KUVA: Himanen juuri samassa luento-univormussa kuin Tikkurilassa. Kuva on kuitenkin kaukaa maailmalta.PÄÄKAUPUNKISEUDUN rehtorikoulutuspäivä pidettiin torstaina 25.10.2007 Tikkurilan lukiossa. Esiintyjät olivat arvovaltaisia. Opetusministeri Sari Sarkomaa avasi tilausuuden ja toi valtiovallan tervehdyksen "kaikki kunnossa, mutta joka päivä tulokset täytyy lunastaa". Seminaarin päätti professori Pekka Himanen, ja hänen luennostaan kohta enemmän. Sarkomaan ja Himasen välillä puhuivat Vantaan, Helsingin ja Espoon opetustoimenjohtajat ja monikulttuurisuuden tutkija Pasi Saukkonen.
FILOSOFI Pekka Himasen luennosta minäpoika nautin. Hän maalaili kuulijoille fullanilaisin silmin katsottuna oikeaoppisesti iso kuvaa Suomalaisesta Unelmasta; maasta, joka on sekä luova että välittävä. Luovuus on sitä, että jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omaa ainutlaatuista potentiaaliaan yhä täydemmin. Ja välittäminen on rikastava yhteisö.
Sitten Himanen siirtyi erittelemään koulua tuon visionsa kautta. Omien opettaja- ja oppimiskokemustensa, esimerkkien ja tutkimusten perusteella on syntynyt malleja tulevaisuuden oppimismaalmasta. Esimmäinen näistä oli Linuksen laki. Se vastaa kysymykseen, kuinka on mahdollista synnyttää ilman resursseja käyttöjärjestelmä, joka haastaa Microsoftin. Linuksen laki on kuulema "yleisempi oppimista ja menestyviä toimintakulttuureita koskeva laki", ja siinä on kolme kohtaa:
1. Luova intohimo : Miten energisoivaa ja palkitsevaa onkaan kokea, että on merkityksellinen kohde tekemiselle, jonka kanssa voi toteuttaa Itseään aiempaa täydellisemmin.
2. Sosiaalinen verkko eli rikastavan yhteisön voima; Ihminen voi kokea kuuluvansa laajempaan ”meihin”, joka on innostunut samasta asiasta ja siitä, että juuri tuo ihminen on mukana. Vuorovaikutuksen ansioista pystyy nousemaan korkeamalle
3. survival (alin taso)
Opettajaa tämä laki ohjaa tekemään opittavat asiat merkityksellisiksi. Kun asia on merkityksellinen, ihminen asettaa ongelmia ja ideoi. Menestyjät ovat onnistuneet säilyttämään yhteytensä ihmettelyn tilaan itsessään. Nämä ihmiset käyttävät resurssejaan. Lapsetkaan eivät halua oppia yksinään vaan yhdessä. Siinä on rikastavan yhteisön paikka. Opitaan yhdessä toisten kanssa. Nuoret heittävät kysymyksen nettiin, toinen tekee tiivistyksiä, kolmas korjaa. Näin oppiminen auttaa seuraajia yoisin kuin vanhassa koulussa, jossa koepaperi lopulta päätyi roskikseen.
Himanen hahmotteli tältä pohjlta oppimisen luonnollista prosessia, joka on tutkivaa oppimista, ongelmanratkaisumalli jne...
TOINEN malli oli Ville Valon malli. Miksi HIM menestyi? Valo puhui huulluudesta seurata aavistuksia. Bändistä. Ja sitkeydestä. Kosmos koettelee ja testaa onko tyyppi tosissaan. Tarvitaan kykyä kannatella uskoa. Himasen mukaan eniten saavat aikaan tyypit, joissa yhdistyy potentiaali kykyyn viedä asia loppuun. Ja tässäkin mallissa tarvitaan unelma : Pitää olla riittävän innostava näkymä.
Valo näyttää hänkin opettavan opettajille, että Jos asiaa ei koeta merkityksettomäksi, niin muu ei auta. Me Sarpilan Jukan kanssa nyökyttelimme toisillemme. Pedagogiikan voimala! SixMix! Opetuksessa on kyse on sytyttämisestä; oppimisen palosta, Himannen takoi.
Jollei opettaja onnistu merkityksellistämään opittavaa asiaa, oppilas demotivoituu. Välitä oma luova intohimosi, oma luova merkityksellisyytesi oppilaille, hän pyysi. Kaikki asiat ovat lähtökohtaisesti kiinnostavia. Opettajan tehtävä pn vastata miksi-kysymykseen.
HIMASEN mukaan opettajalla on tulevaisuuden koulussa viisi tehtävää.
1. Tiedollisten ja taidollisten kykyjen synnyttäminen,
2 Yleinen oppimiskyvyn ja -halu vahvistaminen (palautetaan yhteys omaan lapsen oppimisen haluun),
3. Luova intohimo (auta henkilöä löytämään oma merkityksellinen asia elämässä; opettaja kuin paarma),
4. Rikastava yhteisö (opettaja kuin pitojen pitäjä, joka saattaa vieraat yhteen, Työelämä tulevaisuudessa on yhdessä tekemistä. Yhdessä tekeminen on tärkeää myös eettisesti: kyse on välittämisestä. Yhdessä opitaan elämisen kykyjä.
5. Itseluottamus (luottamus on pyramidin pohjapalkki, jos sen läpi romahdetaan läpi, jäädään ilman perustaa)
PÄIVÄN LOPUKSI, yliajalla, Himanen katsoi kehittämäänsä pyramidia vielä rehtoriuden näkäkulmasta. Hän on tutkinut tulevaisuuden työelämää ja parhaita johtamiskulttuureita. Tutkijaryhmä kävi läpi erityisen menestyneitä yhteisöjä ja etsi vastausta kysymykseen: Mikä luonnehtii näitä menestymis- johtamiskulttuureita.
1. Luottamus on perusta, jolta ollaan luovassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa rikastavasti. Osaajien yhteisö ratkaisee enemmän kuin soolo-osaaminen. Luottamus näkyy uskalluksena ottaa riskejä ja heittää pöytään keskeneräisiä ideoita.
Monessa yhteisössä on Himaisen mukaan liian vähän luottamusta. Niissä romahdetaan pelkoon. Uhattuna oleminen johtaa suojautuvasti toimimiseen. Muut koetaan kilpailijoiksi. Ei uskalla ottaa luovia riskejä. Menee pohja luovuudelta ja välittämiseltä. Himanen neuvoi: Rakentakaa tietoisesti luottamuksen ilmapiiriä.
Luottamuksen ilmapiirissä voidaan käyttää energia työhön. Se ei kulu ” Tilanteen tasalla olo näytelmään", eikä "Munauksen estostrategiaan” eikä ” Moitteettoman oleskelun taipumukseen”. Energiaa käytetään onnistumisen maksimoimiseen. ” Pelko on elämän isoin vastatekijä.
Yhteenvetona Himanen totesi, että menestyneissä yhteisöissä
1. On visio, unelma. Yhteisöllä on yhteiset tavoitteet ja tavoitteiden yhteinen follow-up. Vetovastuut on jaettu
2. On luovuutta. Se edellyttää vapautta työskennella luovasti. Johtajan ei pidä mennä joka paikkaan. Vapaus ansaitaan suoritustem kautta
3. Yhteisö on rikastava. Sitä kuvaa kannustava, läheinen yhdessä työskentely ja avoin kritiikki.
4. Yhteisössä on turvallista, siellä on luottamusta. Johtaminen on reilua ja sitä kuvaa avoimuus ja oikeudenmukaisuus
Yhteisöa rakennettaan rekrytoinnilla. Johtaja palkkaa osaaja-rikastajia, jotka rikastavat yhteislä ja jakavat sen tavoitteet.
UPEA LUENTO!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti