Varhennettu kielenopetus tulee. Oletko valmis?

EDELLISTÄ hallitusta on - aiheesta - haukuttu monesta asiasta, mutta kiistattomia fiksuja päätöksiäkin syntyi. Yksi oli panostus tutor-opettajiiin ja toinen kielen opetuksen  varhentaminen.  Ensi tammikuusta alkaen jokaisessa ekaluokassa alkaa vieraan (tai toisen kotimaisen) kielen opetus. Tätä ennen suurimmassa osassa kouluja A-kieli on alkanut kolmannelta luokalta.

SIKSI tekikin tosi terää päästää valmentamaan Lappeenrannan seudun opettajia, joilla on jo ainakin ensi tuntumaa kielen opetuksen varhentamiseen. Päivän varsinaisena teemana olivat vertaiskouluttajan taidot, mutta  pääsimme puhumaan myös  kielenopetuksesta.

OPETUSHALLITUS on julkaissut viime toukokuussa kielenopetuksen  varhentamisesta  johtuvat muutokset ja täydennykset vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Yhteensä niitä on 32 sivua.  Kirjanen on samalla määräys opetuksen järjestäjille kirjoittaa vastaavat osuudet paikallisiin opetussuunnitelmiin ja päivittää samalla kielen osuudet 3-6 -luokilla.

EHDIN selailla opusta, ja minusta perusteissa on varsin mukava ote  alkuopetuksen kielenopetukseen.

Tavoitteena  on herätellä kiinnostusta, antaa kielellisiä ja kulttuurisia virikkeitä ja luoda myönteistä asennetta ja oppimisen iloa. Toki tavoite on myös oppia taitoj:  arvaamaan, harjoittelemaan,  hyödyntämään (apuvälineitä), ilmaisemaan (onko oppinut), kokeilemaan, käyttämään,  päättelemään,  tiedostamaan, tuntemaan, ymmärtämään  ja  ääntämään

Aihepiireiksi tulisi valita sellaisia,  jotka aidosti kiinnostavat oppilaita. Opetusote on eheyttävä: kieltä  voidaan opetella myös muiden oppiaineiden yhteydessä. Varhennettavaksi valitun kielen lisäksi tutkitaan myös muita kieliä.

Työskentelyotteena on suullinen arkinen vuorovaikutus. Aluksi ei edellytetä luku- eikä kirjoitustaitoa.
Työtavat ovat  oppilaslähtöisiä, toiminnallisia, osallistavia, tutkivia, leikinomaisia,  monipuolisia  ja vaihtelevia:  draamaa,  eri aisteja käyttäviä,  leikinomaisia, liikettä, musiikkia,  pelejä... Niihin kuuluu myös  oppimisympäristöjen muuttelua.

Toimintaa kuvataan verbeillä:  Arvostetaan,  harjoitellaan (tavoitteita),  hyödynnetään (nonverbaalia), kokeillaan, käytetään monipuolisesti,  ohjataan, pohditaan,  rohkaistaan ilmaisemaan ja käyttämään, tarjotaan mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, tunnistetaan, tutustutaan...

Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja tavoitetietoisuutta lisäävää. Oppilailla on mahdollisuuksia osoittaa osaamista eri tavoin. Myös kielenopetuksessa harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia. Lukuvuoden päätteeksi annettiin sanallinen tai numeraalinen arvio, jossa hyödynnetään eurooppalaista kielisalkkua.

PERJANTAINA tapaamani opettajat olivat tehtävästä innostuneita. Lappeenrannan seudulla varhennettu kielenopetus on jo käynnissä. Kaikki suomalaisopettaja eivät ehkä ole, mm. siksi, etteivät usko oman kielitaitonsa riittävän.  Itse ajattelen, että olisi tosi tärkeää, että alkuopettajat opettaisivat  itse  tätä lapsille uutta kieltä omille oppilailleen. Tähän tarvitaan täydennyskoulutusta paitsi itse kieleen ja sen didaktiikkaan myös vertaisvalmentamiseen.