Sekä naama että peili suoria ja vinoja

OLI hienoa saada kutsu  Opetushallitukseen 19.9.2019  tapaamiseen, jossa pohdittiin, miten  eri tahot voisivat  vaikuttaa yleiseen mielikuvaan perusopetuksesta ja siten ehkäistä perusopetusta koskevaa huolipuhetta ja lisätä autonomisten toimijoiden keskinäistä luottamusta.

Hain ja sain  facebookissa parviälyltä ajatusjelppiä. Kävin myös keskusteluja yliopistolla ja vetämässäni vertaisvalmennuksen koulutus-tilaisuudessa Lappeenrannassa.

Koonnaan noista ajatuksista vein mukanani tapaamiseen ja annoin  Opetushallitukselle. Kiitos vielä kerran kaikille hyvän edistämiseen osallistuneille

TAPAAMINEN oli  jäsennetty vallan mainiosti. Kaikilta oli pyydetty etukäteen ajatuksia.  Itse tapaamisen ohjelmassa (klo 9.30- 12) oli seuraavat vaiheet:

• Kahvitarjoilu
• Tilaisuuden tavoitteista, Oph:n edustaja
• Esittäytyminen ja päällimmäinen ajatus (kaikki kertoivat)
• Kooste osallistujien vastauksista ennakkotehtäviin  esiteltiin suullisesti.
• Jakauduttiin kahteen ryhmään tiivustämään  ennakkovastauksissa esiinnostettuja asioita. Niitä piti ryhmitellä  (faktat, huolet, ydinkysymykset ja  ratkaisuehdotukset)
• Yhteenveto, jatkotoimia ja odotuksia Opetushallitukselle. Pääjohtaja  Olli-Pekka Heinonen oli kuulolla. (Aivan upea idea)

Paikalle oli saatu todella monen vaikuttajatahon vaikuttajia. Heti aluksi sovittiin, että keskustelut ovat siten luottamuksellisia, ettei yksittäisten henkilöiden käsityseroja ollut syytä tässä vaiheessa viedä julkisuuteen. Ei niitä itse asiassa juuri ollutkaan. Porukka oli hyvin yksimielinen.

Faktat

Elämme mielenkiintoista aikaa, jonka trendejä ovat kriittisyys, riitely ja syyllisten etsiminen muista -   ei vain Suomessa, eikä koske vain koulua.  Riidanaiheita riittää kotomaassa:  oppikirjat. Suvivirsi. Tonttutanssit. Digi. 3-portainen tuki. Uudet koulurakennukset...

Nyt  yksittäiset tapaukset levitetään yleiseksi tilannekuvaksi.

Tänään on monenlaisia faktoja. Keskustelu on  kahtiajakoista. Asiantuntijapuhe sekoittuu sujuvasti mielipiteisiin.

Medialla on uusi doktriini: Lööpit.  Medialla  ei ole koulutoimittajia. Jopa Ylessä on  sensaatio-hakuisuutta ja klikkijournalismia. Mediassa ei julkaista ajantasaisia tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja.

Monet asiat esitellään (yksipuolisesti vain) uhkiksi: mm. digitalisaatio.

Tavallisille ihmisille on epäselvää, mikä elin vastaa koulutoimessa mistäkin.

Somen keskustelukulttuuri on ahdistava: osalta keskustelijoista  puuttuu suodatin

Valitettavasti negatiivinen koulupuheen vaikutus näkyy jo. Hakijamäärät ovat laskeneet sekä opettajankoulutukseen, että virkoihin- erityisesti varhaiskasvatuksessa. Somekeskustelu on muuttunut uhkailevaksi: enää kaikki eivät uskalla  osallistua siihen.

Vastaliikkettä tarvitaan.

Mistä huolipuhe kertoo?

Aitoa huolta ei tule tukahduttaa.
Vikaa on sekä naamoissa että peilissä. Mutta myös ansioita.
Opettajan työssä koetaan tällä hetkellä aidosti raskautta.
Hallintoon yhteyttä ottavat eivät  tunne  hallinnon vastuunjakoa ja roolitusta.

Juurisyyt (ydinkysymykset)

Kaikki eivät enää arvosta koulutusta.
Koneisto (ja mm. ops) puhuu hallintoa- ei suomea.
Medialla on uusi doktriini: mennään mainosmyynti ja klikkauslistat edellä. Hyviä uutisia ei saada julkisuuteen.
Kaikille uudistuksille ei ole yleistä tukea.

Ratkaisuehdotuksia

Viestintä on äärimmäisen tärkeää. Se vaikuttaa mielikuviin, asenteisiin ja toimintaan.
Yksimielisyys oli vahvaa näiden ehdotusten osalta:

• Tarvitaan  ennakoivaa faktaperustausta viestintää.
• On vahvistettava  keskinäistä luottamusta ja osallisuutta.
• On osallistuttava yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ajankohtaisiin aiheisiin. 
• On nostettava esille hyviä asioita.
• Mm. ops-uudistuksesta pitää osata kiteyttää oleellinen ja keskittyä viestinnässä vahvistamaan sitä.
• Peruskoulu tarvitsee  brändäystä: maailmalta tullaan ihailemaan suomalaista koulua, mutta kuinka saisimme itsemme ja mm. oppilaat ylpeiksi siitä, että he käyvät peruskoulua.
• Tukea viestintään - myös koulun tasolle-  tarvitaan kaikilla tasoilla.
• Olisi tärkeää viestiä yhdessä. Järjestää keskustelutilaisuuksia.
• Viestintäkoulutukseen ja viestintästrategian laadintaan tulisi satsata. Viestinnässä on osattava ennakoida.  Laatia tietopaketteja.  Huomiota myös kriisiviestintään: ensin  tulisi keskustella sisäisesti  ja vasta sitten  mennä julkisuuteen. Vakavista ongelmista tulisi tiedottaa matalalla kynnyksellä
• OKL:sten olisi syytä tehostaa omaa mainontaansa, jotta ammatin vetovoima säilyisi.
• Työssäjaksamiseen huomiota.
• Jokaisen tahon tulisi kysyä, viestinkö vastuullisesti. Mahdollisesti nykyinen tapa uudistaa opetussuunnitelmaa 10 vuoden välein on ollut "teollisuuskauden ratkaisu". Seuraava ops pitänee tehdä toisella tavoin.

Sen takana seisottiin, että on kunnioitettava toimittajien autonomiaa. Lisäksi esitettiin ajatuksia, joista eivät ihan kaikki innostuneet:

• Toisten mielestä kouluhallintoon tarvitaan viestintäroolitusta, taso/taho  jolla on tarpeeksi korkea asema vastata.
• Olisiko oltava rohkeutta viestiä myös altavastaajana?

Tapaaminen oli startti pysyvän viestintäyhteistyön käynnistämiseksi. Jatkossa mukaan on tarkoitus kutsua  toimijoita laajemmin.

PARVIÄLYN ajatuksia on esitelty blogilastussa:
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/09/onko-naama-vai-peili-vino-ja-mita-sitten.html