoon ja lommon oikaisuun. Harmi seisottaa ajokkia, kun on juuri parhaat ajokelit. Kävelin Turuntien varteen, ja sieltä sitten bussilla koululle. Puhelin soi tiiiisti: Sovin yhden lehtihaastattelun torstaille ja alustavasti kaksi napakkaa luentoa elo-syyskuulle.

Leppoisa työpäivä, Ensimmäinen kesätyöpäivä saakin minusta olla sellainen. Maksoin Hölmöläishankkeen laskuja. Anoin opetustoimenjohtajalta lupaa viedä Auroran työporukka elokuussa koulutus- ja työhyvinvointiristeilylle. Selvittelimme Ullan kanssa muutamia henkilöstöongelmia asianosaisten kanssa. Pidin toiseksi viimeisen palautevartin. Erityisopettajamme sai tiedon, että voi toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa, ja anoi vuoden virkavapautta. Laitoin eRekryyn paikan hakuun. Kahvia keiteltiin ja juteltiin paikalla piipahtaneiden opettajien kanssa. Pihalla oli täydessä tohinassa Ivon kaverinsa kanssa pitämä kesäkerho.

TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ tulee kiireisempi. Ylös klo 5.30. Pitkästä aikaa oli aikaa sukeltaa toviksi kasvatuksen käsitemaailmaan. Hahmottelin "käyttäytymisen"- käsitteelle määritelmää, ja tein siitä ensimmäisen aihion. Klo seitsemän luin Terttu Akselinin tekemää TIP-raporttia. Hyvää työtä.

Klo 9 kokoontuu rehtorijaosto Saarilaakossa. Sen jälkeen on riennettävä koululle laatimaan avustajien sijoitussuunnitelmaa. Klo 12 alkaa Vahvan tuen työryhmän kokous Omenan kirjaston ryhmätilassa. Pöydän ja sähköpostin siivous jää vielä odottamaan.

Kuukauden kirja: Viisikko Aarresaarella

- toinen kesäkeskeytyspäivä 2/73 -

KESÄKUUN kuukauden kirjaksi sopii mainiosti Enid Blytonin ensimmäinen Viisikko-kirja (1942) "Viisikko aarresaarella". Luin sen eilen sunnuntaina Soukan uimarannalla. 140 sivua vei aikuiselta aikaa pari tuntia.

VIISIKKO on rikosarvoituksia ratkaiseva lapsiryhmä. Viisikon jäsenistä kolme, Leo, Dick ja Anne, ovat sisaruksia. He viettävät lomaa setänsä ja tätinsä luona. Paula-serkku on poikatyttö, joka haluaa olla Pauli. Paulin salaa omistama koira Tim on viisikon viides jäsen.

AARRESSAARI on Paulin omistama saari Kirrin-saari, jota Paulin isä on myymässä rahapulassaan. Isä ei usko, että saarella on valtava kulta-aarre. Viisikko tietää ja myös epärehelliset rosvot. Monien vaiheiden jälkeen viisikko löytää aarteen ja pääsee harkkoja jahtaavilta rosvoilta karkuun. Paulin perheestä tulee tosi rikas. Tärkeintä Paulille on kuitenkin, että hän saa pitää Timin.

Söpö kirja, juoneltaan selkeä ja monessa suhteessa myös arvokkaan pedagoginen. Kolme sisarusta vertaiskasvattaa hienosti vaikealuonteista Paulia. Lasten ja heidän omien vanhempiensa valtasuhteesta kirja antaa tylyn kuvan: Paulin isä on myymässä lapselle luvattua saarta, eikä näe tekemisissään mitään väärää. Lapsi on vain lapsi. Varsinkin isähahmot ovat muistaakseni yleensäkin Viisikoissa omituisia.

Englantilainen kirjailija (ex-opettaja muuten) Enid Mary Blyton (11.8.1897 – 28. 11 1968) kirjoitti uransa aikana yli 600 lasten- ja nuortenkirjaa. Viisikkoja ilmestyi yhteensä 21. Kesän tavoitteeni on lukea ne kaikki.

Blytonin kirjoja on käännetty yli 40 kielelle ja niitä on myyty arviolta sata miljoonaa kpl. Blyton olikin yksi 1900-luvun suosituimmista ja menestyneimmistä lasten- ja nuortenkirjailijoista. Hänellä oli taito kirjoittaa sota- ja pula-ajan englantilaislapsille jostain, mistä nämä saattoivat vain unelmoida: huolettomasta kesästä, vauhdikkaista ja hyvin päättyvistä seikkailuista sekä herkullisista eväistä. Eikä vain heille, vaan kirjat olivat tosi suosittuja myös minun ikäluokkani suomalaislasten keskuudessa. Jokainen muistaa ainakin, kuinka usein Viisikko piti ruokatauon

NYT on oikea aika herättää uusi koululaispolvi Viisikko-faneiksi. Ensi joulukuun 13 päivä Viisikot valtaavat Auroran koulun näyttämön.

Paras lukio?

KUVA: Onnea kaikille valkolakin saaneille !

- Kesäkeskeytyspäivä 1/73-

HYVÄÄ kesä(keskeytyst)ä, hyvä blogi. Lukuvuosi 2007-2008 on nyt voitettu kanta. Tänään alkoi 73 päivää kestävä koulujen toiminnan kesäkeskeytys. Upeaa!

ON SIIS 10 viikkoa aikaa valmistautua Auroran koulun" 51.:een tuotantokauteen". Tänä kesänä rytmini on sellainen, että olen varannut kolme (viime vuonna kaksi) ensimmäistä viikoa edellisen kauden nollaamiseen ja rästitöihin. Työhuone on täynnä mappeja, jotka on ilo kantaa roskiin. TIPin suunnittelu tarvitsee aikaa. Ja vielä on muutama opettajan ja avustajan paikkakin täytettävä. Lukkareiden pääperiaatteet haluan valmiiksi ennenkuin aloitan juhannuksesta neljän viikon kesäloman.

Viikon 30 maanantaina alkaa sitten nousu uuteen syksyyn, ja siihen olen varannut kolme heinä-elokuun viikkoa.

Näyttäisi siltä että kesästä tulee leppoisa. Ei yhtään kouluttamispäivää. Kesäkuun ekalla viikolla muutama kokous. Ja ennen juhannusta on vielä hoidettava Käsitekarttakoulutuksen lopputyöt (viisi karttaa).

RANTAKASSISSA odottaa pino tärkeitä kirjoja, mm. Viisikoita. Ennen uimarannalle lähtöä on kuitenkin kirjoitettava tärkeästä asiasta.

MONET mediat ovat julkaisseet viime päivinä listoja tämän kevään ylioppilaiden koetuloksista. Viimeiseen asti opetushallinto oli halunnut suojella suomalaista, kaikkia kouluja kannustavaa eikä kilpailuttavaa koulutuspolitiikkaa, mutta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ylioppilastutkintolautakunnan oli nuo tiedot julmalle medialle luovutettava. Hesarin toimittaja Marjukka Liiteen on ollut yksi julkistamishankkeen äitejä. Lehtijutun mukaan perusteina ovat verovarojen käytön seuranta, avoimuus ja demokratia, koska sisäpiiri kuulema tietää lukioiden tason. Voi olla.

TÄSSÄ ei paljon paina tutkimustieto siitä, että nuo tulokset selittyvät pitkälti oppilaitten perheiden sosiaalisilla taustatekijöillä. Opetushallituksen erityistutkija Jorma Kuusela sanoo saman näin: " Näissä listoissa on yhtä paljon informaatiota kuin verokalenterissa".

LUKIOILLA on aivan erilaiset sisäänottokeskiarvot. Moni lukiolistaa lukenut onkin kommentoinut tästä johtuvaa virhetekijää. Heistä on väärin puhua lukioiden paremmudesta, jos oppilaat ovat täysin eri sakkia. Sitä ei kuitenkaan kannata kiistää, etteikö vertaisilla - siis koulutovereilla - olisi vaikutusta opetukseen. Tottakai opetus virittyy haastavammaksi opetusryhmässä, jossa kaikkien keskiarvo on yli 9 kuin jos suurella osalla ryhmää eväinä on seiskan keskiarvo. Jos opetusryhmä on sitoutunut opiskeluun (= on "hikareita"), se voi imeä mukaansa muutoin löysäilyn valitsevan.

NYT KUN tulokset on julkaistu, kiinnostavaa on, mitä tästä seuraa. Vankka kokemus muualta maailmasta osoittaa, että edessä on polarisaatio: kun oma lähilukio leimataan julkisesti "huonoksi", yhä suurempi osa koulumenestyjistä hakeutuu listalla paremmin sijoittuviin lukioihin. Espoolaisnuoret ovat jo tähän astikin hakeneet huolestuttavan runsain joukoin helsinkiläislukioihin lähemmäksi cityä. Kiihtyykö tämä suuntaus nyt, kun espoolaislukioiden asema listalla oli vaatimaton?

Sitäkään vaikutusta ei pidä vähätellä, että huonoksi leimatuissa lukioissa sekä oppilaitten että opettajien motivaatio laskee eikä nouse. Nuoret ihmiset arvostavat työpaikkansa mainetta. Kun oikea korjausliike vaatisi erityissatsausta lukioihin, joiden oppilaitten menestys ei ole hyvä, voikin käydä päinvastoin; nuoret inostuneet opettajat hakeutuvatkin muualle. Kiristävätkö listan kärkipään lukiot linjaansa, ja alkavat pudottaa heikommin pärjääviä oppilaita rumentamasta tilastoja. Tällaisia huhuja kulkee.

MIELENKIINTOISTA on, että muualla maailmassa ihaillaan suomalaista koulutuspoliiikka ja halutaan kuulema luopua koulujen julkisista vertailuista. Suomalainen media ja nimenomaan media haluaa viedä meitä ihan toiseen suuntaan.

Todistustenjakojuhla

KUVA: Kuudesluokkalaiset pitävät meillä perinteisesti puheen todistustenjakojuhlassaan.

KUTOSTEN todistustenjako alkoi klo 8. Ohjelmassa oli musiikkiesityksiä, rehtorin puhe ja muistamisia. Rexin puheessa käytiin läpi SixMixII:n koulu-ura syksystä 2002 alkaen. Paljon siihen mahtuikin:

Ekaluokka 2002-2003: (Opettajina Liisa ja Kaija) * Parakeista pois kivitaloon ilmanvaihdon ongelmien vuoksi (ylemmät luokat diasporaan Karamzinin kouluun marraskuuhin saakka). * Arisokatit-musikaali * Päivi-Pelli Kouvon kokeilu kaksikieliopetus * Luunjan koululeiri.

Tokaluokka 2003-2004(Opettajina Liisa ja Kaija) * Uusi ops käyttöön pilottina tokaluokilla * Piha oli rakennustyömaana * Ensimmäisen kerran koulurauhan julistus * Oppilasparlamentti ensimmäistä vuotta.
* Laaksolahdessa liikuntalauantai * Syksyllä suuri Homecoming-juhla Lännen teemasta * Joulunäytelmäna Peter Pan * Tokaluokalaisten Kalevala esitys * Läksykampanja alkoi (läksykerhot)* Kevätnäytelmäna Kolme Iloista rosvoa

Kolmas luokka 2004-2005(Opettajina Julia ja Kaija) * Koulussa 336 oppilasta !! * Muutos siestassa: koulu alkaa klo 8.15 (aikaisemmin 8.30 ekatunti)* Englannin opiskelu alkoi (Seija Konsti ja Mirja Korte) * Joulunäytelmänä Peppi Pitkätossu* Joululoma aikana Tsunami-onnettomuus * Ensimmäinen tietoturvapäivä * Opit-järjestelmä otettiin käyttöön * Keväällä Punahilkka metsässä. Kaikkien rakastama Helena Notkonen salapoliisina.

Neljäs luokka 2005-2006(Opettajina Julia ja Kaija) * Johtokunta hyväksyi uuden opsin * Dakota musikaali * Hanna tuli erityisopettajaksi * Vapaaehtoinen ruotsin opiskelu alkoi * Kolmas vuosi sinikarhuja, nyt myös skidikarhut- joiksi osa pääsi * Jouluna Lumikki ja seitsemän kääpiötä
Keväällä Topelius-projekti * Talonmies Olavi Mikkonen jäi eläkkeelle ja Kari tuli tilalle.

Viides luokka 2005-2006(Opettajina Jukka Jokiranta (Noora ja Julia) ja Kaija) *
* Kaijan 5a muutti parakkiin * Luunjaa ei järjestetty * Eka SixMix * Jouluna taas AristokatitKeväällä Ronja.

KUVA: Ripa Productions toimitti lavalle upean määrän bändejä ja laulajia. Kuvassa Katri Mutikainen, joka lauloi ihanasti ja joka omisti laulun maailman parhaalle alakoululle.


2007-2008 Kuudes luokka (Opettajina Ripa ja Jukka)* Kaksi kuudetta luokka samaan tilaan * Koulun puhelinnumerot vaihtuivat * TIP-hanke lisäsi kerhotarjontaa * Smartboard * Projektit * Puhelintempaus * Joulujuhla vm. 1957 * Oliver Twist * Pronssia pojille futiksessa, ja sählyssä* Uinnissa joukkuekultaa * Suuri Hölmöläisjuhla.

Apulasrehtori Ulla Hämäläinen kävi kiittämässä aktivisimpi vanhempiamme kodin ja koulun yhteistyöstä. TriMix lauloi myös SixMixille.

LOPUKSI jaettiin hymypatsaat reiluille kavereille, primus- ja sed vitae-stipendit sekä todistukset. Klo 9.10 oppilasorkesteri säesti Suvivirren. Sitten tilaisuus päätettiin. Oppilaitten kesäloma oli alkanut.

Goodbye 2007-2008

KUVA: Pieni viulisti soitti henkilökunnalle kappaleen Pocahontas-musiikaalista.

PERJANTAINA KLO 13 Auroran henkilökunta jätti hyvästit päättyvälle juhlalukuvuodelle. Kokoonnuimme ruokasaliin perinteisille kevätkahveille, johon musiikki-ihmisemme olivat valmistaneet taas kerran näyttävän musiikkiosuuden.

KUVA: Koulun kuoro, johtajinaan Uma Jutila ja Mirja-Riikka Kilponen lauloi ja tanssi.

TAPANA on muistaa poislähteviä ihmisiä. Marja Nuutila piti työparilleen Mirdelle kauniin puheen, ja Mirde vastasi samoin. Sitten itkettiin. Jaoimme pienet muistolahjat myös Leilalle ja Birgitille ja kukat muulle henkilökunnalle.

REHTORIN puhe käsitteli lukuvuotta sellaisena, kuin se välittyy opettajien kehityskeskusteluista. Meillä auroralaisilla on aika vahva usko osaamiseemme. Hyvä niin. Jos osaamisaukkoja on, niin ne todennäköisimmin liittyvät musiikkiin, kuvataiteeseen, tekstiilityöhön, liikuntaan tai tietotekniikkaan. Smartboardeja ja niihin liittyvää TVT-koulutusta odotetaan jo kovasti. Samoin uutta kirjastojärjestelmää. Vammaisten lasten opetukseen on luvassa kurssi oman oppimiskeskuksemme toimesta.



KEHITYSKESKUSTELUISSA käytiin läpi ilon lähteitä opettajan työssä. Tänä vuonna niitä olivat mm. :

Arkipäivän jutut * Bändit (basso, triangeli) * Haasteet * Huippuhyvät avustajat * Huoltajat * Hyvä palaute oppilailta * Hölmöläiset * Kiitokset * Lapset * Lasten oppiminen* Leppoisa päivä * Loistava työkaveri* Luokka * Näytelmä * Onnistumiset * Pariopettajuus (mm. levollisuus) * Perustyö * Pieni ryhmä * Projektit * Retket * Taitavat ykköset * Tiimit * Yhteistyö * Yksittäisen oppilaan valtava kehitys * 50-vuotisjuhlat*

TYÖYHTEISÖ (työkaverit työssä ja vapaa-ajalla) kuului myös energiaan tuoviin asioihin. Opettajat kuvasivat yhteisöämme seuraavin sanoin:

Aika säpäkkä * Aina yhtä rakas ja tärkeä* Arvostusta antava * Auttaa jaksamaan * Avoin * Ei kahden kerroksen väkeä* Ei koflikteja * Energinen * Eri yksilöiden vahvuuksia salliva * Erittäin ammattitaitoinen * Erittäin paljon hyvää energiaa* Etsii uusia ideoita * Hektinen * Hyvä henki * Ihan on asiat hyvällä mallilla * Ihan toimiva * Ihana * Ihmiset viihtyvät töissä * Ilmapiiri, jossa on alkuhurmosta, avoimuutta eikä kyttäystä * Innovatiivinen * Kehittyvä * Kiireinen * Monimuotoinen * Oikein hyvä ja toimiva * Poikkeuksellinen* Saa tehdä työtä omalla persoonallaan * Salliva * Tasa-arvoinen * Tilaa epäonnistumiselle * Tosi voimakkaita persoonia * Yhteistä työajan ulkopuolella * Yhteisöllinen * Yhtä hyvä kuin ennenkin.

TIIMIT saivat myös kiitosta. Niiden toimintaa kuvattiin sanoilla:

Aika hyvä * Aktiivinen * Asialliset välit ihmisten kesken * Avuliaisuutta * Helppo puhua * Hirveän hyvä juttu* Hyvä vetäjä * Keskusteleva * Liian iso * Myötäelämisen henki * Paljon paperihommia * Suuri * Tehokas* Tekee tehtävät* Tosi hauska* Tosi kiva * Tukee* Työtilassa * Vaikea löytää aikaa*

KUVA: Myös opettajien koulusoitinorkesteri esiintyi. Nokkahuiluissa Mirde, Katri ja Anna-Liisa, rummuissa Tuomo, pianossa Uma ja viulussa Kaija.

REHTORILLE saa kehittämiskeskusteluissa antaa ruusuja ja risuja. Kumotakseni ilkeämielisen näkemykseen, ettei rehtori osaa ottaa vastaan positiivista palautetta, laitan tähän näkyviin saamani ruusut:

Ammatillinen luottamus* Antaa palautetta* Antaa tilaa* Apua saa, kun tarvitsee * Blogista tietää, mitä tapahtuu * Demokraattinen * Ei tarvitse jännittää, tietääkö asiat * Ei tarvitse kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluvat esimiehelle * Ei tarvitse kylillä hävetä * Ei tarvitse pokkuroida * Ekspertti* En voi enempää vaatia * Energisyys hämmästyttävää * Huumoria vakavassakin asioissa * Hyvä työnjako (Martti ja Ulla) * Ihan hyvin johtaa. * Ihanaa, että joku jaksaa olla rehtori * Itse innostunut * Juuri näin * Kovasti arvostettu * Kuinka rehtori jaksaa noin paljon * Kuunteleva * Kyselee, mitä kuuluu * Laiva kulkee * Lämpö * Määrätietoinen * Rehtorikin saa olla ihminen * Saa paljon aikaan * Sanoo suoraan * Seisoo rinnalla * Selkeä johtaja * Tapa nähdä asiat ja panna ne toiminaan, yhdistää kaukana toisisaan olevia asioita * Tiedotus hyvää * Tukee ideoita * Tosi tyytyväinen kaikin puolin * Täällä tiedetään, mitä muualla tapahtuu * Vaikeatkin asiat nostetaan esille * Viikkotiedote hyvä * Voi kunnioittaa ja olla ylpeä * YT:ssä ajankohtaisia asioita/opetuksellisia asioita

Risuja eivät kehdanneet juuri antaa? Sain kolme: En osaa ottaa vastaan myönteistä palautetta* Erään juristisen asian käsittely oli ikävä * Johtajan tulisi olla johtaja- muiden tulisi tottella.

ON MEILLÄ KESKUSTELUJEN POHJALTA HAASTEITAKIN. Erikseen esiin nousivat mm.

* Enemmän pedagogista keskustelua* Eräillä opettajilla liikaa hyppytunteja (lukkarit) * Eräitten oppilaitten huono käytös (sattumia vielä viimeisenä koulupäivänä) * Huonosti voivien perheiden lasten tilanne * Käsityön opetusta tulisi kehittää* Liian isot pulpetit * Tarvittaisiin lista AV-välineistä * Tiimityötä tulisi kehittää (Nyt ongelmina ovat mm. luokanopettajien ja aineopettajien erilainen tapa ajatella, liian iso koko ja vaikeus löytää aikaa ) * Oman energian riittävyys * Siiven huono ilmanvaihto (päätä särkee) * Virta vähissä * Välillä ei saa asioita hoidettua*

KESKUSTELUISTA jäi mieleen myös seuravia tärkeitä kysymyksiä, joihin kannattaa palata syksyllä:

” Onko tämä koulu valmis?”; ” Apua, teenkö vähemmän kuin muut?” ; ” Martti ja Ulla isä ja äiti, opettajat lapsia”; ” En tule kaikkien kanssa samalla tavalla toimeen”; ” Hienosti sujunut. Itken vain ilon kyyneleitä”; ”On hyvä olla opettajana tällaisessa koulussa. Tiedän enemmän kuin muut.”

HYVÄ VUOSI, mutta joutaahan tämä jo taittumaan kesäksi.

TILAISUUDEN lopuksi joimme hyvät kakkukahvit. Sitten ihmiset painuivat kuka kuorittamaan todistuksia, kuka vielä siivoamaan luokkaansa.

HUH 2

KUVA: Tämän lukuvuoden aikana olemme voineet toteuttaa useita nettikyselyitä Kyselykone.fi:n formaatilla. Kokosin torstaina TriMixin saamat vastaukset. Nettilomakkeessa on täytynyt olla teknisiä ongelmia, siksi vähän vastauksia tuli. Mutta ne, mitkä tulivat, olivat vallan myönteisiä.

TORSTAI oli touhua täynnä. 5b-luokka teki polkupyöräretken Oittaalle- ja heillä oli hieno ilma. TriMix oli koko luokka synttäreillä luokkatoverinsa kotona. SixMix nauhoitteli bändikämpässä omaa levyään. Opettajat, joiden luokkahuone vaihtuu, siivosivat ja pakkasivat tavaroita. Palautevartit jatkuivat. Monistuskone lauloi: tulostimme kolme eri versiota Aurora-lehdestä. Kirjastonkirjoja muovitettiin. Todistuksia allekirjoitettiin. Koulusihteeri tarkasti oppikirja- ja koulutarvikelaatikoita. Hymypatsaat saapuivat prätkäkyydillä koululle.

RIITTI rexilläkin juoksua. Pidin koulunkäyntiavustajille infon ensi syksyn työtilanteesta. Hyvältä näyttää. Viimeinenkin tulospalkkio-sotku selvisi onnellisesti. Kahviautomaattifirma teki tarjouksen jatkosta. Hinta hieman nousee. Tein kunniakirjoja. Järjestelin hölmöläispaidat pinoihin.

PÄIVÄN paras uutinen oli, että hallintopäällkkö hyväksyi kokeilutoimintamme vuoksi meille poikkeuksellisesti oikeuden kahteen lauantaityöpäivään (Koko koulun näytelmä ja Auroran päivän tempaus) ja siten myös neljän päivän syyslomaan.

TYÖT JATKUIVAT illalla. Koulun www-sivuille laitettiin tiedot lauantain ohjelmasta. Tein yhteenvedon tähänastisista palautevarteista perjantain henkilökunnan kahvitilaisuutta varten. Viimeisten kolmen avoimeksi tulevan opettajapaikan täyttäminen näyttää harmi kyllä jäävän ensi viikolle.

HUH!

MIKÄ päivä eilen! Aamulla hehkutin maikoille, että saimme Englannista luvan valmistaa ensi jouluksi koulumusikaalin Viisikoista. Tietääkseni sellaista ei ole tehty missään muualla! Yes! Oikeuksien omistaja kirjoitti: " Dear Marttifi. Yes this is fine by us. As below please just ensure there is no recording or commercial exploitation of the work through your performance. Best regards Ron Allen"

UUSI oppilas Adalmiina tutustui kouluun. Kiersimme koulun. Ekaluokalla ilmoittautui vielä perään kaksi oppilasta, jota eivät mahtuneet naapurikouluun. Tilanne oppilaaksiottoalueellamme menee tosi hankalaksi, jos Aurora on ainoa koulu, johon tämän ikäluokan oppilaita seuraavat kaksi vuotta voidaan sijoittaa. Aluelle tarvitaan vielä yksi ekaluokka.

SIVISTYSTOIMEN johtajan myöntämät henkilökohtaiset palkkiot on nyt päätetty. Rexi sai jakaa ruskeita kuoria kaikille, joille oli esitys tällä kertaa tehty. Saimme virastosta ihan ystävällistä palautetta EFQM-arviostamme. Puoli vuotta oli kulunut lausunnon kirjoittamiseen. Hmmmm.

PAPERIKASA työpöydällä oheni muutaman sentin. Hyväksyin laskuja. Pikku-Auroran Mia toi Hölmöläislaskuja. Ne pannaan tänään maksuun. Ja itse lähetin pari omaa laskuani virastoon. Espoo oikein maksaa palkkiota mentor-rehtoreille. Sain koottua johtokunnan pöytäkirjapaperit ja tehtyä opettajien virkamääräyksiä.

SÄHKÖPOSTISSA odottaa vastausta pari pyyntöä lähteä luennoimaan ensi syksynä. Kaivan ne esiin ensi viikolla. Japanilainen professori haluaa tulla koulumme. Häntä kiinnostaa erityisesti tulevaisuuskasvatus.

HÖLMÖLÄISPAIDAT on nyt koululla. Tänään alkaa jako (kunhan löydän tilauslistan).

EDITOIN TriMixin vanhemmille tyytyväisyyskyselyn. Toinen versio alkoi myös toimia, ja vastauksia tippuu hiljalleen.

NELJÄNSILLÄ luokilla oli ollut kiva leiriyö. Paitsi että lämpötila oli pudonnut pakkasen puolelle. Onneksi aamu oli ihanan kaunis. Huomenna täytyy kuivatella laavut koulun pihalla. Säätieteilijät ennustavat lämmintä.

REKRYTOINTI jatkui. Nyt olen palkannut jo kolme opettajaa: Ismon ja Markon kolmansille luokille ja Julian toiseksi erityisopettajaksi. Tänään teen päätöksen Mirden 2b-luokan osalta. Pari päätöstä jää vielä ensi viikolle.

TIP-HANKKEEN miehitys varmistui. Terttu Akselin oli nähnyt taas valtavasti vaivaa! Voimme palkata lltapäivätoimintaan koordinaattorin lisäksi viisi ohjaajaa ja seitsemän avustajaa. Tänään pidämme Ullan kanssa avustajille infon tilanteesta.

ESPOOLAISOPETTAJA soitti, kiitteli "Sata sanaa opetuksesta"- kirjasta ja kertoi, että oli ajaa oppilaittemme päälle, kun nämä suhahtivat pyörilllä punaista valoa päin suojatietä pitkin. Tänään puhutaan asiasta. Pyörä pitää taluttaa kadun yli.

OSALLA oppilaista oli eilen tosi paha päivä. Puhe oli töykeaa, eikä säännöt koskeneet heitä. Tänään puhutaan tästäkin asiasta.

Opettajien työolosuhteet kuntoon

KUVA: Opetusministeriön tilaisuus järjestettiin Säätytalon komeissa puitteissa. Minä olin paikalla kutsuttuna Luokanopettajalehden edustajana.

OPETUSMINISTERIÖ järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullisesta kehittämisestä. Tarkoitus oli aktivoida keskeisten sidosryhmien yhteistyötä työolosuhteiden laadun kehittämiseen. Konsepti oli siis hieman sama kuin piispalla 1.5 vuotta sitten harrastustoiminnan osalta. Toisaalta vaihdettiin tietoja, toisaalta nostettiin esiin teemoja, joihin yhdessä itse kukin taho pyrkii vaikuttamaan.

TAHOJA olikin merkittävä määrä. Mm. Ammatillisen koulutuksen järjestöt, Kuntaliitto, KT, Lastentarhan opettajat, Lääninhallitus, OAJ, Oph, Opsia, Palmenia, Suomen Vanhempainliitto, Sure, Yliopisto... Ja heidän edustajinaan tämän ikäiselle jo tuttuja vaikuttajia.

KUVA: Työtapaa kutsuttiin pyöreän pöydän keskusteluksi. Kukin vieras käytti vuorollaan noin neljän minuutin alustuksen. Kuvassa Suren puheenjohtaja, tuleva Kokkolan sivistysjohtaja Peter Johnson ja rehtori Markku Suotamo Jyväskylästä .

SIDOSRYHMIEN edustajat olivat saaneet etukäteen kysymykset laadun esteistä ja kehittämisehdotuksista, joita he alustuksissaan käsittelivät. Moni oli myös monistanut ojenteen. Ongelmia tunnistettiin paljon, konkreetteja ehdotuksia oli varsin vähän.

KUVA: Opetusministeriö oli liikkeella ykkösketjullaan. Aamupäivän puheenjohtajana oli ministeri Sari Sarkomaa, ja yhteenvedon teki valtiosihteeri Heljä Misukka.

MITÄ ONGELMIA esiin nostettiin: Epäsuhta tavoitteiden ja resurssien välillä* Epätasa-arvo kuntien ja maan osien välillä* Homekoulut * Häiritsevät vanhemmat * Kiellot "jättää koulu" esim. koulutuksen vuoksi * Koulujen ja kuntien epätasa-arvo * Muutokset * Opetushallinnon ohuus kunnissa* Perustehtävän epäselkeys * Rehtorin työn vaativuus ja epäsuhde palkkaan * Sijaisten ottamisen rajoitukset * Suuret opetusryhmät* Työmäärän kasvu * Työpaikkakiusaaminen* Täydennyskoulutuksen puute* Ulkoiset paineet* Urakehityksen puute * Vanhempien omaksuma kuluttaja-asenne (valituksineen)/kodin ja koulu yhteistyön juristisoituminen * Väkivalta * Yksinopettamisen kulttuuri

ENTÄ MITÄ RATKAISUJA ehdotettiin: Asian esilläpitoa * Avoin ilmapiiri * Hengenpaloa täydennsyskoulutuksesta ja koulun kehittämisestä * Henkilöstöstrategian laadinta * Hyvien käytänteiden kokoamista mm. benchmarkkaamalla* (Parempi) Johtajuus ja esimiestyö * Kehittämistoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyö * Kodin ja koulun yhteistyölle selkeitä pelisääntöjä* Kokonaistyöaikaa opettajille* Koordinointia* Lisärahoitusta mm. peruskorjauksiin ja koulutukseen * Muutoksen hallinnan koulutus * Opettajankoulutus suunnattava opettajan ensimmäisten vuosien tarpeisiin, sen päälle johdonmukainen täydennyskoulutus * Paras-hanke* Priorisointi (työtehtävien) * Päiväkotien henkilöstömitoituksen uusiminen * Rehtoreiden oikeudellisen aseman selvittäminen * Seutukunnallista yhteistyö* Strategia-ohjelma- suunnitelma-malli * Tiimit * Työelämäjaksoja ammatillisille opettajille * Täydennyskoulutusvelvoite kunnille* Yhdessä tekeminen

KUVA: Sidosryhmien lisäksi kuultiin myös asiantuntijoita. Johtaja Kauko Hämäläinen osasi jälleen kerran ottaa yleisönsä nopealla ja älykkäällä huumorillaan.

ASIANTUNTIJAPUHEENVUOROISSA kuultiin, että verrattuna monee muuhun ammattiin, opettajat kuitenkin voivat hyvin. Mm. opettajien sairauspoissaolot ovat vähäisempiä. Niistä opettajista, jotka uupuvat, yllättävän suuri osa jää sairaseläkkeellä mielenterveyssyistä. Muutostilanteissa pitää antaa koulutusta muutoksen hallintaan- myös kunnan johdolle. Suomalaista yli 50 % osallistuu aikuiskoulutukseen vuosittain, ja opettajista 85 %.

KUVA: Opetusministeriön johtaja Eeva-Riitta Pirhonen teki konkreetin lupauksen: Sure saa pyytämänsä selvitysmiehen rehtorin oikeudellista asemaa pohtimaan.

MITÄ JÄI käteen? Hyvä avaus. "Opin" pyöreän pöydän keskustelun tekniikan (ja taisin keksiä siihen parannusideoitakin). Vaikeat asiat ovat vaikeita myös siksi, että niitä käsitellään niin monella foorumilla, jotka eivät ole tietoisia toistensa touhista ja pyrkimyksistä. Lainsäädäntö on kunnossa, mutta kuinka saada kaikki noudattamaan sitä? Ehkä keskustelun voisi tiivistää lainaukseen lastentarhureiden Soile Oleanderilta: " Hyvällä organisaatiolla on selkeä perustehtävä, jota resurssit ja ohjaus tukevat!". Niinpä.

Johtokunnan kevään kokous

KUVA: Ripan johdolla toteutettiin perinteinen bändin Hyde Park koulun pihalla. Opebändi toimi lämppärinä.

ESPOO on budjetoinut koulujen johtokunnille rahat kolmeen kokoukseen vuodessa. Auroran koulun johtokunta kokontui eilen maanantaina vuoden toiseen kokoukseen. Opettajia edusti Sarpilan Jukka, ja muuta henkilökuntaa Liljan Pirjo. Auroran johtoryhmä piti iltapäivällä kesäseminaarinsa, jossa käytiin kokousasioita läpi.

KEVÄÄN kokouksessa on tapana arvioida mennyt lukuvuosi ja hahmotella sen pohjalta alustavasti seuraavaa. Kävimme mennyttä läpi dia- ja powerpointsarjojen avulla. Erityisesti muistelimme joulun juhlia ja Hölmöläistapahtumaa. Toimintasuunnitelma (budjetti), opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma olivat toteutuneet hyvin. Rahatilanteemme on mainio. Edellisen kokouksen päätösten toimeepano on edennyt. Teknisen lautakunnan liikenneturvallisuusratkaisuista ei kuitenkaan ole kuulunut mitään.

Johtokunnalle selvitettiin henkilöstötilannetta. Puhuimme myös koulurakennuksen kunnosta. Ideoimme ensi lukuvuodeksi mm. koko perheen liikuntatapahtumaa. Ensi joulukuussa kaikki luokat saavat taas välitodostukset.

JOHTOKUNTA käsitteli myös ensi lukuvuoden työ- ja loma-aikoja. Johtokunta päätti anoa hallintopäälliköltä lupaa kahteen koulun omaan lauantaityöpäivään. (1) Perinteisesti meillä on toteutettu ns. Auroran päivän tapahtuma koulupäivänä. Ensi keväänä se osuisi lauantaiksi 7.3. 2009. Tämän päivän merkitys on entisestään kasvanut uusien rahankeruuohjeiden jälkeen. (2) Kahtena edellisenä lukuvuonna koulu on saanut poikkeuksellisesti luvan pitää myös toisen lauantaityöpäivän. Jouluna 2006 esitimme neljä kertaa Aristokatit-musikaalin. Jouluna 2007 Aurora juhli 50. toimintavuottaan. Toteutimme lauantaina 15.12 Kuusijuhlan vm. 1957. Johtokunta ehdottaa, että jouluna 2008 joulujuhla (koko koulun näytelmä: Enid Blytonin "Viisikko") pidettäisiin lauantaina 13.12. 2008.

Vuosien varrelta vanhemmilta saadun palautteen perusteella vastaavat vapaapäivät on pyritty sijoittamaan lomien yhteyteen. Useina vuosina lomapäivä on liitetty pääsiäislomaan. Kahtena viime syksynä lomapäivät sijoitettiin syysloman yhteyteen, ja henkilökunta toivoo edelleen samaa: lomat voisi sijoittaa tiistaille 14.10 ja keskiviikolle 15.10.2008.

NÄIN Auroran koululle tulisi neljän päivän syysloma. Koska Auroran koulu pilotoi ns. turvallista iltapäivää, koulu pystyy järjestämään lapsille, joiden huoltajilla on vaikeuksia järjestää valvontaa lapsilleen, ohjelmaa koululla yhteistyössä Koti & Koulu ry:n kanssa. Johtokunnan mielestä tällainen järjestely olisi kokeilemisen arvoinen.

Eräänä perinteisenä kodin ja koulun yhteistyömuotona meillä on ollut elo-syyskuun taitteessa pidettävä Aurora-seminaari. Seminaarissa ovat koulun henkilökunta, johtokunta ja Koti & Koulu ry. ideoineet yhdessä alkaneen lukuvuoden toimintaa. Ensimmäinen Aurora-seminaari pidettiin syksyllä 1990 Villa Elfvikissä. Seminaarinauha on katkennut vain kerran syksyllä 1995, kun valittu ajankohta olisi sopinut vain muutamalle vanhemmalle. Johtokunta päättik järjestää seminaarin maanantaina 1.9.2008. Yhtenä teemana on mm. lomatoiminta.

VUODEN kolmas ja tämän johtokunnan ilmeisesti viimeinen kokous pidetään 29.9. 08. Lokakuussa on sitten kunnallisvaalit. Marraskuussa vanhemmat ja henkilökunta pitävät kokoukset, joissa he asettavat omat ehdokkaansa uuteen johtokuntaan. Johtokuntien kokoonpanon päättää sitten helmi-maaliskuussa suomenkielinen (uusi) opetuslautakunta.

Viikon syysloma?

KUVA: Jasminiitta Lumme, kuva lainattu demarien sivulta.

PÄIVITETTY 27.5.2008

VIIME viikolla Hesarin toimittaja oli löytänyt kaupunginvaltuuston listoilta mielenkiintoisen asian:" Joukko espoolaisvaltuutettuja haluaa koululaisille pitemmän syysloman". Aloitteen on tehnyt Jasminiitta Lumme (sd). Hänen mukaansa oppilaiden ja koulun henkilökunnan jaksamista parantaisi, jos nykyinen kahden päivän mittainen loma venytettäisiin viikon mittaiseksi. Lumme on saanut aloitteen taakse kaksikymmentä valtuutettua. Syyslomaa pidennettäisiin siis kolme päivää. Lukuvuosi tulisi aloittaa elokuussa aikaisemmin ja joululomaa tulisi lyhentää. Nykyään monet oppilaat ottavat syysloman ympärille omaa lomaa.

