Teppo Mäkelän kirjasta on mukava aloittaa lyhyt arja, jossa esittelen eräitä kotiseutuopin oppikirjoja. Olen itse käÿnyt kansakoulua Helsingissä ja varmaan saanut oppia Mäkelän kirjasta mutta tätä uudemmasta painoksista. Noloa, etten muista. Joulutodistuksen löysin, ja siinä ei ole kotiseutuoppia omana oppiaineenaan.
Tämä kirja julkaistiin siis vuonna 1951. Sodan päättymisestä oli kulunut vain muutama vuosi. Näin Mäkelä kuvaa tuota aikaa.
”Koti on meille kaikille rakas paikka. Sinne voimme aina vetäytyä rauhaan ja turvaan. Tällä hetkellä on kuitenkin Helsingissä paljon ihmisiä, joilla ei ole omaa kotia, asuntoa. Siihen on syynä sota, jonka onnettomia seurauksia on tämäkin."
Kirjan tavoite on sytyttää kotiseuturakkautta. "Vain sellainen, joka hyvin tuntee oman kotiseutunsa, voi sitä todella rakastaa."
Kirja oli tarkoitettu III-luokkalaisille. Esipuheen mukaan tuolloin uuden kansakoulun opetussuunitelman mukaan opettajilla oli tilaisuus käyttää kotiseutuopin opettamiseen kokonainen lukuvuosi entisen syyslukukauden sijasta. (Kun itse kävin kansakoulua 1960-luvun alussa, ainakaan todistuslomakkeessa ei ollut kotiseutuoppia omana oppaineenaan),
Sivuja on 130 ja lukuja yli 60. Niiden läpikäymiseen on tarvuttu siis 2 tuntia viikossa. Kirja on yhdistetty tekstikirja ja työkirja/vihko, ” Lukuvuoden loputtua pane kirjasi varmaan säilytyspaikkaan. Aikuisena sinulla on paljon riemua tähän kirjaan tekemistäsi muistiinpainoisa”, Mäkelä motivoi. Olisiko niin, että kotiseutuoppia oli 1950-luvun alussa vain kolnannella luokalla?
Tässä muutamia pohdintoja aiheista
Maantiedosta: kotikylän lähiseudun ja koulun ja luokan kartta, ilmansuunnat, tärkeiden paikkojen sijainnit, maisemat
Useissa luvuissa opastetaan maantiedon ja luonnontiedon oikeaoppiseen sanastoon: maanpinnan päämuodot, veden olomuodot, saaren osat.. (hieno idea: jotta voi puhua omasta kotiseudusta, tarvitaan sanoja)
Kaupungin osat, esikaupunkit, Helsingin rajat, rannikko, Huomattavia rakennuksia, toreja,
Sää, vuodenajat. Lämpötilat,
Luonnontiedosta; luonnontuntemus eläimet, kasvit, vuodenajat, sää, paikallinen luonto
Puistoja, metsiä, kasvillisuusalueita, kasveja, koti-ja villieläimiä, vaarallisia ja hyödyllisiä...
Historiasta oman kotiseudun historia (kansanperinne), tärkeät tapahtumat ja henkilöt
Näin Mäkelä tiivistää Helsingin vaiheita:
" Yli 400 vuotta sitten kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin Vantaanjoen suuhun, Siellä ei kaupunki kuitenkaan menestynyt.Se sai pienen kylän kokoisena taistella kaikenlaisia vaikeuksia vastaan. Sarakunta vuotta mylhemmin se sirrettiin nylyiselle paikalleen.Uudessakin paikassa alku oli vaikeaa, tulipalojen ja ruton tuhotessa kaupunkia ja se asukkaita
Vasta sitten, kun Helsingin edustalla oleville saarile ryhdyttiin rakentamaan Suomenlinnaa, alkoi kaupunki kasvaa
Vähän toista sataa vuotta sitten tehtiin Helsingistä Suomen pääkaupunki. Siitä alkaen kaupunkimme nousu toden teolla alkoi. Nyt se on kaunis suurkaupunki, jota ukomaalaisetkin kyvät kesäisin suurin joukoin ihailemassa.
Vanhoja rakennuksia entisiltä ajoilta ei Helsingissä ole paljon, niin monesti on tuli kaupunkimme perudtuksiaan myöden tuhonnut, Vanhin säilynyt rakennus on Sederhomin talo (1757), joka sijaitsee Suurtorin reunassa Aleksanterin kadun jaKatariinan kadun kulmassa. Se on noin 200 vuotta vanha,
Monet paikkojen ja katujen nimet vielä tänä päivänäin viittaavat mennesiyyteen. Sellaisia ovat mm Töölön tulli, Kaisaniemi, Säästöpankinranta, Sitasaari, Pitkösilta, Kruunuhaka, Kluuvijatu, Aleksanterin katu, Kappeli jne.
Liikenne; ” Varovaisuus ei ole arkuutta vaan viisautta! "
Yhteiskuntaoppi: käytännön taidot; ihmisten elinkeinot, ammatit, kunnallinen elämä
" Suomessa on kolnenlaisia kuntia; kaupunkikuntia, kauppaloita ja maalaiskuntia..." Helsinki on Suomen suurin kaupunki, Asukkaita on 400 000. Helsinki on myös pääkaupunki, josta käsin hallltaan koko Suomen maata. Täällä on maan presidentti, hallitus ja eduskunta, (tosi tiiviisti kuvattu). Yhteisiä menoja varten kaupunkilaislta kerätään veroja,
" Helsingissä on monenlaisia isoja ja pieniä tehtaita Niissä on paljon työväkeä ja tuotteet valmstetaan koneiden avulla. Helsingin tehtaissa valmistetaan kaikenlaisia koneita, siltoja, nostureita, rautalankaa, nauloja, rautasänkyjä, kassakaappeja, emaljiastioita, lukkoja sepraattoreita,kaapelia,sähkökoneita ja- laitteita, radioita ja porsliinia. Edelleen jauhoja, voita, juustoa, keksiä, makaronia, margariinia, makkaroita, sälykkeitä sokeria, makeisia, virvoitusjuomia, tupakkaa ym. Vaatteita nahka- ja kumituotteita, harjoja, lääkkeitä, ja kirjoja. Autokorjaamoissa korjataan autoja."
" Helsingin ja maasedun vuorovaikutus. ”Sinä pääset ehkä kesäksi maalle. Maaseutulaiset tuovat itse tai lähettävät säännöllisesti omia tuotteitaan kaupunkiin Lähinnä asuvat tuovat vihanneksia Hiukan kauempana olevat lähettävät maitoa ja voita, Vieläkin edempänä asuvat tuovat kalaa, lihaa, viljaa, metsänriistaa, marjoja, sieniä ja polttopuita, Helsinkiläiset vuorostaan lähettävät tehtaittensa tuotteita maasedun pikkukauppoihin maalaisväelle myytävöksi, Lisäksi Helsingissä painetaan samomalehtia ja kirjoja jotka leviävät maaseudullekin."
Kirjassa kerrotaan, miten toimivat kauppa, posti, palokunta, poliisi, pankki ja kirjasto, Mitä kirkkoja, urheilupaikkoja, kuvapatsaita ja muistomerkkejä. täällä on. Erikseen nostetaan esiin Suomenlinna.
Myös tapoja esitellään. Liikkuminen: Koulumatka, liikennemerkit, liikenneohjeet, tärkeitä väyliä, satamia, raytatieasema(t), lentoasema, liikennelaitos, raitiolinjat,
" Helsinkiläisyys velvoittaa sinua käyttäytymään julksilla paikoilla kunnollisen ihmisen tavoin."
Lisäksi puhutaan myös kouluista
”Jokaisen tytön ja pojan on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, Näiden taitojen lisäksi saa jokainen oppilas tietoja eri nimissä oppiaineissa. Tätä opiskelua varten on Helsingissä yli 40 suomenkielistä kansakoulua Ruotsinkieliset kansakoulut mukaan laskettuna on kaupungissamme yli 800 luokkaa, joissa oppilaita on yhteensä yli 20 000... Kansakoulun jatkona on Helsingissä paljon muita kouluja. Tärkeimpinä niistä mainittakoon erlaiset oppikoulut ja ammattikoulut. Oppikoulujen päätteeksi on ylioppilasirjitus. Jos se onnellisesti läpäisee , on mahdollisuus jatkaa opintoja erilaisissa korkeakouluissa ."
Monipuolisia tehtäviä: Retkeilyä, piirtelyä. Entä käsityöaskartelua muovailua, rakentelua?
Joka lukuun liittyy tehtäviä. "Retkeily on parasta kotiseutuopin opiskelua. Kävelyretki lähiseudun korkeimmalle paikalle (luettele, mitä näet..
- Mittaa matkoja (esim askelparilla) ja korkeuksia
- Piirrä kuva omasta kotitalostasi. Tee pohjapiirustus omasra luokasta ja kodista.
- Piirrä kartta; Kaupuginosa, Koulualue. koulumatkasta. Nimeä karttaan rakennuksia,
- Seuraasäärä taulukossa (lämpötila, tuulensuunta, pilvisyys ja sade Kolme viikkoa kolmessa kuukaudessa.
- Määrää imansuunta " Tuntiviisari kohti aurinkoa pohjoinen-ertelä on se ja klo 12 välissä."
- Paina mieleen opetukset (liikenneohjeer)
- Tee koe: Upota juomalasin astiaan ylösalaisin
- Ota selvää: Mistä helsinkiläiset saavat vetensä? .. merkittävistä kuvapatsaista
- Nimeä ja väritä/Luettele…
Todellakin monipuolinen oppiaine ja teos. Kuvia on paljon. Yhteys taito-ja taideaineisiin näyttää jääneen aikaa ohueksi toisin kuin kotiseutuopin alkuvaiheessa.
Kirjoittajasta
Teppo Mäkelä valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1934. Elämäntyönsä hän teki pääasiassa Lapinlahden kansakoulussa, jossa toimi myös Helsingin va. opettajakorkeakoulu yli 15 vuoden ajan.
Mäkelä kuului audiovisuaalisen opetusmateriaalin käytön uranuurtajiin. Hän oli myös kansakoulunopettajien liiton opetuskuvakeskuksen asiamies.
Teppo Mäkelän kirjoittamia, Otavan kustantamia maantiedon oppikirjoja käytettiin Suomen kouluissa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Kirjallinen toiminta jatkui 1990-luvulle, jolloin hän kirjoitti yhdessä Ea Rahikaisen kanssa kirjan "Kanta-asukkaat", joka kuvaa 1800-luvulla Helsinkiin muuttaneiden suomenkielisten perheiden elämää.
Opetusneuvoksen arvonimen Mäkelä sai vuonna 1993.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti