Parviälyn ajatuksia keskusteluun peruskoulusta.

Päivitetään vielä .mm. parviälyn reflektion pohjalta.

KERROIN 7.9.tässä blogissa  että  olen saanut kutsun Opetushallituksesta 19.9.2019  tapaamiseen, jonka tarkoituksena on pohtia, miten voisimme vaikuttaa yleiseen mielikuvaan perusopetuksesta ja siten ehkäistä perusopetusta koskevaa huolipuhetta ja lisätä autonomisten toimijoiden keskinäistä luottamusta.

PYYSIN facebookissa parviälyltä ajatusjelppiä. Ja sainkin- esitän ne sitaatteina ilman lähdettä. Tässä luonnosmainen kooste parviälyn pohdinnoista. Odottelen vielä tovin ajatuksia, lisään niihin omani, puren ja sulattelen ja vien niitä sitten eteenpäin. Tablettiopetys

Peruskoulukritiikkiä

Mistä asioista peruskoulua on mediassa vedetty kölin ali

• Digiloikan ihannoinnista - käden taitojen unohtamisesta- liiallisesta ruutuajasta (mm. Pasi Sahberg, Talouselämä)- maailman digitaalisaatiosta putoamisesta.  Tablettiopetus on mahalasku (Turun Sanomat)
• Eheyttämisestä/ilmiöoppimisesta-
• e- oppimateriaalien liiallisesta käytöstä/puutteesta/käyttötavoista (esim. Vantaa)
• Epäoikeutetuista vaatimuksista korvata hajonnut tabletti (Yle)
• Heikosta luktaidosta (IltaSanomat)
• Hiihtämisen opetuksen laiminlyönnistä (Karjalainen)
• Inkluusion hitaasta /liian nopeasta etenemisestä (mm. OAJ nostanut esiin)
• Kalliista luokkaretkistä vrt. maksuton perusopetus ( Aamuposti)
• Kello 8:n aamuista (Yle)
• Kolmiportaisen tuen toimimattomuudesta (paperityö, puuttuvat resurssit)
• Konsruktivistisen tietokäsityksen ylilyönnistä (mm. Kari Uusikylä)
• Koulujen jakaumisesta hyviin ja huonoihin (mm. Suomen Uutiset- Halla-aho)
• Kouluissa loukataan tekijänoikeuksia kopioimalla työkirjojen sivuja ( Helsingin Sanomat)
• Koulukiusaamiseen puuttumisesta (mm. Sysmän yhteiskoulu)
• Koulukuvauksista (mm. Helsingin Sanomat)
• Koululakkautuksista (mm. Kuntalehti)
• Koulun todellisten asiantuntijoiden kuulematta jättämisestä  (Suomenmaa)
• Koulun sivistystehtävän unohtamisesta/muuttuminen markkinatoriksi (Kari Uusikylä)
• Koulunkäyntiavustajien vähäisestä määrästä (vrt. huononäköinen poika. Järvenpää)
• Koulutuksellisen tasa-arvon romahtamisesta  (mm. OAJ)
• Koulurakennusten kunnosta (sisäilmaongelmat, home) (mm. Helsikin, Espoo, Lahti...Lapin Kansa)
• Koulushoppailun mahdollistamisesta/eriytyvästä peruskoulusta
• Kuntien välisistä eroista opetuksen järjestämisessa
• Kyyditysjärjestelyistä mm, erityisoppilaiden (Yle)
• Lapsivaikutusten arvioinnin laiminltönnistä (mm. Matti Rimpelä)
• Lapsuuden unohtamisesta ( Jari T. Hakala, Yle)
• Laskevista Pisa-tuloksista
• Liian lahjakkaiden oppilaiden unohtamisesta ( Ylioppilaslehti)
• Liian löysä kuri (mm. MTV3)
• Liiasta kivan pidosta (mm. Keltikangas-Järvinen), 
• Liiasta vaativuudesta (itseohjautuvuus), joka johtaa syrjäytymiseen (mm. Keltikangas-Järvinen; Ilta-Lehti)
• Metodien liian vanhan- /uudenaikaisuudesta/kankeudesta/touhupedagogiikasta (mm. Lpr Pontus, Vantaa: Hämis)
• Opetussuunnitelman perusteista 2014 (mutta on sitä myös kehuttu); opetus- sanan puuttuminen tekstistä- tilalla on ohjaus (mm. Kari Uusikylä)
• Opettajia liiallisesti yksintyöskentelystä ( Marika Toivola)
• Opettajien poliittisesta mielipiteistä (Huhtasaaren; MTV)
• Opettajien työssään kokemasta väkivallasta
• Opettajien raivokohtauksista  (Iltalehti)
• Opettajien täydennyskoulutuksen laiminlyönnistä (mm. OAJ nostanut esiin)
• Opetussuunitelma  6. luvun sekavuudesta (mm. OPH itse); Opetussuunnitelma ei anna opettajille riittävästi eväitä arviointiin. ”Oppilaan oikeusturva on vaarassa” 
• Opetussuunnitelman toteumisen erilaisuudesta  ja ylilyönneistä eri kouluissa  (mm. Keskisuomalainen)
• Oppilaiden heitteillejättämisestä/syrjäyttämisestä (Liisa Keltikangas- Järvinen,  Helsingin Uutiset)
• Opettajien uupumisesta  (mm. työaikajärjestelyt)
• Oppilashuollon palveluiden niukkuudesta
• Oppimistulosten nokahduksesta / perustaitojen puutteellisuudesta peruskoulun päättövaiheessa (mm. Iltasanomat)
• Pakollisesta ruotsinkielen opiskelusta (Perussuomalaiset)
• Perheiden epäarvoisuus sähköisten oppimateriaalien käytössä (YLE)
• Poikien pakottamisesta ammattikouluihin (Helsingin uutiset)
• Poikien pudokkuudesta/ syrjäytymisestä tyttöjen suomisimisesta (mm. Jari Sinkkonen)
• Puutteelisista, loppuun kierrätetyistä oppimateriaaleista (YLE)
• Sukupuolittuneista käytännöistä/ sukupuoliöyhytyksestä ( Halla-aho)
• Suvi-virren laulattamisesta/laulattamatta jättämisestä 
• Päättöarvioinnin epäluotettavuudesta (mm. Karvi)
• Turvapaikanhakijoiden aiheuttamasta huolesta henkilökunnan terveydelle (Hommafoorum)
• Uudesta kouluarkkitehtuurista (avoin konttori, ei omia luokkia, meteli mm. Kari Uusikylä,  Juha T. Hakala, Yle)
• Uudistuksen toimenpanon puutteista (OAJ, Iltasanomat)
• Virsi-Visa-kilpailusta (mm. Keski-Pohjanmaa)
• Wilmasta (rangaistuskirjana)
• Yksittäisissä kouluissa tapahtuneista ylilyönneistä  uusien opetusmenetelmien käytössä (Olli-Pekka Heinonen, Yle)
• Älylaitteiden ja pelien liiallisesta suosimisesta/kieltämisestä

10  kysymystä

1. Kumpi on vino: naama vai peili?

Emmekai ammu alas viesintuojaa?

Median tehtävä on nostaa esiin ongelmia ja epäkohtia. Mutta onko tutkiva journalismi kuollut?


" Koulu on jo kokonaisuutena erinomainen, ja nuoremme ovat kansainvälisten pisa-tutkimusten mukaan 10 maailman parhaimman maan joukossa, joten voimme olla koulustamme ylpeitä.

" Kysyisin, miksi mielikuvaa pitää parantaa, kun itse tuotteessakin on kehitettävää? Yleensä mielikuva vastaa todellisuutta... Maailma muuttuu kovaa vauhtia, jos ei ole näkyä tai näkemystä, ei brändin kiillottaminen oikeasti auta. Näin hieman kärjistäen."

" Yksi viestintää koskeva laki kuuluu: millään viestinnällisillä keinoilla ei voida ratkaista pielessä olevia sisällöllisiä tai sosiaalisia ongelmia. Kun vastaat kysymykseen, mitkä tekijät ovat aiheuttaneet moiset kysymykset, löydät vastauksen haasteisiisi."

(Kommentti edelliseen:) " Kyllä nämä viimeaikaiset monet kirjoitukset jostakin kertovat ja kuten NN hyvin tuolla ylempänä totesi, millään viestinnällisillä keinoilla ei voida ratkaista pielessä olevia sisällöllisiä tai sosiaalisia ongelmia. Pitää pureutua vahvemmin juurisyihin, tehdä aidosti myös poikkihallinnollista yhteistyötä jne.

" Ehkä koululaitoksen yksi suurimmista uutisoinneista on jatkuvasti "koulukiusaaminen". Otsikoihin nousevat julkkikset, jotka julistavat, että heitä on koulukiusattu. Koulu puuttuu pääosin hyvin niihin kiusaamistapauksiin, mistä saadaan tietoa. Nollatoleranssiin tulee pyrkiä, mutta kun "ihminen on peto", koskaan ei päästä täydelliseen kiusaamattomuuteen. .."

" Suurin osa kouluhallinnon ja koulukehittäjien tuottamaa viestintää on ammattihenkilöiden puhetta ja tulkintaa. Vanhempien, oppilaiden ja opettajien KOKEMUSta ei koulutasolla suunnitelmallisesti seurata, sitä ei osta hyödyntää lähijohtamisessa. Reklamaatiot eivät johda systeemivirheiden korjaamiseen. Esimerkiksi kiusaamisessa hoidetaan seurauksia, ei rakenteellisia syitä.! Näin jätetään avoin tila tyytymättömyyden purkamiseen mediassa. Se tulee näkyviin kärjistettyinä mediakeskusteluina. Siihen ammattilaiset vastaavat ”pyhäpuheella”, jolla selitetään pois kielteiset kokemukset."

"Entä jos 'juurisyy' onkin institutionaalisessa luottamuksesta ja sen horjumisessa. .. Suosittelen tuoretta tutkimusta, jossa selvitettiin lapsiperheiden ja lasten kokemusten merkitystä insitutionaalisen luottamuksen rakentumisessa. "

(Viittaus edelliseen:) Lopulta toimimme monessa mielessä luottamuksen varassa ja sitä ei ole varaa murentaa. Kaikkien LAPE-muutosohjelmassa työskentelevien olisi syytä lukaista tuo artikkeli."

Toinen kommentti: " lasten, nuorten ja perheiden kokemukset ovat tärkeitä ja ne pitäisi nostaa keskiöön."

2. Jos vika on naamassa, kenen/keiden naamassa?

 "90-luvulla olin rehtorien koulutuksessa Lahdessa. Joku jyväskyläläinen guru oli haastettu kertomaan meille, että se, mitä koulussa tehdään, ei ole niin tärkeää kuin se, miltä se näyttää. Tarkistin vielä, kuulinko ja ymmärsinkö oikein. Guru vakuutteli tarkoittaneensa juuri sitä. Minä kun ajattelin, että tärkeää on tehdä oikeita asioita. Tässä vaikuttaisi olevan samanlainen tendenssi."

" @Uuttakoulua hankkeessa haastattelemme parhaillaan Uudellamaalla vanhempia yhdessä Suomen Vanhempainliitton kanssa. Tukea tarvitsevien lasten vanhempien haastatteluissa nousee paljon esiin tuskaa, kuulluksi tulemattomuutta, loukatuksi tulemisen kokemusta, altavastaajan asemaan jäämistä, kokemusta näennäisestä osallistumisesta. Vanhemmat arvostavat kuulluksi tulemista. Myös sitä, että joku opetusalan toimija ilmaisee pahoittelunsa tapahtuneesta. Tämä on alue, johon opetusalan tulisi uudella tavalla aidosti tarttua."

" Jatkuva muutos on muotia ja kuulemma todellisuuden syvin olemus. Se kuitenkin vie paljon energiaa ja aikaa eli tulee kalliiksi. Pyrkisin minimoimaan turhat muutokset. Koulu on monien intohimojen kohde, sen pitäisi tehdä kaikkea mahdollista saavuttaakseen " hyvän peruskoulun" maineen. "

" Karsisin tätä suorittamista, joka lisää kiirettä ja väsyttää opettajat. Tähän samaan suorittamisklusteriin kuuluu osaltaan hankkeet, joita on paljon. "

" Suuri ongelma on myös se, että koulun toimintaa johdetaan koulun ulkopuolelta, valtion ja kunnan virastoista, hankeklustereista ja monista muista paikoista. Tämä johtaa siiloutumiseen, jossa todellisuuden näkee ja tuntee ainoastaan rehtori, eikä hän välttämättä kykene tätä "ylitarjontaa" hallitsemaan. "

" Vastaukseni koulun ongelmiin on vanha ja jopa antiikkinen. Eräältä kasvattajalta kysyttiin aikanaan, että mikä on lapsille parasta. Hän vastasi, että monien harrastusten ja tapahtumissa juoksemisten sijaan, tulisi viettää aikaa sohvalla yhdessä tekemättä mitään. Voitaisiin yrittää soveltaa järkevällä tavalla antiikin hengessä skholea eli joutenoloa (ei suorittavaa), jossa pyritään kehittymään ihmisinä niin henkisesti kuin ruumiillisesti (POL 2 §)."

" Koulua on yritetty kehittää yritysmaailman standardien mukaan tulostavoitteelliseksi. Perusopetusikäiset kuitenkin ovat vielä lapsia ja kehittyvät eri tahtiin, joten suorittaminen johtaa drop outtien lisääntymiseen (tai mukana pitämiseen armovitosilla ilman kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa) ja suorittamisstressiin (numerot ovat erinomaisia, mutta inhimilliset valmiudet jäävät hankkimatta ahdistuksen ja stressin tähden). "

3. Jos se vino naama kuuluu opettajille ja yksittäisille  kouluille,  niin miten ja miksi?


" Miksi kielteiset kokemukset purkautuvat joukkotiedotuksen kautta? Eikö niille ole sijaa koulujen ja kouluhallinnon arjessa, arjen työn arvioinnin ja kehittämisen välttämättömänä perustana?"

4. Jos se vino naama kuuluu kunnille/ kuntien kouluhallinnolle,  niin miten ja miksi?

" Miksi kielteiset kokemukset purkautuvat joukkotiedotuksen kautta? Eikö niille ole sijaa koulujen ja kouluhallinnon arjessa, arjen työn arvioinnin ja kehittämisen välttämättömänä perustana?"

" ... Viimeiset 30+ -vuotta olen katsellut koulua 150 km Helsingistä käsin ja täytyy sanoa, että koko ajan on koulu kurjistunut! Resurssit ja valinnanmahdollisuudet vähenevät eivätkä suinkaan kasva.
Eri kuntien mahdollisuus rahoittaa lasten opiskelua vaikuttaa liikaa, eriarvoistaa. Kaipaan kovasti entistä mallia, jossa valtionosuudet olivat suurempia."

5. Entä jos se vino naama onkin Opetushallituksen/-hallinnon oma naama, niin miten ja miksi?

Laadun muutos
”Koulua koskeva laatuajattelu on vuosien varrella muuttunut; heiluri heiluu asioiden oikein tekemisen ja oikeiden asioiden tekemisen ääripäiden välillä. 1970-luvulla laatua oli valtion vaatimusten mukainen julkinen palvelu (valtio asiakkaana). 1980-luvulla laatua oli koulujen omaleimaisuus ja opettajien ammatillisen näkemyksen mukainen opetus. 1990-luvulla käsitys muuttui: Laatua olikin opetus, joka oli asiakasvanhempien odotusten mukaista. 2000-luvulla on nähtävissä taas paluu laatuajatteluun, jossa laatu on valtion vaatimusten mukainen.”

"Ongelmana on se, että koulun laadun arviointiin niin OPH kuin KARVIKIN soveltaa mekaanisten organisaatioiden laatumalleja sen sijaan että perehtyisi ja käynnistäisi koulutuksen laadun kehittämisen inhimillisten organisaatioiden laadun kehittämisen malleihin. "

Luottamuksen rakentaminen
"Suosittelen lämpimästi tuoreen tutkimuksen huolellista lukemista: Miten muodostuu institutionaalinen luottamus? MIkä oppilaiden, banhempien ja koulun aikuisten  kokemuksen merkitys institutionaalisen luottamuksen rakentajana ja horjuttajana?
Tämä tutkimus kohdistui lapsiperheiden ja lasten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Suosittelen vastaavaa tutkimusta perusopetuksesta."

Sivistysjohdon sitouttaminen
" Tullessani... halusin uskoa, että sitouttaminen kannattaa lähteä siitä, että sitouttaa sivistysjohdon ja viedään tekeminen rakenteisiin (järjestetään resurssi, kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan, hoidetaan käytännön asiat kuntoon). Olin väärässä. Ylhäältä päin annettu tekeminen näyttää aiheuttavan sen, että hanskat putoavat käsistä.

Opettajien tavoittaminen
"Mikä on se kanava, jolla opettajat aidosti tavoittaa: Olen seurannut useita vuosia keskustelua somessa ja mediassa ja osallistunut siihen varsin aktiivisesti. Harmittava huomioni on se, että opettajat eivät lue/kommentoi asiapitoisia artikkeleja tai tutkimuksia, vaan FB-ryhmissä ja Twitterissä keskusteluja ohjaavat eniten iltapäivälehtien ja osittain paikallislehtien provokatiiviset avaukset. Tämän lisäksi innostusta – ja kahtia jakautuneisuutta -  aiheuttavat muutaman emeritusprofessorin kirjoitukset, joissa ei välttämättä tarvitse olla kerta toisensa jälkeen mitään sisältöä, vaan niitä jaetaan vain siksi, että niissä solvataan opetuksen järjestäjiä ja valtakunnan tason toimijoita. Mikseivät toimittajat löydä Irmeli Halista kommentoimaan OPSia tai Jouni Välijärveä kommentoimaan PISAa? (Jotka molemmat ovat myös jos onnellisesti jalka osittain eläkkeellä.)"

Suuren yleisön tavoittaminen
" Vaikeinta kuitenkin on suuren yleisön voittaminen. Median avaukset eivät luo luottamusta koulun tulevaisuuteen tai edes sen nykyisyyteen. Opetusviranomaisten viestintä on mielestäni liian vaikeasti sanoitettua. Luin esimerkiksi pian kommenteille tulevaa arvioinnin tekstiä, ja vaikka olen varsin sisällä asiassa, mietin, miten perusopettaja sen tekstin lukee..."

"Suuren yleisön tavoittaminen myönteisesti."

" Opetushallinnon korkeilla virkamiehillä ei ole rohkeutta seisoa esim. opsin  takana, vaan kritiikin noustessa he pehmenevät. Uskottavuus menee."

Johdon merkitys
" Johtajien pitää viestiä ja johtaa. Näky pitää saada ymmärrettävään muotoon. Vähän ihoa peliin!"

" Oph: yhteiskunnallinen huomio ja arvostuspuhe alan tärkeyteen, koulutuksen nostamiseen jalustalle, jonka se ansaitsee pikavoittojen sijaan."

6. Jos vinouden juuret ovatkin  nykyisessä opetussuunnitelmassa, niin miten ja miksi?

" Toisinaan digitaalisuudessa on menty harhaan, kun on liian vahvasti uskottu opiskelijan itse osaavan etsiä netin suosta tarpeelliset tiedot. Tällöin on kuviteltu, ettei nuori tai lapsi tarvitse enää ihmistä ohjaamaan ja opettamaan, kun robotti opettaa... Joissakin maissa kaikki huomio on kiinnitetty älypuhelimiin, ja lasten vieroittamiseen niistä, jotta lapsi edes hetken keskittyisi opiskelemaan. Tässäkin kasvatuksen ääripäät ovat eri linjoilla. Konservatiivit haluavat kouluja, joissa ei käytetä kännyköitä, kun taas demokraattisen ja avoimen oppimisympäristön kannattajat katsovat, että älykännykät ja padit ovat loistavia oppimisen tukijoita. "

"... kasvatuksen tutkijat ovat nostaneet esille, että autoritaarisen opetuksen aika on ohi, ja juuri oppijalähtöisyys johtaisi parempiin tuloksiin oppimisessa. Kasvatukseen onkin muodostunut kaksi pientä mutta äänekästä kuppikuntaa. Populistiset ääriliikkeet haluavat palattavan 1950-luvun jämptiin kasvatukseen, kun taas vapaan, avoimen, ja demokraattisen kasvatuksen kannattajat haluavat koulun, jossa lapset voivat edetä omatahtisesti ja ilman aikuisten jatkuvaa kontrollia ja osaamisen arviointia."

7a. Jos se vino naama onkin vanhemmilla

" Sellainen itsestäänselvyys jäi näkemättä, että useimmiten ihmisten mielikuva peruskoulusta on ensin omien muistojen mukainen, myöhemmin siihen sekottuu lasten ja koti/koulu -yhteistyön kokemukset... Ylipäätään ajatus siitä, että peruskoulu on jotakin tai kuva peruskoulusta on jotakin, on lopulta kuvaus ihmisistä, heidän toiminnastaan ja heidän välisistä suhteistaan: koulun aikuisista ja koulun lapsista, siltä osin kuin kulloinenkin ihminen sen itse käsittää tai muistaa."


7b. Millaisin keinoilla naamaa voisi suoristaa?

"Näitä opetuskokeiluja kannattaisi testatata pahimissa muuttokouluissa, joissa on Suomi kakkos kielenä oppilaita mahdollisimman paljon. Se on tulevaisuutta ja siihen pitäisi panostaa. Opettaja lehti voisi kertoa myös negatiivisista kehityksistä opetuksessa mm muista maista. Ruotsi on tällä hetkellä samassa tilanteessa kun Suomi kymmenen vuoden kuluttua. Hymyilevät pikkukoulujen bedagokit ovat myös tärkeitä mutta maailma muuttuu vauhdilla.."

" Tämä on kyllä niin monisyinen juttu mutta yksilöiden, koulujen ja opsin syyttelyn sijaan voisi miettiä, millaisilla asioilla koneisto toimisi paremmin ja että ulospäin feikkaamisen sijaan kaikki olisimme aidosti tyytyväisempiä, jolloin julkisen negatiivisuuden tarve vähenee."

Resursseja lisää
" Miten olisi yksinkertaisesti pitämällä huolta siitä perusopetuksesta."

" Ryhmäkokoja ei tule kasvattaa liian isoiksi, sillä isossa ryhmässä ihminen ei opi yhtä tehokkaasti kuin pienessä. Luokalle jättäminen pari kertaa peruskoulun aikana johtaa siihen, että nuori on 18 vuotias keskiasteen alussa..."

"Luokkakoko on hyvä esimerkki tästä. Luokkakoolla ei tutkimusnäytön perusteella ole juuri vaikutusta oppimiseen, mikäli opettaja mukauttaa menetelmiä kokoon sopeuttaen. Sen sijaan (tästä en ole nähnyt tutkimusta) arkijärkikin sanoo, että sillä on vaikutusta opettajan jaksamiseen -> pitkällä tähtäimellä hyvinvointiin -> joka todennäköisesti heijastuu myös oppilaisiin."

"Käytännön ylläpito-, it- ja siisteys- ym. asiat resurssoinnin kautta kuntoon kouluissa opetushlökunnan voimavaroja vapauttaen."

"Luokkakoot pienemmiksi ja opetukseen resurssointi."

"Peruskoulu markkinoituu ops-tasolla ja juhlapuheissa paikkana, jossa oppilaita kohdataan yksilöllisesti. Kuitenkin edelleenkin koulu toimii joukkomuotoisesti, oppilaat ovat ryhmissä, luokissa 20-30 lasta tai nuorta kerrallaan. Yläkoulun opettajalla voi olla satoja oppilaita lukuvuoden aikana. Koulu ei näillä resursseilla anna yksilöopetusta. Eli lyhyesti: koululta odotetaan jotain sellaista mihin se ei pysty. Tämä pitäisi uskaltaa sanoa ääneen."

Avoimuutta
" Avoimuus kaikenlaiseen keskusteluun."

Henkilöstöratkaisuja
"...  jos ei osaa argumentoida virheellistä mielikuvaa vastaan, kannattaa vaihtaa ne, joiden vastuulla kokonaisuus on. "

Kodin ja koulun yhteistyö
" Vanhemmat on mielestäni hyvä tutustuttaa uuteen opsiin. Ja mielelläni ottaisin luokkaani päättäjiäkin sekä toimittajia tutustumaan tämän päivän kouluun ja opiskelemiseen.
Vanhemmille pidin neljä vanhempainiltaa , kun lapsensa aloittivat ensimmäisen luokan. Tutustuimme uuteen opsiin ja kerroin käytännön tavoistamme toteuttaa sitä.Lisäksi kerroin säännöllisesti Wilman kautta, mitä opiskelemme ja miten. Eli OPS pitää tehdä tutuksi!"

"  Ottakaa keskusteluun mukaan Hankenista palveluyritysten johtamisen ja markkinoin tutkimuksen Nordic Schoolin edustaja kertomaan miksi lapsen, nuoren, vanhempien ja koulun kokemus on tärkeää ja miten siitä nousee ymmärrystä, joka mahdollistaa - soveltaen - hyvinvoinnin ja oppimisen yhdessä luomisen kouluyhteisössä. Erityisen keskeinen käsite on yleistynyt kokemus instituutioista, siitä oli äskettäin kiinnostava tutkimus Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä."

Opettajien palkkaus
"Opettajien (etenkin lo palkkakuoppa) palkkaus kuntoon."

Huomio oleelliseen
"Lopetetaan julkinen nyhveeräys sivuseikkojen kuten opettajien KIITOSlahjojen (!?!?!), valokuvausrahojen ym. vastaavien kadehtiminen (vrt yritysmaailma, haloo, mittakaava!!!), samat henkilöt maksavat lapsille tarvikkeitaja itselleen opetusmateriaaleja ym omasta pussistaan pitkin lukuvuotta, mikäli eivät halua resurssien estävän opetuksen kehittämistään, mikä on tietenkin väärin, mutta faktaa, valokuvausrahastot toimivat ennen hyvin myös varakassana pedagogisiin pikahankintoihin, retkikustannuksiin, nykyään kaikki jäykästi kilpailutuksen ja kostien takana."

Opettajien hyvinvointi
"Satsataan opettajien työhyvinvointiin. Noin esimerkkinä em. Kiitoslahjojen vastaanottajien työhyvinvointiin resursoidaan tällä hetkellä esim Helsingissä koulubudjeteissa n. 20e/hlö/vuosi (en muista tarkkaa summaa, mutta jokseenkin naurettavaa, kertoo arvostuksesta)"

"Turhan byrokratian karsiminen koulumaailmasta ja opettajan työstä, aikaa opetuksen suunnittelulle."

"Opettajiin kohdistettujen säästö- ja kyykytystoimien hautaaminen (työaikauudistukset)"

"Opettajien pitkien lomien tuoma etu yksin ei ole enää riittävä (joskin nykyään melkeinpä ainoa ihan hyväntekeväisyyden ohella) houkutus alalle suhteessa palkkakuoppaan, vta-suunnitelmiin, sekä alalla ja yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin, nämä uhkaavat vuosikymmenen aikana viedä alan työvoimapulaan."

"Turhat, vuosittain vaihtuvat, päälleliimatut hankkeet ja kirjaamiset minimiin."

" Olisikin mielenkiintoista kääntää keskustelu opettajien työssäviihtyvyyteen ja hyvinvointiin, sekä kouluihin yhteisöinä. Tavallaan jokainen päivä ja jokainen tunti on ”sisäistä markkinointia”.
Ja vaikka tietenkin koulun pitää olla lapsi- ja oppijakeskeinen, olisi tärkeää huomata, että hyvinvoiva opettaja säteilee hyvinvointia luokkaansa, onnellinen onnellisuutta, tasapainoinen tasapainoisuutta - mutta stressaantunut stressiä, pahoinvoiva pahoinvointia, muutoksen keskellä hukassa oleva sekavuutta, jne. Haluaa tai ei."

Täydennyskoulutusta

"Lisätään opettajille suunnattua täydennyskoulutusta erityispedagogiikassa, haastavien lasten ja nuorten kohtaamisessa, empatia- ja hyvinvointitaidoissa ja -opetuksessa."

Kuntien sivistysjohto

" Kuntien sivistystoimien ja koulujen tulee myös ottaa aktiivisempi ote ulkoiseen viestintään, josta hyötyvät suuren yleisön lisäksi myös huoltajat ja oppilaat/opiskelijatkin. Siihen tarvitaan aikaa, rahaa ja ihmisiä, mutta varmasti kannattaa."

" Yhden mallin ja totuuden, mustan tai valkoisen sijaan pitäisi korostaa oppilaan yksilöllistä kohtaamista ja kasvatusta. Tämä tarkoittaa erilaisia ja joustavia ratkaisuja on sitten kyse esim. inkluusiosta, oppimisympäristöistä tai itseohjautuvuudesta."

" Opettajien äänta pitää kuunnella. Moni todella pitää ammatistaan mutta nyt on lupa myös kertoa huolista ja vaikeuksusta. Opettajan riittämättömyys on totta ja siihen pitää tulla apua. Opettajia voi myös haastatella. Innokkaita opettajia löytyy ja meillä on hyvin koulutetut opettajat. Kysykää opettajilta mitä kouluun kuuluu! Kouluttakaa opettajia pysymään tässä ajassa taitavia ja kyvykkäitä juuri tämän ajan haasteisiin."

" Peruskoulumme vahvuus on ja tulee olemaan tasa-arvoinen koulutus kaikille taustasta riippumatta. Peruskoulua tulee kehittää tutkimusperustaisesti, jotta nuoremme saavat edelleen maailman parhaan koulutuksen. Myös opettajia ja vanhempia tulee tukea kasvatustyössä..."

Metodit

"Tulisikin miettiä, miten ihan oikeasti voisimme luoda oppimismetodin, jossa kaikki nuoret saataisiin vähintään 10 vuodessa oppimaan peruskoulun oppimäärä. Oppijaa ei tule jättää yksin, mutta toisaalta omatahtista oppimista tulee vahvistaa. Tässä voisimme tietoisesti kehittää myös uusia arvioinnin tapoja, joita vaikkapa... matematiikan opettaja Pekka Peura on kehittänyt."

Palkkaus

" Tärkeää on että kasvatustyötä tekevien palkkaus nousee säälliselle tasolle. Alle parin tonnin palkoilla harva opettaja jaksaa tehdä työtä. Heikko palkkaus onkin omiaan hidastamaan opettajan ammatin vetovoimaa, ja halua kehittää työtä. Viime aikaisessa uutisoinnissa onkin nostettu esille erityisesti pula luokanopettajista ja matematiikan opettajista."

Opettajankoulutus

"Myöskään opettajakoulutuksen koulutuspaikat eivät täyty entisen tahtiin. Nuoria kiinnostaa enemmän toimiminen vaikkapa lääkäreinä tai lakimiehinä, sillä siinä alkupalkkakin on usein monikertainen opettajan palkkaan nähden. Palkan ohella tärkeää olisi antaa opettajien kouluttaa itseään haluamaissaan koulutuksissa ja tähän voisi käyttää palkallista työaikaa. Singaporessa opettaja saakin käyttää 50% työajastaan työnsä kehittämiseen ja kouluttautumiseen, sekä suunnitteluun, ja vain 50% työjasta on varsinaista opetustyötä. OAJ on myös nostanut esille opettajien työhyvinvoinnin, joka on nostettu teemaksi lukuvuodelle 2019-2020. Linkki - OAJ on valinnut teemaksi opettajien työhyvinvoinnin."

Kodin ja koulun yhteistyö

"... luottamusta kotien kanssa rakennetaan jokaisessa koulussa joka päivä. On tärkeää puhua viestinnästä ja peruskoulun "julkisuuskuvasta" kansallisella tasolla, mutta on myös tärkeää ymmärtää, että vanhempien näkemys koulusta syntyy siitä kokemuksesta, jonka hän saa oman lapsensa koulusta. Vanhempien tulee saada nähdä, kuulla ja kokea, mitä koulussa tehdään, jotta heille muodostuu käsitys koulusta. Toki käsitys on yksiulotteinen, koska se perustuu yhteen (tai muutamaan) kouluun, mutta tuo käsitys on todennäköisesti vankempi kuin median kautta tuleva näkemys."

Tutkimus

" Minustakin on tärkeä tutkia. Tutkimus antaa asiatietoa siitä, mikä on hyvin, ja missä on korjattavaa."

" Moni kasvatusalan ihminen haluaa tietoisesti kehittää suomalaista peruskoulua. Opetushallitus on kehittämässä muidenmuassa arviontijärjestelmää tasapuoliseksi. Uusi hallitus ja opetusministeri Li Andersson haluavat panostaa koulutukseen. Myös oppositiopuolueet ovat vahvasti nyt puhumassa koulutuksen puolesta. Toivokaamme, että koulutusta kuitenkin kehitetään yli puoluerajojen, eikä siitä tule eturistiriitojen kenttää. Hyvää suomalaista peruskoulua kannattaa kehittää edelleen lasten tasa-arvon ja luovuuden sekä omatahtisen ohjatun oppimisen pohjalta! Ohessa kuvassa tiivistettynä ne seikat, joilla mielestäni peruskoulua tulisi kehittää 2020-luvun Suomessa. Kaikki yhdessä ja samaan suuntaan - valoa kohti."

8. Miten Opetushallitus voisi tuunata oma naamaansa?

"..."maineen palauttamiseen" ei liene mitään vippaskonsteja. Tarvitaan paljon työtä ja osaamista. Mieluiten oikea-aikaisesti eikä jälkikäteen puolustellen. Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan."

"  ...  Jos olisin OPH:n pääjohtaja aloittaisin perkaamalla kaikki viime vuosina OPH:n antamat koulujen toimintaa koskevat ohjeistot ja ns. kehityshankkeet. Keskittyisin kahteen asiaan: OPS:n toteutukseen ja rehtorien koulutukseen. Lopettaisin haahuilun metodisten kysymysten parissa, koska se alue kuuluu opettajille, jotka sen hallitsevat. Palauttaisin koulun tarkasteluun laadun kysymykset inhimillisen organisaation viitekehyksen perustalta mekaanisten laatumallien sijasta. Ehkä tässä olisi aluksi viisaalle kylliksi."

" OPH on the road - vastaavasti kuin OAJ. Pitää mennä koulujen arkeen ja todellisuuteen vahvasti; inkluusion ongelmat, kuntien ja kaupungin oppilaiden ja opetushenkilöstön hyvin erilaiset toimintaedellytykset jne. Lista on pitkä. Rantautua pitää - niin Oph:n kuin OKM:n virkamieskunnan olisi hyvä viettää viikko opena - ajatus, jota kaikki heittävät vuodesta toiseen mutta ihan oikeasti, pitäisi myös joskus toteuttaa."

" Nyt OPH turvautuu samaan viestintästrategiaan kuin poliittiset puolueet, jotka valittavat, ettei heidän hyvä sanomansa mene perille. Tämä tie on loppuun saakka ajattelemattomasti valittu. Identiteetti, imago, profiili ja profilointi- viitekehyksen parissa on mukava askarrella ja panna siihen rahaa palamaan."

" Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen ja muut institutionaaliset hallinnon tasot voisivat järjestää kiertueen kentällä, ja tutustua aivan tavallisiin suomalaisiin kouluihin ja kuulla opettajia. Jos jotain parannettavaa jossakin päin Suomea on, niin sen tietävät parhaiten ne jotka arjessa tekevät työtä."

(Vastaus edelliseen:) " Tiedän, että oph:n työntekijät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kentän kanssa. Katso esim. #paraskoulukiihdyttämö, niin saat esimerkin, miten ja mitä eripuolilla Suomea on kehitteillä yhteistyössä oph:n innovaatiokeskuksen kanssa."

" Positiivisia uutisointeja, joissa tuodaan esille tutkimustietoa ja esimerkkejä hyvistä käytänteistä."

" Samalla olisi syytä oikeasti viestiä koko maan kattavasti niitä hyviä malleja kaikkiin koulun asioihin liittyen, joista voitaisiin saada oppia jakoon. Sille saisi olla oma sivustonsa, jota OPH ylläpitäisi. Sillä edellytyksellä, että se katselisi koko maan laajuisesti asioita, ilman hyväveliverkostoja. Siinä hyväveliverkostoja. Siinä syntyisi uusi ja todellinen "kokeilukeskus... oppimisen hyväveliverkosto syntyy, kun rekrytoidaan ja palkitaan hankkeilla sopeutuvuuden (ei kyvykkyyden) perusteella tutuista post-itlappujen liimaajista sopivin ajoin. Sitten komppaajat kuitenkin sahaavat julkisessa viestinnässä omaa oksaa. Oi va voiva!"

" Voisiko OPH vaikka tilata ja julkaista tutkijoilta lyhyitä asiantuntijalausuntoja eri asioista?... Jos vaikka tulee joku kohu, niin sitten pyydetään alan tutkijaa kirjoittamaan aiheesta ja oph julkaisee tms. Tai ennaltaehkäisevästi jaetaan tietoa koulutukseen liittyvistä hyvistä asioista."

" OKM:n, OPH:n ja KARVIn tulisi valtionhallinnon edustajina  ottaa aktiivisempi valtakunnallinen ja globaali mediarooli ja kertoa ymmärrettävästi ja suunnitelmallisesti 1) mitä ne aikovat tehdä, 2) mikä on kehityksen suunta ja 3) miksi juuri tätä tavoitellaan!... Myös valtion ja kuntien opetushallintojen välille tarvitaan "kuuma linja". Ennen kaikkea pitäisi toimia proaktiivisesti ja positiivisellä ilmeellä. -

" En tiedä miten OPH hoitaa koulutuksen julkisuuskuvaa. Aika monilla organisaatioilla on yhdyskuntasuhteista vastaava asiantuntija.  Koulutus on julkista palvelua, jota arvioidaan entistä enemmän julkisuudessa. Varmasti on tärkeää olla aktiivinen joka tasolla. Tämä on tärkeä asia ihan koulutuksen tuloksellisuudenkin kannalta. Ja onhan opettajilla syytä olla ylpeä työstään."

"  Hyvän yleiskielen ja peruskäsitteiden johdonmukainen käyttö on aina tärkeää. Palautteen kerääminen ja sen vieminen kehittämistyön keskiöön pitäisi olla jo vakiintunutta käytäntöä, mutta parannettavaa varmaankin on edelleen. Digitaalisuus on tullut avuksi, mutta se ei korvaa aitoa kuulluksi tulemista. Pahimmillaan digiympäristöt vain lisäävät vuorovaikutuksen haasteita. .." 

(Kommentti edelliseen) " Jospa kysymys ei olekaan kielestä eikä dialogista yleisellä tasolla, ei viestinnällä ratkaistavissa olevista haasteista (Suosittelen Osmo Wiion jo 1970-luvulla kiteyttämien vistintälakien palauttamista mieleen, https://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_A._Wiio). "

" Wiion ensimmäinen "laki": ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.”, on hieman pessimistinen, mutta omalla tavallaan hauskakin. Pessimisti ei pety...... Vahva lukusuositus kaikille tuohon artikkeliin: http://www.julkari.fi/handle/10024/137210. "

"  Ei tämä nyt niin monimutkaista ole. Johtajien pitää viestiä ja johtaa. Näky pitää saada ymmärrettävään muotoon. Vähän ihoa peliin!"

9. Mutta, jos vika onkin peilissä, niin miten  ja miksi?

" Peruskouluviestinnässä suuri pulma on tällä hetkellä se, että keskustelua luodaan pääasiassa klikkiotsikoiden kautta. Sisältö artikkeleissa saattaa olla paikkaansa pitämätöntä mutu-tietoa, ja näistä syntyy pelkkää kahtiajakautumista: ei päästä edes aitoon dialogiin, sillä lähtökohdat ovat vain mustia tai valkoisia. Yllättävää kyllä, tähän kelkkaan on lähtenyt myös Yle ja Hesari. Lukisin mielelläni juttuja opettajien tekemistä innostavista oppimisen hetkistä tai tavoista, mutta eipä taida klikkauksia syntyä ”Maijan luokassa oppilaat oppivat vuorovaikutusta ryhmätyössä” tai ”Pekka piirtää  vaikeat matikan laskut tarinoiksi- uusi ops kannustaa käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä!”.

 " Mediassa käyty koulukeskustelu on asiantuntemattomuuden huippua hipovaa. YLEllä sen paremmin suurimmilla lehdilläkään ei ole juuri lainkaan koulutuspolitiikaan tai koulutukseen erikoistuneita toimittajia. Siksi keskustelu menee "musta tuntuu" linjalla, vaikka tutkittua ja arvioitua tietoa olisi tarjolla. Välillä nostetaan asioita negatiiviseen tarkasteluun ja sitten todetaan, ettei se nyt niin ollutkaan. "

" Alan ammattilaisille ihan perusohjeistus: Älä arvostele julkisesti persoonaa, vaan keskustele kriittisesti asioista ja ilmiöistä. "

" Konservatiivisen oikeistopopulismin natina koulutusta, poliisia ja terveydenhoitoa sekä sosiaalitoimea kohtaan ei ole suomalainen ilmiö, vaan globaali. Tällä tietenkin tavoitellaan sitä, että kun ensin on muka todistettu nykytila hyvin heikoksi, voidaan sitten tuoda oma agenda tilalle. Tyypillisimpiä piirteitä, joista tunnistaa mediakohun sylttytehtaalta... Yleistetään yhden esimerkin perusteella koko instituutio kehnoksi brändiksi B) Väitetään että itsellä on varma ja luotettava vaihtoehto tilalle ja C) Väitetään että tuo oma vaihtoehto on moderni ja nykymalli on vanhentunut. Toisaalta samaan hengenvetoon saatetaan väittää, että nyt tarvitaan paluu johonkin menneeseen kulta-aikaan, jolloin kaikki oli hienosti. "

"...uutisointiin tulisi nostaa perusopetuksen tärkeä rooli, jossa opetetaan toisen huomioiminen ja inhimillisyyden korostaminen."

(Kommentti edelliseen:) " Sanoilla luomme todellisuutta. Se kasvaa, mistä puhumme. Fokuksella on merkitystä."

"Vastuu negatiivisista mielikuvista kuuluu jossain määrin toimittajille, jotka eivät tuo tasapuolisesti esille erilaisia näkökulmia tai antavat eri toimijoiden levittää virheellistä tietoa."

10.  Millaisin keinoin  peiliä  voisi  suoristaa?

"... kun suoritin nuorena...  mediatieteen opintoja, niin professorien perusopetus oli: ei ole olemassa mitään yleistä mielipidettä. Ihmisten mielipiteet, media ja julkisuus virtaavat omaa kulkuaan. Erilaiset intressitahot pyrkivät vaikuttamaan suuntaan jos toiseenkin. Paras keino vahvistaa koulun brändiä on luottaa suomalaiseen koulutukseen, ja olla sen tukena ylpeänä. Ja kuulla kenttää."

BONUS-kysymys: Onko meillä oikeasti vakava ongelma? Vai onko kriittinen keskustelu sittenkin hyväksi?

" Suomalainen peruskoulu on maailmalla hieno brändi, mutta kotimaassa sitä ei osata arvostaa. Kun ei ole käsitystä millaista muualla on, niin suuri yleisö ei näe metsää puilta. Minusta kotimaassa saatu kova kritiikki on edelleen kehittänyt koulua ja kun on vaadittu, niin siihen on vastattu. Lisäksi pitkää kehityskaarta ei nähdä, kun katsotaan vain kengänkärkiin."

" Opetushallituksen reaktio kertoo aidosta huolesta peruskoulun tilasta Suomessa. Opettajien ääni hukkuu usein median ja hallinnon vuoropuheluun..."

" Eniten minua surettaa nykykeskustelussa nimekkäidenkin ihmisten ala-arvoinen tapa käydä persoonien kimppuun. Se toki kertoo aina viestijästä, mutta alan ulkopuolisten silmissä nolaa myös alalla toimivia yleisemmin. Ja luo pelon ilmapiiriä alalle."

" .. nykykeskustelu on tuonut koulujen moninaisuuden esiin. Asia, jota on pyritty kiistämään vuosikymmenet... Kaikkia kiusattuja opettajia ja oppilaita kohtaan on kuin uusi isku vasten kasvoja se, että pyritään vaientamaan ne äänet, jotka tuovat viestejä ongelmista. "

" Ei ongelmia tarvitse pelätä. Pelottavinta on ratkaisuhaluttomuus ja -kyvyttömyys. "

" Opetushallinto on huolissaan peruskoulun maineesta. Miten on mahdollista, että usein maailman parhaiden joukkoon kuuluvasta peruskoulustamme on niin runsaasti kriittistä viestintää? Mitä pitäisi tehdä? Viesintäkampanja kiilloittamaan peruskoulun mainetta?

" Joukkohysterian kautta huutelu ja joukkomielikuvan luominen ovat haudanneet järkidialogin alleen. Tämä on kuitenkin välivaihe matkalla jonnekin uuteen. Niin kuin aina. "

" Olisiko niin, että nykyisin koulussa kiusataan opettajia sekä ylhäältä että alhaalta? Vitsi vitsi."