OPETTAJAT ovat kannattaneet kauan viikon syyslomaa. Tutkimusten mukaan opettajien stressikäyrässä on huolestuttava piikki loka-marraskuun taitteessa. Viikon loma tekisi sille hyvää. Eikä vain opettajille vaan myös oppilaille. Levännyt ja virkistäytynyt opettaja voittaa yleensä väsyneen ja kireän opiskelutyön johtajana.

Espoon suomenkielinen ja ruotsinkielinen opetuslautakunta eivät kannata aloitetta. Pääkaupunkiseudulla on jo vuosia noudatettu yhteisiä loma-aikoja, koska osa espoolaisperheiden lapsista käy koulua naapurikunnassa. Viikon mittaisesta syyslomasta on Espoossa myös kokemuksia. Vanhemmilta tuli tuolloin kielteistä palautetta. Syksyn säät eivät houkuttele lomailemaan kotimaassa. Lisäksi pienten lasten vanhempien on kuulema hankala järjestää viikon lomaa syksyllä.

VANHEMMILLA on siis huoli lasten hoidosta loman aikana. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia mutta ei ehkä haluakaan sijoittaa omia lomapäiviään tuohon vaiheeseen vuotta. Useat perheet kuitenkin anovat lapsilleen omaa lomaa kesken kouluvuotta yhteisen lomamatkan vuoksi. Lisäloman tarve siis tunnustetaan ja loma otetaan, kun se itselle sopii. Aluerehtorit ovat kevään aikana nostaneet oppilaiden lisääntyneet omat lomat ongelmana keskusteluun.

ASIA on monella lailla mutkikas. Jos sitä tarkastellaan opetuksen näkökulmasta, pitkä loma olisi todella tarpeen. Esim. ensi syksynä koulua käydään yhtä pötköä. Edes itsenäisyyspäivä ei katkaise lukukautta. Kevätlukukausi sen sijaan jäsentyy talvi- ja pääsiäisloman sekä vapun ja helatorstain lomien vuoksi huokoiseksi. Syksyyn tarvittaisiin kunnon katko. Aurorassa olemme sen saaneetkin, kun johtokuntamme anomus kahdesta omasta lauantaipäivästä on hyväksytty kaksi kertaa. Neljän päivän loma selvästi virkisti opettajia- ja siten nosti opetuksen tasoa. Viisi päivää olisi upea juttu.

LOMAAN liittyy usean tason intressiriitoja. Ymmärtääkseni opettajille ja oppilaille viikon syysloma olisi tosi hyvä juttu. Samoin rehtorille: saisi purkaa alkusyksystä varmuudella kasautunutta työsumaa rauhassa. Koulun muulle henkilökunnalle erityisesti avustajille syysloma saattaa tuottaa hankaluuksia.

Ongelma saattaisi ratketa, jos lapsille olisi loma-aikana tarjolla ohjattua toimintaa. Halukkaat koulujen koulunkäyntiavustajat voisivat esim. järjestää loman ajaksi oppilaille ohjelmaa samaan tapaan kuin Aurorassa Koti & Koulu ry. järjestää lapsille kesäkerhoa kesäkuun kahden ensimmäisen viikon ajaksi. Keittiöväki voisi olla töissä ja tarjota ruokaa niinkuin leikkikentillä tehdään.

HUOMENNA luemme, kuinka asian kanssa kävi. Kaupunginhallitus nimittäin käsittelee aloitetta tänään maanantaina. www.espoo.fi on juuri nyt hieman kaput, ja siksi kaupunginhallituksen esityslistaa ei pääse lukemaan.

PÄIVITYS 27.5.2008

KH päätti äänin 7-7 puheenjohtajan äänellä seuraavasti:

"Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Jasminiitta Lumpeen ja 20 muun valtuutetun 25.2.2008 jättämään valtuustoaloitteeseen koulujen syysloman pidentämisestä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi."

Aurora-lehti 1/2008

VIIMEISEN kouluviikon hommiin kuuluu koululehden toimittaminen. Kirjoitin pääkirjoituksen, kokosin katsauksen lukuvuoden toimintaan ja varasin tilaa johtokunnan kokouksesta tehtävälle jutulle sekä luokkien omien sivuille.Lienee taas fiksuinta tulostaa lehdestä kolme eri "painosta", alkuopetus, 3-4-luokat ja 5-6-luokat. Se säästää aikaa, paperia ja rahaa.

KYLLÄ tekniikasta on näissä töissä apua. Juha Hyvärisen hienosti ajan tasalla pitämilta www-sivuilta voi tarkistaa, kuinka lukuvuosisuunnitelmassa hahmotellut tapahtumat lopulta toteutuivat - ja mitä kaikkea muuta vuoteen mahtui. Vanhat lehden taittopohjat säästävät nekin aikaa ja vaivaa.

OLEMME siirtyneet sähköiseen tiedotukseen sellaisella vauhdilla, että paperilehti on lähes unohtunut. Sähköinen tiedotus lisääntyy entisestään ensi lukuvuonna, kun otamme käyttöön sähköisen poissaolojen seurantajärjestelmän. Vanhemmat näkevät sitten lähes realiaikaisesti ruudulta lastensa myöhästymiset ja jopa läksyjen laiminlyönnit.