Rehtorikoulutuksen muodot Suomessa

Minulle tarjoutui tämän viikon. tiistaina pikahälytyksellä  aivan mainio mahdollisuus  koota ajatuksia suomalaisten (ennen muuta peruskoulujen) rehtorien koulutuksen eri muodoista.  Kohdejoukkona oli 13  rehtoria, jotka ovat opintomatkalla tällä  Suomessa. Kivaa oli vaihtaa ajatuksoa.

Kelpoisuuskoulutus

Suomessahan  rehtoreilla on oltava entuudestaan opettajan pätevyys. Sen jatkoksi  rehtorin virkaan tarvitaan lisää koulutusta.

Kelpoisuuteen rehtorin virkaan vaadititin viekä 1990-luvun alussa  kouluhallinnon keskimmäisen arvosanan suorittaminen ja  noin kuukauden mittainen  harjoittelu lääninhallituksessa. Enää tuollaista harjoittelua ei vaadita.

Tänään rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat

• ylempi korkeakoulututkinto

• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

• riittävä työkokemus opettajana

• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Tuo viimeinen ehto on  hieman hämärä. 

Valmentava koulutus

Monet laitokset järjestävät myös koulutusta, jossa tutustutaan rehtorin työhön. Itse olin mukana kouluttajana  2010.luvulla Helsingin yliopiston järjestämillä "Minustako rehtori?"- kursseilla.

Perehdytyskoulutus

Vastavalituille rehtoreille alettiin suunnitella Suomessa  induktiovaiheen koulutusta 1980-luvulla. 

Koulutuksesta vastasi Opetushallituksen Heinolan kurssikeskus, Koulutus kesti noin puolitoista vuotta. Lähipäiviä oli muistaakseni 10, (yhteensä 77 tuntia) ja niiden välissä oli tehtäviä. Itse sain osallistua nuorena rexinä  tuollaiseen koulunjohdolliseen peruskouliutukseen Se tuki vahvasti kasvua uuteen tehtävään.

Myöhemmin vastaava koulutus siirtyi  Opekolle ja sitten Educodelle. Koulutuspäiviä oli yhteensä 10  viidessä jaksossa. Näitä kursseja järjestettiin vuoteen 2010 saakka, jolloin rahat ilmeisesti loppuivat.

Kurssin kouluttajiksi haluaville  järjestettiin 2000-luvun alussa oma  kaksivuotinen oppilaitosjohdon kouluttajakoulutus, johon minäkin pääsin. Sitä veti mm. Mikko Salonen.

Oppilaitosjohdonkoulutus-kurssien rinnalle ja tilalle luotiin monessa kunnassa 2000 luvun lopulla mentorirehtori-järjestelmä, jossa kokeneet kollegat opastivat tuoreampia. 

Täydennyskoulutus

Monet rehtorit tekevät pitkän uran, ja myös koulumaailma muuttuu.Niinpä työuran aikana  monet kunnat  täydennyskouluttavat (ainakin osaa) rehtoreistaan sekä lyhyillä että pitkäkestoisimmilla  koulutuspaketeilla. Osa niistä rahoitetaan hankerahoilla (joita ei enää juuri ole).

Niiden joukoussa on ollut mm. PD- erikoistumisohjelman tutkintoon ja JET-tutkintoon johtavaa opiskelua. Lisäksi rehtorit osallistuvat työnantajan järjestämiin rexiseminaareihin ja monet mm. rehtorien oman. yhdistyksen Suren koulutustapahtumiin, joista varsin merkittäviä ovat  ns. ProRexi- tapahtumat ja 2007 toteutettu ProRexi2015-kiertue.

Mentor-koulutus

Uran loppuvaiheessa   osa rehtoreista  toimii nuorten kollegoidensa - aktorien-  mentorina. Tehtävään ei ole pakko hankkia erillistä koulutusta,  mutta  esim. Espoo tilasi vapaaehtoisille rexeille oman valmennuksen, jonka veti mm. Arto Laamanen ja Mikko Salonen. Minullakin oli ilo päästä mukaan.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa julkaistiin mielipidekirjiotus rehtorien koulutuksesta. Siinä nykyistä rehtori-koulutusmallia  (pätevöittämiskoulutus) krtisoitiin siitä, että pätevyyskriteerit on laadittu 30 vuotta sitten. Rehtorien työ on muuttunut, ja tehtävässä tarvitaan muutakin kuin vain  hallinnollista osaamista. 

Vuonna 2023 ns. Veporaportissa oli  ehdotettu, että kelpoisuus rakentuisi yliopistotasoiseen kasvatus-ja opetusalan johtajuuden  perusopintokokonaisuuden varaan. Kokonaisuus voisi olla joko osana opettajankoulutusta valinnaisina opintoina tai erillisopintoina. Proferssoritason kirjoittajat ehdottivat ratkaisuksi 25 opintopisteen laajuista kasvatus- ja koulutusalan johtajuuden koulutusta esim. avoimissa yliopistoissa. Työmäärältään yksi opintopiste on 27 tuntia (eli kai karkeasti noin 17 työviikkoa, jossa on 40 tuntia, Ehdotuksessa vastuu sisällöistä siirtyisi Opetushallitukselta  yliopistoille ja koulutuksen kesto pitenisi. 

Miksei. Mutta. Omien tietojen mukaan suurin osa rehtoreista on hakeutunut tähän virkaan toimittuaan sitä ennen useita vuosia, jopa yli vuosikymmenen, opettajana. Jos opintokokonaisuus suoritetaan jo osana opettajan opintoja, se ehtii hyvinkin vanhentua ja osaaminen unohtua.  Jos se suoritetaan myöhemmin avoimessa yliopistossa, on tärkeää, että kurssimaksu on kohtuullinen.

Omien tietojeni mukaan lähes kaikki rehtorit pysyvät tässä tehtävässä työuransa loppuun saakka. Siksi pelkkä yliopistotasoinen pätevöittämiskoulutus ei riitä. Rehtorit tarvitsevat koulutusta niin uransa alussa  (induktiovaihe) kuin sen jatkuessa.  Erityisen tärkeää olisi tuo juuri viran saaneiden rehtorien perehdytys, kun he ovat jo oikeasti töissä omassa koulussaan. 

Tarvitsisimme kaikkiaan systeemaattista,  koko uran kattavaa koulutusta, joka ei ole kiinni työnantajan varallisuudesta tai  hyväntahtoisuudesta.