Tässä siis jtas atkoa Teppo Mäkelän kirjalla aloittamaani sarjaan kotiseutuopin oppikirjoista. Leppäsen ja Viekin teos on ilmestynyt juuri, kun peruskoulussa oltiin saamassa valmiiksi uusi opetussuunnitelman perusteet. Vuonna 1984 ilmestynyt "vihreä myrkkykirja" palautti kunnille lisää päätösvaltaa.
Teos eroaa monin tavoin noin 25 vuotta aikaisemmin ilmestyneestä Lauri Leppäsen ja Lauri Holopaisen vuonna 1960 julkaistusta Vantaan kotiseutuopista. Kouluhallitus oli hyväksynyt tämän teoksen lukuvuosiksi 1983-84 ja 1984-85 peruskoulun opetussuunnitelmaa noudattavien koulujen viidennen ja kuudennen luokan historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa käytettäväksi kirjaksi. Se oli siis kirjoitettu selvästi vanhemmille oppilaille. Kirja oli niinikään tarkoitettu käytettäväksi lähinnä historian oheislukemistona (valikoiden).
Kirjan tavoitteet
Teoksen avoitteena oli kuntakohtainen kotiseututietoisuus. Lukijat tuli juurruttaa kotikuntaan ja perehdyttää heidät (sinne muuttaneet aikuisetkin) kotikuntansa menneisyyteen. Toisin kuin nuoremmille suunnatuissa oppikirjoissa, käytösohjeita ei jaella. Oman ajan nykyajasta ollaan niinkään kaukana.
Kirjan sisällöt
Kirja on nimenomaan historiaa. Luonnosta puhutaan toisi vähän. Toki siinä tuodaan esille Vantaan eri alueet- muttei avata tuon tieteen alan käsitteitä.
Kirjan osat ovat: 1. Saatteeksi, 2. Vantaan varhaisinta asutusta, 3. Helsingin pitäjä hallinnollisena alueena. 4, Elinkeinoelämää 5. Käsitteet ja mitat.
Kirjassa edetään jääkaudesta 1800-luvulle saakke. Poimin itselleni ylös aihelistaa.
Esihistoria: Kivikauden Vantaa, (ruoka) Hylkeenpyytäjät kivikaudella (0mavaraisuus, kaupankäynti) , Saviruukku kivikauden muotiesineen, Kampakeraaminen aika. Vasarakirves sota-aseena, Nuorakeraaminen kylä. Punamultahaudat.Varhainen metallikausi Vantaalla 1500- 0 ekr.
Keskiaika : Talonpoikaispurjehdusta Tallinnaan, käsityötä ja kaupankäyntiä, kirkon asema, elämä talonpoikaistalossa ja vanhoissa kylissä. 1700-luvun elämää käsityöläiskodissa. Maantiet ja keskikievarit. Kestikievarin kertomaa. Helsingin pitäjän synty, (Sitä ennen ruotsalaisia ja hämäläisiä). Paadisten munkeille oikeus kalastaa. Lohenkalastus Vantaanjoessa. Papisto pitäjän johdossa 1300-luvulla.
Uusi aika: Helsingin pitäjän kirkot ja pappilat 1500-1700-luvuilla. Helsingin pitäjän kirkot ja pappilat 1800-luvulla. Kertomaa vanhalta kirkkomaalta, Vantaalaisten verotuksesta. Haluttiin valvoa talonpoikaispurjehdusta Tallinnaan. (Sieltä viljaa, täältä turkiksia). Kestikievarit. Elämää talonpoikaistaloissa. (Sarkajako 1700-luku). Millainen rakennus oli? Navetta. Sauna. Riihi. Työt pirtissä. 1600-luvulla salittiin myös maalle suutarit ja räätälit. 1700-luvulla pitäjänmestareita, Sanontoja ja sanaparsia Vantaalla. Kartanoita Helsingin kaupungin perustaminen Vantaan alueella
Kirjan metodiikka
Tekijöiden mukaan oppilaiden ikäkausi huomioon ottaen voitiin lukemistoa käyttää joko opettajajohtoisesti tai oppilaskeskeisesti itsenäiseen työskentelyyn. Tehtäviä kirjassa ei ole kuitenkaan lainkaan. Eriyttämisen alkuaihio löytyy: Lukija voi laajemmin perehtyä Vantaan historiaan kunkin kappaleen lopussa mainituista lähteistä.
Kirjassa on varsin tietovoimaisen, abstraktinkin tekstin lisäksi valokuvia ja piirroksia. Teokseen liittyy myös diasarja, mutta sitä minulla ei ollut käytettävissä.
Kirjoittajista
Lauri Leppänen (1923 - 2015) oli siis myös tämän kirjan tekijöitä. Hän oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.
Leppänen valmistui opettajaksi vuonna 1949, ja muutti Helsingin maalaiskuntaan. Hän ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli epäpoliittinen kotiseutuaktiivi. Häntä on nimitetty Vantaan kotiseututyön isäksi.
Leppänen julkisi useita kirjoja.
Historian opettaja, Myyrmäen ylästeen rehtori Anja Viekki
Anja Viekistä löytyi kuva (ilmeisesti eläkkeelle siirtymis-vaiheessa), mutta tietoa varsin vähän Se tiedetään, että hän oli mukana kirjoittamassa useita historian ja yhteiskuntaopin teoksia. Eläkkeelle jäätyään hän toimi aktiivisesti Senioriopettajien yhdistyksessä. Hänellä on sivu myös facebookissa. Viimeinen päivitys on lokakuulta 2025.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti