SUOMESSA - ja mm. meillä Aurorassa- vieraillut professori Diane Ravitch on palannut Yhdysvaltoihin ja kirjoittanut matkakokemuksestan hienon artikkelin Education Week-lehden nettisivuille. Kopioin artikkelin sellaisenaan. Kannattaa lukea! Linkin takaa löytyy myös keskustelua.
What Can We Learn From Finland?
I recently returned from a trip to Europe. In Berlin, I spoke at an international education research conference. Researchers from Europe, Asia, and Latin America were very alarmed by the current "reform" movement in the United States, fearful that the same trends—the same overemphasis of standardized testing, the same push for privatization and markets, and the same pressure to lower standards for entry into teaching—might come to their own countries.
The highlight of my trip was visiting schools in Finland. Of course, Finland is much in the news these days because of its success on the PISA (Program for International Student Assessment) examinations. For the past decade, 15-year-old Finnish students have consistently been at or near the top of all the nations tested in reading, mathematics, and science. And just as consistently, the variance in quality among Finnish schools is the least of all nations tested, meaning that Finnish students can get a good education in virtually any school in the nation. That's equality of educational opportunity, a good public school in every neighborhood.
What makes the Finnish school system so amazing is that Finnish students never take a standardized test until their last year of high school, when they take a matriculation examination for college admission. Their own teachers design their tests, so teachers know how their students are doing and what they need. There is a national curriculum—broad guidelines to assure that all students have a full education—but it is not prescriptive. Teachers have extensive responsibility for designing curriculum and pedagogy in their school. They have a large degree of autonomy, because they are professionals.
Admission to teacher education programs at the end of high school is highly competitive; only one in 10—or even fewer—qualify for teacher preparation programs. All Finnish teachers spend five years in a rigorous program of study, research, and practice, and all of them finish with a masters' degree. Teachers are prepared for all eventualities, including students with disabilities, students with language difficulties, and students with other kinds of learning issues.
The schools I visited reminded me of our best private progressive schools. They are rich in the arts, in play, and in activity. I saw beautiful campuses, including some with outstanding architecture, filled with light. I saw small classes; although the official class size for elementary school is 24, I never saw a class with more than 19 children (and that one had two assistant teachers to help children with special needs).
Teachers and principals repeatedly told me that the secret of Finnish success is trust. Parents trust teachers because they are professionals. Teachers trust one another and collaborate to solve mutual problems because they are professionals. Teachers and principals trust one another because all the principals have been teachers and have deep experience. When I asked about teacher attrition, I was told that teachers seldom leave teaching; it's a great job, and they are highly respected.
And by the way, the Finnish teachers I saw—those heaped with laurels as outstanding professionals—didn't look or act differently from many, many teachers I have seen in the United States, even in so-called "failing schools."
Finland has one other significant advantage over the United States. The child-poverty rate in Finland is under 4 percent. Here it is 22 percent and rising. It's a well-known fact that family income is the most reliable predictor of academic performance. Finland has a strong social welfare system; we don't. It is not a "Socialist" nation, by the way. It is egalitarian and capitalist.
I was asked about current trends in U.S. education, and Finnish educators were astonished by the idea that our governments intend to evaluate teachers by their students' test scores; that made no sense to them. They were also surprised that we turn children over to "teachers" who have only a few weeks of training and no masters' degree. They did not understand the idea of "merit pay." They are paid more if they do more work for the community, but they can't understand why teachers should get a bonus to compete with one another for test scores. Since they don't have comparative test scores for their students, our practices don't make sense to them. Nor do they understand the benefits of competition among teachers who ought to be collaborating.
The current crop of corporate reformers get very upset by any mention of the Finnish model. They refuse to believe that a nation can have great schools without relying on high-stakes testing. They insist that Finland cannot serve as a model because it lacks racial diversity; but they fall silent when one points out that Finland has the same demographics as Sweden, Switzerland, Denmark, and Norway, yet gets superior results. I am troubled by this "lacks diversity" argument, because it implies that African-American and Hispanic children cannot benefit by having highly experienced teachers, small classes, and a curriculum rich in the arts and activities.
Here's an interesting contrast: We claim to be preparing students for global competitiveness, and we reward mastery of basic skills. Our guiding principles: Competition, accountability, and choice. Finland has this singular goal: to develop the humanity of each child. Isn't that a shocking goal? Their guiding principles: equity, creativity, and prosperity.
Finland rightly deserves attention today as a nation that treats its children as a precious resource and that honors the adults who make education their passion and their career. Someday, I hope, we will recognize the failure of the behaviorist approach now in vogue; someday we will see that our current "reforms" are appropriate for the industrial era of the early 20th century, not for the needs of the 21st century. When that day arrives, we will understand the deep wisdom of Finland, with its love for children and its respect for educators, and we will be grateful that there is a successful alternative to our own failed model.
Diane
Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
Kirjoja
keskiviikkona, lokakuuta 12, 2011
Syysloma alkoi
![]() |
Dan Rather Reports on Amerikkalaisen tv-ohjelma. Ohjelmaa tuottavan yhtiön kuvaaja vietti tistaina toisen päivän Aurorassa. |
OMA työpäiväni oli leppoisa. Virkavapauspäätöksiä, laskujen kuittauksia, neuvonpitoa Opi- ja kasva-tiimin kanssa, seuraavaksi kunnostettavan luokan valinta, ensi viikolla toteutettavien oppimiskeskuksemme koulutustilaisuuksien valmistelua...
10 rehtoria Pohjois-Suomesta oli aamupäivän ajan tutustunut Koulumestarin kouluun, ja heidän ohjelmaansa mahtui piipahdus myös meillä klo 12-13.30. Oli siinä tutustumiskohteissa kontrastia: Yksi Espoon uusimmista koulurakennuksista ja sitten tämä meidän rakas rakennusvanhuksemme.
KLO 13.30 kokoontui oppilashuoltoryhmä tavainomaista jännittävämmissä tunnelmissa. Jo viime viikolla meillä vieraillut amerikkalainen tv-yhtiö halusi nimittäin vielä kuvata tätä suomalaisen koulun erikoisuutta: oppilashuoltoryhmää kokouksessaan. Ajatus siitä, että koulu sen lisäksi, että opettaa oppilaita, järjestää heille ja heidän perheilleen hyvinvointia edistävää tukea, viehätti kovasti kuvaaja-toimittajaa.
![]() |
| Solakallion erityiskoulu |
VIELÄ muutama rivi maanantailta. Minut oli kutsuttu vetämään eräiden erityiskoulujen oppilashuoltoväen keskustelutilaisuutta ajankohtaisista asioista. Tilaisuus oli Solakallion koululla, Helsingissä. Oli jotenkin tunteita hämmentävää astua sisään taloon, jossa tein siviilipalvelusmieheneä koulunkäyntiavustajan hommia hieman vajaat 30 vuotta sitten. Kuinka paljon tuo vuosi kehitysvammaisten lasten parissa opetti ja kasvattikaan. (Huokaus).
tiistaina, lokakuuta 11, 2011
Alkusyksy alkaa olla siinä
![]() |
Aleksis Kiven päivänä kunniaksi 3ab-luokka (TriMix) esit- ti keskusradion kautta kuulokuvan "Lukkarin koulussa". |
Tällaisissa taitekohdissa on oikea aika pysähtyä hetkeksi ja katsoa taaksepäin. Mitä on saatu aikaan? Onko suunta oikea?
MONEEN voi olla tosi tyytyväinen. (1) Johtokunnan monivuotinen työ liikenneturvallisuuden edistämiseksi on lopulta tuottanut tulosta. Uusi parkkipaikka sai asfalttipinnan eilen, ja syyloman jälkeen saattoliikenne tulee opettaa poistumaan sen kautta. (2) Henkilökunnan, rehtorin, johtokunnan ja Koti ja koulu ry:n sitkeä työ koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on otettu vakavasti ja korjaustyöt ovat oikeasti alkaneet.
![]() |
Korjaustyöt on aloitettu 5b-luokasta. Työt jatkuvat pui- sessä lisäsivessä useita viikkoja. |
![]() |
Opettaja-asuntolan edessä pitkään jatkuneet rakennustyöt alkavat päättyä. Saattoliikenne saadaan turvallisemmaksi. Samalla saamme myös reilusti lisää parkkipaikkoja. |
SYYSLOMALLA on rexilläkin aikaa vetää hieman happea, ja hoitaa alta pois pöydälle kasaantuneita paperihommia. Näin toivon. Ja sitten alkaakin nousu kohti joulua.
maanantaina, lokakuuta 10, 2011
Kaksi koulupäivää syyslomaan
LAPISSA käsketään jo vaihtaa autoihin talvirenkaat. Kai se on uskottava, että syyslukukausi on näin pitkällä. Kouluvuosi jakaantuu virallisesti kahteen lukukauteen. Pienet lomat pätkittävät syksyn tänä vuonna meillä kolmeen jaksoon: alku-, keski- ja loppusyksyyn. Olemme pian ensimmäisessa taitteessa.
41 + 35 + 13
KOULU alkoi tiistaina viikolla 33, ja ensimmäinen jaksomme päättyy siis ensi tiistaina (viikko 41). Siihen mahtui 8 kouluviikkoa ja oppilailla 41 koulupäivää.
SYYSLOMAN jälkeen koulu alkaa viikon 42 maanantaina 17.10, ja Aurorassa seuraava pikkuloma on viikkojen 48 ja 49 taitteessa. Omilla järjestelyllämme olemme saaneet siihen neljän päivä (pe- ti) tauon. Töitä tehdään seitsemän viikkoa ja siis 35 koulupäivää.
VIIMEINEN jakso alkaa pienen huilailun jälkeen viikon 49 keskiviikkona 7.12., ja se päättyy viikon 51 torstaina todistustenjakoon. Nämä kaksi viimeistä kouluviikkoa ja 13 koulupäivää (17.2 lauantai on meillä koulukohtainen työpäivä) ovat varsinaista nousua jouluun ja joululomaan. Joululomalle lähdetään siis torstaina, ja töihin palaaan maanantaina 9.1. Lomaa on arki ja pyhäpäivät laskien 17 päivää.
41 + 35 + 13
KOULU alkoi tiistaina viikolla 33, ja ensimmäinen jaksomme päättyy siis ensi tiistaina (viikko 41). Siihen mahtui 8 kouluviikkoa ja oppilailla 41 koulupäivää.
SYYSLOMAN jälkeen koulu alkaa viikon 42 maanantaina 17.10, ja Aurorassa seuraava pikkuloma on viikkojen 48 ja 49 taitteessa. Omilla järjestelyllämme olemme saaneet siihen neljän päivä (pe- ti) tauon. Töitä tehdään seitsemän viikkoa ja siis 35 koulupäivää.
VIIMEINEN jakso alkaa pienen huilailun jälkeen viikon 49 keskiviikkona 7.12., ja se päättyy viikon 51 torstaina todistustenjakoon. Nämä kaksi viimeistä kouluviikkoa ja 13 koulupäivää (17.2 lauantai on meillä koulukohtainen työpäivä) ovat varsinaista nousua jouluun ja joululomaan. Joululomalle lähdetään siis torstaina, ja töihin palaaan maanantaina 9.1. Lomaa on arki ja pyhäpäivät laskien 17 päivää.
sunnuntaina, lokakuuta 09, 2011
Kahden seuraavan viikon ohjelmasta
![]() |
Päättyneen viikon perjantaina koulun pihalla oli hieno skeittikisa. Kisan voitt 6a-luokan Joonatan. Kuvassa Kisaidean isä saman luokan Riku. |
VIIKKO 41
Useita opettajia poissa maanantaina ja tiistaina. Hannu Kivistö kansainvälisessä seminaarissa Chilessä. Kaksi opettajaamme on Opi ja Kasva-hankkeen suunnittelukokouksessa.
Maanantai 10.10.
YT-istunto klo 8 -9. Aiheena mm. korjaustöiden seuranta. Terveisiä Itämereltä (Sari ja Julia). Tarkempi ohjelma tulee henkilökunnalle e emailiin. Aleksis Kiven päivänavaus keskusradiossa klo 10 jälkeen. Työryhmät klo 13.30-14.30.
Tiistai 11.10
Oppilasparlamentin kokous klo 9.30- 10.00 kouluravintolassa.
OHR klo 13.30-15. Kahden luokan tukiasioita. TV-yhtiö koululla. Rehtorilla rehtorivieraita Pohjois-Suomesta klo 12-14.
Keskiviikko- perjantai
Auroran koulun syysloma. Oppilailla ja opettajilla lomaa. Korjaustyöt jatkuvat.
VIIKKO 41
Maanantai 17.10.
YT klo 8-9. Pääteemoina mm. korjaustöiden aiheuttamat järjestelyt* Olympia-projekti. Tarkempi asialista lähetetään henkilökunnalle emailina. Oppituntien jälkeen kokoontuvat tiimit klo 13.30-14.30. (Viikolla 42 taas vuorossa työryhmät). Rehtori vuosilomalla ma-ti. Apulaisrehtori vastaa koulusta.
Tiistai 18.10.
OHR kokoontuu klo 13.30-14.30. Kahden luokan asioita.
Keskiviikko 19.10.
Koulunkäyntiavustajien info klo 10. Iltapäivällä Oppimiskeskus Auroran Teatterisparraus klo 14-17.
Johtoryhmän kokous poikkeuksellisesti keskiviikkona klo 12.
Torstai 20.10.
Oppimiskeskus Auroran Rock-konsertti salissa klo 11-13. Aluerehtorikokous klo 12-14. Rehtori-info klo 14-16.
Perjantai 21.10.
Turvallisuuskävely klo 9
Takaisin mantereella
| OAJ:n Nina Lahtinen piti jälleen kerran huikean luennon. |
LAUANTAI oli Tukholmassa kaunis. Ilma oli kirpakka, ja puoleen päivään saakka aurinkokin paistoi. Rehtorijaosto painui perinteiseen tapaan Soppateatteriin. Kattaukseen kuului yhden naisen tunnin mittainen mies-vastainen stand-up esitys, keittoa ja kahvia. Paikoin juttu oli hauska :-)
Laivan saliin ja aulaan rakennettiin kuusi pysäkkiä, joissa opettajat ja polittikot pohtivat sovittuja teemoja Kuvassa SDP:n Markku Sistonen. |
KLO 15 alkoivat iltapäivän kokoukset. Olin mukana EKOAY:n hallituksen ja päättäjien yhteisessä miniseminaarissa. Sain alustaa sisäilmaongelmista. Muita teemoja olivat elikaarimalli koulurakentamisessa, näin rakennettavien koulujen vuokrakulujen vaikutus sivistystoimen budjettiin sekä koulujen ja tilakeskuksen talonmiespalveluihin jäänyt harmaa alue. Suren varapuheenjohtaja Jukka Kuittinen kertoi rehtorijärjestön ajankohtaisista asioista. Samaan aikaan yhteysopettajilla oli omat kokouksensa luottamusmiesten johdolla.
ITÄMERI oli toisen seminaari-illan ajan kiltti. Saimme syödä maittavan juhlaillallisen rauhassa. EKOAY:n Kukko-patsaalla palkittu entinen puheenjohtaja Hannu Suntio piti tyylikkään kiitospuheen. Ilta jatkui iloisissa merkeissä kunkin sisäisen kellon ohjaamana.
Kuvassa poliittisia päättäjiämme (vasemmalta alkaen) Marika Niemi, Marjo Matikka,Tommi Laakso ja Seppo Sonkeri. |
REISSUSSA paitsi rähjääntyy, myös oppii asioita. Meillä on Espoossa hyvä malli yhteiselle vuoropuhelulle kentän ja päättäjien välillä. Päättäjät ovat valmiita kuuntelemaan, ja opettajaporukka on vahvasti sitoutunut tähän ay-harrastukseen.
Tässä pähkinäkuoressa minulle tärkeimpiä:
- 2000-luvulla koulurakennuksien ei tulisi olla monumentteja, vaan tiloiltaan joustavia ja monikäyttöisiä. Rakentamisen osaamista ja valvontaa kannattaa vahvistaa.
- Elinkaarimallikoulujen vuokramenot ovat huikean korkeat; osasyynä on, että vuokriin sisältyy kunnossapito. Kun koulut siirtyvät kaupungille 20-30 vuoden kuluttua, niiden tulee olla 75 %;ssa käyttökunnossa.
- Koulujen sisäilmaongelmat aiheuttavat tällä hetkellä Suomessa noin 36 miljoonan euron kulut yksin sairastuneen henkilökunnan palkkakustannuksina. Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa 6 miljoonaa peruskorjauksille antamastaan valtionavusta.
- Nyt käynnistynyt opetussuunnitelmauudistus vahvistaa entisestään opettajan asemaa päätöksentekijänä. Opettaja ratkaisee - vanhempia ja oppilaita kuulleen ja opetussuunnitelman raameissa - mitä menetelmää hän esim. käyttää. Opettaja ratkaisee, kuinka paljon tukiopetusta annetaan. Ei koulun resurssi. Jollei koululla ole rahaa, rehtorin on anottava ylityslupaa- ja kunnan on se annettava.
- Nina Lahtinen varoitti tänäkin vuonna oman sähköpostin tai kännykän käyttämisestä kodin ja koulun yhteistyössä. Viranomaistoiminnassa on selkeää, kun huoltajat ottavat yhteyttä virallisilla välineillä.
- Espoossakin tulee määritellä, mitä päätöksiä oppilashuollossa tehdään. Oppilashuollon päätöksistä on nimittäin valitusoikeus.
- Laki edellyttää, että jokaiselle opettajalla on oman osaamisen kehittämissuunnitelma.
torstaina, lokakuuta 06, 2011
Erityisoppilaiden integroinnista
LAINATTU YLEN SIVUILTA
Opettajat: Erityisopetuksen integrointi pahimmillaan oppilaan heitteillejättöä
Peruskoulun erityisopetuksen uudistus on alkanut paikoin kangerrellen. Lakimuutos ohjaa kouluja tästä syksystä alkaen järjestämään erityisopetusta entistä enemmän yleisopetuksen yhteydessä. Osa yläkoulujen opettajista kokee, että erityisoppilaat jäävät uudistuksessa heitteille huonon johtamisen ja rahapulan takia.
Luokassa käy tasainen kuhina kun Auroran koulun viides- ja kuudesluokkalaiset kaivavat koulukirjojaan esille. Alkamassa on matematiikan tunti. Eri luokilta tulevat oppilaat saavat tehostettua tukea matematiikan ohella äidinkielessä ja englannissa muun muassa oppimisvaikeuksien vuoksi. Pienryhmässä on maksimissaan kymmenen oppilasta. Enimmäkseen lapset kuitenkin opiskelevat oman luokkansa kanssa, erityisluokkia ei täällä enää ole. Pienryhmässä opettajan tukena on koulunkäyntiavustaja ja tarvittaessa erityisopettaja.
- On hirveän tärkeää, että luokassa on riittävästi ammattitaitoisia aikuisia, jotka tekevät tiiminä töitä, kertoo luokanopettaja Ulla Maija Jutila.
Erityisluokista eroon
Auroran koulu on erityisopetuksen integroinnin pioneereja Suomessa. Tästä syksystä alkaen vuosia valmisteltu uudistus jalkautetaan Suomen kouluihin. Uudistuksen syynä on vuoden alussa muuttunut perusopetuslaki.
Lakimuutoksen taustalla on kansainvälinen pyrkimys niin sanottuun inklusiiviseen kouluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien lasten pitäisi saada opiskella lähikoulussaan, samalla luokalla ikätovereittensa kanssa riippumatta siitä, millainen lapsi sattuu olemaan. Erityiskoulut ja -luokat jäisivät tulevaisuudessa vain niille oppilaille, joita ei ole mitenkään mahdollista huomioida riittävästi yleisopetuksen luokassa.
Yläkoulujen puolella tärkeä uudistus on paikoin alkanut karusti. Lukuisat opettajat eri puolilta Suomea kertoivat YLE Uutisille muutoksen huonosta johtamisesta ja rahapulasta kouluissa. Kukaan ei uskaltautunut haastatteluun kasvoillaan. Tässä on muutama lainaus opettajien sähköpostiviesteistä.
- Meille luvattiin koulutusta ja resursseja, mutta usein oppilas vain tuupataan tavalliseen luokkaan. Integraatio on pahimmillaan laillinen heitteillejättö, kirjoitti yläkoulun erityisopettaja.
Aineenopettaja toisesta yläkoulusta kertoi puolestaan, että erityisopettaja ehtii vain harvoin luokkaan ja koulunkäyntiavustajia on vähän.
- Aikani ja kykyni eivät riitä erityiseen tukeen ja muuhun opetukseen samalla tunnilla, hän totesi.
Ongelmana on ollut myös se, että kaikissa kouluissa tieto uudistuksesta ei ole kulkenut. Eräs aineenopettaja kertoi kuulleensa vasta koulun kellon soidessa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä, että hänen valvontaluokallaan on useita tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita.
- Minulle ei jäänyt aikaa valmistautumiseen. Kotona sitten googletin diagnooseja ja erityistarpeita, kirjoitti opettaja.
Oppilaat eriarvoisessa asemassa
Auroran koulun tilanne on hyvä, sillä Espoo panostaa koulutukseen.
- Espoon poliittiset päättäjät rahoittavat tuntuvasti koulutointa kaupungin verovaroilla. Se on ihan merkittävä satsaus, meillä on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia käyttää oppitunteja tukeen kuin monessa muussa kaupungissa, kertoo koulussa 22 vuotta työskennellyt rehtori Martti Hellström.
Hellström on syvästi huolissaan erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden eriarvoisuudesta.
- Tämä maa jakaantuu kahtia. Se on jo alkanut ja se tulee syvenemään, jos asiaan ei erityisesti puututa. Nyt tarvittaisiin ripeitä toimia, jotta kunnat jotka jättävät sijaiset palkkaamatta ja muutenkin aliresursoivat koulunsa, saataisiin pysähtymään jokaisen suomalaisen lapsen koulutusoikeuden pyhyyden äärelle, Hellström sanoo.
YLE Uutiset / Antti Koistinen
Opettajat: Erityisopetuksen integrointi pahimmillaan oppilaan heitteillejättöä
Peruskoulun erityisopetuksen uudistus on alkanut paikoin kangerrellen. Lakimuutos ohjaa kouluja tästä syksystä alkaen järjestämään erityisopetusta entistä enemmän yleisopetuksen yhteydessä. Osa yläkoulujen opettajista kokee, että erityisoppilaat jäävät uudistuksessa heitteille huonon johtamisen ja rahapulan takia.
Luokassa käy tasainen kuhina kun Auroran koulun viides- ja kuudesluokkalaiset kaivavat koulukirjojaan esille. Alkamassa on matematiikan tunti. Eri luokilta tulevat oppilaat saavat tehostettua tukea matematiikan ohella äidinkielessä ja englannissa muun muassa oppimisvaikeuksien vuoksi. Pienryhmässä on maksimissaan kymmenen oppilasta. Enimmäkseen lapset kuitenkin opiskelevat oman luokkansa kanssa, erityisluokkia ei täällä enää ole. Pienryhmässä opettajan tukena on koulunkäyntiavustaja ja tarvittaessa erityisopettaja.
- On hirveän tärkeää, että luokassa on riittävästi ammattitaitoisia aikuisia, jotka tekevät tiiminä töitä, kertoo luokanopettaja Ulla Maija Jutila.
Erityisluokista eroon
Auroran koulu on erityisopetuksen integroinnin pioneereja Suomessa. Tästä syksystä alkaen vuosia valmisteltu uudistus jalkautetaan Suomen kouluihin. Uudistuksen syynä on vuoden alussa muuttunut perusopetuslaki.
Lakimuutoksen taustalla on kansainvälinen pyrkimys niin sanottuun inklusiiviseen kouluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien lasten pitäisi saada opiskella lähikoulussaan, samalla luokalla ikätovereittensa kanssa riippumatta siitä, millainen lapsi sattuu olemaan. Erityiskoulut ja -luokat jäisivät tulevaisuudessa vain niille oppilaille, joita ei ole mitenkään mahdollista huomioida riittävästi yleisopetuksen luokassa.
Yläkoulujen puolella tärkeä uudistus on paikoin alkanut karusti. Lukuisat opettajat eri puolilta Suomea kertoivat YLE Uutisille muutoksen huonosta johtamisesta ja rahapulasta kouluissa. Kukaan ei uskaltautunut haastatteluun kasvoillaan. Tässä on muutama lainaus opettajien sähköpostiviesteistä.
- Meille luvattiin koulutusta ja resursseja, mutta usein oppilas vain tuupataan tavalliseen luokkaan. Integraatio on pahimmillaan laillinen heitteillejättö, kirjoitti yläkoulun erityisopettaja.
Aineenopettaja toisesta yläkoulusta kertoi puolestaan, että erityisopettaja ehtii vain harvoin luokkaan ja koulunkäyntiavustajia on vähän.
- Aikani ja kykyni eivät riitä erityiseen tukeen ja muuhun opetukseen samalla tunnilla, hän totesi.
Ongelmana on ollut myös se, että kaikissa kouluissa tieto uudistuksesta ei ole kulkenut. Eräs aineenopettaja kertoi kuulleensa vasta koulun kellon soidessa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä, että hänen valvontaluokallaan on useita tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita.
- Minulle ei jäänyt aikaa valmistautumiseen. Kotona sitten googletin diagnooseja ja erityistarpeita, kirjoitti opettaja.
Oppilaat eriarvoisessa asemassa
Auroran koulun tilanne on hyvä, sillä Espoo panostaa koulutukseen.
- Espoon poliittiset päättäjät rahoittavat tuntuvasti koulutointa kaupungin verovaroilla. Se on ihan merkittävä satsaus, meillä on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia käyttää oppitunteja tukeen kuin monessa muussa kaupungissa, kertoo koulussa 22 vuotta työskennellyt rehtori Martti Hellström.
Hellström on syvästi huolissaan erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden eriarvoisuudesta.
- Tämä maa jakaantuu kahtia. Se on jo alkanut ja se tulee syvenemään, jos asiaan ei erityisesti puututa. Nyt tarvittaisiin ripeitä toimia, jotta kunnat jotka jättävät sijaiset palkkaamatta ja muutenkin aliresursoivat koulunsa, saataisiin pysähtymään jokaisen suomalaisen lapsen koulutusoikeuden pyhyyden äärelle, Hellström sanoo.
YLE Uutiset / Antti Koistinen
Tunnisteet:
Erityisopetus,
opetussuunnitelmauudistus
20 tunnin kuluttua etuja valvomaan Itämerelle
YLLÄ paljastetaan perinteisen, Ex-puheenjohtaja Hannu Suntion ideoiman EKOAY:n päättäjät ja opettajat kohtaavat laivaseminaarin "päättäjien pikadeitti-session" juoni.
Viimesyksyiseen tapaan porukkaa jaetaan ryhmiin käymään tanakkaa keskustelua vieraidemme kanssa. Ryhmiä on nyt kuusi. Vieraita on komea joukko: Tiina Ahlfors, Tommi Laakso, Nina Lahtinen (OAJ), Marjo Matikka, Martti Merra, Marika Niemi, Markku Sistonen, Seppo Sonkeri, Ulf Sunabacka sekä pääkaupunkiseudun uudesta alueyhdistyksestä Laura Nurminen ja Sami Markkanen.
Tässä vielä deittien teemat:
(1) Home sweet Home? Miksi krooninen pula koulutiloista?
(2) Inkluusio – haaste vai mahdollisuus? Kenelle? Ajetaanko erityisopetus alas?
(3) Tuntijako uusiksi. Mitä aineita lisää? Mistä pois?
(4) Seiniin? Opetukseen? Välineisiin? Koulujen määrärahat 2012? Mitä opettajat toivovat?
(5) Mitä tehdä yhä lisääntyvälle opetuksen ulkopuoliselle työlle ? Olisiko kokeiltava kokonaistyöaikaa?
(6) Koti ja koulu- kumppaneita vai vastapuolia? Mistä aikaa tärkeälle yhteistyölle? Joko opettaja voisi saada virkakännykän?
VIELÄ ehdit vaikuttaa laittamalla kommentteja tähän lastuun. Aurorasta seminaarin lähtee vahva tiimi: Julia, Martti, Pia ja Sari.
keskiviikkona, lokakuuta 05, 2011
"Oppiaineet ymmärrän, mutta mitä ovat aihekokonaisuudet?"
PERUSKOULUSSA on 13 oppiainetta. Niiden lisäksi koulussa tulee opettaa 7 aihekokonaisuutta. Mistä on kyse?
Opetettavat asiat jäsennetään koulussa oppiaineittain. Oppiainelähtöisessä opetuksessa on kuitenkin ongelmia. Elämä ei oikeasti jakaudu oppiaineisiin. Kaikki tärkeät asiat mahdu niihin jäännöksittä. Uusia, tärkeitä asioita syntyy, mutta uusien oppiaineiden synnyttäminen on vaikeaa. Lapsen tapa hahmottaa todellisuutta kokonaisvaltaisesti ei taivu ongelmitta oppiaineisiin.
Nyt noudatettavissa perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa on mainittu seitsemän
eheyttävää aihekokonaisuutta. Tänä lukuvuonna olemme päättäneet käsitellä niitä nimeämällä kullekin kuukaudelle oman teeman. Lokakuun teemana on kansainvälisyys ja kulttuurikasvatus. Aihetta käsitellään sopivissa kohdissa kaikissa luokissa.
TÄMÄN lastun videossa esittää 6a-luokan afrikkalaisorkesteri oman sävellyksensä. Erityisesti taiteen alueella on upeaa, että olemme erilaisia.
Skeittikisa Aurorassa perjantaina siestalla
KOULUMME skeittaajat järjestävät ensi perjantaina oman kisan lajin harrastajille. Yllä tapahtuman mainos.
MOP- Maailman opettajien päivä tänään
TÄRKEILLÄ asioilla on omat nimikkopäivänä. Kuten äideillä, isillä sekä kodin ja koulun yhteistyöllä. Maailmalla myös opettajia halutaan arvostaa varaamalla heille oma päivä 5.10. Päivän taustavoimina on mm. Unesco. Kaksi vuotta sitten minulla oli kunnia edustaa suomalaisia opettajia Pariisissa Unescon päämajassa pidetyssa seminaarissa. Suomalaista opettajaa arvostetaan maailmalla huikeasti.
KOLMEN viimeisen viikon aikana talossamme on käynyt tavanomaista enemmän vieraita, mediaväkeä oikein kaukaakin. Kaikkia näyttää kiinnostavan sama kysymys: mitä erikoista suomalaisessa koulussa on, kun se näyttää toimivan niin upeasti. Jos saa antaa vain yhden selityksen, se on suomalainen opettaja. Kuinka niin?
Meillä on aivan poikkeuksellinen tilanne tässä maassa. Parhaat nuoret, erityisesti tytöt, haluavat opettajiksi, nimenomaan luokanopettajiksi. Muissa maissa opettajiksi saadaan ne, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan omaa oikeaa toiveammattiaan. Opettajuus on siellä 2nd choice. Kun nämä ikäluokkansa parhaat ja aidosti opettajiksi haluavat saavat vielä akateemisen koulutuksen, jossa yhtyy teoria ja käytäntö, tutkiva ote ja hyvin ohjattu opetusharjoittelu, voi selkä suorana perustella, että yksi keskeisiä opetuksen laadun tekijöitä on juuri opettaja.
HAASTATTELIJA toisensa perään kysyy, kuinka voitte olla varmoja, että opettajat opettavat kaikki asiat ja hoitava hommansa, kun teillä ei ole kansallisia testejä eikä tarkastajia. Vaikka vastaan kuinka hiotulla englannilla: Emme tarvitse niitä, he eivät ymmärrä. Niin sitkeää on monessa maassa epäluulo ja epäluottamus opettajiin He ovat laiskoja ja heissä on liikaa huonoja. Niin vahva on käsitys opetussuunnitelmasta bussiaikatauluntapaisena asiakirjajana. Hyvä opetus ei ole sitä, että "kaikki asiat käydään läpi". Se on paljon enemmän ja mutkikkaampaa. Sitä, että jokainen opetustuokio olisi elävä, koskettaisi ja tarjoaisi tiedon lisäksi juuri niitä tavoitteellisesti valittuja aineksia ja virikkeitä, joiden suuntaan haluaisimme lasten kasvavan.
Suomalaisessa pedagogiikassa vallitsee perususkomus: hyvän opettajan opetus on hyvää. Siksi fokus on siinä, että opettajankoulutus jatkossakin saa ikäluokkansa huiput ja ettäopettajankoulutus säilyy sillä huikealla tasolla, jolla sen tulee olla. Laadun takeena on opettajien korkea moraali, jota amerikkalaistyylinen testaus, oppilaiden testituloksiin sidotut bonukset ja heikkojen testitulosten perusteella annettavat potkut vain rapauttaisivat.
Jokainen suomalainen opettaja on erilainen, eri lailla hyvä. Kaikilla meistä on myös varaa kehittää omaa ammattitaitoamme. Opetuksen laatu on keskeisesti opettajan laatua. Se laatu syntyy hingusta tehdä enemmän kuin vain velvollisuutensa, halusta ja kyvystä itseohjautua,
Jokainen meistä voi vahvistaa sitä hinkua antamalla positiivista palautetta, tulemalla tarvittaessa rinnalle ja nostamalla haasteita rakentavasti esiin.
Hienoa nimikkopäivää, suomalainen opettaja!
KOLMEN viimeisen viikon aikana talossamme on käynyt tavanomaista enemmän vieraita, mediaväkeä oikein kaukaakin. Kaikkia näyttää kiinnostavan sama kysymys: mitä erikoista suomalaisessa koulussa on, kun se näyttää toimivan niin upeasti. Jos saa antaa vain yhden selityksen, se on suomalainen opettaja. Kuinka niin?
Meillä on aivan poikkeuksellinen tilanne tässä maassa. Parhaat nuoret, erityisesti tytöt, haluavat opettajiksi, nimenomaan luokanopettajiksi. Muissa maissa opettajiksi saadaan ne, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan omaa oikeaa toiveammattiaan. Opettajuus on siellä 2nd choice. Kun nämä ikäluokkansa parhaat ja aidosti opettajiksi haluavat saavat vielä akateemisen koulutuksen, jossa yhtyy teoria ja käytäntö, tutkiva ote ja hyvin ohjattu opetusharjoittelu, voi selkä suorana perustella, että yksi keskeisiä opetuksen laadun tekijöitä on juuri opettaja.
HAASTATTELIJA toisensa perään kysyy, kuinka voitte olla varmoja, että opettajat opettavat kaikki asiat ja hoitava hommansa, kun teillä ei ole kansallisia testejä eikä tarkastajia. Vaikka vastaan kuinka hiotulla englannilla: Emme tarvitse niitä, he eivät ymmärrä. Niin sitkeää on monessa maassa epäluulo ja epäluottamus opettajiin He ovat laiskoja ja heissä on liikaa huonoja. Niin vahva on käsitys opetussuunnitelmasta bussiaikatauluntapaisena asiakirjajana. Hyvä opetus ei ole sitä, että "kaikki asiat käydään läpi". Se on paljon enemmän ja mutkikkaampaa. Sitä, että jokainen opetustuokio olisi elävä, koskettaisi ja tarjoaisi tiedon lisäksi juuri niitä tavoitteellisesti valittuja aineksia ja virikkeitä, joiden suuntaan haluaisimme lasten kasvavan.
Suomalaisessa pedagogiikassa vallitsee perususkomus: hyvän opettajan opetus on hyvää. Siksi fokus on siinä, että opettajankoulutus jatkossakin saa ikäluokkansa huiput ja ettäopettajankoulutus säilyy sillä huikealla tasolla, jolla sen tulee olla. Laadun takeena on opettajien korkea moraali, jota amerikkalaistyylinen testaus, oppilaiden testituloksiin sidotut bonukset ja heikkojen testitulosten perusteella annettavat potkut vain rapauttaisivat.
Jokainen suomalainen opettaja on erilainen, eri lailla hyvä. Kaikilla meistä on myös varaa kehittää omaa ammattitaitoamme. Opetuksen laatu on keskeisesti opettajan laatua. Se laatu syntyy hingusta tehdä enemmän kuin vain velvollisuutensa, halusta ja kyvystä itseohjautua,
Jokainen meistä voi vahvistaa sitä hinkua antamalla positiivista palautetta, tulemalla tarvittaessa rinnalle ja nostamalla haasteita rakentavasti esiin.
Hienoa nimikkopäivää, suomalainen opettaja!
tiistaina, lokakuuta 04, 2011
Uutisaihe paljon tukea tarvitsevien oppilaiden integroinnista
TÄMÄN lukuvuoden iso juttu on uudistetun perusopetuslain hengen ja opetussuunnitelman kirjaimen jalkauttaminen koulujen arkeen- kaikkialla Suomessa. Ylen tv-uutiset työstää ilmeisesti ensi viikon uutislähetyksiin muutaman minuutin juttua paljon tukea tarvitsevien oppilaiden integroinnista yleisopetuksen luokkiin. Kaikkialla se ei nimittäin ole sujunut ongelmitta. OAJ:sta oli ohjattu toimittaja ja kuvaaja ottamaan juttuun mukaan myös positiivinen malli. Me saimme markkeerata sitä. Niinpä SiniMix-ryhmästämme vilahtaa jonain kauniina päivänä ruudussa kuvaa ja ääntä.
TOIMITTAJA Antti Koistinen haastatteli minua, Mix-ryhmän opettajaa Uma Jutilaa ja erityisopettajistamme Pia Mäki-Kokkilaa. Pia on erikoisesti keskittynyt valmentamaan oppilaita, jota harjoittelevat käyttäytymiseen liittyviä taitoja.
MITÄ minä kerroin? Mm. sen, että maa on jakautumassa jyrkästi kahtia, ja että tämä uudistus syventää eroja. On kuntia- kuten Espoo- jossa päättäjät satsaavat koulutukseen ja kuntia- aika lähellä- joissa tilanne on ihan toinen. Kerroin myös, että poliittisella ja hallinnollisella tasolla ei ehkä ole ymmärretty, kuinka isona muutoksena tämä inklusiivisuuden vahvistuminen kentällä koetaan - kunhan se tulee syliin. Tukeen tarvitaan rahaa. Opettajat tarvitsevat uudenlaista osaamista - siis täydennyskoulutusta. Yksikään opetuksen yllpitäjä ei saisi jättää opettajia selviämään tästä haasteesta omin päin ja paljain käsin.
TOIMITTAJA Antti Koistinen haastatteli minua, Mix-ryhmän opettajaa Uma Jutilaa ja erityisopettajistamme Pia Mäki-Kokkilaa. Pia on erikoisesti keskittynyt valmentamaan oppilaita, jota harjoittelevat käyttäytymiseen liittyviä taitoja.
MITÄ minä kerroin? Mm. sen, että maa on jakautumassa jyrkästi kahtia, ja että tämä uudistus syventää eroja. On kuntia- kuten Espoo- jossa päättäjät satsaavat koulutukseen ja kuntia- aika lähellä- joissa tilanne on ihan toinen. Kerroin myös, että poliittisella ja hallinnollisella tasolla ei ehkä ole ymmärretty, kuinka isona muutoksena tämä inklusiivisuuden vahvistuminen kentällä koetaan - kunhan se tulee syliin. Tukeen tarvitaan rahaa. Opettajat tarvitsevat uudenlaista osaamista - siis täydennyskoulutusta. Yksikään opetuksen yllpitäjä ei saisi jättää opettajia selviämään tästä haasteesta omin päin ja paljain käsin.
Korjaustyöt alkoivat 5b-luokassa
AURORAN koulun lisäsiiven sisäilmaongelmiin liittyvät korjastyöt alkoivat tänään Timo Takon 5b-luokasta. Luokka siirtyi evakkoon ATK-tilaan. Korjausmiehet peittivät luokan muoveilla. Ennenkuin seinän ja lattian väliä päästään tiivistämään, on vielä saatava osa luokasta alipaineistettua, etteivät epäpuhtaudut leviä. Näin ymmärsin.
EVAKKO kestänee viikon. Emme ole vielä päättäneet, missä järjestyksessä edetään. Ehkä viisainta olisi korjata seuraavaksi kouluravintola. Syysloman aikaan ajoitettuna koululounaaseen liittyvät ongelmat olisivat pienimmät.
EVAKKO kestänee viikon. Emme ole vielä päättäneet, missä järjestyksessä edetään. Ehkä viisainta olisi korjata seuraavaksi kouluravintola. Syysloman aikaan ajoitettuna koululounaaseen liittyvät ongelmat olisivat pienimmät.
maanantaina, lokakuuta 03, 2011
Toimittaja Sari Aviv kuvaajineen Aurorassa
![]() |
Kuvausryhmä haastattelemassa luokanopettaja Sirpa Wassia. Keskellä Sari Aviv. |
DAN Rather Reports on kuuluisa jenkki-tv-ohjelma New Yorkissa. Ohjelman yksi toimittajista Sari Aviv vieraili tänään Aurorassa tekemässä juttua suomalaisen koulun kummallisuuksista.
Kuvausryhmä tuli koululle heti aamutuimaan. He halusivat panna purkkiin kokonaisen suomalaiskoulun koulupäivän. Ja mehän katoimme heille sellaisen:
- Heti aamulla henkilökunnan YT-istunto.
- Sitten rexin haastattelu ja
- opettaja Kia Sjöman-Jokisen luokan ypi-tunti, jossa SmartBoard herätti ihastusta.
- Klo 10 pidettiin salissa lokakuun yhteinen päivänavaus teemalla "kansainvälisyys ja kulttuurikasvatus." 6a:n oppilaat soittivat itsesäveltämänsä upean afrikkalaisen kappaleen, rexi piti lyhyen puheen ja koko koulu lauloi yhdessä teemanmukaisia lauluja opettajien bändin säestyksellä. Komeaa, vaikka itse sanonkin.
- Sitten esittelimme koulumme tukitoimista Ulla Maija Jutilan ja Pirjo Liljan SiniMix-ryhmää.
- Seuraavaksi taltioitiin Ulla Hämäläisen ja Julia Uotilan 3ab-luokan musiikkituntia. Kuvausryhmä halusi näyttää katsojilleen suomalaisen koulun erikoisuuden: rehtorin joka opettaa. Muualla maailmassa rexi on vain pomo.
- Hannu Kivistön turvallisuustuokio 4c-luokalle TN-luokassa ihastutti vieraita;
- samoin käytäväpäivystysjärjestelmämme.
- Puhumattakaan Kaitsun ja Arjan taikomasta maukkasta koululounaasta.
- Siestalla sydämiä vei Jukka Jokirannan vetämä pantomiimi-harjoitus ja
- Risto Schirayn bändikerhon tyttöjen upea esitys.
- Siestan jälkeen kuvattiin vielä erityisopettaja Hanna Haapamäkeä työssään opettamassa ässiä ja ärriä sekä
- Sirpa Wassin 4b-luokan tuntia.
- Oppituntien jo loputtua, kuvausryhmä vieraili vielä aineopettajatiimin kokouksessa ja
- haastatteli päätteeksi rehtoria.
- Pisteenä i:n päälle oli vielä kuvaus kansliassa.
YMMÄRSIN niin, että amerikkalaiset ystävämme olivat syvästi hämillään näkemästään. Suomalaisen koulun opetusohjelma on huikean laaja. Koulussa voi myös harrastaa- ei vain valmistautua testeihin. Toimittaja ei oikein voinut ymmärtää, kuinka suomalaiset voivat luottaa siihen, että opettajat opettavat hyvin (kun ei ole testejä eikä tarkastajia). Selitin heille, että meillä oletetaan, että hyvän opettajan opetus on hyvää. Siksi fokus on siinä, että opettajankoulutukseen saadaan ikäluokan parhaat ja heille tarjotaan huippukoulutus. Kontrolli ei ole meillä se juttu.
Vieraat näyttivät vaikuttuneilta. Toimittaja kysyi lopuksi minulta, miksi luulen, että Cimon johtaja Pasi Sahlberg halusi ohjata tämän kuvausryhmän juuri meille. Ehkä olen tehnyt jotain pahaa Pasille, lohkaisin. Vakavasti: Luulen, että siksi, että huomio ei kiinnity upeisiin puitteisiin (joita monella koululla on tarjota) vaan opettajien ja oppilaiden perheenomaiseen välittävään kasvatussuhteeseen, joka minusta on se juttu.
sunnuntaina, lokakuuta 02, 2011
Kerhoilmoittautumiset on nyt koottu
![]() |
Satsaamme Aurorassa harrastustoimintaan. Lapsia kiinnos- taa sekä taiteilu että liikunta- ja sirkus niiden leikkauksena. |
Lapsilla on siis huikea kerhotoiminnan nälkä.
Suostuimmat kerhot olivat: (1) Sirkus (65), (2) teatteri (59), (3) Pienten englannin kerho (53). (4) Kuoro (47) ja (5) Palloilukerho (42).
Viikon 40 aikana joudumme tekemään karsintaa joidenkin kerhojen osalta. Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni pääsee johonkin kerhoista. Alkuopetuksessa etusija on niillä 1-2-luokkalaisilla, jotka eivät ole mukana iltapäivätoiminnassa. Koulun kerhot ovat oppilaille maksuttomia. Toimintaan saadaan avustusta Opetushallitukselta ja Auroran Koti ja Koulu ry:ltä.
TÄSSÄ lista kerhoihin (tähän mennessä) ilmoittautuneiden määristä. Osaan kerhoista joudutaan siis tekemään karsintaa.
1. Pienten liikuntakerho
Ma klo 11.30-12 salissa. Ohjaaja Leila Hänninen
-16 ilmoittautunutta. Kaikki mahtuvat.
2. Teatterikerho
Ma ja ke klo 12-12.30 salissa. Ohjaaja Jukka Jokiranta (ja Martti Hellström)
- 59 ilmoittautunutta. 4.-6.-luokkien ilmoittautuneet mahtuvat kaikki. Pienet oppilaat pääsevät mukaan Peppi-näytelmän harjoituksiin marraskuun lopulla.
3. Pienten ATK-kerho1
Ma ja pe klo 12.-12.30 ATK-tilassa. Ohjaaja Kia Sjöman-Jokinen.
- 32 oppilasta. Kerhoon voidaan joutua tekemään karsintaa, vaikka ryhmiä on kaksi.
4. Bändikerho
5.-6.-luokkalaisille. Toteutuu kutsukerhona. Bändien harjoitusvuorot koko viikon ajan siestoilla Lisäksi ti ja to- iltapäivisin koulun jälkeen. Ohjaaja Risto Schiray
- 41 ilmoittautunutta. Kerhonohjaaja valitsee syksyn kerhobändit. Kutosilla on etusija.
5. Sirkuskerho
Ma klo 14.15- 15.45 salissa. HUOM!Kerhoaika siirtynee keskiviikolle. Ohjaaja Raija Herrala.
- 65 ilmoittautunutta. Joudutaan karsimaan turvallisuussyistä. Etusija tullee 3.-6.luokkalaisille. Pienille järjestetään lyhyt johdatus sirkustemppuihin.
6. Pienten TN-nikkarikerho
Ti ja ke klo 11.30-12. TN-luokassa. Ohjaaja Hannu Kivistö.
-37 ilmoittaunutta. Kaksi ryhmää; turvallisuussyistä maksimi 16 ryhmässä. Joudutaan karsimaan.
7. Kuorokerho
Ti klo 12 - 12.30 salissa. Ohjaajat Uma Jutila, Kaija Kuivanen ja Katri Schiray
- 47 ilmoittaunutta. Kaikki saavat tulla.
8. Isojen TVT-(tieto- ja viestintä)kerho
Ti klo 12-12.30 ja pe klo 11.30-12. ATK-tilassa. Ohjaaja Timo Takko.
- 9 ilmoittautunutta. Kaikki saavat tulla. Todennäköisesti vain kerran viikossa.
9. Pienten ATK-kerho2
Ke klo 14.15-15.15 ATK-tilassa (aika aientuu tunnilla klo 13.30-14.15). Ohjaaja Kia Sjöman-Jokinen.
- 16 ilmoittautunutta. Todennäköisesti kaikki saavat tulla.
10. Pienten tanssikerho
Ke klo 11.30-12 salissa. Ohjaaja Eeva-Liisa Bonet
- 30 ilmoittaunutta. Voidaan joutua karsimaan.
11. Palloilukerho
Koko torstain siestan ajan salissa. Ohjaaja Raija Herrala.
- 42 ilmoittautunutta. Porrastetaan siestaa niin, että kaikki pääsisivät.
12. Pienten englannin kerho
To klo 12-12.30. Ohjaaja Julia Uotila.
- 53 ilmoittaunutta. Joudutaan karsimaan tai jaksottamaan kolmelle ryhmälle.
13. Lautapelikerho
Pe klo 11.30-12 erityisopettajan tilassa. Ohjaaja Pia Mäki-Kokkila,
- 12 ilmoittautunutta, mutta osa ymmärsi skeittikerhoksi. Selvitämme vielä muodostuuko kerho.
14. Sporttis-kerho
Olarin voimistelijoiden kutsukerho pe klo 12-12.45.
- Tämä on jo toiminnassa.
15. Maalaa maailmasi- kerho
Pe klo 12.00-12.30 (periodina) 4a-luokassa. Ohjaaja Raija Herrala.
- 33 ilmoittautunutta. Jouduttaneen karsimaan.
Muutospohdintaa pitkän viikonlopun kunniaksi
![]() |
| 1a- ja starttiluokassa aloitettiin ART-tunnit. Opettajina Leila ja Marja. Fiksu uudistus. |
Syyskuu on nyt voitettu kanta, ja kuten olen aikaisemmin marissut, se oli liian täynnä erilaisia työtehtäviä. Koska olen marissut siitä - enkä ainoana- jo pitkään, oletan, että asiaintila oikeasti muuttuu. On siis muutoksia, joita oikein odottaa: Parannuksia.
OLIN vuosilomapäiväni Kuopioissa. Itä-Suomen yliopisto on järjestänyt nuorille rehtoreille koulutusohjelman, jossa minun vastuullani oli puhua Muutoksen arkkitehtuurista ja muutosvastarinnasta. Muutosteema on minulle läheinen. Tein siitä kauan sitten väitöskirjani, ja olen saanut sen jälkeen perehtyä jopa teoreetikot henkilökohtaisesti tapaamalla mm. Michael Fullanin ja Andy Hargreavesin muutosteorioihin.
Lähes kaikilla muutosta ja reformeja tutkineilla on varsin sama näky siitä, kuinka reformit tulisi toteuttaa: Oikea vastaus on humaanisti ihmisten tahdissa ja kaikki mukaan suunnitteluun ottaen. Harmi, että oikeassa elämässä reformit tehdään yleensä tasan nurinperin: pakottamalla, ylhäältä alas, ihmisten osaaminen ja itsekunnioitus laiminlyöden. Huomasin, että omien muutosluentojeni humaani ydin on kestävä, olen vain hieman hionut niitä. Muutos voi olla myös sellaista, kaizenia.
PIDIN Kuopiossa neljä tuntia luentoa pötköön. Osallistujat olivat aktiivisia ja ystävällisiä. Uskon, että tavoitimme yhdessä muutosilmiöstä paljon oleellista.
Sain jakaa heille vuonna 2007 yhdessä Markku Pelkosen kanssa tekemämme "Muutoksen lokikirjan", josta olen edelleen tosi ylpeä.
Avaan luennoilla usein muutosteemaa paitsi teorioista käsin, myös kuvaamalla casena Auroran koululla vuodesta 1989 alkaen tapahtuneita asioita: kerron ideoista, jotka yhä elävät ja niistä, jotka ovat sammuneet. Ideoista, joita on kehitelty, korjattu ja paranneltu. Yhden palikan muuttaminen tuo usein odottamattomia häiriöitä, jotka vaativat korjausliikkeitä. Muutos on systeeminen, ja se on prosessi, kuten Pasi Sahlberg on korostanut. Oleellisinta on, että muutoksen ajovoimana on energisoiva moraalinen imperatiivi: arvokas syy toteuttaa muutos. Koulumaailmassa sen tulisi aina olla pedagogisen hyvinvoinnin kasvu, oppiminen niin, että samalla hyvä olo lisääntyy.
HYPPÄSIN aamulla taksiin klo 5.55. Finnair vei ja toi turvallisesti. Takaisin kotona olin jo klo 15. On maailma oikeasti pienentynyt. Olisikohan kivaa olla keikkaa heittävä konsultti?
Hetken huilailun jälkeen nousin omaan autoon, ja nokka kohti Helsinkiä. Nuorempi poikani muutti nuorikkonsa kanssa yhteen Leppävaaran komeaan Sello-taloon. Pesimme vanhan asunnon lattiat ja ikkunat. Minäkin apupoikana, mutta äitinsä tietysti oikeana työmyyränä. Kodin vaihto on iso juttu.
![]() |
Uutta Leppävaaraa |
JO edesmennyt filosofi Martti Lindqvist kirjoitti, että ihmiset voidaan työyhteisöissään jakaa kolmeen ryhmään: niihin, jotka tulevat, niihin, jotka ovat ja niihin, jotka ovat lähdössä. Tänään ollaan - aiheesta - huolissaan niistä, jotka ovat tulossa. Heitä on kunnolla perehdytettävä. Se on tärkeää. Mutta entä se toinen nivel: siirtyminen niiden joukkoon, jotka ovat lähdössä. Mentorointi tarjoaa mahdollisuuden siirtää omaa osaamista uudelle polvelle. Mutta miten auttaa työstä luopujaa itseään? Valitettavasti joudun jakamaan professori Juha Siltalan ajatuksen kurjistuvasta työelämästä useiden tuttujen osalta. Jo varsin keski-ikäiset ihmiset lähtisivät eläkkeelle heti, jos pääsisi. Muutos voi olla kurjistumista, olojen pahenemista. Surullista.
EHKÄ PARAS nuoruuden kaverini Rauno Haapaniemi kertoi juuri naamakirjassa, että 1.10 oli hänen ensimmäinen eläkepäivänsä. Oli kuulema erilainen päivä. Aloitimme yhdessä opettajauran vuonna 1977. Kiitävi aika, laulettiin ennen. Siinä se oli? Näinkö nopeasti?
KUULUN siis - haluan tai en - niihin, jotka ovat lähdössä. Vakituisen työelämän perälauta näkyy jo. Auroran koulun edessä oleva saneeraus vielä korostaa asiaa. Mihin vaiheeseen olisi fiksua ajoittaa väistämätön rehtorin vaihto? Jos saneeraus alkaa 2013, se päättyisi vuonna 2015. Jos katsoo ihan kalenteria, rexi vaihtuisi keskellä remonttia. Täytyy maistella asiaa.
Muutos on aina luopumista itselle arvokkaasta. Siihen kuuluu kipua. Vasta kun uskaltaa lähteä, voi kiinnittyä uuteen. Muutos on 90 prosenttisesti tunnejuttu. 10 % on ratiota.
Muutos on aina luopumista itselle arvokkaasta. Siihen kuuluu kipua. Vasta kun uskaltaa lähteä, voi kiinnittyä uuteen. Muutos on 90 prosenttisesti tunnejuttu. 10 % on ratiota.
TYÖSTIN lauantaina seuraavan Luokanopettaja-lehden tekstejä. Numerossa 4/11 on mukana professori Juhani Hytösen artikkeli lapsi- ja oppimiskeskeisen kasvatusideologian katveista. Artikkeli pohjautuu hänen jäähyväisluentoonsa. Siinä hän tiivistää komeasti näkemyksensä, jonka pohjalta hän on julkaissut sekä 90- että 2000-luvuilla tärkeät kirjat. Niin se OKL tyhjenee yksi kerrallaan niistä upeista vaikuttajista, joiden kanssa on saanut tehdä monenlaista yhteistyötä.
MUUTOKSEEN liittyvä haikeus, jota varmaan tästä lastusta aistii, ei ohentunut, kun ajelin eilen illalla Ravintolalaiva Wäiskiin. Siellä oli yksityistilaisuus. Kettutien Nuorisotalon pomo, Wilma Paltila jäi eläkkeelle. Kettiksen monen vuosikymmenen nuoret olivat järjestäneet hänelle yllätysbileet. Monesta syystä en voinut viipyä pitkään, mutta kokemus oli pysäyttävä. Mukana oli jo alkuillasta entisiä nuoria, joille minä ja Paltilan Pekan perustimme 1970-luvun lopussa nuorisoteatterin. Oli häkellyttävää kuulla, millainen merkitys noilla touhuilla oli niihin osallistuneille ollut. Tuli tarve kaivautua uudelleen noihin vuosiin, etsiä mm. se 24- vuotias Martti.
TÄLLAINEN monologi pitkän viikonlopun kunniaksi. Nyt on aika suunnata katse taas eteenpäin. Edessä on huikea ja tärkeä työviikko.
Tunnisteet:
Muutos,
Rehtorin arki,
Tärkeitä ihmisiä
lauantaina, lokakuuta 01, 2011
Viikkojen 40 ja 41 ohjelma
VIIKONLOPUN jälkeen on viikko ja kaksi päivää aikaa syyslomaan. Tästä syystä tämä viikko-ohjelma jatkuu syyslomaan saakka
Maanantai 3.10
YT klo 8-9. Pääteemoina * kuukauden aihekokonaisuus: kansainvälisyys ja kulttuurikasvatus * Palaute poistumisharjoituksesta, Seuraavan lukuvuoden työ- ja loma-ajat * Alkavien korjaustöiden aiheuttamat järjestelyt* Työkaluja kannustavan ilmapiirin lisäämiseksi luokkiin Rehtori-infossa kerrottuja asioita. Tarkempi asialista lähetetään henkilökunnalle emailina. Koulussa kansainvälisiä vieraita tekemässä tv-ohjelmaa New Yorkiin. Klo 10 yhteinen päivänavaus uudesta kuukausiteemasta. Oppituntien jälkeen kokoontuvat tiimit klo 13.30-14.30. (Viikolla 41 taas vuorossa työryhmät).
Tiistai 4.10
OHR kokoontuu klo 13.30-14.30. 4a- luokan tukeen liittyvät asiat.
YLEN toimittaja kuvaamassa inserttiä inkluusio-teemaan liittyen (SiniMix ideaa markkinoidaan muillekin. Umaa ja Piaa varmaan vaivataan). Korjaustyöt talon siivessä alkavat.
Keskiviikko 5.10
PKS-seudun Opi- ja kasva-vierailu Aurorassa klo 9 -14 tällä kertaa PERUTTU.
Koulunkäyntiavustajien info klo 10. Tsekataan syysloma-asiat.
Torstai 6.10.
Johtoryhmän kokous klo 12. 4b-luokka liikunta-tapahtumassa
Perjantai 7.10.
Martti ja Jukka Kansallisopperassa klo 9-11 neuvottelemassa yhteistyöprojektista.
VIIKONLOPPU
Auroran koulusta kolme edustajaa EKOAY:n seminaarissa, jossa tavataan poliittisia päättäjiä.
VIIKKO 41
Kolme opettajaa poissa maanantaina ja tiistaina
Maanantai 10.10.
YT-istunto klo 8 -9. Aiheena mm. korjaustöiden seuranta. Työryhmät klo 13.30- 14.30. Aleksis Kiven päivä. Päivänavaus.
Tiistain 11.10
Oppilasparlamentin kokous klo 9.30- 10.00 kouluravintolassa.
OHR klo 13.30-15. Kahden luokan tukiasioita
Keskiviikko- perjantai
Auroran koulun syysloma. Oppilailla ja opettajilla lomaa.
VIIKKO 40
YT klo 8-9. Pääteemoina * kuukauden aihekokonaisuus: kansainvälisyys ja kulttuurikasvatus * Palaute poistumisharjoituksesta, Seuraavan lukuvuoden työ- ja loma-ajat * Alkavien korjaustöiden aiheuttamat järjestelyt* Työkaluja kannustavan ilmapiirin lisäämiseksi luokkiin Rehtori-infossa kerrottuja asioita. Tarkempi asialista lähetetään henkilökunnalle emailina. Koulussa kansainvälisiä vieraita tekemässä tv-ohjelmaa New Yorkiin. Klo 10 yhteinen päivänavaus uudesta kuukausiteemasta. Oppituntien jälkeen kokoontuvat tiimit klo 13.30-14.30. (Viikolla 41 taas vuorossa työryhmät).
Tiistai 4.10
OHR kokoontuu klo 13.30-14.30. 4a- luokan tukeen liittyvät asiat.
YLEN toimittaja kuvaamassa inserttiä inkluusio-teemaan liittyen (SiniMix ideaa markkinoidaan muillekin. Umaa ja Piaa varmaan vaivataan). Korjaustyöt talon siivessä alkavat.
Keskiviikko 5.10
PKS-seudun Opi- ja kasva-vierailu Aurorassa klo 9 -14 tällä kertaa PERUTTU.
Koulunkäyntiavustajien info klo 10. Tsekataan syysloma-asiat.
Torstai 6.10.
Johtoryhmän kokous klo 12. 4b-luokka liikunta-tapahtumassa
Perjantai 7.10.
Martti ja Jukka Kansallisopperassa klo 9-11 neuvottelemassa yhteistyöprojektista.
VIIKONLOPPU
Auroran koulusta kolme edustajaa EKOAY:n seminaarissa, jossa tavataan poliittisia päättäjiä.
VIIKKO 41
Kolme opettajaa poissa maanantaina ja tiistaina
Maanantai 10.10.
YT-istunto klo 8 -9. Aiheena mm. korjaustöiden seuranta. Työryhmät klo 13.30- 14.30. Aleksis Kiven päivä. Päivänavaus.
Tiistain 11.10
Oppilasparlamentin kokous klo 9.30- 10.00 kouluravintolassa.
OHR klo 13.30-15. Kahden luokan tukiasioita
Keskiviikko- perjantai
Auroran koulun syysloma. Oppilailla ja opettajilla lomaa.
perjantaina, syyskuuta 30, 2011
Seuraavan lukuvuoden työ- ja loma-ajat
SUOMENKIELINEN varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on tehnyt tortaina 29.9. päätöksen ensi lukuvuoden suomenkielinen perusopetuksen työ- ja loma-ajoista.
Syyslukukausi: ti 14.8. - pe 21.12.2012
Syysloma: to 18.10. - pe 19.10.2012 (siis kaksi päivää)
(itsenäisyyspäiväloma to 6.12)
Joululoma: la 22.12.2012 - su 6.1.2013
Kevätlukukausi: ma 7.1. - la 1.6.2013
Talviloma: ma 18.2. - su 24.2.2013
Pääsiäinen: pe 29.3. - ma 1.4.2013
(Vappuloma ke 1.5.)
(Helatorstailoma to 9.5.)
Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 91 koulupäivää ja kevätlukukaudella 97 koulupäivää. Lautakunta päätti. että lisäksi peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi enintään kaksi koulupäivää tekemällä 2 lauantaityöpäivää. Suomenkielisessä opetustoimessa hallintopäällikkö päättää rehtorin hakemuksesta (ei siis enää johtokunnan) peruskoulun yksittäisten koulupäivien vaihtamisesta vapaaksi ja vastaavan lauantaityöpäivän tekemisestä. Rehtorin hakemuksesta tulee käydä ilmi koulun opettajakunnan kanta.
Syyslukukausi: ti 14.8. - pe 21.12.2012
Syysloma: to 18.10. - pe 19.10.2012 (siis kaksi päivää)
(itsenäisyyspäiväloma to 6.12)
Joululoma: la 22.12.2012 - su 6.1.2013
Kevätlukukausi: ma 7.1. - la 1.6.2013
Talviloma: ma 18.2. - su 24.2.2013
Pääsiäinen: pe 29.3. - ma 1.4.2013
(Vappuloma ke 1.5.)
(Helatorstailoma to 9.5.)
Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 91 koulupäivää ja kevätlukukaudella 97 koulupäivää. Lautakunta päätti. että lisäksi peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi enintään kaksi koulupäivää tekemällä 2 lauantaityöpäivää. Suomenkielisessä opetustoimessa hallintopäällikkö päättää rehtorin hakemuksesta (ei siis enää johtokunnan) peruskoulun yksittäisten koulupäivien vaihtamisesta vapaaksi ja vastaavan lauantaityöpäivän tekemisestä. Rehtorin hakemuksesta tulee käydä ilmi koulun opettajakunnan kanta.
torstaina, syyskuuta 29, 2011
Hyviä uutisia. Vai huonoja?
TÄNÄÄN apulaisrehtorin puhelin soi klo 9.55. Virkamies kertoi: Auroran puisen lisäsiiven korjaustyöt käynnistyvät ensi viikolla. Sovin, että heti tiistaina. Korjaajat tutkivat lattian ja seinän raon, ja korjaavat viat. Yhdestä luokistamme vaihdetaan korkkimatto. Monen vuoden huoli alkaa helpottaa. Opettajakunnan, johtokunnan ja Koti ja koulu ry:n työ on kannattanut. Kiitos.
Korjaustyöt järjestetään niin, että ne tuovat mahdollisimman vähän haittaa lasten koulutyöhön. Luokkatila korjataan kerrallaan. Korjaus vie aikaa yhdessä tilassa noin viikon. Sen ajan luokka opiskelee koulun muissa tiloissa, ennen muuta ATK-luokassa.
Jätämme kouluravintolan korjauksen viimeiseksi; ruokailun järjestäminen ilman salia kun vaatii hiukka fundeerausta. Ensi maanantain YT:llä on siis suunniteltavana isoja asioita.
TÄNÄÄN on kokoontunut Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen lautakunta pohtimaan ensi vuoden (2012) budjettia. Jos oikein huonosti käy, on odotettavissa prosenttien leikkauksia koulujen määrärahoihin tammikuusta alkaen. Huh! Viikon kuluttua on jälleen EKOAY:n päättäjäristeily, jossa on poliitikkoja mukana. Siellä on iso vaikuttamisen paikka. Olen luvannut vetää päättäjien "pikadeitit", joten vastuu painaa. Lopullisesti budjetti päätetään marraskuussa valtuustossa.
OMAN alueemme rehtorikokouksessa tänään puoliltapäivin Kirkkojärvellä käytiin läpi myös ennakkotietoja lukuvuoden 2012-13 uusista ekaluokkalaisista. Tiedot ovat salaisia, mutta sen kai saa sanoa, että pohdittavaa riittää. Kuinka kaikille espoolaisepuille saadaan määrättyä fiksuimmin lähikoulupaikka? Käymme asian kimppuun koulun porukalla maanantain YT:llä.
ILLALLA olin vielä EKOAY:n hallituksen kokouksessa OAJ-valtuutetun mandaatilla. Mukava, ilomielinen kokous, vaikka listalla oli toki vakavia asioita.
Korjaustyöt järjestetään niin, että ne tuovat mahdollisimman vähän haittaa lasten koulutyöhön. Luokkatila korjataan kerrallaan. Korjaus vie aikaa yhdessä tilassa noin viikon. Sen ajan luokka opiskelee koulun muissa tiloissa, ennen muuta ATK-luokassa.
Jätämme kouluravintolan korjauksen viimeiseksi; ruokailun järjestäminen ilman salia kun vaatii hiukka fundeerausta. Ensi maanantain YT:llä on siis suunniteltavana isoja asioita.
TÄNÄÄN on kokoontunut Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen lautakunta pohtimaan ensi vuoden (2012) budjettia. Jos oikein huonosti käy, on odotettavissa prosenttien leikkauksia koulujen määrärahoihin tammikuusta alkaen. Huh! Viikon kuluttua on jälleen EKOAY:n päättäjäristeily, jossa on poliitikkoja mukana. Siellä on iso vaikuttamisen paikka. Olen luvannut vetää päättäjien "pikadeitit", joten vastuu painaa. Lopullisesti budjetti päätetään marraskuussa valtuustossa.
OMAN alueemme rehtorikokouksessa tänään puoliltapäivin Kirkkojärvellä käytiin läpi myös ennakkotietoja lukuvuoden 2012-13 uusista ekaluokkalaisista. Tiedot ovat salaisia, mutta sen kai saa sanoa, että pohdittavaa riittää. Kuinka kaikille espoolaisepuille saadaan määrättyä fiksuimmin lähikoulupaikka? Käymme asian kimppuun koulun porukalla maanantain YT:llä.
ILLALLA olin vielä EKOAY:n hallituksen kokouksessa OAJ-valtuutetun mandaatilla. Mukava, ilomielinen kokous, vaikka listalla oli toki vakavia asioita.
Tunnisteet:
EKOAY,
Rehtorin arki,
Säästöt/leikkaukset
Kelpo keskiviikko
KESKIVIIKKO hoidettu kanta. 100 sivua papereita saatiin käytyä läpi johtokunnassa. Yes! Kokous sujui tuttuun tapaan mukavasti. Jaoin johtokunnalla myös uunituoreen raportin koululla tehdyistä sisäilmamittauksista. Huolestumiseen ei sen mukaan ole aihetta. Eräitä pienehköjä korjaustöitä raportissa esitetään tehtäväksi. Johtokunnan puheenjohtaja Susanna Lehti kirjoittaa yhteenvedon kokousasioista ensi viikolla koulun nettisivuille.
KOULUPÄIVÄ suorastaan sujahti Opi- ja kasva-vierailijoita opastaessa. Vieraat Espoosta, Helsingistä ja Kauniaisista olivat kovin ystävällisiä,ja joistain asioista ihan vaikuttuneita. Näin sanoivat. Lastun ylänurkassa on elokuvamuodossa "päivän epistola", idea kokonaisvaltaisesta tukiajattelusta. Yritin äänittää siihen selostuksen, mutta leffamuodossa selostus katosi. Puheeni oli kai liian painavaa:-) Diat näkyvät suurempina, jos klikkaa esityksen alettua neljän nuolen ruutua oikeassa alareunassa.
PS. Lastun otsikko viittaa tehostetun tuen hankkeen espoolaiseen nimeen. Olen olevinani nokkela.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



















