Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, maaliskuuta 18, 2020

Hyviä ajatuksia myös etäopetukseen 70 vuoden takaa

ELÄMME hurjia hetkiä.  Siirtyminen etäopetukseen/ korvaavaan opetukseen joudutaan tekemään aika lailla kylmiltään ilman pelastusrenkaita. Niin opettajien kuin oppilaidenkin osalta.

Törmäsin ilokseni mainioon teokseen - tai  tarkemmin siitä tekemiini muistiinpanoihin. Ja laitoin itselleni muutamia ajatuksia muistiin.

Viljonen, Toivo. (1949).  Käytännöllinen opetustaito. Jyväskylä: Gummerus.

TÄSSÄ teoksessa Viljonen neuvoo, miten järjestää opetus omatoimisesti. Omatoimisuus on sitä, että pääosan koulutyöstä muodostaa oppilaiden itsensä suorittama omakohtainen tietojen ja taitojen hankkiminen, kaiken tutkiminen ja harjoitteleminen. Opettaja järjestää oppilaille oppimistilanteita Hän koettaa saada  oppilaiden energian suuntautumaan niiden asioiden oppimiseen, jotka on hyväksytty koulussa opittaviksi

Viljosen  suosittelemassaan opetusmenetelmässä koko prosessin tulee olla kautaltaan omatoimista (mutta eihän sitä ole pakko maksimiinsa viedä):  tehtävien antaminen, niiden ratkaiseminen, syventävä käsittely, tulosten tarkistaminen, harjoitus, kuulustelu, kertaus...

Hän erottaa tässä prosessissa 7 vaihetta:
  1. Opetuksen suunnittelu
  2. Tehtävien antaminen
  3. Tehtävien tekeminen
  4. Opettajan osuus tehtävien tekemisen aikana
  5. Tehtävien tarkistaminen
  6. Kertaaminen ja
  7. Idean syventäminen

1. Opetuksen suunnittelu

Käännä sisällöt kysymyksiksi- ja tehtäviksi, joiden ratkaisuun oppilaat pyrkivät omin voimin. Laadi runko- ja palon erilaisia lisätehtäviä, joista saa valita. Tehtävissä voisi tutkia esineitä, karttoja, kuvia kuvatauluja (konkretiaa). Tehtävien tulisi olla lyhyitä.

Kokonaisuus ensin, yksityiskohdat sitten. Käytäntö ennen teoriaa, säännöt myöhemmin.

2. Tehtävien antaminen 

Anna  oppilaiden osallistua tehtävän määrittämiseen: mitä tehdään ja millä tavalla. Jos saa tutkia, mitä haluaa, oppilas  ottaa todella itselleen tehtävän.

3. Tehtävien tekeminen

Anna oppilaiden yrittää ensin itse, anna sitten vasta ohjeita (jätä keksimisen iloa oppilaille)
Saa edetä omaa tahtia.Harjoitus on opetuksen tärkein osa.  Kaikki tieto ilman riittävää harjoittelua on vain ”kuolleita luita”.

Opeta myös painamaan muistiin: ensin kokonaisuudet sitten osat.
.
4. Opettajan osuus tehtävien tekemisen aikana

Anna oppilaille työrauha. Älä häiritse. Tarpeeksi tehtäviä; opetus ei saa joutua minkään oppilaan  kohdalla kuolleeseen pisteeseen. Miten tarkkailet?

Ohjaa:  Ohjaus on oppilaiden avustamista sellaisissa kohdissa, missä hän ei pääse omin avuin eteenpäin. Miten huomaat?

5. Tehtävien tarkistaminen

Oma muunnelmani Peep Koortin (1975)  opetuksen mallista
viestintänä. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

Viljosella näyttää olevan samanlainen tapa ajatella opetusta kuin myöhemmin  Peep Koortilla: Siinä on kaksi tehtävää: tehtävä siirtää tietoa (Viljosella oppilas tosin hakee sitä itse) , ja oppilas antaa näytön (tarkastus). Tehtävät on tarkastettava. Mieti miten?

6. Kertaaminen.

(Kun on tärkeää ottaa jokin asia oikeasti haltuun -näin ei aina tarvitse olla). Pienissä erissä usein.
Kertaus toisessa järjestyksessä kuin opittaessa. Johannes Käis suositteli eriyisiä kertauskortteja.

7. Idean syventäminen

Syventäminen tarkoittaa syvää elämystä, joka  usein laadultaan esteettinen. (Viljonen näyttää toivova, että kokonaisuus päättyy jotenkin kophottavasti) Esim. luetaan jokin kohottava taiteellinen teksti, jota ei selitetä  Opettaja voi myös nostaa esiin jonkin  oppilaan oivalluksen. " Onnistunut syventäminen on juhlahetki."

Lisää kirjasta:
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2008/06/viljonen-toisen-kerran.html

JÄLKIRUOKA

Näillä tietämin tämä etäopetusjakso kestää siis ainakin pääsiäismaanantaihin 13.4. saakka. Käytännössä oppilaille tulisi järjestää "opinnointia" alakouluissa noin 80 tunnin ajaksi. Monin paikoin on ohjattu että opettaja antaa tehtävät päivittäin. Opettajan kannattaa kuitenkin minusta itse hahmotella tehtäviä pidemmällä aikataululla.

Kokosin tähän lopuksi muutamia ideoita, joita etäopetusta antava voi ainakin maistella.  Rakenteet ovat tärkeät. Kannatta antaa selkeät ohjeet sekä oppilaille että vanhemmille , milloin on oltava laitteen äärellä - ja jollei ole, mistä tehtävät saaja miten ne toimitetaan opettajalle.  Yksi vaihtoehto on puhelin. Se kai kaikilla perheillä kuitenkin on.

Ihanne olisi, jos opettaja voisi rauhoittaa etäpäivää vähentämällä eri oppiaineiden määrä vuorottelemalla niitä. Oppilaalle tulisi antaa rauhassa itse valita missä järjestyksessä ja missä tahdissa etenee.

Oppimispäiväkirja

Itse suosittelisin oppimispäiväkirjan pitoa,  Oppimispäiväkirjan tarkoitus on auttaa oppilaita seuraamaan omaa opiskeluaan  ja asioiden oppimista. Opettaja saa  siitä (jälkikäteen) palautetta, onko asiat ymmärretty oikein, opiskelijat ymmärtäneet asiat ja saaneet kokonaiskuvan opintojakson sisällöstä.Kirjoittaminen

Suosittelisin tavallista vihkoa. Oppilas varaa vihkosta yhden sivun kutakin etäopetuspäivää varten ja kirjaa sinne listan päivän opinnoista, niihin käytetyn ajan  ja kokemuksensa. Pyydä oppilaita kirjaamaan  päivän  päätteeksi plussat ja miinukset päivän aikana tapahtuneesta. Joka viikon lopulla oppilaat kokoavat sinne erityisesti onnistumisiaan. Hyviä osioita; Mitä uutta tänään opin? Mistä annan itselleni kiitosta? Siihen mahtu myös piirroksia ja esim lehtileikkeitä. Vanhemmat voiva kirjaa sinne kannustavia jne. merkintöjä.  osaamisen dokumentointi

Tehdään  uukausikalenteri, jossa on viikot ja viikonpäivät. Kirjataan sinne nimipäivät. Kirjataan sinne tärkeät tapahtumat (esim. kokeet). Viivataan päivät sitä mukaa yli, kun ne menneet.

Tehtäviä

Ajankäytön seuranta
Kirjataan päivittäin ylös, kuinka paljon aikaa meni
- nukkumiseen
- syömiseen
- opiskeluun
- reippailuun
- tv:n katseluun
- netin ääressä
- seurustekuun oman perheen kanssa-

Arkiliikuntaa
Kävelyretki
Mattojen tamppaus
Siivous
U-tubessa on huikean  hauskoja Fröbelin palikoiden laululeikkejä.

Askartelua
Kädentaitoja ja visuaalista silmää voi harjoitella pienimuooisesti askarelleen. Tuotoksesta kuva!
Moni isä ja äiti osaa neuvoa mm. pääisiäiskoristeiden teossa.

Elämäntaitoja
Kotona voidaan opetellaan oikeita arjen taitoja kananmunan keittämisestä leimpomiseen ja  sängyn petaamisesta  pölyjen imurointiin.

Haastattelu
Annetaan lasten soittaa isovanhemmille ja haastatella heitä heidän lapsuudestaan ja perheensä elämästä,

Katselutehtäviä
Oppilaiden pyydetään katsomaan jokin video ja vastaamaan sen jälkeen:
1. Mitä uutta opin?
2. Mitä omia näkemyksiäni vahvistavaa sain (varmuutta lisäävää)?
3. Mikä herätti kysymyksiä? Jäikö jokin asia vaivaamaan? Mikä?

Tai simppelimme. Kirjoita ylös 5 ajatusta, jotka clipsi Sinussa herätti.

Elokuva  tai katkelma siitä  on mainio tapa havainnollistaa asioita.  Katselua voi myös ohjata etukäteen annetuilla tehtävillä.  Katselutehtäviä voivat olla?
Miksi katsoimme tämän pätkän?
Mitä siinä yritettiin meille "opettaa"?
Kuinka uskottava se oli?
Mistä siinä piditte?
Mistä  siinä ette pitäneet?

Moni Tv- kanava lähettää mielenkiintoisia ohjelma. Tehtävänä voi olla kertoa ohjelmasta ja listata vaikkapa 5 itselle uutta asiaa, jotka siitä oppi.

Minä.
Anna tehtävä kirjoittaa oman elämän tähän asti tärkeät tapahtumat esim. aikajanalle

Itsetuntemusta lisäisi esim seuraavat kysymykset
Nimeni
Millaisia lempinimiä minulla on?  Miten ne sait?
Harrastuksiani
Lempiruokani
Lempikirjani
Lempielokuvani
Lempioppiaineeni
Missä olen tosi hyvä? Mitä sellaista osaan, joka ei ole ihan tavallista?
Millaista musiikkia erityisesti rakasta?
Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?

Miten sinä opit? Kokeile erilaisia tapoja opetella kirjan kappale. Opitko paremmin, kun luet hiljaa tai ääneen? Tai kun vaikkapa äiti lukee. Tai kun katsot opetusvideota.


Kerrataan! 
Nykykoulussa ei ole tavallisesti aikaa kertaukseeen. Nyt aikaa on, Kerrattavia asioita on alaluokilla mm.
Euroopan maat ja liput
kellonajat
kertotaulut
kuukaudet, vuodenajat, viikonpäivät
liikennemerkit
muistamisvinkit
sanaluokat
vieraan kielen sana

Kirjoitetaan
Kirjoitustaidon kehittämiseksi voi kirjoitaa joka ilta päivän tapahtumat ylös päiväkirjaan.

Opettaja lähettää tarinan alun (tai lukee sen videolla). Oppilaat saavat tämän jälkeen kirjoittaa tarinan loppuun.

Kirjoitetaan heti kun herätään ylös, mitä unia näki.

Kuvataan
Kun käydään ulkona tarkkaillaan kevään etenemistä. Bongataan ensimmäiset leskenlehdet. Otetaan kuva kun räystäät tippuvat.

Leikataan lehdistä kuvia ja liimataan niistä omia taideteoksia. Otetaan kameralla kuva.

Luetaan
Anna tehtäväksi lukea kirja ja arvioida se. Ongelmana on, että kirjastot ovat kiinni.  Omista lapsuuden ajan kirjoista, voisi antaa tehtäväksi kirjoittaa vaikka juonen lyhyesti.

Oppilaat lukevat  tietyn tarinan ja tekevät siitä muunnelman, jossa aika tai paikka vaihtuu.

Oppilaiden omat kysymykset
Koko kodin tehtäväksi: lapsi kysyy ja koko perhe  etsii yhdessä vastausta. Voi kilauttaa sukulaiselle tai tutulle, joka voi tietää.

Opetuksen voisi kääntää toisin päin. Opettaja kysyy oppilailta: "Olette nyt kotona neljä viikkoa. Mitä uutta itse kukin haluaa oppia?" Tämän jälkeen opettaja etsii  materiaalia, mm. videoita vinkiksi.  Esim. U-tubessa on ihan vaikka mitä - vaikkapa ohjeet ukulelen soittoon.

Tekstin haltuunoton harjoittelua
Peep Koort oli kasvatustieteen professorina Helsingissä 1960- ja 70-luvuilla. Hän ideoi opiskelijoilleen ymmärtämistä tukevaa lukutapaa  jolla he läpäisivätkin tentit hienosti. Sitä voisi soveltaa oppilaille yhden kappaleen osalta näin:
- Lue  kirjan aukeaman  kappaleet kappale  kerrallaan. Kirjoita kunkin kappaleen kohdalle marginaaliin kysymys, johon se vastaa.
- Kysy itseltäsi kysymys ja opettele vastaamaan siihen omin sanoin,.
- Kun olet käynyt koko aukeaman äpi, kysy itseltäsi nuo kysymykset. Merkitse miinuksella kysymykset, joita et osaa.
- Keskity erityisesti kysymyksiin, joita et osaa

Toinen harjoitus:
1. Lue seuraava teksti, ja etsi kustakin kappaleesta avainsanat. Selitä omin sanoin, mitä kirjoittaja niillä tarkoittaa.
2. Kerro sen jälkeen, mitä itse ajattelet asiasta.

Kolmas harjoitus: Oppilaille voidaan antaa tehtävä laatia tiivistelmä jonkin tekstin pääsisällöstä. Hänen on tiivistettävä ydinkohdat ja sanoja saa olla esim. 20.

Puhtaan kielillä
Jos vanhemmat osaavat vierasta kieltä, sovitaan että esm. puolen tunnin ajan kaikki kotipuhe käydään sillä kielellä. Otetaan video.

Sukupuu
Tehdään koko perheen voimin sukupuu. Isovanhemmilta saa puhelimitse arvokasta tietoa

Ei kommentteja: