Oppimiskeskus Auroran toinen sparrauspaja

OppimiskeskusAuroran erityisvastuualueisin kuuluu siis taidekasvatus. Tiistaina 29.1.2008 tarjosimme VESO-iltapäivää "Iso Hölmöläistapahtuma - sparrausprojekti".

MARKKINOIMME koulutustuokiota seuraavasti: Kaikki Hölmöläiset tulevat Espoossa kaapeista ulos tiistaina 13.5.2008. Päätapahtumaa vietetään taidetalo Pikku-Aurorassa. Kouluja, joista löytyy ainakin kaksi erilaisesta hölmöläistaiteestainnostunutta, kutsutaan sparraustilasuuteen tiistaina 29.1. 2008 Auroran koululle klo 14-17. Sparrauspajassa perehdytään Hölmöläiskulttuuriin asiantuntijoiden alustusten pohjalta, ideoidaan tapoja tuottaa hölmöläistaidetta ja rakennetaan projektiverkko hölmöjen kesken.Projektiverkon toinen sparrauspaja pidetään Auroran koululla tiistaina 1.4 2008. Tässä toisessa pajassa hiotaan suunnitelmia ja sovitaan toukokuun tapahtuman työnjako ja vastuut.

MUKAAN TULIKIN kymmenkunta innokasta opettajaa Aurorasta, Järvenperästä, Lähderannasta, Rastaalasta ja Tiistilästä. SixMIx-luokkaan oli taas rakennettu Pieni Näyttämö. Tutustuimme. Pohdimme hölmöilyä. Sitten jakauduimme kolmeen pajaan. Musiikkipajaa veti Mirde Kilponen, sana-kuvapajaa Raija Herrala ja Jarmo Lindström ja teatteripajaa Jukka Jokiranta. KLO 15 saapuivat oppilaat. Demosimme aikuiset ja lapset yhdessä hölmöläistaidetta.

KLO 16.30 siirryimme pizzoille ja virvokkeille. Kurssilaiset saivat osallistumistodistukset ja me arviointilomakkeella ystävällistä ja kannustavaa palautetta. Palauttee keskiarvo oli 4.7 (asteikko 1-5).

Palautetta: Hyviä sovellettavia juttuja. Oli mukava tehdä yhdessä. Saatiin hyviä ideoita hölmöläistapahtumaa varten kuten myös omiin tunteihin uusia vinkkejä. Tosi hienosti jaettu kolmeen aiheeseen... Rentouttavaa yhdessätekemistä. Mukava tapa työskennellä ja perehtyä nopeassa tempossa eri ryhmien työtuloksiin. Kiitos kaikille! Jälleen elämykselinen ja ideoita herättävä koulutus. Sympaattinen, innostava koulutus.

Aikapolitiikka

DOSENTTI Liisa Horelli jaksaa yllättää positiivisesti. Tämän aamun Hesarin vieraskynässä hän kertoo, että Italiassa julkinen valta on velvoitettu laatimaan sunnitelmia, kuinka esim. tietyssä kaupungissa palvelut ja ihmisten arki sovitetaan toisiinsa. Aika on ymmärretty resurssiksi, jota on koordinoitava. Tällaista ajansuunnittelua hän kutsuu aikapolitiikaksi.

SUOMALAISET kuuluvat Horellin mukaan elämänrytmiltään maailman kiireisimpiin kansoihin. Kiire ja hötkyily ovat kai näyttöjä siitä, että meillä ajankäytön suunnittelu on ymmärretty ajantäytön suunnitteluksi. Liian usein asiat kasautuvat ja kaatuvat päällekkäin, koska aika ei jousta.

Aikapolitiikalla pyritään lisäämään hyvinvointia (ei tehoa). Ideahan on hurjan radikaali. Suunnittelijat meilläkin joutuisivat kohtaamaan "ikäviä" kysymyksiä. Miksi iltaisin ei pääse hoitamaan virastoihin asioita? Jos yhteiskunta vaatii ihmisiä kolmivuorotyöhön, kuinka heille voidaan taata laadukas perhe-elämä? Kuinka estää työtehtävien valuminen aikaan, joka on varattu palautumiselle?

Jos asiaa tarkastellaan koulutyön kannalta, voimme kysyä niinkin yksinkertaisen kysymyksen kuin, miksi taitavimmat ja ammatissaan innokkaimmat opettajat joutuvat olemaan pois opetuksesta hakiessaan täydennyskoulutusta? Pitäisikö koulutyön aikapolitiikka aloittaa sillä, että kouluvuoden rytmiä miettittäisiin uudestaan ja riisuttaisiin siitä jo tiedossa olevat opetuksen laatua heikentävät toimintasumat?

Kolumnistiksi?

SAIN muutama päivä sitten tervehdyskirjeen Essestä! Essehän on kaikkien Espoon suomenkielisten seurakuntien yhteinen seurakuntalehti (siis espoolainen KIrkko ja Kaupunki). Lehdestä saa tietoa Espoon seurakuntien toiminnasta ja kirkon yhteisistä asioista. Lehti postitetaan seurakuntalaisten osoitteitten perusteella jokaiseen kotiin sen henkilön nimellä, joka on vanhin.

Toimitussihteeri kysyi, kiinnostaisiko minua ryhtyä yhdeksi Essen kolumnisteista? Pesti kestää vuoden verran, ja vuoro osuu kohdalle noin kerran kuussa. Aihealue on sangen vapaa. Pesti alkaisi toukokuun alkupuolella.

Sitä sitten tuumimaan. Oma esimieheni näytti vihreää valoa, joten vastasin toimitussihteerille, että hyvä on.

Educassa: Toinen päivä

KUVA: Toivasen Tapsa veti monisatapäiselle yleisölle energisen l(u)ennon draamasta koulussa


LAUANTAI-aamuna Educaan. Porukkaa oli paljon, ja hauska kyllä tuttujakin. Luennoilla oli muuten tunkua. Kaikkiin ei edes mahtunut. Erityisen suosittuja olivat työrauhaa ja huolen vyöhykkeitä käsitelleet luennot. Kurssitoveriini Haapaniemen Raunoon oli selvästi tehnyt vaikutuksen Teppo Turkin luento kokemuksistaan japanissa ja Koreassa, jossa lapset ja nuoret rakentavat identiteettiään netissä. Tytöt pärjäävät ja pojat syrjäytyvät. Osa porukoista istui kahvilla hyvässä seurassa. Sain muuten laittaa oikein omistuskirjoituksia kavereiden ostamiin kirjoihin. Ylipäätään ihmiset tuntuivat olevan hyvällä tuulella. Melkoinen osa oli lähdössä OAJ-risteilylle.

Sukkuloin Luokanopettajaliiton ja Suren osastojen väliä. Edellisellä osastolla tapasin Heinosen Sepon ja mm. Kääriäisen Petrin, kaksi liiton entistä veturia.

Jälkimmäisellä osastolla vaihdoin muutaman ajatuksen Sahlbergin Pasin ja tämän vaimon kanssa. sekä mm. Kautun Pekan kanssa. Enemmänkin puhuimme Johnssonin Peterin ja Santalahden Pekan kanssa. Kuittisen Jukka pyysi minua jatkamaan Atson luotsaamaa tutkivien rehtoreiden verkkoa. Kuulin suostuvani.

KUVA: Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti osastotyöhön. Myös miehet!

Firmojen osastoilla tapasi monta tärkeää ihmistä. Ari Rytkönen, Jomppa Ahonen ja Gröhnin Anssi olivat isäntinä Aronetin osastolla. Tuuralan Katin bongasin Microsoftin standiltä. Muuttaa muuten jenkkehin vetämään Tulevaisuuskouluhanketta. Hienoa! Suomalainen taas tosi tärkeällä paikalla. Opetushallituksen suunnittelija Ritva Järvinen löytyi partio-osastolta.

Educassa: Ensimmäinen päivä

KUVA: SUREN koulutuspäivän viimeinen sessio oli paneeli, jossa pohdittiin, kuka auttaisi rehtoria.

PERJANTAIAAMUPÄIVÄN ehti olla koululla. Asioitakin riitti selvitettäväksi. Uimavuoroja piti selkiyttää. Yhden ison oppilaan MP3 oli mennyt rikki, kun pikkuoppilaat olivat halineet liian rajusti. Vanhemmat ovat eri mieltä siitä, pitääkö tällainen vahinko korvata, ja jos niin kenen. Koulun vika? Nippua poikia ojennettiin lumipallojen heittelystä...

OPPIMISKESKUKSELLAMME on ensi viikolla seuraava koulutustilaisuus: " Hölmöläisteemasta". Suunnittelimme pakettia JJ:n ja emailissa Mirden kanssa. Kaikkien oppimiskeskusten ydinryhmät saivat kutsun ensin viikon perjantain työkokoukseen isoon pajaan.

ILTAPÄIVÄLLÄ alkoivat Suomen suurimmat koulutusalan messut EDUCA 2008. Tarjolla on mielenkiintoisia luentoja ja alan uusimpia tuotteita. Luokanopettajaliiton osasto oli Opettajien olohuoneessa, ja siellä riitti vipinää. Jaossa oli Luokanopettaja-lehtiä, LO-päiväkirja, uusia LO-postikortteja ja näytillä mm. Liiton uusi sermi ja puheenjohtaja Matti Sippola:-)

Tuore Luokanopettajalehti näytti hyvältä ja tuotti tietysti tekijälleen mielihyvää. Vielä enemmän mielihyvää tuli, kun sai käteensä uuntuoreen "100 sanaa opetuksesta"-käsikirjan. Taitto oli hieno. Pidimme kahvipalaverin Kansasen Pertin kanssa, ja seuraavan projektin ensimmäinen miitinki on nyt kalenterissa. Toivottavasti vuoden kuluttua uusi kirja on täällä jaossa.

TÄLLÄ KERTAA osallistuin vain yhteen koulutussessioon: PRO-REXI paneeliin. Peter Johnsson veti sen napakasti, ja osallistujat olivat avainhenkilöitä: Eeva-Riitta Pirhonen (OPM), Pasi Sahlberg, Liselotte Eskelinen (KL), Olli Luukkainen (OAJ) ja aina yhtä fiksu Irmeli Halinen (OPH). Kaikki olivat samaa mieltä: Suomalaiset rehtorit ovat kansainvälistä huippua. Suomessa rehtori on koulutukseltaan opettaja, ja niin pitää olla jatkossakin. Rehtorin arki ei ole kunnossa. Koulutuksen järjestäjän ja rehtorin vastuut on jaettava. Kunnan kouluhallintoa on vahvistettava, jotta rehtori voi keskittyä olennaisimpaan: pedagogiseen johtamiseen. Olipa hienoa kuulla. Olli Luukkainen latasi hienosti: Rehtorin ammatin vetovoimaa lisää se, että rehtori voi kokea tekevänsä hyviä asioita ei vain ikäviä ja mielipahaa tuottavia päätöksiä.

KUVA: Osallistuin toisen kerran Suren kokoukseen. Mielenkiintoista.

PS. Messupäivien tosi hauska puoli on tuttujen tapaaminen. Keitäs Martti näkikään ? Näin omista kurssitovereistani ainakin os. Aulan Päivin ja Markkulan Heikin, Palmenian suunnittelijoita, oppilaitosjohdon kurssilaisia-05, Opekon väkeä ja rexikurssilaisia Heinolan ryhmästä-05, Fullanin sessioon osallistuneita rexejä Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Seinäjoelta, omia opiskelijoitani OKL:sta mm. nykyisen Tohtorin Jorma Kuuselan (OPH), LO-liiton väestä mm. Maicun ja Siljan, Opetushallituksen Heidi Peltosen, Ylen Mirja Holsteen, Auroran Sirpa Wassin, Sukosta Marjatta Hannosen ja Satu Hellstenin Vantaalta Eero Väätäisen, espoolaisrexejä esim. Jouni Holopaisen, Rainer Orpanan, Sisko Savolaisen, Ellen Hakkaraisen, Simo Juntusen, Janne Oinosen, Pia Mäki-Kokkilan, Olli Poutiaisen, Marjut Tenkasen, Jukka Kuittisen, Vesa Äyräksen...Ja Rexi-päivällisellä loput :-)

Talvi tuli !?

KUVA: Torstaina pyrytti oikeaa lunta! Valo lisääntyi huimasti. Minä en ryhtynyt lumitöihin, koska perjantaina mennään kuulema taas plussan puolelle.

KAIKKI Espoon reksit oli kutsuttu Keskushallinnon järjestämään "OVTES-koulutus sivistystoimen esimiehille"-tilaisuuteen Omnian auditorioon. Ihan kaikki eivät olleet kutsua kuulleet tai totelleet. Teema oli kuitenkin hyvin tärkeä, ja käyty keskustelu kiinnostavaa.

Keskushallintoa edustaneen lakimiehen mielestä työnantajan rooli kaipaa espoolaisrehtorienkin keskuudessa kohentamista. Moni ei kuulema oivalla, että hänen pitäisi oikeasti edustaa työnantajaa. Lähiesimiehet samaistuvat liikaa joukkoon (? ). Osasyyllisiä ovat rehtoreita ahdistelevat luottamusmiehet. Tulkinnoissaan rehtorien ei pitäisi lukea liikaa Opettaja-lehteä.

Mieliin jäävän avauksen jälkeen kävimme läpi eräitä esiin nousseita ongelmia. Ihan uusi tieto minulle oli, että jos talossa on tarve järjestää pysyvästi vaikka vain yhden tunnin osalta opetus, niin siihen tulee palkata (tuolloin sivutoiminen) tuntiopettaja toistaiseksi (siis pysyvästi- jos hän on muodollisesti pätevä). Päätoimisuutta ei kuitenkaan kannata luvata. Tällaisella tuntiopella ei ole etuoikeutta saada myöhemmin pysyvää tehtävää.

Tuntiopettajan palkkaamiseen liittyi kysymys siitä, kuinka paljon ylitunteja opettajille järjestetään. Luennoitsija muistutti että opettajalla ei ole subjektiivista oikeutta saada ylitunteja, vaikka moni niin ajattelee.

MIELENKIINTOINEN keskustelu käytiin opettajien työajasta. Opettajathan eivät kuulu miltään osin työaikalain piiriin. Kun puhuttiin yleisestä työnantajan työnjohto-oikeudesta eli direktio-oikeudesta, jouduttiin palaamaan aika-kysymykseen.

Direktio tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus johtaa työpaikalla tehtävää jokapäiväistä työtä. Hän vastaa siitä, että opettajat hoitavat virkaansa kuuluvat tehtävät. Viranhaltijan on suoritettava tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen säännöksiä ja määräyksiä sekä työnjohto- ja valvontamääräyksiä.

Rehtoreilla tuntui olevan paineita yhtenäistää direktiokäytänteitä ja palauttaa opettajien käsitys didaktisesta vapaudesta oikeisiin mittasuhteisiin. Luennoitsijan mielestä osalle opettajista tuollainen vapaus voidaan suoda. (Kaikki eivät sitä osaa käyttää.)

Sitten siirryimme puhumaan YT-ajasta. Rehtorilla on oikeus vaatia, että kaikki opettajat tekevät vaaditut kolme YT-tuntia YT-hen kuuluvia tehtäviä. Muutama vuosi sitten opettajilta ostettiin kolmas YT-tunti ja sen tarkoitus oli oikesti pidentää työnantajan valvonassa olevaa opettajien työaikaa (vaikka OAJ toisin asian näkee).

Varsin pitkä keskustelu käytiin opetustoimenjohtajan muutama vuosi sitten antamasta ohjeesta. OTJ:lla on oikeus antaa sellainen ohje, mutta ilmeisesti sitä on tulkittu kouluilla väärin. (1) Kirjeessä lukee, että kaikkia kolmea tuntia ei sijoiteta työjärjestykseen. (2) Ohje EI kuitenkaan Kaisu Toivosen mukaan TARKOITA sitä, että rehtori voisi antaa tehtäviä vain tuolle yhdelle lukkariin merkitylle YT-tunnille. Rehtorilla on oikeus määrätä (ei pyytää), mihin koko kolme tuntia käytetään. (3) vaikka opettajlle on annettu ohjeissa lupa sopia toisen YT-tunnin sijoituspaikka, he eivät voi sopia ettei sitä pidetä. Se on pidettävä (joka viikko). YT-AIKAA EI VOI KUITATA VÄLITUNNEILLA tehtävällä yhteistyöllä.

ILTAPÄIVÄLLÄ puhuimme opettajien palkitsemista. Tänäkin vuonna Espoo on satsaamassa runsaasti omia rahojaan (juhlavuoden kunniaksi 550 000 €) tähän tarkoitukseen. Opettajien palkkaus on selvästi erilaistumassa palkitsemisen ja myös TVA:n vuoksi. TVA:ssahan on tarkoitus käyttää osa sovituista palkankorotuksista henkilökohtaisiin lisiin, joilla kannustetaan niitä, jotka saavat eniten ja laadukkainta aikaan. Seuraava erä laukea 1.3.08, ja maksuun lisät pyritään saamaan huhtikuussa.

Mielenkiintoinen keskustelu käytiin siitä, tulisiko lisät maksaa määräaikaisina vai pysyvinä. Molemmille on perusteensa. Itse käytin puheenvuoron, jossa puolustin pysyviä lisiä sillä, että näin saamme opettajan palkkaukseen liukumia ja samalla ammattiin Espoossa vetovoimaa, jota tarvitaan taistelussa pätevistä uusista opettajista.

HYVÄ uutinen kaikille nuorille opettajlle oli, että uudessa VESSissä opettaja saa heti töihin tullessaan korotuksen, jonka aikaisemmin sai vasta kahden vuoden kuluttua. Meille vanhemmille hyvä uutinen oli, että kalkkis-loma-oikeudesta ei vähennetä virkavapauksia- vain lakko. Jopa sivutoiminen palvelu lasketaan. Viikon ylimääräisen loman saa siis, kun palvelua ESPOOSSA on 20 vuotta, ja sen jälkeen joka viides vuosi. Viimeisen kalkkisloman saa kun palvelua on 50 vuotta. HIH!
Minulla tulee 1.9 2008 täyteen 30 vuotta. YES!

Etäluennointia

MINULLA oli eilen iltapäivällä koulun jälkeen tilaisuus olla elämäni ensimmäisen kerran etäluennoitsijana. Teemana oli Muutoksen johtaminen. Palmenia ja eräät muut yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset olivat yhdessä järjestäneet pitkäkestoisen kurssin tukemaan uusien rehtorien ammatillista kasvua. Kurssilaiset Helsingistä, Tampereelta ja Savonlinnasta olivat paikan päällä Elimäentien auditoriossa, ja oululaiset seurasivat tilaisuutta sieltä käsin skriiniltä.

KYLLÄPÄ tuollainen muuttaa luennointia. Ehkä tekniikka oli hieman liian heppoinen? Kameran kuva oli pitkälti hologrammimainen. Käytetyssä tekniikassa ruudulla ja skriinillä oli vain joko kamerakuvaa tai powerpoint. Kun esitys perustuu diohin, muuta ei näy. Oululaiset siis näkivät diat ja kuulivat äänen. Se on kuulema raskasta.

Kokeilin käyttää pohdintatehtäviä, ja kyllä se toimi. Järjestelyt söivät kuitenkin aikaa- ja jatkossa se on otettava huomioon. Nyt tuli turha kiire.

Helsingissä istuneet olivat ystävällisiä ja kiittivätkin nätisti. Oululaisia tuli hieman surku. Järjestäjät olivat kuitenkin hienosti monistaneet kaikki luennot ojenteiksi. Ja ohjelma oli minusta hyvin monipuolinen. Eilen puhuvat lisäkseni Kauko Hämäläinen, Risto Patrikainen ja Matti Kuittinen. Tänään kouluttajina ovat Peter Johnsson, Leif Åberg ja Katri Luukka.. Saisipa olla mukana.

Koti ja koulu yhteistyöhön vaikka pakolla?

OPETTAJA-lehden perjantaina ilmestyvässä numerossa käsitellään kodin ja koulun yhteistyötä ainakin kahdessa artikkelissa. Toinen on osastolla " Koti ja koulu". Ja toinen on pääkirjoitus.

EDELLISEN otsikkona on "Koti koulun tukena. Laatua yhteistyöhön". Artikkelissa esitellään Opetushallituksen ja Suomen vanhempainliiton työstämää kodin ja koulun yhteistyön kehittämisen apuvälinettä: laatukuvausta. Sitä samaa, jota me koekäytimme toissa syksyn Aurora-seminaarissa varsin kriittisesti. Jutussa kerrotaan, kuinka työkalua on käytetty Käpylän koulussa. Dokumentin voi tulostaa osoitteesta www.edu.fi/julkaisut/laatukuvaus2007.pdf

TOINEN ARTIKKELI on siis lehden pääkirjoitus. Päätoimittaja Hannu Laaksolalla on taito kohahduttaa ehdotuksillaan. Siis taitava mies. Useimmiten ehdotus ei kuitenkaan muutu lihaksi. Vai miten onkaan käynyt hänen heittämilleen ideoille: vartijat kouluihin suojaamaan opettajia oppilaiden väkivallata, opettajille oikeus laukkutarkastuksiin, kännykkäparkki luokan ulkopuolelle...

Tällä kertaa päätoimittaja vaatii kodin ja koulu yhteistyötä pakolliseksi- VANHEMMILLE. Tähänastihan yhteistyöhön on velvoitettu vain koulu. Laaksola tykittää:

" Vanhempien tiivis yhteydenpito opettajaan luulisi olevan itsestäänselvyys jokaiselle isälle ja äidille. Vanhempien edellyttäessä kouluilta mitä erilaisempia asioita, voisi kuvitella, että he suorastaan vaativat myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Mutta näin ei ole. Vanhempainillat, arviointitapaamiset ja muunlainen yhteydenpito keskittyy pitkälle vain muutamiin niiden oppilaiden vanhempiin, joiden lapsilla kaikki on hyvin. Suuri joukko ei katso yhteydenpitoa tarpeelliseksi, ja etenkin erilaisissa vaikeuksissa olevien oppilaiden vanhemmat loistavat poissaolollaan.

Koulu on yhteiskunnan kansalaisille tarjoama palvelu. Koska kodin ja koulun välinen yhteistyö erityisesti peruskoulussa on tärkeää lapsen edistymisen, yhteisen kasvatuslinjan löytämisen, kodin tapojen ja kulttuurin ymmärtämisen, koulukiusaamisen ennaltaehkäisyn ja monen muun syyn kannalta, vanhemmat pitäisi velvoittaa siihen. Ilmaisen koulutuksen vastikkeeksi yhteiskunnalla pitäisi olla oikeus ja velvollisuus vaatia vanhemmat yhteistyöhön koulun kanssa.

Vanhemmat on saatava ymmärtämään, että kodin ja koulun välinen yhteistyö ei ole opettajien kiusantekoa tai vain jonkinlaista opettajan työn helpottamiseksi keksittyä toimintaa. Yhteistyö on lasten ja perheiden etu. Sen puuttuminen voi olla jopa kohtalokasta lapsille ja nuorille."

Mielenkiintoinen avaus.

Terveisiä Turusta - osa 114 :-)

OLIPA HYVÄ UUTINEN. 100 sanaa opetuksesta on nyt painettu, ja se on näytillä Educassa. Yes! kelpaa sitä juoda kahvit Kansasen Pertin kanssa. Ja sitten työstämään seuraavaa!

OLIPA HUONO UUTINEN. Viime sunnuntaina Tulevaisuuden Tutkijoiden postilistalla oli synkkä kirje. Maanantaina jokainen kuuli uutisista: pörssit ovat ajautuneet kriisiin.Tällainen kirje oli:

" Hyvät Tutulaiset!

Tänään minulla on ikävä kyllä ilmoittettavani teille suru-uutinen: Maailmanlaajuinen suuri lama on alkanut. Amerikan mantereelta lähtenyt asuntolainojen arvojen alaskirjaukset on lähettänyt liikkeelle dominoefektin, jolla ei ikävä kyllä ole riittävää vastavoimaa, joka pysäyttäisi maailman laajuisen laman syntymisen. Tämä uutinen ei ikävä kyllä ole mikään "Jumalallinen ilmoitus" vaan puhtaan järjen realistrinen toteamus.

Mitä tämä sitten merkitsee Suomelle? Sitä, että tämän vuoden lopussa meillä on yli 300 000 työtöntä, pörssikurssit laskevat tramaattisesti ja monet velalliset joutuvat ahdinkoon. Meilläkin tapahtuu asuntojen lähes 30 %;n arvonalennus ja pääkaupunkiseudulta alkaa pako takaisin maaseudulle.

Toivon toki itsekin, että tämä minun "puhtaan järjen realistinen toteamus", olisi vain harhakuva ja että "järkeni" on pettänyt minut ja vanhuuden dementia on saanut otteensa minun tiedostamisessani. Mikäli järkeni on tallella, on lamaan voitava kukin osaltaan varautua (rakennettava oma Nookin arkkinsa) oman tilanteensa edellyttämällä tavalla.

Ikävin terveisin ..."

PS. Terveisiä Turusta. Oppilaitosjohdon kurssi 68 on nyt suorittanut kolmannen seminaarijakson. Viimeinen on huhtikuussa. Fiksua porukkaa Turkusessa.

Hölmöläiset tulevat- olethan mukana!

KUVA: Hölmöläistarinat voivat olla myös aika hurjia. Kuten tarina miehestä, joka pani päänsä karhunpesään. Oppilastyö vuodelta 2005.

AURORAN KOULU on siis oppimiskeskus. Seuraava koulutushankkeemme on Iso Hölmöläistapahtuma-sparrauspajat. Pajat järjestetään tiistaina 29.1.2008 klo 14-17 Auroran koululla. Oma koulumme on valinnut tämän vuoden kevätjuhlien teemaksi nimenomaan Hölmöläiset, ja juhlimme kesän tuloa tiistaina 13.5. 2008 Pikku Auroran tiloissa isolla joukolla. Kutsumme projektiin kaikki Espoon koulut, ja erityisen lämpimästi Bembölen aidon Hölmölän alueen koulut. Tapahtuma on osa Espoon 550-vuotsijuhlintaa.

TI 13.5. 13.-18.5.Hölmöläiset - Bembölingarna juhlatapahtuma. Kaikkihan tietävät että oikeat hölmöläiset asuvat Espoossa. Mutta tietävätkö kaikki etteivät Hölmöläiset olleetkaan hölmöjä, vaan varsin viisaita ihmisiä, joilla oli rohkeutta kokeilla uusia asioita? Oikeastaan hölmöily ei edes ole kovin vaarallista. Kaikki mokaavat joskus. Tärkeää on osata nauraa itselleen. ”Hölmöläiset – Bembölingarna” on tapahtumakimara, jonka toteuttajina ovat espoolaiskoulut, päiväkodit, yhdistykset ym. toimijat etenkin Bem-bölen eli alkuperäisen Hölmölän alueelta. Taidetalo Pikku-Aurorassa on esillä Pirkko-Liisa Surojegin Hölmöläiskuvitusten lisäksi lasten kuvataidetöitä. Tiistaina 13.5. vietetään suurta Hölmöläisjuhlaa. Hölmöläisviikkojen ohjelmasta ilmestyy huhtikuussa oma esite.

Laitan rexeille seuraavan tiedotteen:

Iso Hölmöläistapahtuma-sparrauspajat

Kaikki Hölmöläiset tulevat Espoossa kaapeista ulos tiistaina 13.5.2008. Päätapahtumaa vietetään taidetalo Pikku-Aurorassa.

Kouluja, joista löytyy hölmöläistaiteesta innostuneita, kutsutaan sparraustilaisuuteen tiistaina 29.1. 2008 Auroran koululle klo 14-17. Sparrauspajassa perehdytään hölmöläiskulttuuriin asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Osallistujille esitellään ainakin 100 konkreettia ideaa tuottaa hölmöläistaidetta. Käännämme yhdessä lasten kanssa toiminnallisesti hölmäläistarinoita eri taiteiden kielille. Rakennamme projektiverkon hölmöjen kesken. Mukaan lähtevillä kouluille on luvassa hölmöläismateriaalia ja sparraajien ohjaustukea. Pääkouluttajina toimivat Jukka Jokiranta ja Martti Hellström

Projektiverkon toinen sparrauspaja

Projektiverkon toinen sparrauspaja pidetään Auroran koululla tiistaina 1.4 2008. Tässä toisessa pajassa hiotaan
suunnitelmia ja sovitaan tarkemmin toukokuun tapahtuman työnjako ja vastuut. Tapahtuman tiedotustyötä vetää erikseen Pikku-Auroraan palkattu tuottaja.

Suuri Hölmöläistapahtuma

Koulujen lisäksi suureen Hölmöläistapahtumaan tiistaina 13.5.2008 osallistuu päiväkoteja ja espoolaisia yhdistyksiä. Pikku-Auroraan kootaan hölmöläisnäyttely. Pihalle rakennetaan esiintymislava tarpeellisine vekottimineen.

Sydemellisesti tervetuloa, kaikki hölmöt!

Ilmoittautumiset keskiviikkoon 23.1. 2008 mennessä Hölmöläisprojektiin osoitteella martti.hellstrom@espoo.fi

Home Sweet Home

VAIKKA reissuissa on tosi kiva puolet, tämän ikäinen osaa nauttia, kun saa nukkua omassa sängyssään. Viime yön siis sai.

Perjantain koulutuspäivä sujui nopeasti. Osallistujat olivat aktiivisia, hyväntuulisia ja ystävällisiä. Mutta onhan tuo Fullan-paketti yhdellä kerralla omaksuttavaksi yhtä mahdoton kuin ruotsinlaivojen seisova pöytä. Ähky tulee ennenkuin lautanen on tyhjä.

JOKA kerta Fullanin ajattelua kouluttaessaan siitä löytää uusia asioita. Tällä kerta oikein havahduin hänen ohjeisiinsa muutoksen vastustuksen kohtaamisesta. Fullan nimittäin lohdutteli valtameren takaa erästä rehtoria, jonka hyvät tarkoitukset mm. tupa-projektin suhteen näyttivät jäävän opettajille vaikeatajuisiksi. Fullanin mukaan muutosvastustuksen kohtaamisessa oleellisinta on toimia oikein eikä väärin. Väärin toimii, jos mielipide-ero kasvaa oman reaktion vuoksi. Oikean toimintatavan tunnistaa sitä, että ero supistuu. Hyvin ajateltu.

KOTIMATKA meinasi tyssätä. Finncomin kone oli rikki. Edessä olisi yli kolmen tunnin bussimatka. Onneksi taksikuski neuvoi kysymään, josko sitä mahtuu edelliselle lennolle. Kysyin, ja olinkin viimeinen matkustaja, joka koneeseen otettiin. Lentoemona oli muuten entinen Auroran (Marketta Lehdon) oppilas, joka tunnisti vanhan rehtorinsa.

OMA ESIKOINEN oli lentokentällä ystävällisesti bemarillaan vastassa. Juotiin sitten perillä 30-vuotiskaffit. Niin se aika menee.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 17.1.08

KUUKAUDEN KUVA: Oliver Twist (Jorma Hellström)

OLEN pitänyt blogia kuukautta vailla kaksi vuotta. BlogiPEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on jo yli 21 000 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12.sta päivästä 2007alkaen - siis vuosi sitten- blogialusta vaihtui bloggeriksi. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta, joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään.

Seuravassa blogiaiheiden koonta alustan mukaan kahdessa ryhmässä:

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-17.1.-2008


• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Arviointi (7.1.2008) •Aulis Pitkälä (7.11) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) • Comenius-hakemus (26.3) • Death Proof ( 27.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Edunvalvomta 16.5. • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10)• Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) • Googlen nettikalenteri ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10) • Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) •iMovie (12.1.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11.) • Koko koulun näytelmäy (10.1.2008) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) •Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11.) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kouluruokailu ( 9.1.2008 15.1.2008) •Koulu-uutisia (25.6) • Koulutuksen arviointi ( 22.9) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) •Kunniamerkki ( 26.1)• Kuusijuhla (14.12 15.12) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsuus ( 26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5 15.7) • Nahkiaiset (9.9) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 ) • Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) •Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Planet Terror ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Rock Concert (10.12 11.12) •Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.2008) • Satu Hellsten (16.12) •Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.2008) •Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sirpa Wass (10.1.2008)• Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhemapainliitto ( 31.10) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tasotestit (8.1.2008) Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) •TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu ( 26.10) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.2008) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväsyyskyely (4.12) •Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous ( 9.1.2008) •Työrauha (13.1.2008) •TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Ulkomaanmatkat (2.9) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Vesot (24.1) •Veteraanot (8.12) •Via Dolorosa (4.4. 6.4) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8).


...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

PRO Rexi 2015 – Jyväskylässä

PRO REXI-kiertue on nyt Jyväskylässä. Lähes 50 rehtoria perehtyy kaksi päivää Fullanin muutosmalliin. Fasilitaattori Hellström vietää siis vuoden 2007 viimeistä vuosilomapäiväänsä Keski-Suomessa ja lähettää terveisiä Hotelli Scandicin langattomalla littymllä.

LENTÄMINEN on nopeaa. Finncomin kone oli perillä 35 minuutista. Matka taxilla kentältä Vaajakumpuun Koskenharjulle taisi kestää kauemmin.

JYVÄSKYLÄN ryhmä on taitavaa ja kovanluokan reksiporukkaa. Mukana on Suren entinen puheenjohtaja kouluneuvos Jorma Lempinen, OAJ:n varapuheenjohtaja Anne Kolehmainen, oppilaitosjohdon kouluttajia ja vanhoja Lo-aktiiveja mm. Meri Lumela ja Risto Rönnberg.

Opettaja tv:n puffi tänään

Studiossa puhutaan kouluruuasta

Kevään ensimmäisessä opettaja.tv:n Studiossa 15.1. puhutaan kouluruokailusta. Suomalaiset ovat ylpeitä ilmaisesta kouluruuasta, joka on eurooppalaisittainkin tarkasteltuna harvinaisuus. Tänä vuonna vietetään kouluruuan 60-vuotisjuhlavuotta.

Mutta kelpaako ruoka koululaisille? Riittääkö kuntien ja koulujen tiukkenevasta budjetista rahaa maukkaaseen ja monipuoliseen kouluateriaan? Millä keinoilla ruokailusta tehdään houkutteleva tapahtuma?

Studiossa aiheesta keskustelevat Merja Partanen, Reettaleena Rauhala ja Tiia Virta Karjaan yhteiskoulusta sekä Irma Astrid Mesiäinen, Seija Lintukangas ja Martti Hellström Auroran koulusta. Keskustelua johdattelee juontaja Tiina Jensen.

Katso opettaja.tv:n studio tiistaina n. klo 15.30!

Viikon kuluttua opettaja.tv:n studiossa puhutaan taito- ja taideaineiden opetuksesta.

TUPAKONE toimi!

TUPAKONEEN KÄYTTÖOHJE

Tupakoneen tavoite on nostaa opettajien palkkaa lisäämällä työn laatua- ei määrää.

1. Koulu laatii yhdessä Sukon kanssa kehittämissuunnitelman, jossa on neljä tavoitealuetta. Kullakin alueella voi olla 1-3 kehittämisideaa.

- Vaikuttavuus (meillä positiivinen näkyvyys julkisuudessa ja mm. kotien tyytyväisyyden kasvu)
- Asiakaspalvelun laatu (meillä aihekokonaisuuksien opetuyksen tehostaminen (kierrätys) ja ulottaminen koulun arkeen)
- Palveluprosessit ja (meillä kodinkoulun yhteistyön aukkopaikkojen karkoitus, ideointi ja uusien
- Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi (meillä esim. jokainen tiimi laatii suunnitelman keventää työtä, toteuttaa ja arvioi sen)

2. Kustakin kehitettävästä asiasta laaditaan konkreetti tuloskuvaus.

Miltä homma näyttää, kun siitä toteutuu 100 % 75 % , 50% ja 25 % ja 0 %? Tavoitealueita voi painottaa.

3. Vuoden aikana seurataan yhdessä, missä mennään.

4. Joulukuussa katsotaan lopputulos.

Meidän lopputuloksemme oli, että saavutimme tavoitteista 72,5 %.

5. Sitten % muutetaan euroiksi.

Ensin lasketaan vuoden palkkapotti. Meillä se oli 882000 euroa. Siitä lasketaan 5 % (joka on 100 %:n palkkion osuus). Meillä se oli 44 000 euroa. Ja siitä lasketaan sitten 72, 5 %. Saatu summa jaetaan luvulla kokeilussa mukanaolleet * työssolopäivät. Meillä koko vuoden töissä olleet saivat max noin 1200 euron palkkion. Yhden lukukauden töissä olleet saivat puolet. Keskimäärin yhdestä virkavapaapäivästä menettää 5 e.

Puolet tuosta palkkiosta (32 000 e) pitää säästää omasta tuntikehyksestä. Puolet tulee toimialalta.

Kun siis yhden vvt hinta on 1600 euroa, niin meidän tuli puristaa säästöksi 10 vvt kehyksestä. Ihan näin paljon emme tarvitse, koska pystyimme säästämään sijaiskuluista 3,6 vvt. Siis erikseen laskutettavista tunneista pitää jättää käyttämättä 6,4 vvt (koko vuoden osalta). Jos tuon palkkio-osuuden säästää vain syksyn kehyksestä, koskematta on jätettävä 12,8 vvt.
Jos rahaa jää käyttämättä tarvikkeista, niitäkin voi käyttää säästöinä.

Summa Summarum. Hieno juttu.Tupa-hommalla pystyimme järjestämään opettajille, rehtorille, koulusihteerille ja kk-avustajille jopa lähes viisinkertaisen "kinkkurahan". Lisäksi Tupa oli vallan mainio johtamisen väline.

Annan mielelläni lisää tietoa.

Martti

Työrauhaa!

Saloviita, T.(2007). Työrauha luokkaan. Löydä oma toimintamallisi. Jyväskylä: PS-kustannus.

SUNNUNTAIN kunniaksi luin oikein kirjan ja tein siitä muistiinpanot.

PROFESSORI Timo Saloviita on koonnut vuosikymmenien aikana kiteytyneistä opettajaviisauksista yhdeksän keinon ohjelman, jolla jokainen opettaja pystyy hänen mukaansa rakentamaan luokkaansa työrauhan. Paljon luvattu ongelmasta, joka on hyvin yleinen. Tutkimusten mukaan peräti 22 % opettajista on kokenut rasittavia työrauhaongelmia kuluneen puolen vuoden aikana. Neljäsosa oppilaista pitää luokkansa työrauhaa huonona ja 10 % oppilaista erittäin huonona.

YHDEKSÄN KOHDAN TOIMINTAMALLI on kiinnostava, vaikka sen kohdat esitellään kirjassa ystävällisesti sanottuna lukijaa virkistävän erimuotoisesti. Näin ne itse ymmärsin:

TASO I Ongelmien ennaltaehkäisy:

Keinoilla 1-4 voidaan ennalta ehkäistä yhdeksän kymmenestä työrauhaongelmasta etukäteen.

(1) Hyvän opetuksen turvaaminen
Työrauhaongelmia estävät hyvin suunnitellut, vaihtelevat ja kiinnostavat oppitunnit. Opetus tulee sovittaa oppilaiden edellytyksiin, ja etenemisvauhtia tulee pitää luokassa sopivana

(2) Opettajakarisman kehittäminen
Karismalla tarkoitetaan sitä, että oppilaat pitävät opettajasta.

(3) myönteisen suhteen rakentaminen oppilaisiin
Portaat 2 ja 3 näyttävät kietoutuvan toisiinsa. Myönteinen suhde oppilaisiin edellyttää aitoa kiinnostusta, kunnioittavaa kohtelua ja oikeudenmukaisuutta. Vasta kun opettaja on saanut suhteensa oppilaisiin kunton, hän pystyy ohjaamaan heitä kohti oman käyttäytymisen parempaa hallintaa. Erityisesti riskioppilaat tarvitsevat henkilökohtaista ja tukea antava ympäristöä.

(4) Sääntöjen ja rutiinien suojaaman koulutyön kehittäminen kouluvuoden ensipäivistä alkaen
Opettaja voi rakenta omalle auktoriteetilleen tukea kehittämällä ympäristöä (mm. istumajärjestys, liikenne), sääntöjä ja rutiineita. Säännöt ovat kirjallisia, rutiinit eivät.

Kyseessä ovat luokan johtamisen ja hallinnan käytännölliset taidot, joilla rakennetaan luokkaan johdonmukainen järjestys ja keskinäisen auttamisen. yhteisö. Millainen on päivän alku, tunnin alku? Kuinka toimitaan, kun myöhästytään tai unohdetaan tavaroita? Kuinka pyydetään puheenvuoro? Saako luokassa liikkua tai keskustella? Miten pyydetään apua? Mitä tehdään, kun oma työ on valmis? Miten toteutetaan tunnin siirtymävaiheet? Kuinka oppitunti ja koulupäivä lopetaan ?

Taso 2: Varsinaiset väliintulemisen keinot eli korjaavat toimet

(5) Epäsuorien sanattomien keinojen (esim pedagoginen katse) käyttäminen
Niiden avulla voidaan pysäyttää jopa puolet kaikista häiriön aluista. Hiljaisuuden vaatiminen on Saloviidasta luonnotonta.
Hälinän lisääntyessä: tee muutos, poista häiritsevä esine, motivoi, keksi hetkeksi hänelle muuta myönteistä, kehu aktiivisia, käytä merkkejä...

Toiseen keinokimppuun kuuluvat Ilmeet, eleet, fyysinen läheisyys, kosketus ja fyysinen ohjaaminen.

(6) Suorien sanallisten vaikutuskeinojen käyttäminen
Anna ohjeet yksitysesti (et nolaa) ja lyhyesti. Keskity tekoihin. Kiitä hyvästä. Käytä minäviestejä. Toista.

(7) Seuraamusten eli rangaistusten käyttäminen (joskus)
Virallisia rangaistuksia on käytettävä joskus- mieluummin kuitenkin sovitusta ja hyvitysta.

(8) Voimakkain väliintulon muoto: oppilaan kanssa keskusteleminen
Keskustelussa opettaja pyrkii tavoitteellisesti kehittämään hyvää suhdettaan oppilaaseen. Tämä on tarpeen, kun oppilaalla on toistuvia hankaluuksia.

Keskustella voi kahdenkesken tai toisten kuullen. Mielenkiintoisesti Saloviita ehdottaa, että opettaja kutsuisi oppilaan luokseen ja sanoisi (toisten ehkä kuullen): " Tarvitsen apuasi. Minulla on ongelma. Voisitko auttaa? Mitä minun pitäisi tehdä, jotta innostuisit tästä... ".

(9) Luottamuksen rakentaminen.
Ole oppilaan puolella.

MILTÄ LISTA TUNTUU? Kattavalta. Näyttää valitettavasti kuitenkin siltä, että sen noudattaminen onnistuu vain opettajalta, joka on kaikissa suhteissa hyvä opettaja. Eikö muilla ole mahdollisuuksia? Lisäksi Saloviidan tapa esitellä oma mallinsa "oikeana" hieman hämmästyttää. Varsinkin, kun hän toisaalla tekstissä korostaa, ettei mitään oikeaa tapaa ole.

Kirjaa mainostetaan uusien opettajien henkiinjäämispakkaukseksi. Hmmm. Joka tapauksessa aihe on tärkeä, ja Saloviidan teosta kannattaa suositella. Lukija saa varsin monipuolisen kuvan työrauhan käsitteestä. Helmiä (mm. opettajan auktoriteetista, murrosiästä ja toiminnasta, kun oppilas saa raivkohtauksen) löytyy, vaikka välillä vähän oudoista paikoista. KIrjan viimeistelyssä on vain tainnut kiire yllättää. Hieman moittisin lopuksi ratkaisua, jossa kouluntason tekijöiden merkitys on rajattu tarkastelusta.

Lauantaita!

NOPEASTI suli tämä vapaa lauantai. Ja vähän hukkaan. Opettelin sitkeästi käyttämään iMovie-ohjelma. Leikkasin ja otsikoin Oliver Twististä kuvattua nauhaa, mutta kun 15, 38 minuuttia oli kasassa, ohjelma tilttasi taas. Arvaa, harmittiko!

JOTAIN sitä sai kuitenkin aikaan. Luonnostelin Sata sanaa opetuksesta-teoksen esittelytekstejä ja päivitin samalla omalla cv:täni.Pitäisiköhän sitä koota johonkin kaikki artikkelit, mitä on tullut kirjoiteltua? Tulisikohan sellaiselle listalle tarvetta?

Järjestelin myös asuntoyhtiön kansioita.

KASSISSA odottelee tosipikaisesti kirjoittajille palannut Luokanopettajan Päiväkirjan ensimmäinen taittoversio. Huomenna.

KURKKASIN myös parin seuraavan viikon kalenteria. Alkamaassa on taas näköjän oikein Martin touhuviikot.

Ensimmäinen viikko- voitettu kanta

KEVÄTlukukauden ensimmäinen kouluviikko on voitettu kanta. Uinnit saatiin käyntiin- paitsi tänään. Uimahalli oli kutsunut yhtä aikaa useita kouluja, ja jouduimme peruuttamaan vuorot. Voi sitä lasten pahan mielen määrää.

OPETUS on käynnistetty kaikissa aineissa. Kuudennen luokan opettajat hikoilivat todistusnumeroiden kanssa. Kutosethan saavat tänä lukuvuonna poikkeuksellisesti joulutodistukset ensi viikolla. Ensi viikolla myös osa 3-4-luokista aloittaa arviointikeskustelut perheiden kanssa. Tammikuun lopulla väliarvioinnit on hoidettu kaikkien osalta.

TIP on käynnistetty "kustannusneutraalisti". Lasten lukumäärä säilyi lähes ennallaan, vaikka jouduimme muuttamaan toiminnat maksullisiksi.

KAIKKI aikuiset ovat olleet terveitä ja 95% hyvällä tuulella. Vuoden ensimmäinen työpaikkakokous pidetty, ja kolmen vuoden välein laadittava EFQM-raportti laadittu.

TUPA-2007 palkkiot on henkilöstöosastolla laskettu- ja ensi viikolla saamme tietää kunkin palkkion suuruuden vuoden uurastuksesta. Kaksi uutta koulunkäyntiavustajan paikkaa on haussa, joten tänä vuonna jakajia on vielä enemmän. Koulumummojakin saimme yhden lisää.

OPPILASLIIKENNETTÄ on tiedossa. Saamme uusia oppilaita ensi viikolla kolmannelle ja ehkä neljännelle luokalle. Ja kaksi oppilastamme on siirtymässä lähiviikkoina meiltä pois.

HALLINNOSSA on kuittailtu viime syksyn laskuja ja virkavapaushakemuksia. Koulusihteeri Riitta tekee upeaa työtä.

PR-TYÖTÄKIN tehtiin. Opettaja-tv:n juttu tulee ulos ensi viikolla 15.1.ja studio-osuuden perässä on myös Immun räppi. Oppimiskeskus toiminta on avattu.

MUUTAMA vieraskin on käynyt kylässä. Tänään Olli ja Sarpilan Jukka.

Oppimiskeskus Aurora starttasi

KUVA: Toinen parista oli soitin, toinen soittaja. Pariton Siposen Martti oli kapellimestari. Ja sitten soitettiin ja laulettiin. 

ESPOOSSA on 11 koulua, jotka ovat sitoutuneet järjestämään täydennyskoulutusta muidenkin koulujen opettajille. Aurora on yksi näistä, ja meidän erityisvastuualueeseemme kuuluvat turvallinen iltapäivä, taideaineet ja harrastukset. Tänään oli oppimiskeskustoimintamme tulikaste. Tarjosimme VESO-iltapäivää "Koko koulun näytelmät - sparrausprojekti".

Palautetta: Kiitos! Lisää kaipasin ideoita pientn oppilaiden kanssa toteutettavista helpoista ilmaisuasioista. Actionia, ei istumista.Tällaista enemmän. Meillä oli hauskaa ja mukana tuli uusia ajatuksia. Kiehtovaa nähdä aikuisten ja lasten tekemistä yhdessä. Hienoa, että lapset olivat mukana.Tilaisuus oli järjestetty hyvin ja persoonallisesti. Toiminnallisuus, jes! Opettajien näytelmäkerho hyvä idea. Hyvää pitsaa. Sain hyvät eväät heti huomiseen kouluaamuun.

 

MARKKINOIMME koulutustuokiota seuraavasti: "Kiinnostaako teatteri? Kaipaatko ideoita koulunäytelmiin? Joudutko vastaamaan kevätjuhlanäytelmästä? Tule teatterileikkiin Auroran koululle torstaina 10.1 .2008 klo 14-17. Käymme läpi Dickensin "Oliver Twistin" kohtauksia ja opettelemme toiminnallisesti teatterityön perusasioita. Fasilitaattorina teatteritaiteen opettaja-luokanopettaja Jukka Jokiranta. 

Mukaan mahtuu 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.     

MUKAAN TULIKIN 19 innokasta opettajaa. SixMIx-luokkaan oli rakennettu Pieni Näyttämö. Tunnelmaa loi muutama teatterivalo. Kävimme kolmessa tunnissa läpi Auroran koulun kahdeksalle viikolle ajoittuvaa työprosessia. 

Lämmittelimme,teimme kontaktiharjoituksia, eläydyimme Twistiin sävellettyyn musiikkiin jne. Paikalla oli opettajia kahdesta muusta oppimiskeskuksesta: Koulumestarista ja Ymmerstasta sekä Aurorasta, Järvenperästä, Lintuvaarasta, Lähderannasta, Martinkalliosta, Matinlahdesta, Niipperistä, Niittykummusta, Tuomarilasta, Tähtien koulusta... 

KLO 15 paikalle saapuivat oppilaat. Demosimme aikuiset ja lapset yhdessä Oliver Twistiä läpi. Kolmella kierroksella saimmme koko tarinan haltuun. Sen jälkeen JJ avasi roolin rakentamisen salaisuutta.

KLO 16.30 siirryimme pizzoille ja virvokkeille. Kurssilaiset saivat osallistumistodistukset ja me arviointilomakkeella ystävällistä ja kannustavaa palautetta. Nasta päivä. Muutoinkin. Sain lopullisen taiton "Sata sanaa opetuksesta" ja ensimmäisen version Luokanopettajan Päiväkirjan taittoa. Wassin Sirpa soitteli ja kertoili kuulumisiaan. Sain jännän luentopyynnön Ouluun Tulevaisuuden koulun rakentamisesta. Ja lisäksi sain kirjeen, jossa kerrottiin, että Opettaja-Tv haluaa tehdä ohjelman Tulevaisuuskasvatuksesta. Sehän on tuolle aiheelle tosi upeaa.

Kolmas koulupäivä

AIKAINEN HERÄTYS. Työpaikkakokouksen esityslista piti saada valmiiksi liitteineen ennen klo 7.30, jotta Riitta ehtii ne monistaa. Nopeasti suihkuun ja autoon. Immu kertoi eilisestä tv-seikkailustamme. Siiven huono ilma sai selityksen: poistoilmakone ei ole toiminut. Nyt toimii.

OPETTAJAT jäivät vielä jatkamaan kokousta. Kävimme läpi EFQM-raportin, ja se hyväksyttiin nyt virallisesti. Läksyksi tiimit saivat tuijotella kevään kalenteria ja mm pohtia, ketkä ottaisivat vastuulleen Luunjan koululeirin. Juha sai tehtäväksi laatia ehdotuksen TVT-ryhmäksi, joka ryhtyisi päivittämään tieto- ja viestintätekniikan strategiaamme.

VIIME VUODEN laskuja oli iso kasa hyväksyttävänä. Sain ne kuntoon, mutta muutoin nettiyhteydet takkuilivat.

VALMISTELIMME JJ:n kanssa huomista koulutustilaisuutta. Ryhmä tulee mukavasti täyteen. Yritin illalla tehdä uudella macillani videota Oliverista, mutta eipä onnistunut. Osasta leikkeistä katosi ääni ja lopulta iMovie katkoi koko ajan. Täytyy käydä pyytämässä apua myymälästä, kunhan tammikuun koulutukset on hoidettu.

Toinen koulupäivä ja Opettaja-tv

KUVA: Merja Partanen. Kuvassa toimittaja Tiina Jensen, Martti, Karjaan koulun apulaisrehtori Merja Partanen oppilaineen, meidän Immu ja Seija Lintukangas.


TOISENA KOULUPÄIVÄNÄ rehtorikin pääsi valvomaan oppilaiden turvallisuutta uimahallin suihkutiloihin. Iltapäivällä oppilashuoltoryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa riitti asioita.

KLO 15.30 oli oltava Pasilassa, jossa nauhoitettin tammikuun lopun opettaja-tv:n studio-osuutta kouluruokailusta. Meikit naaman, ja pieneen studioon. Immun, Lintukankaan Seijan ja minun lisäkseni haastateltavina oli apulaisrehtori Merja Partanen ja oppilaita Karjaan yhteiskoulusta. Koulu voitti vuoden kouluravintola 2006 kilpailun tavallaan osallistaa oppilaita kouluravintolatoimintaan. Meidän osuutemme keskittyi kasvattajuuteen.

Ensimmäinen koulupäivä ja vähän arvioinnista

KUVA: Iso-Britannian lehdissä julkaistaan säännöllisesti koulujen testien tulokset eräänlaisena liigataulukkona

KEVÄTLUKUKAUSI on alkanut, ja ensimmäinen kevään koulupäivä hyvin takana. Uintijärjestelytkin sujuivat. Ensimmäisenä päivänä kaikki opettajatkin olivat rivissä yhtä lomanjatkajaa lukuunottamatta. JJ:n kanssa jäsensimme Oppimiskeskuksen torstaiksi osuvaa ensimmäistä koulutuspäivää.

VUODEN VAIHTEEN mediassa on koulukeskustelun pääteemaksi noussut oppilasarviointi ja erityisesti peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten päättötodistukset. Kävi nimittäin niin, että Sanomalehti Keskisuomalainen hankki Opetushallitukselta tiedot todistuksista. Sitten se laati selvityksen, jonka mukaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo vaihtelee hurjasti kunnittain. Korkeimmat keskiarvot löytyivät pienisstä kunnista. Lehti päätteli, että näissä kunnissa kuten Hailuodossa on Suomen välkyimmät oppilaat.

NÄINHÄN asia ei sitten kuitenkaan taida olla. Opetushallitus valisti omilla sivuillaan, kuinka vaikeasta asiasta koulujen paremmuudessa on kysymys. Opetusministerikin riensi kertomaan, ettei kouluja voi laittaa järjestykseen päättötodistusten perusteella.

JOLLEI kyse ole oppilaitten osaamiseroista, niin kyse on arvosteluvirheestä. Opetushallituksen laadunhallinnan ja seurannan johtaja Ritva Jakku-Sihvonen passittaisikin opettajat kolmen päivän täydennyskoulutukseen. Myös opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) lupasi lisätä opettajien täydennyskoulutusta, jotta he pystyisivät arvioimaan oppilaita nykyistä tasapuolisemmin. Suren puheenjohtaja Peter Johnson muistutti viisaasti, kuinka suuresta rahasummasta on kysymys, jos koko Suomen opettajaporukka pannaan kolmeksi päiväksi koulutukseen. Kuntien välillä on valtavat erot niiden kyvyssä rahoittaa täydennyskoulutusta.

MInisterin mukaan meillä on arviointiin hyvät ohjeet. Mutta miten niitä sovelletaan, siinä tarvitaan lisää täydennyskoulutusta. Onkohan ihan niin? Uskallan väittää, että opetussuunnitelman perusteissa on edelleen arviointia sekoittavia ajatuksia. Yksi esimerkki: Otetaanko työskentelytaidot huomioon vai ei? Jos otetaan, arviointi ei kohdistu vain tuloksiin eli osaamiseen vaan myös yrittämiseen. En pitäisi ollenkaan ihmeenä, että pienissä kunnissa oppilaiden tapa käydä koulua on koulun tavoitteiden kannalta myönteisempää kuiin suurissa kunnissa. Näin oppilaat saavat lisäpisteitä hyvästä koulukäyttätymisesta.

MUTTA kun selvityksen mukaan Hailuodon oppilaat päättävät koulunsa keskimäärin 8,7:n todistuksella, niin on pakko todeta, että asiat eivät ole kohdallaan. Missään koulussa keskiarvo ei voi olla noin hyvä. Se antaa tuon kunnan oppilaille ansaitsematonta etu lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin pyrittäessä. Ja se on vakava tasa-arvokysymys.

OPETUSHALLITUKSEN uusi pääjohtaja Timo Lankinen ehdotti- niinkuin moni osasi pelätä- tasotestejä (joskin määrävuosi pidettäiä). Niiden avulla koulu pystyisi vertaamaan luotettavammin oppilaidensa osaamistasoa muiden koulujen tasoon. Näillä testeillä on kuitenkin niin paljon opetusta vääristäviä sivuvaikutuksia, että oli oikein hyvä, että opetusministeri torjui valtakunnallisen päättökokeen järjestämisen kaikissa kouluissa. Peruskoulusta tulisi liian koekeskeinen. On vaikka kuinka paljon kansainvälistä näyttöä siitä, että opetus supistuu tällöin testeihin drillaamiseksi.

OLISI ongelmaan yksinkertainen ja halpa ratkaisukin? Kaivettaisiin naftaliinista ohje, jonka mukaan opettajan antaminen arvosanojen keskiarvon tulee olla 7-8 (tai jonkin muun) välillä, ellei ole jotain erityissyytä. Ihan ilman sivuvaikutuksia ei tämäkään lääke toimi.

Luokanopettajan päiväkirja 2008-2009

SUNNUNTAITA, hyvä blogi. Lepopäivä on sujunut huilaamisen ja työnteon hallitussa tasapainossa. Teen siis töitä makuuasennossa:-). Aamutuimaan luin Timo Saloviidan tuoreen teoksen Työrauha luokkaan. Löydä oma toimintamallisi." Palaan mainion kirjan antiin myöhemmin.

Sen jälkeen olikin korkea aika alkaa työstää seuraavan lukuvuoden Luokanopettajan päiväkirjan käsikirjoitusta. Tekijäryhmällä on toimiva työnjako. Minun vastuullani on kirjan lomake- yms. sivut, pykäläviidakko, kuukausien avaintehtävät ja kahden kuukauden viriketekstit. Kaikki tekstit ovat jo postissa. Yes! Deadline on vasta huomenna. Tämän vuoden viriketekstien teemana on luokan vuosi. Ideana on tukea opettajaa luokkansa ryhmäyttämisessä ja ryhmäilmiöiden kohtaamisessa. Innostavaa!

ILTAPÄIVÄLLÄ meni pari tuntia Bembölen kahvituvalla suunnitellessa ensi viikon tv-haastattelua. Paikalla oli emännän lisäksi Seija Lintukangas, joka tekee kouluruokailusta väitöskirjaa.

Illansuussa ajoin valoisassa lumimaisemassa viemään taittajalle Luokanopettajan viimeiset korjaukset.

TEKI mieli antaa itselleen oikein kiitosta. Aika ukko olin, kun pystyin kirjoitussuman hoitamaan aikataulussa: EFQM-raportti, Tupa 2007-raportti, Tupa-2008-suunnitelma, Luokanopettaja 2008:1, Luokanopettajan Päiväkirja ja Sataa sanaa opetuksesta. Eikä niistä ihan huonoja tullut.

Yön aikana täytyy työstää oma pää kevätlukukauden aloituskuntoon.

Eläkepalkka alkaa kiinnostaa

KUVAMANIPULAATIO: Minä pian

VIIME VIIKKOINA julkisuudessa on keskusteltu paljon nyt töissä olevien eläkkeistä. Iltapäivälehdissä oli häkellyttäviä esimerkkejä siitä, kuinka nyt työelämään tulevien eläkeprosentti voi jäädä jopa alle 40! Meillä vanhemmilla prosentit ovat huomattavasti suurempia, mutta monet meistäkin voi käteen jäävän palkan osuus yllättää. Tällä hetkellä kuulema keskimääräinen (brutto)eläke on 1179 €.

NIINPÄ piipahdin Sampon eläkelaskurissa osoitteessa http://217.77.200.3/sampo/numeroni/flash/index.html
Sivulla voi helposti laskea oman todennäköisen nettoeläkkeensä. Laskuri päättelee sen annetuista brutto-, nettopalkoista, työvuosista, iästä ja sukupuolesta.

Jos siis minunkaltaiseni mies kuvittelee tienaavansa 3000 euroa, joista saa käteen 2000 euroa, niin 65-vuotiaana sitä on selvittävä 1296:lla eurolla. Jos tienaan 4000 euroa, ja saan käteen 2400, niin nettoeläke on 1644 euroa. Jos tienaan 5000 euroa, niin summa on 1978 euroa. Koneen mukaan eläkeprosenttini oli 68.

Näyttää siedettävältä , mutta opettajat eivät ole töissä 65-vuotiaiksi. Vanhana opettajana minä saan jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Taso pudonnee 1.9 % /vuosi. Viidestä vuodesta menee kai 9,5 %. Ja todellinen eläkeprosentti olisi näin 58,5.

KUNTIEN eläkevakuutuksen sivuilla on virallinen laskuri, joka vaatii oikein kirjautumista esim. pankkitunnuksella. Kone hakee oikeat palvelusuhdetiedot ja laskee vanhuuseläkkeen. Minulla se on kuulema 65-vuotiaana 13 €! Työeläkettä kone ei laske.

Niipä laitoin osoitteeseen www.tyoelama.fi kysymyksen, jossa pyysin arvioita työeläkkestäni, koska jostain syystä heidän sivuillaan se ei onnistunut. Palaan asiaan viisaampana.

PS. Oma murheensa on, kuinka eläkkeen ostovoima säilyy. Eläkkeisiin ei kuulema tehdä oikeudenmukaisia indeksikorotuksia.

(T)Yöpöydällä Luokanopettaja 1/2008

TYÖPÄIVÄ kului uintivuorojen järjestelyissä. Huh! Vielä jäi ensi viikoksi valvovien opettajien listaaminen. Jos nimittäin samassa uintiryhmässä on poikia ja tyttöjä, tarvitaan paikalle sekä mies- että naisopettaja. Niin kivaa kuin uiminen onkin, tammikuun ohjelmat se ravistele uusiksi.

Emännän kanssa pidimme palaveria. Opettaja-tv tekee jutun kouluruokailun 60-vuotisesta taipaleesta ja uusista tuulista, ja meitä tarvitaan kuulema studio-osaan. Kuvaukset ovat ensi viikolla. Päällä ei saa olla ruutua, ei raitaa, eikä pelkkää punaista tai valkoista.

LYHYT on joululoma. Jos koulutyön keskeytyksen käyttää työhön, saa vain kuusi päivää lisäaikaa rästeille. Tuntuu siltä, että kansliassa olisi ollut tekemistä ainakin vielä viikoksi.

LUOKANOPETTAJAN VUODEN ensimmäinen numero alkaa olla valmis. Taittaja laittoi viimeiset sivut oikoluettaviksi. Lehdessä on 40 sivua, ja tällä kerta varsin monipuolinen sisältö. On asiaa mediakasvatuksesta, yhtenäisestä perusopetuksesta, lukuseikkailusta, tiedekasvatuksesta, draamaopetuksesta ja vuorotteluvapaasta. On opettajille tärkeiden kirjojen esittelyjä. On pakinaa opettajista kertovista romaaneista ja TVA:sta. On kolumneja ystäviin yhteydenpidosta, uhrautumisesta ja opettajien yhteisvoimasta. On järjestöväelle tärkeää tietoa OAJ:n valtuustosta, LO-liiton ja omien Lo-piirien toiminnasta. On vinkkejä opettajan arkeen, tekniseen työhön ja askarteluun. On pyyntöjä tehdä esityksiä Vuoden Luokanopettajakisaan ja Matematiikan opetuksen palkinnon saajaksi. ja haastetta uusien jäsenien keräämiseen. Ja puffia päiväkirjoista ja liiton uusista postikorteista.

KIrjoittajajoukkokin on komea: Riitta Cederqvist, Päivi Haapajoki, Lotta Hagström, Minna Hautojärvi, Seppo Heinonen,P. Johannes, Jukka Jokiranta, Mira Ketola, Sanna Kontio, Anniina Lundvall, Iina Myllymäki, Laura Nurminen, Pirkko Puonti, Matti Sippola, Juha Syrjälä, Jorma Taini, Pauli Vinni, Warma Walo, pitkästä aikaa Pekka Elo ja Matt Caine. Teksiä ovat siis tuottaneet lehden toimituksen lisäksi liiton puheenjohtajat, hallituksen jäsenet, entiset vuoden luokanopettajat, opettajaksi opiskeleva, yliopistomies, hallintomies, edunvalvoja ja oikeissa luokanopettajan töissä ahertavat konkarit.

Koko sortimentti on vielä käytävä läpi. Onneksi on viikonloppu. Lehden on nimittäin lähdettävä painoon tiistaina.

100 sanaa ja muuta asiaa

KUVA: Sokla


HYVÄÄ ILTAA! Se on tehty nyt. Lähetin juuri viimeiset (?) korjaukset Sata sanaa opetuksesta-teoksen käsikirjoituksesta kustannustoimittajalle. Istuin iltapäivällä Kansasen Pertin työhuoneessa kartanlukijan paikalla, kun kävimme vielä kerran tekstiä läpi. Kotona hioin tekstiä lähetyskuntoon. Wordissa on tosi mainio korjausohjelma. Jollei vaimo olisi julistanut tipattoman tammikuun koskevan erityisesti minua, maistuisi iso lasillinen cognaccia.

KONTTORILLA ei juuri muita näkynyt kuin minä ja koulusihteeri. Ripaa ehdin moikata. Purin koneelta spameja ja kuittailin laskuja. Uimahallivuorojen järjestelystä taitaa tulla varsinainen urakka. Teen alustavan listan huomenna. Lähetin Reeloneen kyselyn vhs- ja dvd-kopioinnin nykyhinnoista. G-mailin kalenteri auttaa pitämään pään kirkkaana satojen auki olevien tehtävien metsikössä.

EKOAY:n rexijaosto piti puoliltapäivin perinteisen vuodenvaihteen lounaskokouksen Ison Omenan Boomissa. Ruoka oli maittavaa ja seura hyvää. Koko porukka oli koolla. OAY:n puheenjohtaja Hannu Suntiokin ehti kahville.

Tilinpäätös 2007

KUVA: Silinterihatun mittauslaite. Vuoden 2007 kuvan valinta oli helppo. Siinähän on kaikki: työmaa ja opinnot, arki ja juhlaan valmistautuminen, hikinen uurastus, pieni kärsimyksin ja sen palkkiona kirkas kruunu:-)







HIENO VUOSI 2007

TAKANA on huikea Auroran koulun 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlatapahtumat alkoivat keväällä Aurockra-keikalla Valtuustosalissa helmikuussa,¨ jatkuivat toukokuussa Astrid Lindgrenin "Ronjalla" . Vuosi huipentui joulukuiseen juhlasikermään: itsenäisyyspäivälounas-Rock Concert-Kuusijuhla v. 1957-"Oliver Twist". Koulustamme puhuttiin lämmöllä, ja hankkeitamme mm.i Turvallisen iltapäivän kokeilua sai juosta esittelemässä pitkin maata. Isännöimme vierailijoita Koulmestarin koulusta, Sipoosta, Valkelasta, Japanista, Sloveniasta. Koulumme näkyi mediassa (MTV3,Helsingin Sanomat, Länsi-Väylä, Vartti..) ja kuului radiossa. Edistyimme hyvin mm. opettajien yhteistyön ja roskien lajittelun tärkeillä aloilla.

Kevättodistukseen opettajat antoivat omalle työllemme arvosanan 8,5. Syksyllä keskiarvo hieman putosi: koko henkilökunnan antama arvosana oli 8,25. Mutta hyvä numerohan 8 on. Minä olisin antanut täyden kympin. Satelihan sitä vuoden aikana ansiomerkkejäkin :-)

TOIMINTAYMPÄRISTÖ muuttui rajusti. Hallitus vaihtui, ja demariopetusministerin jälkeen kouluasioissa langat otti kokoomuksen Sari Sarkomaa. Samanlainen vaihdos tehtiin vuoden lopulla Opetushallituksessa. Espoon sivistysjohtajaksi palkattin vantaalainen demari Aulis Pitkälä.

Taloudellinen kehitys oli meillä mainiota, mikä näkyi erinomaisen hyvänä koulubudjettina. Pystyimme hankkimaan kaikki välineet, mitä opettajat keksivät toivoa.

KOULUN JOHTAMISEN uutena työkaluna opettelimme käyttämään TUPA-sopimusta- ja onnistuimme sen avulla monessa asiassa oikein hyvin. Toinen hieno työkalu on toivottavasti kasvamassa oppimiskeskustoiminnasta.

18 VUODEN REKSIOSAAMISTA tuli parannettua kolmella koulutuksella. JET-tutkinnosta sai oikein stipendinkin. HAUS-koulutuksesta sai kunnian esitellä koulumme työhyvinvointihanketta. Reksit remonttiin- virtuaaliohjelmasta on luvassa siitäkin todistus. Ja lisäksi ala- ja erityiskoulujen reksit saivat tehdä huhtikuussa opintomatkan Kööpenhaminaan. Opinnoinnin huippuhetki oli toukokuun tohtori-promootio, jossa sai pitää hattua päässä ja kantaa sivistyksen miekkaa.

MONET VANHAT rehtorit ovat lupautuneet nuorempien kollegojen mentoreiksi. Niin minäkin.

EDUNVALVONTATYÖ jäi omalta osaltani pääasiassa Luokanopettaja-lehden vetämiseen. Neljän numeron jutuista olen tyytyväisin vaaliextraan ja Median koulupuhetta jäsentäneisiin juttuihin. EKOAY:n rexijaostossa on toimittu, ja ja Suren kokouksessa piipahdettu.

KIRJOITTAMINEN on ollut tärkeää. Viime vuonna ilmestyi jälleen Luokanopettajan Päiväkirja.

TIEN päällä viihtyvä rehtori sai kiertää maata sekä työkomennuksilla että kouluttajana vuosilomapäivillään. Muutostiedolle oli janoa, ja sen hellströmiläis-fullanilaiselle mallille paljon tilausta Espoo-Heinola- Helsinki-Hämeenlinna- Kauniainen- Lahti-Mäntsälä-Oulu-Padasjoki- Porvoo- Seinäjoki- Turku(6 kertaa:-))- Uusikaupunki- akseleilla. Uusi ja hauska aluevaltaus oli Toivasen Tapsan kanssa vedetty retoriikan koulutus. Ja vanha mukava tuttu oli taas käynnistynyt Tulevaisuuskasvatushanke.

JA RAAKAA työtäkin riitti. Oli koottava EFQM-raportti (seuraava vasta vuonna 2010). Oli paneuduttava bionilaiseen ryhmäilmiöön ja autettava luokanopettajaa palauttamaan luokka työkuntoon. Sain tänä vuonna laadittua itselleni tosi mukavan lukujärjestyksenkin.

HARRASTUKSET uhkasivat jäädä tosi ohuelle. Jos niihin ei saa laskea opebändiä ja kouluteatteria. Edellisen flow oli "Aurora(Tear it up)"ja jälkimmäiselle Mr. Brownlow:n rooli.

Oikeisiin harrastuksiin kai voi lukea Perinneyhdistys Auroran hallituksessa ja oman asuntoyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimimisen. Hoidin niissä leiviskäni vähän huonosti. Rangaistukseksi minusta tuli Auroran puheenjohtaja tälle vuodelle.

Mutta onneksi vuoteen kuului kesä ja...


KUVA: Vespa Yeah!!!

KESÄLOMAAKIN tuli pidettyä ainakin vähän. Sisilian mafiaan perehtyminen oli innostava kokemus. Taiteesta tuli nautittua ennen muuta hyvien elokuvien (mm. Kummisetä-sarja, Musta jää), teatteriesitysten (mm. Mamma Mia, Producers, Pääoma, Tuntematon Sotilas...) ja konserttien (Jerry Lee Levis, Kolme Elvistä) parissa.

EIKÖ MITÄÄN IKÄVÄÄ? Tämänikäisen tuttuja alkaa viikatiemies korjailla tihenevään tahtiin. Ikävä on mm. Liisa Huokunaa, Jorma Munnetta ja Helena Notkosta. Ja vaikkei yhtä lopullisesti, niin kuitenkin tilapäisesti, moni tärkeä ihminen on kadonnut koulun jokapäiväisestä arjesta.