Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, marraskuuta 28, 2010

Miten hyvin opetus Espoossa voi?

ESPOON suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen lautakunnan asialistalla oli torstaina opetustoimen arviointiraportti.
Pdf-muodossa se löytyy tästä linkistä 

Kävin raportin läpi. Raportissa kuvataan erikseen tuloksellisuutta, oppimisympäristöä, oppilashuoltoa, johtamista,  henkilöstön hyvinvointa ja oppilaitten hyvinvointia. Lisäksi siinä esitetään yhteenvetoa vuonna 2009 raporttinsa lähettäneiden koulujen itsearvioinnin tuloksista. Miten hyvin opetus meillä sen mukaan voi? Tässä poimintoja:
1. Tuloksellisuus
  • Luokalle jäi Espoossa yleisopetuksessa vuonna 2010 16 oppilasta (0,1%). Ehtoja sai 25 (0,2%). Luvut ovat vähentyneet. Erityisopetuksessa luokalle jäi 32, ja ehdot sai 17, siis moninkertaisesti. Erityisopetuksessa luvut ovat kasvaneet.
  • Espoossa jatko-opintoihin siirtyy 94 % ikäluokasta. Luku on  ennallaan.
  • 74 % suorittaa lukion kolmessa vuodessa. Luku on pienentynyt 6 %-yksikköä vuodessa.
  • Yo-kirjoitusten tuloksissa (puoltoäänet)  Espoon luku (24,9) on valtakunnallisen keskiarvon (24) yläpuolella. 
  • Huoltajapalautteessa (asteikko 1-5), tyypillisin arvio on 4. Yksittäisistä asioista harrastustoiminta (3,27)  sai alhaisimman arvion. Kouluruoka  (3,47) oli toinen alhaisen arvion saanut asia. Peruskoulussa oltiin tyytyväisiä mm. koulun sijaintiin ja ulkoisiin olosuhteisiin (4,21) ja opettajan tapaan tehdä yhteistyötä kodin kanssa (4,19).
  • Opit-palvelujen käyttöaste on kaksinkertaistunut vuodesta 2004.
  • Oppilaaksiotossa vanhempien lähikoulutoive toteutui ekaluokilla  93 %:sti. Yläkoulutoiveista toteutui 90 %. Valitusten määrä väheni, ja vain kolme valitusta meni läpi.
  • Lakisääteisessä iltapäivätoiminnassa oli 2913 lasta. Luku on  kasvanut vuodessa n. 8 %. Erityisen voimakkaasti on kasvanut erityisoppilaiden osallistuminen.
  • Esiopetusta annettiin 117 päiväkodissa ja 37 koulussa. Esiopetuksessa oli yli 2700 lasta syksyllä 2009.

2. Oppimisympäristö
  • Oppilasmäärät olivat aikavälillä 2001-2009 korkeimmillaan vuonna 2004 (20 610). Sen jälkeen on ollut laskua. Syksyllä 2010 oppilaita oli perusopetuksessa 19 718. Alkuopetusikäluokassa on taas kasvua. Erityisen isot ikäluokat ovat yläkoulussa (yli 10 000 enemmän kuin vuonna 2001).
  • Luokkakokojen muutosta kuvaa viereinen taulukko. Keskimääräin luokkakoko on 1-2-luokilla 20,8, 3-4-luokilla 21,4, 5-6-luokilla 21,9 ja 7-9-luokilla 19,9. Alakoulussa  ryhmäkoot  ovat pienentyneet vuodesta 2001 eniten juuri 3.-6.-luokilla. Yläkoulussa kasvaneet (18,3 >19,9). 
  • Edelleen Espoossa  5 % oppilaista on alkuopetuksessa luokassa,  joissa on 26-29 oppilasta. Luku on  kasvanut viime vuosina.
  • 3.-6.-luokilla yhä harvempi oppilas on luokassa, jossa on yli 30 oppilasta. Syksyllä 2010 tällaisia oppilaita oli 152 (vuonna 2001: 981)
  • Tapaturmien määrä on vähentynyt vuodesta 2007.
3. Oppilashuolto
  • Oppilaiden määrä/koulupsykologi-kuraattori on laskenut. Nyt luku on 778. Tilanne vaihtelee aluettain. Heikoin tilanne on Tapiolan alueella.
  • Erityisoppilaiden määrä on kasvanut vuodesta 2000 (5,8%) vuoteen 2010 (11,79%). Osuus vaihtelee alueittain 8-13.5%. Alin se on Tapiolan alueella. Suurin Espoonlahdessa.
  • Integoitujen määrä on samana aikana moninkertaistunut (0,8 % > 5,28%).  
  • Koulunkäyntiavustusresurssia myönnettiin lkv 2009-10 13 000 tuntia/viikko.  Määrä on kasvanut vuodesta 2005 (11 630 tuntia). 
  • Avustajia oli yhteensä 550.
4. Johtaminen
(Raportissa kuvataan Sukon organisaatiomuutosta.)

5.  Henkilöstön hyvinvointi
Henkilöstölle tehdyssä kyselyssä (asteikko 1-5):
  • Koulun olosuhteet saivat keskiarvon 3,34, sosiaaliset suhteet 3,92 ja  mahdollisuus toteuttaa itseään arvosana 4.
  • Alimmat yksittäiset arviot sai koulun ilmanvaihto (2.4),  ruokailutauon rentous (2,48), kiireettömyys (2,58). 
  • Korkeimmat yksittäiset arviot sai ei-joutuminen työpaikkakiusatuksi (4,64), oman työn arvostus (4,36), omien vahvuuksien ja heikkouksen tunteminen (4.35) ja koulutyön kiinnostavuus (4,32).
Raporttiin oli myös koottu tietoa vaara- ja uhkatilanteista.
  • Vaara- ja uhkatilanneilmoitusten määrä on kasvanut vuodesta 2006  (204) vuoteen 2009 (627)
  • Eniten ilmoituksia tehdään alakouluista.
6.  Oppilaitten hyvinvointia

Oppilaille on tehty tyytyväisyyskysely. Asteikko 1-5. Sen mukaan:
  • tyypillisin arvio on 4 ja 5. Olosuhteisiin ollaan vähiten tyytyväisiä (3,53). Koulutyö osaa arvosanan 3,77. Tyytyväisimpiä ollaan kodin osallistumiseen (4,46).
  • Lukiolaiset ovat himpun verran kriittisempiä.
  • Yksittäisistä asioista alhaisimman arvosanan saavat kerhot (2,48), wc-tilat (2,74) ja oppilaiden mahdollisuus osallistua sääntöjen tekemiseen (3,15) sekä koulupäivän raskaus (3,16).
  • Korkeimmat arvosanat saa omien vanhempien kiinnostus koulutyöhön (4,47), ystävät koulussa (4,42) ja opiskelun pitäminen tärkeänä (4,22).
  • (Mielenkiintoisesti: oppilaille ruokailu näyttää olevan rentouttava tauko (4,14) - toisin kuin opettajille)
  • Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten tervestottumukset ovat parantuneet (nukutaan enemmän, arkirytmi parempi, tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet jne.), mutta huumekokeilut ja rikkeiden teko toistuvat  ovat lisääntyneet. Huumeita on kokeillut joka neljäs nuori. Liikaa aikaa vietetään ruudun äärellä. Liikuntaa ei harrasteta riittävästi. Vanhemmat tietävät huonommin, missä nuori on.
7. Koulujen Efecaf-raportit
22 oppilaitosta oli raportointivuorossa.  Tässä muutama poiminto:
  • Omiksi vahvuuksiin koulut nostivat henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä asioita, kaupungin strategian toteutumisen kouluissa, perustehtävän tuntemisen ja yhteistyön kotien kanssa.
  • Kehittämiskohteiksi nostettiin työhyvinvointiin liittyviä seikkoja, henkilöstön kehittämistä ja oppilaiden hyvinvointia ja osallistumista. Muut kohteet vaihtelivat kovasti kouluittain.
  • Koulut esittivät myös kritiikkiä: itsearviointiväline on kuulema kömpelö. Henkilöstön hyvinvointiin, kouluruokailuun ja oppilashuoltoon  tulisi panostaa enemmän. Toiveita esitettiin myös täydennyskoulutukseen. Jatkuvaa opetusresursseista säästämistä, henkilöstöresurssien riittämättömyyttä ja resurssien jakoa kritisoitiin
  • Kokonaisbudjettia kehui kaksi koulua.
Miten siis opetus voi?
Myönteisiä asioita
  • Oppilaat näyttävät oppivan asioita. Tulokset ovat vakaasti hyvällä valtakunnallisella tasolla. 94% peruskoululaisista jatkaa toiselle asteen opintoihin.
  • Opetusryhmät ovat pieniä. Tilanne on koko ajan parantunut. 
  • Opit-palvelua käytetään koko ajan yhä enemmän. 
  • Iltapäivätoimintaan osallistutaan yhä useammin. 
  • Hallinnolliset järjestelyt mm. oppilaaksiotossa näyttävät toimivan. 
  • Kodin ja koulun yhteistyö näyttää toimivan osapuolien mukaan hyvin. 
  • Oppilaat kokevat, että vanhemmat tukevat heidän koulutyötään.
  • Oppilailla on ystäviä.
  • Pääosin opettajat, oppilaat ja vanhemmat ovat kouluun tyytyväisiä. 
  • Opettajat ovat tyytyväisimpiä  omaan  työyhteisöönsä ja omaan työotteeseensa. Hienoa on, että kouluissa opettajia ei kiusata.
  • Tapaturmien määrä on vähentynyt.
  • Oppilaitten terveystottumukset ovat vahvistuneet.
Haasteita
  • Lukio-opiskelu venyy.
  • Huumekokeilut ja toistuvat rikkeet lisääntyvät nuorilla.
  • Niiden vanhempien osuus, jotka eivät tiedä, missä heidän lapsensa iltaisin on, kasvaa.
  • Erityisoppilaiden määrä kasvaa koko ajan, ja erityisesti yleisopetukseen integrointi.  
  • Oppilashuolto ei pysty vastamaan tarpeisiin. Erityisesti tällä osa-alueella on isoja alueellisia eroja.
  • Koulunkäyntiavustustuntien määrä kasvaa koko ajan.
  • Kerhotoimintaa on liian vähän tai se ei osu.
  • Aikuiset näyttävät olevan tyytymättömiä kouluruokailuun- oppilaille se on rentouttava tauko.
  • Koulujen olosuhteissa on korjaamisen aihetta.
  • Opettajat ovat huolestuneita mm. koulun ilmanvaihdosta.
  • Oppilaat ovat tyytymättömiä mm. wc-tiloihin.
  • Opettajat ovat huolissaan kiireestä, oppilaat koulupäivän raskaudesta.
  • Oppilaiden osallistamista kaivataan lisää.
  • Vaikka opettajat näyttävät olevan tyytyväisiä omaan opetukseensa, oppilaitten vastauksissa koulutyö sai alhaisimpia arvosanoja. 
  • Vaara- ja uhkatilanneilmoitusten määrä kasvaa huolestuttavasti.
  • Kouluissa halutaan edelleen kehittää henkilöstön työhyvinvointia.
  • Käytetty Efecaf- itsearviointityökalu on kömpelö.

2 kommenttia:

Esa Kukkasniemi kirjoitti...

Aika tutun kuuloisia teemoja myös naapurikunnassa. Meillä ei ole Efecaf käytössä vaan kunnan oma, varmasti kevyempi, työkalu. Ongelmana silloin taas on se, että se ei ole minkään standardin mukainen ja eri vuosien vertailu keskenään on joskus ongelmallista.

Kuka kehittäisi hyvän työkalun koulujen itsearviointiin?

t. naapurikunnan reksi

Martti kirjoitti...

Vertailtavuus on tärkeää. Vielä tärkeämpää olisi, että asiat, joita arvioidaan, ovat oleellisia. Eikö?