Rehtorien tapoja johtaa opettajien laatua osa 2

KUVA: Suomalaisia rehtoreita kouluttautumassa

VUOROSSA on viides lastu, jossa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia. Tässä lastussa keskityn hyviksi osoittautuneisiin tapoihin, joilla rehtorit Espoossa vahvistavat opettajiensa kapasiteettia ja opetuksen laatua.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 5: Rehtorien tapoja vahvistaa opettajiensa kapasiteettia

OECD:n raportin mukaan rehtori vaikuttaa koulunsa tuloksiin erityisesti neljää kautta. Yksi näistä on opettajien laatu. Opettajien valinta on tällöin tärkeää. Toinen keino vaikuttaa opettajien laatuun on jo töissä olevien opettajien kapasiteettin (osaamisen) vahvistaminen.

ESPOOLAISREHTORIT pitivät opettajien laatua tärkeänä. (Keskiarvo oli 9,1). Avoimessa kysymyksessä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan hyviksi osoittautuneita käytänteitään vahvistaa opettajiensa kapasitettia ja opetuksen korkeaa laatua. Hyväksi osoittautuneita keinoiksi he esitettivät seuraavia:

(1) Jatkuvasta ammattitaidon kehittämisestä huolehtiminen

"Tukea itsensä jatkuvaan tietojen ja taitojen päivittämiseen työnsä ohessa koulun kustannuksella". Rehtori näkee siis tämän asian tehtäväkseen.

(2) Yleisjohtamisella

Osa rehtoreista kuvasi hyviksi käytännöikseen yleisjohtamiseen kuuluvia ratkaisuja. Selvät säännöt. "Johtamisen tiimiorganisaatio". "Osallisuutta rohkaistaan ja aloitteellisuutta palkitaan". "YT:llä esillä käytännön asioita, joihin tulee varautua."

(3) Vuorovaikutuksella ja palautteella

Rehtorin keinoja olivat: Kehuminen, kiittäminen, kiittäminen hyvistä tuloksista, tekemisten huomaaminen ja jatkuva palaute. "Jatkuva vuorovaikutus opettajan kanssa on lähtökohta."

(4) Oppitunneilla vierailut

Yksi rehtori kertoi seuraavansa opetusta ja antavansa mahdollisimman positiivista palautetta.

(5) Arjessa tukeminen

Osaamista voi vahvistaa myös auttamalla opettajaa. " Arjen sujumisessa auttaminen". "Aito kuunteleminen, heikkojen signaalien huomaaminen, läsnäolo..." Rehtori on "apuna vaikeissa tilanteissa. Rehtori voi tukea opettajia mm. osallistumalla oppilashuoltopalavereihin. "Pyrin tukemaan opettajien työtä kaikin tavoin. Seison heidän takanaan ja tukenaan." "Ongelmiin puututaan rohkeasti. "

"Rehtorin on oltava läsnä opettajien työpäivässä. Rehtori ei saa sulkeutua omaan työhuoneeseensa".

(6) Keskustelut

Osaamistakin johdetaan keskusteluttamalla. "Pedagogiset keskustelut yksittäisten opettajien, tiimien ja aineryhmien kanssa." Kehityskeskustelut. Yhteisölliset keskustelut. Keskusteluissa kapasiteettin vahvistetaan mm. "kiittämällä ja kannustamalla". Pedagogiset kysymykset.

(7) Vahvuuksien hyödyntäminen

Rehtori voi nostaa osaamisen tasoa myös sijoittamalla kullekin opettajalle hänelle oikeita tehtäviä.

"Henkilökohtaisten vahvuuksien hyödyntäminen mahdollisimman laajalti niin opetuksessa kuin muussa koulun toiminnassa." "Jokaiselle opettajalle pyritään löytämään oma "mielenkiinnon kohde", joka tukee koulun tavoitteita. Ts. jokainen opettaja kulkee samaa tavoitetta kohti, mutta eri polkuja pitkin"

(8) Kollegiaalista yhteistoimintaa tukemalla

Osaamista voi tukea myös saattamalla opettajan yhteistyöhön.

"Opettajat, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä nostavat yleensä molempien tasoa. Siis yhteistyö kunniaan." "Kannustusta yhteistyöhön"." Lisäämällä aineryhmien sisäistä tiedonvaihtoa". "Luokka-asteen yhteissuunnittelu on lisännyt osaamista". "Yhteisopetus on myös erittäin työmotivaatiota lisäävä opetusmenetelmä". Tiimityöskentelyllä. Tiedonjakaminen koulussa.

Luokkatason yhteistyölle varattu YT-aikaa. "YT-ajan suunnittelu palvelee tätä tarkoitusta."

(9) Ilmapiiristä huolehtimalla

" Vapaa keskusteluympäristö opettajainhuonessa onnistumisista ja epäonnistumisista. Opettajan on pystyttävä tulemaan opettajainhuoneeseen naama innosta loistaen (ilman että saa kateellisia katseita tai huomautuksia osakseen.) tai lyttyyn
lyttynä lyötynä (jolloin kollegat kannustavat).

(10) Organisoimalla ideointia uusien järjestelyjen luomiseksi

Opettajan kapasiteetti vahvistuu myös jos järkiperäistetään itse toimintaa.

"Huolehtimalla yhteisöllisestä ideoinnista". Kyseenalaistaminen. "Keskustelut ja kommentit entisistä työpaikoista". Benchmarking. Jostavien opetusjärjestelyiden kehittämisellä."

"Syntyneiden ideoiden tukeminen ja todentamisen mahdollistaminen." "Opettajilta saatu palaute käsitellään aina ja opettajakunnasta nousseita ideoita viedään eteenpäin.

(11) Koulutuksen avulla

Koulutus on perinteisin osaamisen kehittämisen väline. Kaikilla kouluilla on tähän käytettävissä mm. kolme Veso-päivää. Yhteiset kouluttautumiset ovat hyvä väline.

"Täydennyskoulutuksessa on käytävä ajoittain (nimenomaan aineenhallinnan ja erityisoppilaiden (eli oikeastaan kaikkien oppilaiden kohtaamisesta"."Ihmisten koulutustarvetta ja kiinnostusta tulee koko ajan seurata herkällä korvalla. Näin kertyvään tietoon koulutustarpeesta tulisi sitten pyrkiä vastaamaan mahdollisimman monipuolisella tarjonnalla"

Rehtori tarjoaa, pitää esillä, tukee, innostaa ja kannustaa täydennyskouluttautumista. Koulutuksen tulisi olla "oikeanlaista". ", Rehtorin tulee "tarttua tukemalla opettajan haluun kehittää omaa osaamistaan".

Espoossa kouluttautumiseen on käytettävissä määrärahoja. "Stipendikukkaroa ja aktivointirahastoa tyrkytetty taajaan."

Osaamista voi kasvattaa myös talon sisäisella koulutuksella. Rehtori voi käyttää tähän vertaiskoulutusta ja samanaikaisopetusta. "Kokeineiden opettajien osaamisen hyödyntäminen"." Keskinäistä jakamista lisätty".

(12) Yhteishenkeä ylläpitämällä

Usea rehtori nosti esiin ilmapiirin opettajien kapasiteettiin vaikuttavana tekijänä. "Toisten huomioonottaminen". "Työilmapiiristä huolehtiminen". "Kaikki kukat saavat kukkia. Silloin on intoa ja uskallusta uuteen ja rohkeutta myös kohdata oppilaat aidosti..."

"Yritämme yhteisvoimin työyhteisössä pitää yllä hyvää ilmapiiriä, koska huonosti voivat ihmiset eivät myöskään jaksa tehdä työtään hyvin.Se ei tarkoita, ettei ongelmia olisi, mutta niihin yritetään puuttua ja niistä puhutaan, ei kuitenkaan suurennella niitä,"

Yhteishenkeä ylläpidetään myös vapaa-ajan toiminnoilla. "Virkistyshetket". "Hyvän yhteishengen ja yhteisöllisyyden ylläpito yhteisen toiminnan avulla, illanvietot, juhlat, vapaa-ajan vietto, matkat."

(13) Uuden projektin avulla

Osaamista voidaan vahvistaa myös erityisissä laajoissa hankkeissa. "Projektit (esim. koulun oppimiskeskustehtävä." "Välillä olen tuonut omaan taloon jonkin projektin, jolla on pyritty vahvistamaan toivottua ammatillista puolta".

(14) Verkostojen avulla

Osaaminen voi kasvaa myös verkostopalavereissa.

(15) Palkkioita käyttämällä

Espoossa rehtoreilla on mahdollisuus esittää myös rahallisia, ylimääräisiä palkkioita opettajille. "Kannustuspalkkiot".
"Kehittämishankkeista palkitseminen".

(16) Jaksamista tukemalla

Osaaminen on potentiaa. Väsyminen heikentää tuon potentian käyttöönsaamista. Vastavetona kouluilla on mm. Tyhytoiminta. "Työssä jaksaminen". "Innostaminen". "Uusien mahdollisuuksien tarjoaminen". "Olen ohjannut opettajia työnohjaukseen".

Vastausten pohdintaa

ESPOOLAISREHTORIT näyttävät käyttävän varsin myönteisiä keinoja opettajien osaamisen vahvistamisessa. Espoolaisrehtorin toiminta näyttää jonkinlaisen ystävällismielisen artistin managerin toiminnalta. Osaaminen on yksilöiden osaamista, jota vaalitaan. Osaamisen uskotaan kasvavan endogeenisesti, opetajan omista kiinnostuksen kohteista käsin. Rehtori ikäänkuin yrittää avartaa opettajan harrastuksen piiriä.

Osassa keinoja ohjaus on välitöntä, osassa välillistä. Edellisissä rehtori itse keskustelee, kannustaa, palkitsee jne. Jälkimmäisessa rehtori johtaa osaamista muiden antamaa koulutusta tai keskustelutukea järjestämällä. Osaamista edistetään kouluttautumalla. Usea rehtori pyrkii vaikuttamaan osaamiseen saattamalla opettajansa yhteistyöhön keskenään, muutama laajemmin verkoistoihin tai projekteihin.

Kapasiteettia vahvistetaan myös huolehtimalla opettajien motivaatiosta. Osaamista uhkaavaa väsymistä pyritään voittamaan mm. virkistystoiminnalla ja työnohjauksella.

Koko koulun osaamista rehtori voi nostaa sijoittamalla oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita ja ratkolla yhdessä opettajien kanssa ongelmia sekä luomalla uusia tapoja järjestää opetusta.

Muutama kysymys nousee mieleen:
- Mistä osaamisen puute tunnistetaan? Mielenkiintoisesti vain harva rehtori kertoo seuraavansa aitoja opetustilanteita. Niinikään osaamisen tukena ei näytetä käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.

Rehtorien tapoja johtaa opettajien laatua osa 1

KUVA: Espoolaisrehtoreita

TÄSSÄ neljännessä lastussa, jossa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia, keskityn hyväksi osoittautuneisiin tapoihin, joilla rehtorit Espoossa valitsevat opettajia.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 4: Rehtorien tapoja valita opettajat

Rehtoreille on erittäin tärkeää, että opettajat ovat "todella hyviä" (keskiarvo 9,1) ja innostuneita ja motivoituneita (keskiarvo 9,32). Yksi tapa varmistaa tällaista opettajien laatua on onnistunut rekrytointi.



Kyselyssä rehtoreita pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeää heille on mahdollisuus saada valita uudet opettajat. Keskiarvoksi tuli 9,5. Tyyppiarvo oli 10. 45 vastajaa 50:sta antoi kouluarvosanan 9 tai 10. Valinta on siis erittäin tärkeä johtamisen väline.

Hyväksi osoittautuneita keinoja uusien opettajien valinnassa

ESPOOSSA opettajien rekrytointiin on kolme päätapaa. Ensimmäinen on julkinen virkavaali. Avoimet tehtävät pannaan julkiseen hakuun ns. eRekry-nettijärjestelmään. Rehtori valitsee sitten haastatteluun muutaman hakijoista. Haastattelijoita pitää olla ainakin kaksi. Jos virka täytetään toistaiseksi, rehtori tekee esityksen valittavasta opetustoimenjohtajalle. Jos kyse on määräaikaisesti opettajan virasta tai tuntiopettajan tehtävästä, rehtori voi ottaa itse opettajan. Muodollisesti epäpätevän henkilön voi palkata vain, jos päteviä hakijoita ei ole.

Toista tapaa voidaan käyttää vain määräaikaisissa opettajan tehtävissä. Jos rehtorilla on tiedossaan muodollisesti pätevä ehdokas, hänet voidaan palkata ilman hakuprosessia.

Opettaja voidaan myös tietyin ehdoin siirtää määräaikaisesta (ilman hakua täytetystäkin) virasta toistaiseksi täytettävään virkaan. Päätöksen tekee rehtorin esityksestä opetustoimenjohtaja.

Avoimessa virkavaalissa hyväksi osoittautuneita käytänteitä

Hyviksi osoittautuneina käytänteinä rehtorit pitivät seuraavia:

"Haastattelut ja tiedustelut". Haastatteluun valinnassa voi auttaa johtoryhmä, joka "paneutuu hakemuksiin". "Paperit, suositukset ovat tietysti tärkeitä. Kysyn yleensä edellisiltä rehtoreilta hakijoista." Virallista tietoa siis täydennetään epävirallisella: " Erilaisten henkilökohtaisten yhteyksien kautta olemme saaneet arvokasta tietoa hyvistä ihmisistä". "Usein määräaikainen tehtävä edeltää." "Hakijat tulee testattua sijaisuuksien kautta" ."Myös sijaisuuksien kautta on löytynyt vakinaisia".

Haastattelussa rehtorit käyttävät apunaan apulaisrehtoria ja/tai johtoryhmän tai tiimin jäseniä. Mukana voi olla myös aineryhmän edustaja. Yksi rehtori otti oppilaiden edustajan mukaan haastattelijaksi.

Haastattelun tulisi olla "monipuolinen". Siinä perehdytään "hakijan aikaisempiin ansioihin". Haastattelussa kannattaa kuvata "koulun työotetta". Hyvistä haastattelukysymyksistä on apua. Tärkeää on saada selville "aito kiinnostus koulua kohtaan. "Laitan hakijat miettimään koulua kokonaisuutena eikä vain omaa oppiainetta. Myös tuon voimallisesti (esiin) erilaisten oppijoiden huomioinnin." "Eräs rehtori käyttää "yllättäviä, epäsuoria kysymyksiä jne. vakiosta poikkeavia juttuja". "Haastattelurunko toimitetaan jokaiselle hakijalle etukäteen. Haastateltavat saavat itse valita tavan esitellä itsensä haastattelurungon avulla." "Haastattelutapaa arvioidaan joka kierroksella".

Lisäksi "kouluun tutustutaan yhdessä". Jotkut rehtorit käyttävät opetusnäytettä. Yksi rehtori kertoo luottavansa myös intuitioon. "Paras keino on palkata hakija sijaiseksi"

Muita hyviä tapoja valittaessa opettajia

Virkavaalin rinnalla hyvänä käytänteenä mainittiin myös virkaan siirtäminen. "Väliaikaisen viran kautta suoraan vakinaistaminen."

Vastausten pohdintaa

ESPOOLAISREHTORIT näyttävät toimivan toivotun ohjeistuksen mukaan. Rekrytointiprosessin kriittisin kohta on haastattelu ja siihen valikoituminen. Pelkkiin papereihin tai viralliseen haastatteluun ei ihan luoteta. Tositietoa hakijoista saadaan aikaisemmilta rehtoreilta tai aidolla näytöllä määräaikaisena opettajana.

Mielenkiintoisen harvinaista on oppilaitten - puhumattakaan huoltajien tai johtokunnan- osallistaminen rekrytointiin.
Kukaan vastaajista ei kirjoittanut, että hänellä olisi käytössään jokin systemaattinen hakijoiden vertailumittari.

Rehtorien käsitys opettajan laadun merkityksestä

KUVA: Espoolaisrehtoreita

TÄSSÄ kolmas lastu, jossa puran rehtoreille tekemäni nettikyselyn tuloksia. Nettikyselyn tarkoituksena oli tuottaa aineistoa, jonka avulla voidaan kuvata PISA-tulosten taustalla olevan suomalaisen koulunjohtamisen laatua kouluissa käyville vieraille. Tässä lastussa keskityn rehtorien käsityksiin opettajan laadun merkityksestä.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 3: Rehtorien käsitys opettajan laadun merkityksestään koulun tuloksille

OECD:n raportin mukaan yksi keskeinen väylä, jonka kautta rehtori vaikuttaa koulun tuloksiin on opettajien (opetuksen) laatu, toinen on opettajien motivaatio.

REHTORIEN käsityksiä opettajan laadun merkityksestä haarukoitiin neljällä kysymyksellä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, (1) kuinka tärkeää heistä on, että heidän opettajansa ovat todella hyviä. (2) Toiseksi rehtoreita pyydettiin kuvailemaan todella hyvää opettajaa. (3) Rehtoreilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitävät sitä, että opettajat ovat innostuneita ja motivoituneita. (4) Lisäksi rehtoreita pyydettiin kertomaan tärkeimmät perusteet, joilla he valitsevat uutta opettajaa.

Kuinka tärkeää on, että opettajat ovat todella hyviä?



OPETTAJAN laatua pidettiin tärkeänä. Keskiarvo oli 9,1. Tyyppiarvo oli 9. 42 vastaajaa 50:sta käytti joko arvosanaa 9 tai 10.

Millainen on rehtorien mielestä todella hyvä opettaja?

Todella hyvän opettajan ammatillisia piirteitä olivat seuraavat:

ahkera • aineenhallinta (hyvä/osaa opettamansa asiat) • ammatillinen • ammatissaan taitava • ammattitaitoaan ylläpitävä •alastaan kiinnostunut •antaa lasten oppia toisiltaan • arvostaa jokaista oppilastaan • asiansa osaava/taitava kasvattaja • asiantuntija •asiastaan innostunut • auttaa muita • autonominen työssään • avoin uuden kokeilemiselle •innostunut työstään • jakaa omastaan • jaksaa etsiä erilaiset keinot erilaisille oppilaille • haluaa tehdä kotien kanssa positiivista yhteistyötä • henkisiä ja fyysisiä voimavaroja rankan työn kestämiseen • huolellinen ja tunnontarkka • hyvä peruskoulutus • innostus asiaan •joustava/joustava kasvavien ihmisen kanssa aktiivinen • kasvattaja (alakoulussa)/haluaa kasvattaa lapsia hyvään • kasvatus- ja opetustyöhön paneutuva •kehityskelpoinen/kehittymiskykyinen ja -haluinen •kiinnostunut asioista •kiinnostunut jatkokouluttamaan itseään • kouluttautumishaluinen •kuunteleva ohjaaja • kyvykäs • käyttöpedagogiikka •lapsista välittävä/rakastaa lapsia/nuorista oikeasti välittävä • luotettava • monipuolinen/monipuoliset työtavat • motivoitunut työhönsä • muutoksiin pystyvä • noudattaa lakia ja asetuksia sekä koulussa sovittuja toimintaperiaatteita • näkee oppilaan yksilönä yksilöllisine tarpeinnen ja osaa vastata siihen •näkemys koulun kehittämisestä/ työhön tarvittavasta jatkuvasta kehitymisestä • noudattaa opetussuunnitelmaa •oikeudenmukainen ja reilu oppilaiden kohtaamisessa • opettajuus hallussa • osaa kohdata erilaiset oppilaat • osaa ottaa oppimistyylit huomioon • ote nuoriin (oikea) • paneutuu työhönsä •pedagogisesti innistunut • pedagogiset taidot (hyvät) • pätevä •"rajojen ja rakkauden oikea seos" • realistinen käsitys työhön kuluvasta ajasta • ryhmänhallintataidot (hyvät)/ ryhmänsä johtaja •sitoutunut työhönsä muttei liikaa • taitava työssään • toimii oppilaiden hyväksi •suunnitelmallinen (mutta tarvittaessa joustava • taito innostaa lapset koulusta • tasapuolinen • tulee toimeen erilaisten ihmisten (myös erilaisten lasten kanssa) • tunnollinen •työhön tarttuva • työstään pitävä • uusiutumiskykyinen •valmistautuu opettamiseen • yhteistyötaidot/sosiaaliset taidot (hyvät) • visio työssään • vuorovaikutustaidot •yhteispelaaja/yhteisöllinen/työyhteisön jäsen/tiimi- ja ryhmätyökykyinen • ystävällinen (oppilaille)

"Hyvä opettaja panee itsensä peliin ja osaa samaan aikaan asettaa rajat itselleen, jotta muodostuu opettajan, oppilaiden ja kotien välille toisiaan kunnioittavat suhteet.." "Hyvä opettaja osaa ja kehittää osaamistan. Hän jakaa osaamistaan muille. Hän on yhteistyökykyinen niin talon sisällä kuin ulkopuolella. Hänellä on kyky hyödyntää oppilashuoltoa ja osaa rajata omaa toimintakenttäänsä. Hän huolehtii jaksamisestaan"."Ei kulje kello kädessä eli ryntää ulos heti kun tunnit on pidetty...

Pelkka ammatillisuus ei riitä. "Aineen osaaminen ei tee hyväksi opettajaksi. Tärkein on opettajan persoona, aitous...""Hänellä on myös oma elämä ja omat harrastukset". Hänen on myös sovittava kouluun. "Sopiva (vastaa koulun tarpeisiin ja linkittyy koulun arvomaailmaan."" Todella hyväksi opettajan tekee se, että on valmis kasvuun sekä kollegoittensa että ryhmänsä kanssa, valmis ottamaa haasteita ja valmis uuteen."

Todella hyvän opettajan piirteitä ihmisenä olivat:

aikuinen •arvot kohdallaan • elämälle utelias • empaattinen •elämänmyönteinen • hienovarainen •huumorintajuinen • hyvä itsetunto • inhimillinen • innostava • innostunut • joustava • jämäkkä • kanssaihmisiä arvostava • kuuntelutaitoinen • lapsirakas •muuntumiskykyinen/uudistumishaluinen ja -kykyinen • luova • oma-aloitteinen • pitää lupauksensa • positiivinen •rakentava • rohkea • suhteellisuudentajuinen • utelias

Kuinka tärkeänä rehtorit pitivät sitä, että opettajat ovat innostuneita ja motivoituneita.



INNOSTUNEISUUS ja motivoituneisuus olivat rehtorien mielestä todella tärkeitä opettajalle. Keskiarvo oli 9,34. Tyyppiarvo oli 10. 47 vastaajaa 50:sta käytti arvosanaa 9 tai 10.

Millä perusteilla rehtorit valitsevat uudet opettajat?

Ammattilaisia valinnan perusteita olivat seuraavat: (ei bold=piire oli yhteinen myös todella hyvän rehtorin kanssa)

aikaisempi menestyksellinen työ • ajatukset koulusta huomenna • aineenhallinta (hyvä) • ammattietiikka • ammatillinen ote • ammattitaito • asiantuntevuus • avoimuus • erityisopetuksen tuntemus • erityisosaamisen ja harrastusten alueet (ei vain opetukseen liittyvät) • halu oppia uutta • halu tiimityöskentelyyn • innokkuus kehittää työtään (tulee osoittaa) innostuneisuus työstään • kasvatukselliset näkemykset • kasvatusote • kelpoisuus kunnossa •kiinnostus kasvuun ja opettajana olemiseen • kokemusta opettajan työstä • koulutukseen suuntautuminen • koulutus • kuva (selkeä) itsestään opettajana •käsitys lapsista ja kanssaihmisistä • laaja-alaisuus •maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuntemus • motivaatio (selkeä) opettajan työtä kohtaan •muodollisesti pätevä opettaja • monipuolisuus• opetus- ja kasvatustaidot• osaaminen • ote opettajan ammattiin • pedagoginen hallinta • pedagoginen soveltuvuus • rakkaus omaan aineeseen •sitoutumisen huomaaminen• sopivuus /soveltuvuus siihen tehtävään, johon henkilöä valitaan • suuntautuminen • taidot • taito toimia yhteisön jäsenenä • tietotekniikan tuntemus• vuorovaikutustaidot (hyvät) lasten ja aikuisten kassa • yhteistyötaidot •



Opettajaksi valinnan ammatilliset kriteerit näyttävät olevan (vain) osittain samoja kuin, ne piirteet, joilla rehtorit kuvasivat todella hyvää rehtoria. Sekä opettajilta että rehtoreilta toivotaan koulutusta, laaja-alaisuutta ja välittävää pedagogisuutta.
Opettajan osalta tärkeäksi nousee sopivuus kouluun ja työyhteisöön. Tämä ei noussut esiin rehtorien itsensä osalta.

Todella hyvä opettajan oli myös sovittava juuri tähän kouluun ja työyhteisöön. "Halu sitoutua kouluumme". "Sitoutunut kehittämään koulumme profiilia". " Kiinnostus ja halu liittyä työyhteisöömme"."Koulun painotusalueiden hyväksyminen ja kiinnostus niiden edistämiseen". "Sopivuus nykyiseen opettajakuntaan; opettajakunnasta ei saa tulla liian homogeenista".

Henkilöön liittyviä valinnan perusteita olivat: (ei bold=piire oli yhteinen myös todella hyvän rehtorin kanssa)

empaattinen • henkilökohtaiset ominaisuudet • huumorintajua • luonne/tietyt luonteenpiirteet • omaperäisyys •ote elämään • persoonallisuus • positiivinen henki • tausta •tyyppi • ulospäin suuntautunut • yleisvaikutelma

Karkeasti tulkiten opettajilta ja rehtoreilta odotetaan samanlaisia piirteitä. Rehtorin osalta korostuu kuitenkin enemmän jämptiys, määrätietoisuus mutta toisaalta myös joustavuus ja kuuntelevuus.

Opettajalle ei riitä hyvä ammattitaito. Häneen kohdistuu myös odotuksia ihmisenä. "Mitä muuta opettaja tuo taloon kuin aineenopettamiset." Hän on myös realisti, ja osaa huolehtia myös jaksamisestaan.

Vastausten pohdiskelua

OPETTAJAN laadulla on väliä. Rehtoreista on tärkeämpää, että koululla on hyvät opettajat kuin että niillä on hyvät rehtorit. Erityisen tärkeää on, että opettaja on innostunut ja motivoitunut.

Todella hyvä opettaja on toisaalta kovan luokan ammattilainen ja toisaalta pehmeä, lämmin ihminen. Hän on moniosaaja.

Tämä ensimmäinen jäsennys avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista nostaa mieleen muutaman kysymyksen:
- rehtorit asettavat todella kovat ammatilliset vaatimukset ihanneopettajalle. Onko sellaisia olemassa?
- Voiko vain täydellinen ihminen olla opettaja ?

Rehtorien käsitys omasta merkityksestään

KUVA: Espoolaisrehtoreita

JATKAN rehtoreille tekemäni nettikyselyn tulosten pureskelua. Kyselyn tarkoituksenahan oli tuottaa aineistoa, jonka avulla voidaan kuvata PISA-tulosten taustalla olevan suomalaisen koulunjohtamisen laatua kouluissa käyville vieraille. Tässä lastussa keskityn rehtorien omiin käsityksiin rehtoreista.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
Osa 2: Rehtorien oma käsitys merkityksestään koulun tuloksille

REHTORIN omaa käsitystä merkityksestään haarukoitiin kolmella kysymyksellä. Vastaajilta pyydettiin arvioimaan, (1) kuinka tärkeää heistä on, että koululla on paras mahdollinen rehtori. (2) Toiseksi rehtoreita pyydettiin esittämään perusteluja väitteelle, että rehtori vaikuttaa koulunsa tuloksiin. (3) Lisäksi rehtoreita pyydettiin kuvailemaan tällaista parasta mahdollista rehtoria.



REHTORIN laatua pidettiin tärkeänä. Keskiarvo oli 8,9. Tyyppiarvo oli 9. 38 vastaajaa 50:sta käytti joko arvosanaa 9 tai 10.

Kuinka rehtori vaikuttaa koulun tuloksiin?

Vastaajia pyydettiin esittämään perusteluja väitteelle, että rehtori vaikuttaa koulunsa tuloksiin. Kysymyksellä etsittiin ts. niitä väyliä, joiden kautta rehtorit itse uskovat johtamisen laadun vaikuttavan tuloksiin.

Espoolaisrehtorien näkemyksissä rehtorin vaikutuksen suuruudesta oli eroja myös avoimissa vastauksissa. Jonkun mielestä "koulu on rehtorinsa näkinen". Toisen mielestä rehtorin vaikutus on "itsestääm selvyys". Joku kolmas epäili, ettei " rehtori vaikuta tuloksiin, mutta suvaitsevaisuuteen ja inhimillisyyden arvostamiseen" - siis(1) ilmapiirin kautta

Rehtori vaikuttaa (2) suunnallaan (3) tavallaan ja taidollaan johtaa porukkaa tuohon suuntaan. Johtaja vaikuttaa, (4) koska hänellä on muodollista valtaa ja vastuuta sekä (5) vaikutusvaltaa ihmisenä.

Rehtorin tulisikin vastaajien mielestä olla "lipunkantaja". Hän "innovoi". "Jollei rehtori johda, joku muu johtaa".

Rehtori johtaa sekä asioita että ihmisiä. Asioiden johtamisessa tuloksiin vaikuttaa se, että rehtori "puuttuu epäkohtiin" ja että hän jakaa resursseja ja vaikuttaa osaamiseen ja prosesseihin. Rehtori luo puitteet ja organisoi "kokonaisuuden, jonka työ tuloksena tulokset syntyvät".

Ihmisten johtamisessa tuloksiin on yhteydessä se, että rehtori vaikuttaa opettajien "motivaatioon" ja "hyvinvointiin" mm. antamalla mahdollisuuksia, kannustamalla, lannistamalla, mahdollistamalla kuulluksituleminen. Nämä vaikuttavat toimintaan ja toiminta oppimistuloksiin. Rehtorin tulisi ymmärtää, että hän johtaa asiantuntijaorganisaatiota.

Millainen on rehtorien mielestä paras mahdollinen rehtori?

Parasta mahdollista rehtoria kuvailtiin ammattilaisena seuraavanlaiseksi:

aktiivinen innostaja • alaisten ja oppilaitten tukija •ammattitaito • asioiden eteenpäin viejä • asioista kiinnostunut • asioita ja vastuuta jakava • hankalien tilanteiden hallintaa • alaisten ja oppilaitten tukija • avoin uudelle • huolehtii kasvatus- ja opetustyön onnistumisen edellytyksistä • hyvin koulutettu • hyvä opettaja • ihmissuhdetaidot • innostunut koulun perustehtävästä • isä • itse vastuun viime kädessä ottava • kannustava • keskusteleva • kokonaisuuden edustaja • kyky luoda hyvä ilmapiiri • laaja-alainen • lasta arvostava • oikeudenmukainen • osallistava • pitkä opettajakokemus • pedagoginen johtaja • rohkea tarttumaan vaikeisiin asioihin • substanssiosaamista • talousosaamista • tasapuolinen • tehokas viemään asoioita eteenpäin • tulevaisuuteen katsoja • valmentaja • yhteistyötaidot • yhteistyöta arvostava • yleishallinnollista osaamista •

Hyvä rehtori "luo mahdollisuuksia muitten tehdä parasta työtään lasten hyväksi". Hyvä rehtori "on läsnä koulun arjessa". Hän on "tavoitettavissa". Hänella "on aikaa kuunnella". Hän "kohtelee ihmisiä hyvin". Hänelta "saa apua". Hän "osaa oikeasti johtaa". Hän " ymmärtää, ettei kaikkea voi muuttaa".

Parasta mahdollista rehtoria kuvailtiin ihmisenä seuraavanlaiseksi:

ei-kyyninen • empaattinen • energinen • ennustettavissa oleva • erilaisuutta kunnioittava • helposti lähestyttävä• ihmisistä kiinnostunut • innostunut • innovatiivinen/uudistushaluinen • joustava • jämpti • luova • määrätietoinen • painetta kestävä • rauhallinen kuuntelija • sinut itsensä kanssa • sitkeä • toiset huomioonottava • välittävä • ystävällinen

Vastausten pohdiskelua

JOTTA rehtori voi vaikuttaa tuloksiin, täytyy olettaa, että hän voi tehdä valintoja. Suomessa on sellainen tilanne.

OECD:n raportissa rehtorin väitettiin vaikuttavan tuloksiin neljää tärkeää väylää pitkin: (1) opettajien (opetuksen) laatu, (2) opettajien motivaatio, (3) koulun ilmapiiri ja (4) koulun ulkoiset olosuhteet ja välineet.

Espoolaisrehtorit tunnistivat nuo väylät (ulkoisiin olosuhteisiin ja välineisiin vaikuttamista lukuunottamatta), mutta niiden rinnalle nousi vielä oman suunnan valinnan, toiminnan hyvän organisoinnin ja ongelmien ratkaisemisen väylät.

Hyvä rehtori on kova ammattilainen ja pehmeä, lämmin ihminen. Hän on moniosaaja. Vastauksissa korostuu pedagogisen johtamisen ja ihmisten- asiantuntijoiden- johtaminen.

Tämä ensimmäinen jäsennys avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista nostaa mieleen muutaman kysymyksen:
- rehtorit asettavat todella kovat vaatimukset ihannerehtorille. Voiko kukaan saavuttaa ne? Jollei, mitä siitä seuraa?
- Voiko vain täydellinen ihminen olla rehtori?
- Miksi espoolainen rehtori ei voi vaikuttaa ulkoisiin olosuhteisiin ja välineisiin?

Opettajat väkivaltaa vastaan

Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys on lähettänyt 9.2.2009 allaolevan kirjeen suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön, opetustoimenjohtaja Kaisu Toivoselle, hallintopäällikkö Tapio Ermalle, kehittämispäällikkö Juha Nurmelle ja opetuspäällikkö Ilpo Saloselle.





KANNANOTTO VÄKIVALTATILANTEISIIN KOULUSSA

Kiinnipitämis- ja väkivaltatilanteet ovat valitettava osa peruskoulun arkea. Sivistystoimen arviointiraportin mukaan Espoon kouluissa on vuoden 2008 aikana ollut noin 450 väkivaltatilannetta. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta.

Työturvallisuuslain edellyttämä turvallinen työympäristö ei toteudu kaikissa espoolaisissa kouluissa. Opettajat joutuvat yhä useammin kohtaamaan purevia, potkivia, huutavia ja lyöviä oppilaita. He joutuvat pitämään kiinni, rauhoittamaan ja toimittamaan hoitoon väkivaltaisesti itseään tai toisia ihmisiä kohtaan käyttäytyviä lapsia. Opettajat, joita ei ole koulutettu tällaisiin tilanteisiin, joutuvat selviytymään vaaratilanteista usein yksin ja ilman riittävän tarkkaa ohjeistusta. Myös tapahtumien jälkihoito jää usein yksittäisen opettajan tai opettajaryhmän hoidettavaksi.

Opetuksen järjestäjän vastuulla on turvata työturvallisuuslain säädösten mukainen turvallinen työympäristö sekä lapsille että aikuisille. Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys vaatiikin Espoon opetustoimelta välitöntä paneutumista koulujen lisääntyviin ja yhä vakavammiksi käyviin väkivaltatilanteisiin. Esitämme seuraavia toimenpiteitä:

1. Tarvitsemme kouluille nopealla aikataululla selkeät toimintaohjeet itse väkivaltatilanteisiin. Kiinnipidon käsite on määriteltävä ja annettava siitäkin tarkka ohjeistus siten, että henkilökunta tietää toimivansa lain ja asetusten mukaisesti. Henkilökunta kouluissa tulee kouluttaa ja perehdyttää asiaan riittävän hyvin. Ohjeistuksessa tulee miettiä ennakkoon myös tilanteiden jälkihoito sekä väkivaltaisen lapsen että väkivaltaa kohdanneen aikuisen selviämisen turvaamiseksi. Näiden tilanteiden varalta on linjattava kaupunkitasoisesti myös ohjeet viranomaisavun pyytämiseksi.

2. Opetushenkilöstölle tarvitaan puhelimet tai turvarannekkeet väkivaltatilanteiden varalle avun hälyttämistä varten.

3. Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy on keskeisin tavoite. Esitämme, että opetustoimi omalta osaltaan huolehtii väkivaltaisesti käyttäytyvien lasten viipymättömästä hoitoon pääsystä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. On mietittävä myös kokonaan uudenlaisten toimintamallien rakentaminen, kuten psykiatrisen hoitohenkilöstön palkkaaminen niihin opetusryhmiin, joissa toistuvasti väkivaltaisesti käyttäytyvät lapset opiskelevat.

Heli Siberg
Puheenjohtaja

Katri Hiltula
sihteeri

TIEDOKSI: sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi

Rehtori ja koulun pedagoginen suunta

KUVA: Espoolaisrehtoreita

HYVÄÄ huomenta, blogi. Aloitin tänä aamuna suomalaisrehtoreille tekemäni nettikyselyn ensimmäisten tulosten pureskelun. Vastauksia on tullut tähän mennessä puolen sataa, ja se riittää tämän hetkisiin varsin praktisiin tarkoituksiin. Kyselyn tarkoituksena on saada aineistoa, jonka avulla voidaan kuvata upeiden PISA-tulosten taustalla olevan koulunjohtamisen laatua niille lukuisille vieraille, joita suomalaiskouluissa nyt käy.

Kuinka siis suomalaisia - ja erityisesti espoolaisia- peruskouluja johdetaan? Kysely on fokusoitu niihin johtamisen elementteihin, jotka nostettiin OECD:n "Improving School Leadership"- raportissa (2008) tärkeimmiksi oppimistulosten kannalta. Raportin mukaan rehtori vaikuttaa koulussaan erityisesti (1) opettajien laadun, (2) opettajien motivaation, (3) koulun ilmapiirin ja (4) koulun ulkoisten olosuhteiden ja välineiden kautta.

Tässä lastussa keskityn aluksi kysymykseen oikeasta pedagogisesta suunnasta.

PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
osa 1: Koulun pedagogisen suunnan löytäminen ja siinä pysyminen

YLEISESTI JOHTAMISEN keskeinen funktio on päätös toiminnan suunnasta. Koulun pedagogisen suunnan määrittäminen on rehtorille mahdollista vain sellaisessa koulutuspolitiikassa, jossa kouluille on jätetty tämän suhteen liikkumavaraa. Suomalaiskouluissa tätä liikkumavaraa on kansallisessa ja kunnallisessa tavoitteenasettelussa.

Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeää heistä on, että omalla koululla on paras mahdollinen pedagoginen suunta.

KUVA: Parhaan mahdollisen pedagogisen suunnan tärkeys kouluarvosanoilla 4-10.

OIKEAA SUUNTAA pidettiin hyvin tärkeänä. Keskiarvo oli 9,32. Tyyppiarvo oli 10. 45 vastaajaa 50:sta käytti joko arvosanaa 9 tai 10.

Vastaajilta kysyttiin, millaisia hyväksi osoittautuneita tapoja heillä oli varmistaa, että oman koulun suunta on paras mahdollinen.

Tuijotin tänä aamunan avoimia vastauksia ensimmäistä kertaa. MInulle syntyi kuva, että rehtoreilla voi olla erilaisia strategioita tämän johtamisen keskeiseen haasteeseen vastaamisessa.
(1) On rehtoreita, jotka kirjoittavat, että heillä ei ole suunnan määrittämiseen keinoja
(2) On rehtoreita, jotka ratkaisevat suunnan itse
(3) On rehtoreita, jotka siirtävät ratkaisun opettajille
(4) On rehtoreita, jotka tekevät päätöksen suunnasta yhdessä opettajakuntansa kanssa.

Kuinka rehtori varmistaa oikean suunnan muodostamalla oman näkemyksensä suunnasta?

Rehtori luo ja päivittää omaa visiotaan/näkemystään oikeasta suunnasta mm. seuraavilla keinoilla:

ammattikirjallisuus• arviointitulokset (testit/kokeet/tilastot )• esitelmätilaisuudet • kansalliset ja kansainväliset viiteryhmät • kasvatustieteellinen tutkimus • keskustelutilaisuudet • keskustelun seuraaminen (koulun kehittäminen) • koulutus • palaute (huoltajat/oppilaat/henkilökunta/kehittämiskeskustelut/ yhteistyökumppanit)

Rehtori seuraa keskustelua kriittisesti. "Julkisuudessa esilläolevien kouluasioiden seuranta ja karsiminen omaan toimintaan sopiviksi".

Rehtori jakaa saamaansa tietoa opettajille. " Yritän pysyä mukana kehityksessä ja saada tietoa uusista pedagogisista tuulista yms. ja välittää tietoa opettajille ja ohjata koulutukseen." Rehtorin haasteena on opettajien ja oppilaitten osallistaminen. Arvojen tulisi olla selkeitä.

Rehtori turvaa oikean suunnan johtamalla . Keinona on " pedagogisesti akiivinen johtamisen". Hän keskusteluttaa opettajia. "Arvot, visio, toiminta-ajatus, ops ja lukuvuosisuunnitelma esillä ja päivittäminen". Hän lähettää opettajia koulutukseen. "Kaikki koulutus tukee arvojen saavuttamista". Hän arvioi toimintaa (mm. itsearviointi). Hän seuraa opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Hän seuraa luokkaopetusta. "kouluttautumisseurannalla". " Opettajien näkyvä into ja oppilaiden onnistuminen"

Kuinka rehtori varmistaa oikean suunnan opettajiensa avulla?

Rehtori voi varmistaa koulunsa pedagogisen suunnan myös opettajiensa avulla. Tällöin suunnan takaa " motivoitunut, pätevä ja sopiva henkilökunta"." Palkkaan päteviä, innostuneita opettajia." Rehtori osallistuu prosessiin "huolehtimalla opettajien osaamisesta ja sen kehittymisestä."

Kuinka rehtori varmistaa oikean suunnan yhdessä opettajiensa kanssa?

Pedagoginen suunta voidaan valita myös yhdessä. "Toiminnan suunnittelu keskustellen opettajien kanssa." Rehtori kuuntelee ja luo "säännöllisiä tilaisuuksia vuoropuhelulle". Toimintakulttuuria kuvaa avoin pedagoginen keskustelu mm. suunnasta ja sovituista käytänteistä, keskinäinen kuuntelu ja yhteinen pohdinta, mielipiteiden vaihto, pohdinta ja pedagogisten kysymysten esilleotto. Toimintakultuuria voidaan kehittää yhteisölliseksi.Tämä edellyttää mahdollisimman avointa ilmapiiriä.

Keskustelua voidaan käydä mm. aineryhmissä, kahvilassa, suunnitelmien jatkuva päivittäminen, tiimeissä yksittäisten opettajien kehittämiskeskusteluissa. " Koulun suunnitelmien päivitykset ja itsearviointi ylläpitävät kouluyhteisössä jatkuvaa keskustelua." Rehtori voi käyttää työkalunaan myös sisäistä vertaiskoulutusta, ja eräissä kouluissa oppimiskeskusta.

Tämä edellyttää myös rehtorilta tietynlaista asennoitumista. "Kiinteä ja säännöllinen ja hyvin vuorovaikutteinen keskusteluyhteys opettajien kanssa. Kaikki viisaus ei asu rehtorin päässä. Muitakin on osattava kuunnella."


Vastaajat kuvasivat myös tapoja, joilla oikeassa suunnassa pysyminen varmistetaan.

Parhaassa mahdollisessa suunnassa pysymiseen tarvitaan:

ammatillisuutta • avointa ilmapiiriä • erityisopetuksen tarpeen tiedostamista ja toimeenpanemista • jokaisella opettajalla omat kehittämiskohteet • motivoitunutta, pätevää ja sopivaa henkilökuntaa •toimiva infrastruktuuri • panostaminen jaksamiseen ja hyvinvointiin •riittävät resurssit• valmius muutokseen

Erään vastaajan mukaan oikea suunta syntyy "tiedosta, henkilöstöstä, arvoista ja toimintakulttuurista."

Vastausten pohdiskelua

Kysymys oikean pedagogisen suunnan tärkeydestä liittyy kysymykseen pedagogisen johtamisen arvosta. Espoolaisrehtorit näyttävät pääosin haluavan olla tässä mielessä pedagogisia johtajia. Pääosalla on myös keinoja suunnan määrittelyyn. Muutama vastajaa koki olevansa keinoton tai vasta hahmottelevansa keinoja johtaa koulun suuntaa.

Tämä ensimmäinen jäsennys avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista nostaa mieleen muutaman kysymyksen:
- miksi koulutuspolitiikka ja sen muutokset, lait ja muut säädökset eivät näy vastauksissa?
- miksi Espoon oma ohjaus, esim. kaupungin strategiat eivät nouse lainkaan esiin?
- mielenkiintoisesti myös johtokunnasta ei mainita mitään?

Onko niin, että espoolainen rehtori tekee suuntapäätöksen varsin itsenäisesti ja yhdessä nimenomaan koulunsa opetuksen ammattilaisten, opettajien kanssa? Muita asianosaistahoja toki kuullaan, mutta heitä ei osallisteta suunnan määrittelyyn.

Maanantai - ei mittää?

KUVA: Päivän valopilkuksi jäi espoolaisen erityisopettajan Antti Komulaisen haastattelu Aamu-tv:ssä. Antin mukaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä tai tarpeet eivät siitä muutu, että heidät siirretään yleisopetuksen luokkaan. Hän oli huolissaan siitä, kuinka yleisopetuksessa nämä lapset saavat tarvitsemansa kaltaista opetusta- jos resursseja ei lisätä ja jollei yleisopetuksen pedagogista kulttuuria muuteta.

MAANANTAI oli jotenkin harmaa työpäivä. Talo ihan tyhjä. Hyväksyin yksinäni virkavapausanomuksia ja kuittailin laskuja. Tyhjentelin sähköpostilaatikkoa. EKOAY oli lähettänyt varsin kovan kirjeen Sukoon ja opetuslautakunnalle espoolaiskouluissa lisääntyneen väkivallan vuoksi. Kirje on fiksusti lähetetty myös sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle.

Piipahdin virastossa valmistautumassa opetuspäällikkö Ilpo Salosen kanssa keskiviikkoiseen Irmeli Halisen tapaamiseen. Siinä olisi tarkoitus kehitellä tulevaisuuskasvatukselle ihan uudenlaista jatkoa.

Illalla kävin vielä virkahaastatteluja läpi ja laadin oman listani valittavista. Nukun vielä yön yli.


Tulostin rexeille tehdyn johtamiskyselyn vastauksia (ks. tästä linkistä). Käyn avoimia vastauksia alustavasti tänään läpi. Tarkoitus on esitellä tulokset Hollannissa maaliskuussa workshopissa.

Sven Dufva 5.3. Laaksolahden kirjastossa

Auroran viikkokirje nro 8/2009

KUVA: Väkivallan uhka on todellisuutta jo suomalaiskouluissa. Keskiviikon YT-tunnilla katsoimme aiheesta tehdyn opetuselokuvan.

Auroran koulun viikkokirjeessä tiedotetaan tiiviisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai.


LYHYESTI VIIKOSTA 7

Upeat talvikelit jatkuivat. Samoin uintivuorot. Auroran koulu vilahti torstaina tv:ssä 45 minuuttia ohjelmassa, jossa käsiteltiin ilkivaltaa kouluissa. Virkahaastattelut jatkuivat. Flunssankin vuoksi henkilökuntaa oli poissa aikalailla. Koti & Koulu ry. suunnitteli Auroran päivää. Luunjan koululeirin kustannukset ovatkin odotettua korkeammat. Siksi koteihin lähetettiin uusi ilmoittautumiskirje. Virallista ppäätöspaperia Auroran johtokunnan nimittämisestä ei ole vielä tullut. Torstaina koululla vieraili lapsia lähipäiväkodeista. Viikon kohokohtana oli keskiviikkoinen "Paluu Auroraan"-rock-konsertti.


VIIKKO 8

Kaikilla lapsilla on talviloma. Luvassa on hyvät kelit. Rehtori ei ole lomilla. Hänet tavoittaa parhaiten kännykästä. Muutoin talossa on varsin hiljaista. TIP-toimintaa ei ole.


ENNAKKOTIETOA VIIKOSTA 9

Koulu alkaa maanantaina ihan normaalin työjärjestyksen mukaan. Uinnit jatkuvat. Luokkien uimavuorot löytyvät reissuvihkoista.

Kolme vuotta blogia!

TÄNÄÄN helmikuun 15. päivä tulee täyteen kolme vuotta blogikirjoittelua. Ensimmäinen lastuni 15.2. 2006 käsitteli väkivaltaa. Valitettavasti aihe on edelleen ja ehkä vielä vahvemmin ajankohtainen. Blogien pito on harrastuksena kovasti lisääntynyt. Suomalaisella blogilistalla tällaisia avoimia päiväkirjoja on jo 20 799 !. Listan koisivuilla on laskuri, joka panee blogit järjestykseen mm. sen mukaan, kuinka moni menee sitä kauttaa jollekin listatulle blogille. Tänä "juhlapäivänä" tämä blogi on sijalla 450.

ENSIMMÄINEN BLOGINI oli nimeltään PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA. Pidin sitä 11 kuukautta MSN-spacessa. Sen ulkoasu oli ankea, ja teknisestikin se oli suppea. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Vieläkin laskurin mukaan tuon "kuolleen" blogin lastuja luetaan noin 150 kertaa kuussa.

12 tammikuuta 2007 siirryin käyttämään BLOGGERIN alustaa. Ulkoasua voi helposti muokata. Kuvia on helppp liittää, ja marginaaleihin saa jos jonkinlaista krääsää videoita jne. Tämän blogin etusivulla on vierailtu 18.10.2008 alkaen (tuolloin aikaisempi laskuri lakkasi toimimasta) 17 430 kertaa. Koneen mukaan Kuukaudessa vierailuja on keskimäärin 4321 ja päivässä 144. Tähänastinen ennätys oli 18.1. 2009, jolloin yhtenä päivänä sivuille laskettiin 225 vierailua.

Tanskasen Paavo on kuollut

KUVA: Paavo Tanskanen 25 vuotta sitten Bewen joukkuekuvassa (eturivi, toinen vasemmalta)

KOTONA odotti surukirje. Lapsuuden ystäväni, kansa- ja oppikoulukaverini Tanskasen Paavo oli kuollut 31.1.

Kävimme Paavon kanssa yhdessä Kallion kansakoulun kolmannen ja neljännen luokan Eero Suonperän luokalla. Siihen aikaan koulua käytiin kuusi päivää viikossa, ja lauantaisin oli luokan oma tunti. Teimme Paven kanssa sinne joka kerta hauskoja esityksiä. Valmistelimme niitä vuoronperään heillä ja meillä.

Pääsimme kumpikin 1967 Tossuun oppikouluun. Pave oli kova urheilumies. Hän pelasi futista Ponnistuksessa ja myöhemmin myös lätkää. Hän oli niissä tosi hyvä, ja muutenkin kova jätkä.

Pyörimme myös rippikoulujen jälkeen yhtä aikaa Kallion kyrkalla seurakuntanuorissa. Paavo löysi sieltä Raisansa 16-vuotiaana, ja heistä tuli hieno pari. Juuri he olivat ensimmäiset, jotka uskalsivat matkustaa yhdessä lomamatkoille etelään.

Lukiovuosina hukkasimme jotenkin toisemme. Olimme eri luokilla. Minä kuuluin yleisdemokaatteihin ja Paavo porvareihin. Aikuisina kohtasimme toisillemme jo vieraina muutaman satunnaisen kerran lasten futisturnauksissa. Netistä luin, että Paavo teki uran pankkimaailmassa. Golf näyttää olleen myös hänelle tärkeä harrastusalue.

Kallion seurakunnan eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Esa Siljamäki siunaa Paavon hautaan tänään. Esa oli Paavon ja minun seurakuntanuorivuosien tosi tärkeä aikuinen.

Nuku hyvin, Paavo. Syvä osanottoni, Raisa.

Lo-liiton hallituksen kokous

KUVA: Päättäjinä paikalla (vasemmalta) Karita Koskinen, Kai Lotvonen, Matti Sippola (pj), Silja Hentilä (toimistonhoitaja) ja Auli Rummukainen. (Kuvassa ei näy: Piritta Siekkinen, Marko Jokinen, Riitta Lenkola ja Juhani Malkamäki)

- Reaaliaikainen muistio kokouksesta-

KLO 9.00

LUOKANOPETTAJALIITTON hallituksen kokous alkoi juuri Hotelli Victoriassa, Tampereella. Liitto on myynyt toimitilansa, ja rahat on sijoitettu turvaan.

KLO 9.50

Käydään tiukkaakin keskustelua sääntömuutoksesta, jonka olin valmistellut. Siihen sisältyi ajatus on siirtymisestä henkilöjäsenyyteen. Asian valmistelua jatketaan.

KLO 10.55

KUVA: (Oikealta) Kai Lotvonen, Karita Koskinen, Marko Jokinen, Auli Rummukainen ja Riitta Lenkola

Luokanopettajaliiton vuosikokous pidetään 14.-15.3. 2009 Hotelli Victoriassa Tampereella. Hallitus käy läpi vuosikokouksen ohjelmarunkoa ja esityslistaa. Ohjelmaan lisättiin myös viihdettä ja keskusteluja. Samalla päätettiin valmistella tarkemmin hallituksen sisäistä työnjakoa.

KLO 12.10

Vielä ennen lounastaukoa tartuttiin liiton ja LO-tarvike Oy:n budjettiin. Luokanopettajan päiväkirja on herättänyt kantensa vuoksi yhä enemmän kiinnostusta. Kannen kuva laitetaan mainokseen.

KLO 13.07

Kupu täynnä pähkinäbroileria ja suklaavaahtoa. Ei kuitenkaan kermavaahtoa. Toimintakertomus ja - suunnitelma hyvksyttiin, Sinne tuli nyt sääntöuudistuksen valmistelukehitys.

KLo 13.32

Vuoden luokanopettaja valittiin yksimielisesti ja nopeammin kuin koskaan. Vaikka hyviä ehdokkaita oli paljon.

KLO 14.20

Hallitus kävi pitkän keskustelun mahdollisuuksista satsata lehteen, uusia taittoa jne. Seuraavien lehtien sivumääräksi päätettiin loppuvuoden ajaksi 36. Uudistetaan logoa ja ulkoasua.

KLO 15.05

Hallitus päätti paneutua liiton www-sivuihin. Sivustoa tullaan uusimaan. Toimistolle odotetaan 9.3. mennessä ehdotuksia matematiikan opetuksesta palkittaviksi luokanopettajiksi.


KLO 19.00 KOTONA

Jouduin rientämään klo 16.02 junaan, ja hallitus jäi vielä hiomaan kommentteja tärkeisiin perusopetuksen laatukriteereihin ja hallituksen esitykseen perusopetuslain muutoksista (erityinen tuki jne.). Oma näkemykseni on, että liiton ja sen hallituksen päätehtävä on valtakunnallinen vaikuttaminen- ja siihen kannattaisi käyttää rahoja ja aikaa niin kauan kuin niitä on. Kalenteriani selatessani huomasin, että olenkin vielä Hollannissa, kun Lo-liitto pitää vuosikokoustaan. Milloin viimeksi olen jättänyt tuon tapahtuman väliin? 1992?

................................................................................................
(Liiton tiedote 1/09)

Luokanopettajaliitto:
Erityisopetusuudistus uhkaa romuttaa Suomen koululaitoksen

Luokanopettajaliitto on äärimmäisen huolestunut siitä, että lasten oikeudet saada joka päivä opetussuunnitelman mukaista opetusta ovat romuttumassa. Uuden erityisopetuksen lainsäädäntöuudistussuunitelman mukaan suurin osa erityistä tukea tarvitsevista lapsista integroitaisiin lähikouluperiaatteen mukaan tavallisiin luokkiin. Tarkoitus olisi, että tukea annettaisiin oppilaille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli alakouluissa. Ilman voimakasta lisäresurssointia uudistus uhkaa heikentää koko maailman parasta koulutusjärjestelmää ja sitä kautta Suomen koululaitoksen tulevaisuutta.

Opetusministeriö julkisti joulukuussa 2009 ryhmäjakoselvityksen, jonka mukaan alakouluissa on peruskoulun suurimmat ryhmät. Kun tähän yhdistetään varhaisen avun periaate, yhtälö ei toteudu. Uudet suunnitelmat suurissa opetusryhmissä polkevat sekä erityistä tukea tarvitsevan että tavallisen koululaisen oikeuksia.

Laman uhatessa kuntataloutta, olisi järkevintä siirtää uudistuksen toteuttamista ja selvittää kustannusvaikutukset rauhassa ja pohtia sitten uudelleen suunnitelman toteuttamista.

Matti Sippola
Puheenjohtaja
Luokanopettajaliitto ry
040 755 2615

Luokanopettajaliitto on omaa luokkaa opettavien opettajien ja 1-6 -luokkien rehtoreiden valtakunnallinen yhdistys. Se on Suomen suurin pedagoginen ainejärjestö, joka toimii hyvässä yhteistyössä Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Luokanopettajia on kaikkiaan noin 16 000.

Luokanopettajaliitto
Akavatalo
Rautatieläisenkatu 6
00520 Helsinki
puh 09-150 2658
www.luokanopettajaliitto.fi

PS. 16.2. 2009 Tiedotehan meni komeasti läpi. Se näkyi sekä Ylen että MTV3:n nettiuutisissa. Sitä luettiin Radio Novassa, ja sivuttiin vielä maanantaina Aamu-tv:ssä.

Lo-terkkuja Mansesta

KUVA: Luokanopettajaliiton hallitus osallistui Tammipäiville omalla osastolla. Työmyyrinä Marko Jokinen, Matti Sippola (pj.), Kai Lotvonen, Piritta Siekkinen ja Karita Koskinen. Kuvasta puuttuu Riitta Lenkola. Hieno hallitus!

HUOMENNA alkaa kokous klo 9 reikä reikä. Asialista on metrin mittainen. Hallitus mm. tekee salaisen päätöksen vuoden 2009 luokanopettajasta.

Espooseen uusi tapa valita koulujen rehtorit

REHTORIN VALINNAN PROSESSI kulkee Espoossa jatkossa seuraavasti:

(1) Peruskoulun/lukion rehtorin virka tulee avoimeksi vakinaista täyttämistä varten.

(2) Opetustoimenjohtaja tai osastopäällikkö keskustelee koulun henkilökunnan kanssa edessä olevasta valintaprosessista ja ko. peruskoulun/lukion rehtoriksi valittavalta edellytettävästä / toivottavasta osaamisesta ja kokemuksesta.

HUOM. Muutos: Aikaisemmin johtokunta on antanut lausunnon ehdokkaista. Useissa kouluissa johtokuna on halunnut kuulla myös henkilökunnan mielipidettä ehdokkaista.

(3) Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ilmoittaa yhteistyössä rekrytointiyksikön kanssa avoimeksi tulleen/tulevan viran haettavaksi.

HUOM. Muutos: Nyt henkillkunta voi päästä vaikuttamaan jo ilmoituksessa mainittuihin erityistoiveisiin.

(4) Hakuajan päätyttyä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johto valitsee haastatteluun kutsuttavat hakijat.

(5) Haastattelut suoritetaan suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Haastatteluun osallistuvat opetustoimenjohtaja, osastopäällikkö (=rehtorin tuleva esimies), rekrytointiyksikön edustaja ja kyseisen peruskoulun/lukion johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

HUOM. Muutos: Johtokunta ja henkilökunta eivät enää haastattele ehdokkaita. Johtokunnan pj./vpj. pääsee mukaan virastohaastatteluun (jo pystyy ajan järjestämään).

(6) Tarvittaessa osalle hakijoista teetätetään henkilöarviointi ulkopuolisella asiantuntijalla.

(7) Opetustoimenjohtaja tekee päätöksen rehtorin valitsemisesta.

HUOM. Muutos: Aikaisemmin valinnan on tehnyt suomenkielinen opetuslautakunta.

Prosessia noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun on kyse rehtorin tehtävän määräämisestä opettajalle peruskoulussa, jossa ei ole rehtorin virkaa tai kun on kyse pitempiaikaisen sijaisen tai rehtorin viran määräaikaisen hoitajan valinnasta.

HUOM. Muutos: Henkilökunta ja johtokunnan pj/vpj. pääsevät ainakin kuultaviksi myös eräissä sijaisuusasioissa.

Kohta kohti Mansea

KUVA: Ensimmäinen kuva ensi lukuvuoden Luokanopettajan päiväkirjasta. Tekstit ovat nyt oikoluettavana. Otan omat sivuni mukaan Tampereelle

PERJANTAITA. Aamulla klo 8-9 on viimeinen virkahaastattelu. Luvassa oikein liikuntatuokio. Sitten onkin alettava laatia opetustoimenjohtajalle esitystä valittaviksi ehdotettavista.

PÄivän aikana täytyy selvitellä vielä erään luokan varsin haastavaa kiusaamistapausta. Siestaksi on muistettava ostaa säkillinen jäätelöitä opetustuokioissa avustaneiden oppilaitten jälkiruuaksi. Joillekin kertyi oikeus peräti neljään! Puolenpäivän aikaan on tärkeä neuvonpito, joka liittyy harvinaisten uskontojen opetuksen järjestämiseen. Sitten pitäisi helpottaa.

Työpäivän päätyttyä alkaakin lapsille ja oppilaille talviloma. Ovat sen ansainneet. Ja hienoa, että talvikelit jatkuvat. Minä painun illaksi Manseen, Tampereelle. Luokanopettajaliiton hallitus kokoontuu siellä lauantai-aamusta, ja perjantain ohjelmaan kuuluu osallistuminen Tammen koulutustapahtumaan Tampere- talolla. Menen junalla, ja näin voin käyttää matka-ajan hyväkseni pc-pöydän äärellä.

PS. Olen asunut Tampereella pienenä poikana pari vuotta. Muutimme Helsinkiin, kun aloitin kansakoulun. Tampereella on tultu juostua viime vuosina mukavissa asioissa. Lo-liiton kokouksia, koulutustilaisuuksia jne. Viimeksi olin Tampereella noin vuosi sitten Mediakasvatusseminaarissa Hyvärisen Juhan kanssa. Häntä on usein ikävä.

Arpajaisvoittoja kaivataan!

KOULUSSAMME vietetään perinteistä Aurora-päivää la 7.3 klo 10-13. Auroran päivä on oppilaille koulupäivä. Tuolloin eri luokkien vanhemmat järjestävät monenlaisia maksullisia toimintapisteitä, joista kertyneet rahat käytetään koulun oppilaiden hyväksi. Arpajaiset ovat aina tuottaneet isoimman potin, osittain siksi, että voittoja on ollut paljon.

Toivottavasti tänäkin vuonna, Te vanhemmat, osallistutte voittojen keruutalkoisiin. Voittoja voi lähettää lapsen mukana kouluun. Luokanopettajat ottavat niitä vastaan jo heti loman jälkeisillä viikoilla.

Ystävällisin terveisin
Ulla Hämäläinen
Apulaisrehtori

Torstai taas toivoa täynnä

KUVA: Pikkuoppilaat halusivat tulla kertomaan, että olivat nähneet rexin telkkarissa. 45-minuuttia-ohjelman ilkivaltaosuus löytyy tästä linkistä.

YÖ jäi vähän lyhyeksi, sillä töitä on taas riittänyt. Eilisen komean rock-konsertin lisäksi ehdin pitää apulaisrexin kanssa keskiviikkona viisi virkahaastattelua.

Aamun YT-tunnilla klo 8-9 katsoimme hyvin tehdyn opetuselokuvan uhkatilanteista oppilaitoksissa. Se veti mielen vakavaksi. Muutamassa vuodessa väkivalta on tullut aivan uudella tavalla kouluihin, eivätkä rakenteemme ja käytänteemme ole pysyneet muutoksen tahdissa. Se on niin surullista, että. Todellako kaikki ovet on pantava lukkon? Todellako luokkien sisustuskin on suunniteltava niin, että pakoreitit turvataan. Todellako luokkien kanssa on harjoiteltava suojautumista ampujilta...?

ILLALLA oli TIPin vanhempainilta. Paikalla oli hieman alle tiu vanhempia. Sari ja TIP-porukka esitteli toimintaansa. Vanhemmat olivat tyytyväisiä. Minä sain ylpeänä lukea otteita viime viikkoisen tarkastuslautakunnan kokouksesta tehdyistä muisiinpanoista. Kelpaa niitä laittaa tähänkin:

Hei, ensiksikin ISO KIITOS Sinulle Martti kokonaisuudesta, emännälle fantastisen hyvistä tarjoiluista ja Lisäksi Teille Sarille ja koulusihteerille ja Ulla mm. tiedoista yhteenvetoja ja kustannuslaskelmia varten.
... Vaikka paikalla oli vähän väkeä tai ehkäpä juuri siksi, keskustelu ja pohdinta oli monipuolista ja rakentavaa....Toiminnan monipuolisuus ihastutti jaoston jäseniä... Korostin, että syyslukukauden 2008 sitoutuminen on kasvanut. Keskusteli meni koko koulun henkeen ja asenneilmapiiriin suhteessa TIP- jonka korostin olevan vahva ja korkealla tasolla. - Koulun kerhon toiminta, muiden kerhojen niveltyminen, - tilojen kokonaiskäyttö - yhteinen henkilöstö- runsaasti kaikki yhdessä luovat kokonaisuuden..

Turvallisen koulupäivän kokonaisuuden mallintamisesta - muualle soveltuvuudesta todettiin, että toiminta vaatii toiminnallisia edellytyksiä, sitoutumisen kriteereitä ja yhteistä henkilöstöä. Todettiin, ettei erillinen ip-palveluntuottaja ole kykenevä (tai se on todella vaikeasti mahdollista) toteuttamaan kokonaiskoulupäivän osia/TIP.ä

Auroran TIP ei sellaisenaan ole kokonaisuudessaan toteutettavissa toisessa koulussa - Osia ja periaatteita on kyllä ehdottomasti hyödynnettävissä, mutta kunkin koulun omaleimaisuus luo myös toisenlaiselle mallinnukselle edellytykset.

Kustannukset nousivat esille - eli erityisesti palkkakustannukset. Entäpä tuleeko seuraavina vuosina valtiolta/OPM:ltä avustuksia koulujen kerhotoimintaan?? Nyt toiminta on turvattu merkittävästi myös lakisääteisen ip-avustusten avulla.

Yhdenvertaisuus Espoon eri alueilla keskustelutti. Eli miten muilla palvelualueilla? Olisiko joka alueella TIP-tyyppinen yksi koulu ...

Myönteinen ilmapiiri leijaili ilmassa ja Auroran koulun aktiivinen, innovatiivinen työote ihastutti.!! TIP-hanke on siis edelleen tarkastuslautakunnan 1. jaoston seurannassa. He odottavat seuraavassa vaiheessa opetuslautakunnan kantaa. Myönteisyys Auroran osalta jäi päällimmäiseksi!

KUVA: Tänään torstaina vuorossa oli viisi virkahaastattelua.

SUOMESSA on hienoja opettajia. Jo siksi opetustuokioiden seuraaminen on nastaa. Ja kuinka upeasti oppilaat arvioivat opetustuokiota. Pääosin heillä oli tänään "kivaa" tai "tosi kivaa". Tekeminen ja uusien taitojen oppiminen oli mieluista.

Myös analyysit opettajista olivat riemukkaita. Opettajat olivat ystävällisiä, rentoja. He osasivat keskittyä (aikuisten kielellä: olla aidosti läsnä). Olivat fiksuja, nättejä, ystävällisiä, rauhallisia. Tärkeää lapsille oli opettajan iloisuus. "On mukava tehdä tehtäviä, kun opettaja on hyvällä tuulella." Joku opettjaista "todella tuntuu sopivan meidän kouluun". Arvioja oli ekaluokkalainen. Kun sanat loppuvat kesken, avuksi otettiin ilmeet. Hyvin ansaitsivat luvassa olleet jätsinkinsä.

Kotiinpaluujuhlakonsertti. Rock. Rock.

KUVA: Karakallion junnut rokkaavat (kuvannut Jenni Kauppi).

KESKIVIIKKONA 11.2. Auroran koululla oli komea rock-juhla: GET BACK Warning...112...Kalajärvi palaa...

KUVA: 5b-luokan tyttöjen bändi

Edellisten bileiden malliin (mm. Aurorockra 1957) Oppimiskeskus Aurora järjesti taas koulujen yhteisen rock-tapahtuman. Aamupäivällä klo 10-13 pidetyssä aamukonserttissa esiintyi toistakymmentä lasten ja aikusten bändiä.

Kaikkien koulujen musiikkilähettiläät oli toivotettu tervetulleksi. Tällä kertaa kutsuun vastasivat Mersisaappaan koulun BOOTS- bändi ja Karakallion koulun Ex-Auroralaisista koostunut nuoriso-orkesteri. Kiiitos.

KUVA: The Boots vie yleisöä 60-luvulle.

AURORASTA esiintyi mm. pienten TIP-jätkien bändi, 5a-luokan bändi,5b-luokan bändi, 5d-luokan bändi vahvistettuna Jonilla ja Markolla ja 6a-luokan bändi. 5a-luokan tytöt esittivät upean tanssinsa.

KUVA: 5dBand: "I will stay".

KUVA: Konsertin päätti opebändi kokoonpanossa Ripa-Marko-Esa-Katri-Anna-Liisa ja Tuomo. Rock.

Luunjan koululeirin valmistelut jatkuvat

KUVA: Kalaretki Luunjan koululeirillä keväällä 2002. Kuvan otti Juha Hyvärinen.

UPEAA ! Luunjan koululeiri on saanut valtavana suosion. Ilmoittautuneita oli yhteensä 96 lasta! Niin suurta joukkoa emme voi kerralla leirille ottaa. Joutuisimme vuokraamaan kolmannen bussin, ja leirin kulut nousisivat tällöin sietämättömäksi. Niinpä päätimme, että oikeudenmukaisin tapa valitaa oppilaa leirille, on ikä. Leiri suunnataan siksi tänä keväänä vain 4.-6.-luokkalaisille. Nuoremmat ehtivät mukaan myöhemmin.

Varmistimme kustannukset, ja valitettavasti ne olivat nousseet vielä enemmän kuin osasimme ennakoida. Uuden budjetin mukaan leirin toteuttamiseksi leirille annettavan lahjoituksen hinnaksi tulisi 275 euroa/osallistuja. Ymmärrämme hyvin, jos jotkut haluavat luopua tästä syystä leiristä.

Niille perheille, joiden lapsi on alustavasti ilmoittautunut koululeirille, lähetetään uusi kirje. Mukana on lipuke, jolla vahvistetaan lähteminen tässä uudessa tilanteessa.

Leiritoiminnalle annettavan lahjoituksen voi maksaa kahdessa erässä kevään aikana Koti- ja kouluyhdistyksen tilille: 147830-713979. Ensimmäinen erä 137,50 maksetaan 17.3.2009 mennessä ja toinen erä 137,50 maksetaan 14.4.2003 mennessä samalle tilille. Koti- ja kouluyhdistys ei lähetä erillistä laskua, joten säilyttäkää maksukuitti! Hoidathan maksut ajallaan, jotta leiri voidaan. toteutta

Timmi tiistai

KUVA: Virkahaastattelut opetustuokioineen jatkuivat. Tänään opimme tekemään ystävänpäivän askartelulahjan, solmuja ja geometrisia kuvioita.

TIISTAI oli normipäivä (Kummelien markinoima termi, ks. U-tube). MTV3 kävi haastattelemassa koulumme tiloissa professoi Veikko Aalbergia poikien murrosiästä. Mielelläni annoin heille tilaa. Insertti liittyy samaan 45-minuuttia-ohjelmaa, jota muutoinkin kuvattiin meillä viime viikolla . Teema "Ilkivalta tulee kalliiksi" on osa keskiviikon 11.2. lähetystä. Ks. lisää

Kokosin oppimiskeskuksen kevään koulutustilaisuuksiin ilmoittautuneiden listoja.

Oppilashuoltoryhmä kävi tokaluokkien tilanteita läpi. Turvallisen iltapäivän hankkeelle sateli kiitoksia Tarkastuslautakunnan kokouksesta. Pasi Sahlberg oli ohjannut tanskalaisia koulualan ammattilaisia pyytämään vierailua meille. Imartelevaa.

ILLALLA on kokoontunut uusi opetuslautakunta. Se nimittänee kouluille uudet johtokunnat.

Neljä virkahaastattelua viikon avaukseksi

KUVA: Tässä tehdään mielikuvitusthairuokaa.

AURORAN kahden vakituisen luokanopettajan viran täyttöprosessi eteni tänään neljään haastatteluun, joiden alkuun kuului opetustuokio. Kaikki viranhakijat pitivät hienot tuokiot. Oppilaat oppivat tärkeitä asioita eläimistä, tekivät mielikuvitusthairuokaa, tanssivat säestäen itseään kehonsoittimilla ja piirsivät liiduilla ja hiilellä. Opettajat olivat oppilasryhmän mukaan "kivoja", "rauhallisia" ja mm. "iloluonteisia". Erityinen etu oli, ettei kukaan karjunut. Kaikki sellainen oli kivaa, missä sai tehdä muutakin kuin istua pulpetissa.

Haastatteluja riittää koko viikon ajaksi. Huomenna tiistaina niitä on kolme.

TÄNÄÄN päättyivät Kulttuurisiestat. Viimeisenä lajina olivat laulut.

Eino Kailan "Persoonallisuus"

KUVA: Tässä lastussa mainostetaan luettavaksi huikea psykologian klassikko: Kaila, Eino (1934). Persoonallisuus. Helsinki: Otava

EINO KAILA (1890-1958) oli filosofi ja psykologi aikana jolloin sielutiede oli vielä osa filosofiaa. Hän etsi yhdistäviä periaatteita eri humanististen ja luonnontieteellisten alojen välille ja rakensi näin ajattelua, jossa ihmisen persoonallisuus oli vahvasti sidoksissa biologiaan. "Persoonallisuus on keskushermostoon liittyvää biologista elämää". Taustalla oli mm. saksalainen 1900-luvun alun dynaaminen syvyyspsykologia. Kailan teos "Persoonallisuus" sai aikanaan paljon huomiota ja sitä käännettiin myös muille kielille.

Kaila määritteli teoksessaan persoonallisuuden holistiseksi, moniulotteiseksi ja mielekkääksi kokonaisuudeksi, jolla ihmisen sielunelämän perustaa voidaan kuvata. Se on "taipumusten, dispositioiden sekä voimien järjestelmä, joka määrää ihmisen koko käyttäytymistä" . Luonteeksi taas "nimitämme yksityisen persoonallisuuden erikoislaatua". Temperamentti kuvaa affektiivisen elämän luonnetta.

Tarpeen käsite

YKSI teoksen avainkäsitteitä on tarve (jota myös Koskenniemi Kansakoulun opetusopissaan käytti). Ihmisen toimintaa selittää ja persoonallisuutta jäsentää tarvedynamiikka. "Persoonallisuus on tarvedynamiikan ohjaama, (biologisesti) holistinen ja mielekäs kokonaisuus".

Tarve on jänniystila, jolla on vahvuus ja suunta. "Tarpeet jännittyvät kunnes tulevat tyydytetyiksi. Tarpeen tyydyttyessä seuraa kylläisyys ja kyllästys." "Ihmistä ja muita eläviä olentoja vallitsevat ”voimat”, niiden toimintaa määräävät tekijät ovat niiden tarpeet.""Nämä voimat ovat olentojen elämäntapahtumisen, niiden kehittymisen ja varttumisen, niiden elämysten ja käyttäytymisen syitä."" Kaikki, mitä ihminen tietoisesti tarkoittaa, palaa tarpeisiin." Aina kun ihminen toimii, on suorituksen lähteenä jokin tarve"" "Käyttäytyminen voidaan käsittää jonkin tarve-elämyksen ilmaukseksi.". Tarpeet vaikuttavat ajatteluumme. Unohdamme kun " tarve muistaa ei ole enää tarpeeksi vahva".

Ihminen on "tuhansien tarpeiden tihentymä". Kaila jakaa inhimilliset tarpeet kolmeen ryhmään: biologisiin, henkisiin ja syvähenkisiin. Syvähenkisyyttä ovat mm. hartaus, eros, isänmaallisuus. Useita tarpeita tyydytetään yhtä aikaa. "Animaalisia, lajityypillisiä tarpeita nimitämme vieteiksi". Animaalisia perustarpeita ei tule hylätä, sillä ne ovat kaiken toimintamme voimanlähde. Silti elämän tarkoitus on saada monikerroksinen sielunelämä suunnatuksi kohti henkisten ja syvähenkisten tarpeiden tyydytystä. Osa tarpeista on tiedostettuja. "Tarpeen vaikutusvoima on riippumaton sen tiedostamisesta."

Tottumukset ovat tarpeiden välineitä. Jokainen tarve käyttää hyväkseen niitä kanavia, joita se on kerran päässyt tyydyttymään.

MITÄ tapahtuu, jos tarpeet eivät tyydyty? "Kun jokin tarvejännitys ehkäisyjen vuoksi ei pääse luontaisella tavalla purkautumaan, tapahtuu purkautuminen sivuteitä." Unet ovat varaventtiileitä. "Persoonallisuuden häiriöissäkin on kyse mielekkäistä tapahtumista, jossa vaikuttavana voimana ovat ihmisen tyypilliset tarpeet, mitkä kuitenkaan jonkun ehkäisyn johdosta eivät pääse säännöllisellä tavalla tyydyttymään vaan purkautuvat sivuteitä".

Kailan mukaan ihmisen tarpeiden ja ihanteiden välinen ristiriita ratkaistaan usein nk. "väärän minuuden" avulla. Ihminen esittää silloin paitsi muille myös itselleen roolia, joka ei vastaa hänen sisäistä minuuttaan.

Kailan ajattelu tänään

Tarvepsykologia ei ole nykypsykologiaa. Käsitteet, teoriat ja näkökulmat ovat kuitenkin muuttuneet. Kailan aikana oli vasta orastamassa psykologian biologisia, neurotieteellisiä ja kognitiivisia näkökulmia. Kaila kuitenkin aavisteli hyvin biologisen näkökulman esiinnousua ja yhdisteli taitavasti eri alueita, sitoutumatta pelkästään psykoanalyyttiseen dynamiikkaan omassa tarvedynaamisessa näkökulmassaan, vaikka olikin saanut paljon psykoanalyysista, kirjoitti minulle aiheesta dosentti Juhani Ihanus.

MITÄ Kailan ajattelusta ainakin ansaitsee minusta jäädä eloon? (1) Persoonallisuus on monikerroksinen, ja silti kokonaisuus. (2) Ihmisen motivaatio on mutkikas, monikerroksinen, osittain tietoinen ja osittain tiedostamaton. Vaikka nyt ei tarve-sanaa enää saisikaan käyttää. (3) Myös Kailan näkemys minän kehityksestä on nykyaikainen. Minä syntyy vähitellen vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa."Ominaisuudet eivät periydy vaan taipumus." Jokainen on itselleen vierain". Alusi ihminen ei tiedä mitään "oman sisäelämänsä olemassaolosta". Oma minä eriytyy ulkomaailmasta. Symbolifunktiolla on tässä tärkeä merkitys. Symbolifuntion heräämisestä alkaa henkinen elämä- joka erottaa meidät eläimistä. "Persoonallisuudeksi kutsutaan elävää olentoa, joka on saavuttanut henkisen elämän asteen. Hänessä on herännyt tietoinen tarkoittaminen."

PS. Palaan tähän "heräämisen" ideaan, kun pian esittelen Urpo Harvan ajattelua.

Jäähyväiset Koskenniemelle

KUVA: Matti Koskenniemi

ON KORKEA AIKA jättää jäähyväiset Koskenniemi-teemalle, josta olen taas saanut iloa monta kuukautta. Tämä lastu on viimeinen, jossa käsittelen Kansakoulun opetusoppi-teosta.

VIIMEISET HERKUT KOSKENNIEMELTÄ (osa 13).

Matti Koskenniemi uskalsi käyttää myös nykyään kokonaan hylättyä käsitettä: kasvatusvirhe. Kasvatusvirheessä oli hänen mukaansa kysymys, "kun lapsen vaikea käyttäytyminen johtuu etusijassa kasvatusympäristön luonnottomuudesta." Luonnotonta voi olla tapa, miten koti vastaa lapsen kehitystaipumuksiin. Lasta voidaan pitää leluna. Lapset voivat kokea olevansa aina tiellä. Heitä voidaan kohdella epäoikeudenmukaisesti tai puolueellisesti. Heille ei anneta lainkaan vapautta tai ei minkäänlaisia vapauden rajoituksia.

Aina lapsen kielteiset piirteet eivät "johdu yksiselitteisesti kielteisestä ympäristöstä vaan siitä, että lapsi viihtyy tuollaisessa ympäristössä, kuten Lighthart on asiaa pohtinut", Koskenniemi kirjoittaa.


ELÄMÄNKEHÄ on toinen tässä lastussa käsiteltävä koskenniemeläinen käsite. "Kasvatustilanteessa lasten ja heidän johtajansa ympärille muodostuu elämänkehä, jossa lapset voivat tyydyttää varttumisessaan ilmeneviä tarpeita...".

Koskenniemi nimitti koulun tehtävää kokonaisuudessaan opetukseksi. Opetus tarkoitti "tällöin kaikkia niitä keinoja, joilla koululle asetettua tavoitetta lähestytään." "Koulun työ ei ole vain oppituntien pitämistä, vaan koko kouluelämä on järjestettävä palvelemaan kasvatuksen päämäärän saavuttamista.""Luokkahuone on seinineen, ovineen, kalusteineen, kukkineen ja tovereineen siveellisen ja sosiaalisen kasvatuksen tärkeimpiä välineitä," " Kaikki mitä luokassa päivän mittaan tapahtuu on kasvattavaa; välitunnit, siivoustyöt, ateriat, kaluston järjestelyt, kaikki toimet..."

Pertti Kansanen on kirjoittanut tästä: "Kouluelämä tai koulun elämänpiiri on kokonaisuus ja kaikki, mitä siinä tapahtuu, on kasvattavaa. Erityisesti sosiaalinen kasvatus, yhdessäolo ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeitä teemoja. Tämä näkyy myös erilaisten sosiaalimuotojen esittelyssä. Moni opettaja vaihtelee kyllä istumajärjestystä, mutta tuleekohan moni ajatelleeksi, että siihenkin sisältyy kasvattava tarkoitus..."

Idean koulusta elämänyhteisönä Koskenniemi oli saanut Peter Petersenin Jenan koulusta.

Syrjäytyvät lapset

KUVA: Anna-Liisa Jämsä on tehnyt kiinnostavan väitöskirjan syrjäytymisestä.

SYRJÄYTYMISESTÄ ei juuri haluta puhua. Sitä kuitenkin on myös vauraassa Espoossa. Sitä on myös oman koulumme lasten ja heidän perheittensä piirissä. Kaikkien elämä ei ole ruusuilla tanssimista.

VOIDAAN olla montaa mieltä siitä, onko sopivaa, että jonkun koulun rehtori yrittää puuttua siihen, kuinka kunnassa rahoja jaetaan. Eikö hänet ole palkattu toteuttamaan muitten päätöksiä niin hyvin kuin osaa? Pyydän jo etukäteen anteeksi näin ajattelevilta. Valitettavasti minä en voi olla hiljaa.

OLEN niin monesta, monesta asiasta Espoossa ylpeä. Poliittiset päättäjät ja koulutoimen virkamiehet ovat aidosti ymmärtäneet koulutyön arvon. Siksi Espoo on myös suunnannut opetuksen paljon omia rahojaan. Siitä nöyrä kiitos.

Mutta on myös asia, jota en lainkaan ymmärrä, josta olen äärimmäisen surullinen ja jota kotikaupungissamme jopa häpeän. Hyvinvoivassa Espoossa psykiatrista apua kiireellisesti tarvitsevia lapsia ja nuoria jää jatkuvasti ilman riittävää apua. Jonot Jorvin sairaalakouluun ovat pitkät. Hoitoon ei pääse. Monin paikoin perheneuvolat ovat tukossa. Lastensuojelu ei selviä nykyisillä voimavaroilla lakisääteisistä tehtävistään...

MEILLÄ on pieni joukko arvaamattomasti ja väkivaltaisesti käyttäytyviä, ja tämän vuoksi myös omien vertaistensa ystävyysverkon ulkopuolelle jätettyjä lapsia ja nuoria. He ovat vakavassa syrjäytymisvaarassa. He tarvitsevat välitöntä apua. Arvelen, että tähän ryhmään kuuluu muutama kymmen lasta ja nuorta per ikäluokka. Kyse on siis pienestä ryhmästä, mutta ryhmästä, joka on vaarallinen itselleen ja muille. Heidän ja heidän perheittensä tuska on käsinkosketeltavaa, kun apua ei saada.

SANON suoraan. Asiat eivät ole kunnossa sosiaali- ja terveystoimessa. Yhteistyö koulujen kanssa ei näissä tapauksissa toimi. Tieto ei kulje. Määrärahojen riittämättömyyttä ei jostain käsittämättömästä syystä haluta tunnustaa. Psykiatrisesti oirehtivat lapset palautetaan vain osin hoidettuina takaisin kouluihin tai hoidosta kieltäydytään. Hoidolla on siis oikeus kieltäytyä hoitamasta. Sosiaalipuolella oikeus olla auttamasta perhettä, jollei lapsia oteta huostaan jne jne. Tavallisen ihmisen moraalille käsittämätöntä. Mutta kouluilla ei ole oikeutta olla ottamatta tällaista lasta kouluun. Hoitoa tarvitsevat lapset vaarantavat sitten omansa ja toisten koulunkäynnin turvallisuuden. Systemaattisesti hylkäävä, kiven lapselle leivän sijasta antava järjestelmä saa Kullervonsa!

ASIANTILAN on muututtava. Hoitamattomien lasten ja nuorten oireet vakavoituvat ja tulevat yhä kalliimmin ratkaistaviksi. Yhden syrjäytyneen lapsen hinnaksi tulee yhteiskunnalle miljoona euroa!

EDESSÄ on ilmeisen kovat vuodet. Niistä ei tulla selviämään, jos menoja leikataan juustohöylällä. On uskallettava tehdä arvovalintoja. On löydettävä paljon enemmän rahaa jonnekin, jotta muualta voidaan leikata. Auttamalla aikuisten oikeasti huonoimmin voivia lapsiperheitä autamme myös kaikkia meitä hyvinvoivia voimaan paremmin.

NIILLE, joita syrjäytymisen problematiikka kiinnostaa, referoin "aliossa" tuoretta väitöskirjaa.

Marja Valtavaara on kirjoittanut aamun Hesariin jutun ”Yksinhuoltajaperhe saa helposti riskiryhmäleiman sosiaalihuollossa." Juttu kertoo Anna-Liisa Lämsän tuoreesta väitöskirjasta "Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa."

Lämsä on tutkinut lasten ja nuorten syrjäytymistä sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Niiden pohjalta hän hahmotteli yhdeksän erilaista sosiaalihuollon asiakastyyppiä. Nämä ovat:
(1) Elämäänsä hallitseva.on ei-asiakas. Hän selviää ongelmista ilman ulkopuolisten puuttumista.

(2) Integroituvaselviytyy itse läheisten tukemana ja yhteiskunnan palveluja käyttäen.

(3) Pikkuasiakas tarvitsee kertaluonteista tukea. Hän hakee apua itse ja ajoissa. Hän myös selviää tilanteestaan hyvin. "Pikkuasiakas saattoi olla vaikkapa yövalvomisiin väsynyt äiti tai toimeentulotukeen kertaluonteisesti turvautuva nuori", Lämsä kuvaa. Äiti voidaan ohjata esimerkiksi ensi- ja turvakotiin.

(4) Karsiutuja on lyhyen aikaa sosiaalisesti huono-osainen esimerkiksi avioeron jälkeisten vaikeuksien takia.

(5) Syrjäytymisvaarassa olevan tilanteesta huolestuu joku ulkopuolinen. Huoli herää usein jo kuulumisesta riskiryhmään, esim. yksinhuoltajiin. Syrjäytymisvaarassa olevia leimasi riippuvuus yhteiskunnan tuesta.

(6) Vakavassa syrjäytymisvaarassa olevan
ongelmat ovat todellisia, ja ne altistavat yhä uusille ongelmille. Toisaalta asiakkaan tilanne tulkitaan usein liiankin kielteiseksi. Vakavassa syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden kohdalla ilmoitus sosiaalihuoltoon tuli perheen ulkopuolelta."Ilmoitus saattoi tulla päivähoidosta, koulusta tai vaikkapa ohikulkijalta, joka oli nähnyt äidin päihtyneenä lapsen kanssa kioskilla." Asiakas jäi heti puolustuskannalle ja passiiviseksi toimenpiteiden kohteeksi.

(7) Marginaalissa olevalla on päällekkäisiä ja pitkittyneitä ongelmia. Hän on pudonnut sosiaalihuolon turvaverkon varaan. Hän leimaa itsensa kelpaamattomaksi. Tähän kuuluu viranomasten kontrolli.Marginaaliin joutuneiden asiakkaiden ongelmat kasaantuivat ja pitkittyivät. Perheen tilannetta kuvasivat tyhjät ruokakaapit, maksamattomat vuokrat ja puutteellisesti varustellut asunnot.

(8) Segregaatioon joutunut, eristetty on joutunut normaalien elämänpiirien ulkopuolelle. Hän on esimerkiksi toimeentulotuen ammattiasiakas, lapset otettu huostaan.

(9) Syrjäytynyt on tutkijan mukaan ”jo kuollut”. Itsetuhoisuus on yleistä erityisesti yksin asuvilla miehillä.

Lämsän mukaan selviytyjäperheillä oli läheisiä, jotka kannattelivat.Isovanhemmat ja vanhempien sisarukset antoivat arjen apua. Usein perheessä oli myös toinen palkansaaja. Yksinhuoltajaperheen leimaaminen kriisiperheeksi oli Lämsän mielestä ymmärrettävää siksi, että noin 70 prosenttia avohuollon asiakkaista oli yksinhuoltajaperheitä."Tosin paljon nähtiin myös turhia peikkoja siellä, missä niitä ei ollut."

Hesarin mukaan asiakkaan sijoittaminen tiettyyn lokeroon voi tukea turhaa leimaamista. Malli on kuitenkin tarkoitettu päinvastaiseen: turhien leimojen tunnistamiseen ja niistä eroon pääsemiseen. Varhainen tuki on tärkeintä. On myös maltettava kysyä, mikä on asiakkaan oma näkemys tilanteestaan.

KUVA: Lämsän aineisto koostui sosiaalihuollon asiakkaista Oulussa vuosina 1992–97. Raportissa on myös mainio tiivistys syrjäytymisestä.