Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

perjantaina, heinäkuuta 15, 2011

Suomalaisten näkemys opetuksesta

IHANAA, kun on loma. Saa kastella omia ajatuksiaan. Erityisesti tänä kesänä minua kiinnostaa suomalainen opetus. Miksi se on sellaista, kuin se on?

Yksi  keskeisesti opetuksen käytöntöjä ohjaava tekijä on  näkemys opetuksesta ja sen tehtävästä.  Berlak &  Berlak (1981) tutkivat 20 vuotta sitten   opettajien kasvatusperiaatteita ja kasvatustoimenpiteitä englantilaisissa ala-asteen kouluissa. He  löysivät    mielenkiintoisia, ristiriitaa aiheuttavia koulunkäyntiin liittyviä  kysymyksiä.

Olen laatinut lyhyen kyselyn, jonka avulla voimme - jos haluamme - kartoittaa, mitä me suomalaiset nyt 2010-luvulla ajattelemme näistä asioista. Siinä on 16 kysymystä.

Kysely löytyy osoitteesta http://www.aurorankoulu.kyselykone.fi/lomake.html?id=31

Vastaa kyselyyn. Lupaan analysoida tulokset, kun vastauksia on 20.

keskiviikkona, heinäkuuta 13, 2011

Kasvatuksen arvot kovenemassa?

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen käynnisti Porissa SuomiAreenassa  kasvatuskeskustelua. Hänen viestinään oli: Aikuisten on  otettava vastuu lasten kasvattamisesta.

Luukkaisen puheessa näyttää olleen kaksi kärkeä. Toinen koskee lasten vanhempia. Toinen yleisemmin koulun tavoitteita.

(1) Aikuisten on siis otettava vastuu kasvatuksesta. Luukkainen esitti, että Opetushallitus, Suomen Vanhempainliitto ja OAJ yhdessä käynnistävät prosessin, jonka seurauksena aikuisten kasvatusvastuu nousee sille kuuluvaan asemaan suomalaisessa arvomaailmassa.

Niille lapsille, joille koti ei pysty riittävästi tarjoamaan edellytyksiä tasapainoiseen kehittymiseen, tarvitaan erityistukea:  Erityisopetusta,  opinto-ohjausta sekä oppilashuoltopalveluja. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen riittävä resursointi on perusta koko koulutukselle. Siksi ylisuuria ryhmäkokoja on pienennettävä ja lisättävä opettajien määrää.

Jokaisesta lapsesta ja nuoresta on kuitenkin kaikissa olosuhteissa pidettävä kykyjensä pohjalta huolta. Kasvatusvastuun kirkastaminen ei saa johtaa erityistukea tarvitsevien hylkäämiseen, Luukkainen korosti

Tärkeä asia. Viime päivien uutiset mm. lapsijengeistä , yhdeksän vuotiaitten humalakäyttäytymisestä ja murrosikäisten tihutöistä ovat hätähuuto.

(2) Luukkainen vaati, että lapset ja nuoret on kasvatettava vastuuseen itsestään ja yhteisöstään sekä tekemään työtä. Lähtökohtana ei voi olla, että yksilö voi tehdä mitä tahansa ratkaisuja ja yhteiskunta huolehtii aina laskusta. Oleellista on   koko kasvatusajattelun muuttaminen omavastuisuuden suuntaan.

Kasvatusarvoissa on Luukkaisen mukaan aika palata hieman taakse päin. Lapset ja nuoret on kasvatettava näkemään vaivaa, tekemään työtä ja olemaan itse ensisijaisesti vastuussa omista asioistaan ja hyvinvoinnistaan.

Luukkainen vaati, että perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta säädettäessä tulee vastuu ja vastuullisuus määrittää yhdeksi keskeisistä perusopetuksen tavoitteista. Sama tavoite sopii myös sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen tavoitteeksi.
- Ei voi olla niin, että toisen asteen koulutuksessa tai työelämässä ensimmäisiä opiskeltavia asioita on esimerkiksi sovituista aikatauluista ja annettujen tehtävien tekemisestä kiinni pitäminen. Perusopetuksen jälkeen sen pitää olla itsestään selvyys, Luukkainen totesi.

Luukkaisen mielestä suomalaisen yhteiskunnan suunta edellyttää kaikilta kansalaisilta kykyjensä mukaista vastuunkantoa. Omiin opintoihin sitoutuminen ja niihin liittyvien tehtävien tekeminen parhaalla mahdollisella tavalla ja sovituissa aikatauluissa ovat kasvua vastuulliseen työelämään. Tuleva työelämä edellyttää yhä enemmän itseohjautuvuutta, itsenäistä työskentelyä ja vastuullisuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen on siihen valmennettava. Liialla hyysäämisellä ja paapomisella lapsia ja nuoria ohjataan vääränlaiseen kansalaisuuteen ja aikuisuuteen.

Mielenkiintoinen avaus. Edesmennyt professori Erkki Lahdes kirjoitti heiluriliikkestä kovan ja pehmeän didaktiikan välillä. Pehmeässä didaktiikassa korostetaan lapsen oikeuksia. Kovassa hänen velvollisuuksiaan.  Peruskoulun aikana heiluri on heilahtanut moneen kertaan. 1960-luku oli pehmoa, 70-luvulla ote korostyi, 80-luvulta alkaen kasvatusote on tullut yhä hellemmäksi. Ehkä liiankin. Joka tapauksessa OAJ on nostanut kissan pöydälle.

tiistaina, heinäkuuta 12, 2011

(Kokonaan) karkiton koulu

ARVOSTETTU terveysmies  THL:n pääjohtaja Pekka Puska tahtoo koulut karkittomiksi. Makeisten ja limsojen kulutus altistaa lapsia ja nuoria lihomiselle.  Puskan mukaan karkkiongelma voi nousta suureksi, jos koulussa jokaisen lapsen syntymäpäivää juhlistetaan makeisilla.  Puskan mukaan koulu voisi julistautua karkittomaksi rehtorin ja opettajien päätöksellä ja keskustelemalla siitä vanhempien kanssa vanhempienilloissa.

Mitä  mieltä olette? Pitäisikö esim. Auroran koulussa kieltää karkkien tuonti retkille, Auroranpäivänä, lasten synttäripäivinä jne. Ota kantaa ja äänestä!

KYSELYOMINAISUUS ei näytä toimivan. Yritän myöhemmin uudestaan.

sunnuntaina, heinäkuuta 10, 2011

Oman loman puoliväli

NÄIN se on. Rexillä on neljä viikkoa lomaa, ja puolet on nyt mennyt tai jäljellä, ihan  siitä riippuen onko pessimisti vai positivisti.

Koululla en ole kuin piipahtunut. Hyvä, Martti! Aivojen on hyvä saada taukoa kouluarjesta. Mutta hyvä niitä on muuten viritellä. Syksyllä on sopiva määrä luentotehtäviä, ja jo siksi on hyvä taas työstää omia ajatuksia. Nautin myös sukeltamisesta menneiden aikojen kasvattajien ajattelutapoihin.

Viikon lomamatka teki hyvää. Samoin autonvaihto. Edessä on vielä kaksi viikkoa. Vaimon kanssa yksi, ja kesäorpona toinen.

torstaina, heinäkuuta 07, 2011

Mitä se erityisyys erityispedagogiikassa on?

KUUKAUDEN KIRJA:  
Hautamäki, J., 
Lahtinen, U., Moberg, S. 
&  Tuunainen, K. (2001). 
Erityispedagogiikan 
perusteet. 
Helsinki: WSOY.
SAMALLA kun bemaria pestiin sisältä ja ulkoa myyntikuntoon, minä istuin Sellon kirjastossa pohtimassa erityispedagogiikkaa kuukauden kirjan avulla.

Asiantunteva teos. Tieteelliseltä kuulostavaa otetta, mutta ehkä vähän vähän villoja.  Joitain koppeja kuitenkin otin:

(1) Suomalainen erityispedagogiikka näyttää  raskaasti pohjautuvan Niilo Mäen työn päälle. Hän oli - vaikkei koskaan väitellyt- ensimmäinen suojelu- ja parantamiskasvatusopin professori. Titteli ehti modernisoitua ennen Mäen kuolemaa erityskasvatusopin ja erityispedagogiikan  professuuriksi.

(2) Mitä erityispedagogiikka sitten on?  Simppelisti: Sitä, että tuetaan pedagogiikan keinoin oppimisessa ja kasvussa  erityisesti (oma  ilmaisuni)  tukea tarvitsevia. Kuntoutetaan pedagogiikan keinoin ihmisiä, joilla on vaikeuksia.

Pysäyttävä oli kirjan kohta, jossa sanottiin, että erityiskasvatus on instituutiona syvimmältä olemukseltaan eettinen hanke; erityiskasvattaja jakaa oikeudenmukaisuutta.

(3) Niiden määrä, jotka näyttävät tarvitsevan tukea, on koko ajan kasvussa.

(4) Tärkein juoni erityispedagogiikan kehityksessä näyttää olevan raju muutos sen taustaideologiassa. Erityiskasvatus on syntynyt säälistä vammaisia kohtaan. Ensin kiinnostuttiin  auttamaan aistivammaisia : kuuroja ja sokeita - Euroopassa jo 1700- luvulla. Sitten henkisen toiminnan häiriöistä häiriöistä kärsiviä: kehitysvammisia ja fyysisesti vammaisia.  Viimeisenä tuen piiriin on otettu lapset, joilla on  vuorovaikutuksen häiriöitä.

Erityisopettajat ovat halunneet tehdä pyyteettömästi hyvää ja käyttää lahjansa näiden lasten hyväksi. 1900-luvun lopulla ilmaso kuitenkin kylmeni. Vammaisväki alkoi itse merkityksellistää erityisyyttään ihmisoikeus- ja vähemmistökysymykseksi. Erityisluokat ja   erityisesti erityiskoulut ja laitokset  alettiin nähdä syrjintänä. Syntyi inkluusioliike.

Erityisopetuksen on muututtava. Yksi syy on se, että useimmissa maissa erityisopetuksen piirissä on 10-20 % ikäluokasta. Toinen ongelma on opetuksen  vammakeskeisyys. Sen tilalle haluttaisiin
tarvelähtöisyyttä. 

Kirkas helmi!

Löysin kirjasta huikean helmen.  Tekijät pohtivat interventioiden vaikuttavuutta, ja esittivät graafisen kuvaajan, johon kannattaa pysähtyä. Piirsin sen tähän ulkomuistista.

ALUE A: vähäinen tuki hyödyttää
ALUE B:  lisäpanos ei anna lisähyötyä
ALUE C:  merkittävä panos alkaa vaikuttaa.

Luulen, että tässä on yksi avain uuden lainsäädännön opettajissa herättämään huoleen. Kouluissa on yhä enemmän oppilaita, joille ei riitä alueen A tuki, ja koululla ei ole resursseja lisätä tukea yhdelle oppilaalle niin, että voitaisiin siirtyä alueelle C. Näin ollaan tilanteessa, että muutama B-alueen lapsi "syö"  kaikilta muilta A-alueen tuen?

SUMMA SUMMARUM. Kiva teos, mutta lastun otsikkoon siitä en löytynyt vastausta. Muuhun kyllä.  Harmi.

keskiviikkona, heinäkuuta 06, 2011

Suvinen keskiviikko

KAUNIS suomalainen suvipäivä. Meillä kaikki on  niin kauniin vihreää.

Toisen oman lomaviikon sää näyttää oikein hellivän. Vaimon kanssa Oittaalla. Pari tuntia aurinkoa ja pulahdus järveen. Komeasti rannalle oli saatu kolme hengenpelastajaa, ja oranssinen aitaus estämässä toisen laiturin vieressä onnettomuuksia. Jäätelökioski on varmaan tarpeen, mutta rakennus on erikoinen.

Lomalla ei tehdä töitä, mutta oman pään rakentaminen ei ole kiellettyä. Tänään tankkasin 1800-luvun alun romantiikan pedagogien ajatuksia kasvatuksesta.  Mielenkiintoisia pohtivat jo silloin. Ryhdyin  taas joka vuotisen urakkaan lukaisemaan vanhat muistiinpanoni (noin 100 dokumenttia) läpi. Aina löytyy melkein unohtuneita aarteita.

HUOMISEEN arkeen kuuluu auton katsastus. Hienoa, että meillä pyritään varmistamaan näin liikenneturvallisuutta, vaikka tylsäähän se on, jos korjattavaa löytyy. Käyn myös koululla purkamassa virkapostilaatikkoa, ettei se vallan tukehdu. Samalla näen, onko ilmanvaihdon tsekkaus  aloitettu.

tiistaina, heinäkuuta 05, 2011

Pikakysely liitutauluista: tulokset

KESÄKUUN pikakyselyn teemana oli liitutaulu. Pitäisikö uusissakin koulussa  yhä  varata seinätilaa perinteiselle mustalle/vihreälle taululle?

Kyselyyn  vastasi 76  blogissa poikennutta.  Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

1. Ehdottomasti tarvitaan   24 (31%)
2. Liitutaulusta on hyötyä  27 (35%)
3. Ihan sama   6 (7%)
4. Liitutauluille ei ole käyttöä  14 (18%)
5. Ehdottomasti haitallisia  1 (1%)
En osaa sanoa  4 (5%).

PERÄTI 51 vastaajaa (76%) piti liitutauluja ainakin hyödyllisinä. Vain 15 arveli, ettei niille ole enää käyttöä tai että ne ovat jo haitallisia.

Jännä tulos. Kouluhallinto haluaisi siirtää koulut tietotekniikan kärkeen. Joidenkin mielestä opettajat ottavat haasteen vakavasti vasta kun nämä 1800-luvun lopun pedagogiikan keskeiset työkalut  viedään pois luokista.

Kyselyn tulokset (ja kommentit)  on otettu huomioon  koulumme saneeraukseen liittyvässä Auroran rehtorin käyttäjän toivelistassa tilaselvityksen pohjaksi.

Kohti uutta Auroraa

TIIVISTÄN tähän Auroran koulun saneerauksen tilaselvitystä varten Sukoon lähettämäni rehtorin lausunnon pääkohdat. Kiitän kaikkia asiakirjan laadintaan osallistuneita. Suunnittelutyö jatkuu, joten kaikki  kommentiti otetaan edelleen lämpimästi vastaan.


Auroran koulu 2015
Käyttäjän toiveita remontin tilaselvityksen pohjaksi


Nyt suunnitellaan koulua, jossa opiskellaan vielä  vuonna 2075. Tiloissa tulisi etunojassa ottaa huomioon tulevaisuuden koulua koskeva kehitystyö. Kaikkien ratkaisujen  tulisi tukea opiskelua. Koulun tilojen  ja sen piha-alueen  tulisi olla alueen asukkaiden: lasten, nuorten ja aikuisten  käytössä monitoimintakeskuksena. Tiloilta tämä edellyttää  joustavuutta ja moneen käyttöön sopivuutta. Voisiko talossa olla saatavilla muitakin kunnan palveluita? Kirjastopalvelua? 


Yleistä tiloista ja rakennuksesta
  • TILOISTA. Kotiluokkia tulee olla riittävästi alueen omille lapsille (16). Muu alueellinen ja kaupunkitason palvelu tulee sen jälkeen.  Esiopetusryhmät ja erityisluokat ovat näitä. Toivomme voivamme jatkaa starttia ja ryhmäintegraatiota.  Siivous ja kiinteistöhoito tarvitsevat omat tilansa. Samoin iltapäivätoiminta (opetus jatkuu koulussa klo 15:een) ja koulun ulkopuolinen henkilökunta. Nuorisotoimi on tervetullut. Jos tiloista on pulaa, on pyrittävä välttämää neliöiden hukkaamista pelkkiin käytäviin.
  • Rakennuksen tulisi olla   turvallinen, ääniympäristöltään miellyttävä ja värimaailmaltaan myös psykologisesti harkittu. Kaikkiin tiloihin on myös vammaisten lasten päästävä (esteettömyys). Kaikista luokista ja muista tiloista on löydyttävä varapoistumistie. Valaistuksella on iso merkitys tunteisiin.  Sisäseinien tulisi olla sellaiset, että niihin voidaan helposti kiinnittää oppilasöitä, postereita jne.  Pintojen tulisi olla myös helposti siivottavia. Tilojen sijoittelussa tulee olla järkevää logistiikkaa (mm. tavaroiden vastaanotto).
  • Rakennus tulisi sijoittaa tontille niin, että sinne ei synny ilkivallalle jne. suotuisia piilokoloja.
Pääaula
  • PÄÄAULAN tulisi olla  kaunis,   avoin työskentelytila (myös tietokoneet). Jos talossa on  kerroksia, yläkertaan  vievät leveät rappuset toimisivat amphina,  jolloin aulassa voidaan pitää esityksiä ja päivänavauksia. Kirjahyllyt olisivat pyörillä, jolloin ne  saadaan esitysten tieltä pois. Oven läheisyydessä tulisi olla valvontatila vahtimestarille ja iltakäytönvalvojalle. Käytäville ja auloihin tarvitaan runsaasti  näyttely- ja vitriintilaa.  Pääaulaa ja liikuntasalia voisi yhdistää näyttämö, jota voitaisiin käyttää kumpaankin suuntaan.  Näyttämö voisi toimia samalla tanssisalina jumppatunnin aikana... Mustat pinnat kuten teatterissa, peilit sivuverhojen takana.
  • RUOKALA voisi olla monitoimitila. Syömään on mahduttava kerrallaan ainakin 100 oppilasta. Pöytätilat muuttuvat kätevästi työtilaksi. Esimerkiksi Viikin koulun upea ruokalatila ei  kuitenkaan ole paljon muussa käytössä, koska ruokailun vuorottaminen vie parhaat opiskelutunnit ja  hygieeniasyyt estävät tilan käytön ennen ruokailuja.
Opetustilat
  • AUDITORIO tarvittaisiin esityksiä varten.
  • AINELUOKKIA tarvitaan liikuntaan (sali), tekniseen työhön ja tekstiilityöhön, musiikkiin,  kuvataiteeseen ja  fysiikka-kemiaan (laboratorio).  
  • LIIKUNTASALIN tulisi olla riittävän suuri, jaettavissa ainakin kahteen osaan. Sen tulisi muuntua helposti konsertti-/teatteri-/elokuvasalilksi. Tarvitaan  riittävän kokoinen  välineiden säilytystila Liikuntasalin yhteydessä tulee iltakäytölle olla oma, erillinen varastonsa. Saliin korkeudeltaan säädettävät koripallotekoneet ja   lentopalloverkon kiinnikkeet. Teatterivalolaitteisto otettava huomioon  ja sen ohjaustila. Juhla- liikuntasalissa tulisi olla helposti käytettävä katsomorakennelma. Pukuhuoneet ja suihkut tarvitaan sekä opettajille että oppilaille. Liikuntatilojen yhteydessä oppilaiden ja henkilökunnan suihkutilojen lisäksi tulisi olla vähintään yksi erillinen suihkutila muslimioppilaita varten. 
  • MUSIIKIN opetukseen tarvitaan  erillinen musiikkiluokka ja bändikämppä  ja näille omat varastotilansa. Bändikämpässä voisi olla kaksi erillistä tilaa ja välissä äänitarkkaamo, näin kaksi bändiä voi harjoitella yhtä aikaa valvottuna. Bändikämpässä tulisi olla tilaa myös  pienelle yleisölle. Luokkatilan tulisi yhdistää siirtoseinällä muuhun tilaan/varastoon, jolloin soittimet (rummut, vahvistimet ym. ) saavat olla esillä, mutta ne saa myös piiloon.
  • TN-luokan olisi oltava riittävän suuri ja turvamääräysten mukainen.
  • TS-luokan  tulee olla riittävän iso, jotta sinne mahtuvat isot työpöydät. Tilaan tarvitaan  myös  kunnon vesipisteet. Isot pöydät  mahdollistaisivat myös kuvis-tekstiili-integroinnin esim. valinnaiskurssit.  Tilaa tarvitaan oppilaiden töiden säilyttämiselle. Varastotilaa tarvitaan kangasrullille, kankaille, pikkutavaralaatikoille. Tilaan tarvitaan hyvät valot, sovituspeilejä ja silitystila eriksen. Altaita tarvitaan kankaisen värjäykseen ja kiinteitä tikkuja värjättyjen lankavyyhtien roikottamiseen. Värjäystilan lattia-ja seinämateraalit tulee harkita. 
  • KUVATAIDETTA varten olisi hyvä olla oma tilansa (projektien, töiden kuivumisen ja luokkarajoja ylittävän yhteistoiminnallisuuden vuoksi) sekä riittävän suuri yhteisvarasto.
  • FYSIIKKA-kemia-luokassa tulee olla mahdollisuus tehdä kokeita. Lisäksi tarvitaan lukittavaa tilaa laitteille.
  • Kysymys ATK-luokasta on vaikea. Sitä tarvitaan niinkauan kunnes oppilailla on henkilölkohtainen tabletti tai vastaava. 
  • KOTILUOKAT tulisi sijoittaa soluihin. Solu koostuisi siis aulasta, erikokoisista luokkatiloista ja niiden välissä olevista erikokoisista sopeista. Tarvitaan myös isoja tiloja, joissa voisi olla esim. 50 oppilasta (78 m2). Lasi-ikkunat luokkiin ovat turvallisuusriski. Aulaan voisi olla oma sisääntulo. Soluihin tarvittaisiin omat pienryhmätilat, joissa hoituvat luokan ulkopuolinen erityisopetus, tukiopetus ja ryhmätyöt. Soluissa pitäisi olla myös opettajien työskentelytilat lukittavine kiinteine kaappeineen ja yhteyksineen.  Kotiluokkien välissä voisi olla soppeja ja tiloja tavaroiden säilytykselle. Naulakkotiloja tarvitaan riittävästi. Pienten lasten tiloissa olisi hyvä voida kuivata kenkiä ja vaatteita. Lisäksi kukin solu tarvitsee vessoja ja tilaa siivousvälineille. 
  • YKSITTÄISEN LUOKKATILAN osalta seuraavia toivomuksia: Taulupintaa tarvitaan. Mielellään yksi ehjä seinä. Vesipisteet ja märkien töiden laskutila. Kalusteiden, hyllyjen ja kaappien tulisi olla  helposti siirrettäviä.  Luokkien yhteyteen pienempiä (lasitettuja)tiloja esim. pienemmän ryhmän opetusta varten. Seiniä tulisi olla helppo siirtää. Sähköpisteiden suunnittelu on tehtävä huolellisesti. Esiopetustilojen tulisi olla muunneltavat, tasoja ja avohyllyjä on oltava riittävästi ja niiden on oltava matalia. Esiopetustilassa ei voi olla roikkuvia valoja. 
  • ELA-opettajat tarvitsevat työtilat. Meillä on heitä ensi lukuvuonna 3-4. Jokainen heistä tarvitsee työpisteen.  Yhteen tiloista voisi tulla kiinteä peili puheopetusta varten.
Muita tiloja
  • OPPILAT tulee ottaa huomioon. Vessat eivät saisi haista. Auloihin ja pihalle tarvitaan istumatiloja. Alusta asti olisi mietittävä, missä oppilaat viettävät taukonsa. Uudet säädökset korostavat oppilaskuntatoimintaa. Voisiko oppilaskunnalla olla oma tila, jonka lapset saisivat sisustaa? Tilaa voisi käyttää myös juhlien kahviona jne.
  • OPPILASHUOLTO tarvitsee tiloja ; terveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi ja koulukuraattori. Kouluterveydenhuollon tiloina tulisi olla terveydenhoitajan- ja lääkärin vastaanottohuoneet, lepotila oppilaille, wc ja odotustila.  Oppilashuollon työntekijöiden tilojen tulisi olla lähekkäin. OHR tarvitsee kokoustilan, jola on mahdollisimman hyvin äänieristetty
  • Opettajat tarvitsevat työtiloja. Oma luokka ei riitä, koska se ei suinkaan aina ole vapaana (esim. iltapäivätoiminta). Työtilojen pitäisi sijoittaa logistisesti viisaasti.
  • Tarvitaan  yhteinen "opettajienhuone”, kahvihuone, johon todella mahtuu koko henkilökunta kokouksiin.  Sinne tarvitaan esitystekniikkaa. Lisäksi jokaiselle tarvitaan jokin henkilokohtainen paikka omien tavaroiden ja materiaalien säilytykselle sekä jonkinlainen hiljainen nurkka, jossa voi olla rauhassa. Opettajienhuoneen yhteydessä voisi olla myös erillisiä neuvottelutiloja, joissa erilaisia palavereja voisi taukojenkin aikana pitää. Osa palavereista käsittelee oppilasasioita eikä niitä voida käydä avoimessa tilassa. Ainakin yhden tilan tulisi olla äänieristetty
  • SAILYTYSTILOJA tarvitaan soittimille, ulko- ja sisäliikuntavälineille, teatteripukuille. Jokaisella oppiaineella tulisi olla oma ainekohtainen varastonsa. Lisäksi tarvitaan suurempia varastotiloja ns. yhteisvarastokäyttöön. Aineopetuksen luokissa on tietysti lukolliset varastotilat oppiaineen tarpeisiin. Varastoissa tulisi olla kiinteä käytännöllinen hylly- ja kaappikalustus valmiina.
  • HALLINTO tarvitsee tiloja. Rehtorin työhuone saisi olla niin suuri, että siinä voidaan järjestää tapaamisia ja neuvotteluja. Siihen tulisi saada  esitystekniikkaa.  Koulusihteerin tilan tulisi olla riittävän iso. Sen yhteyteen tarvitaan arkistotilaa. Ehkä kassakaappikin. Säädökset edellyttävät asiakirjojen arkistointia, ja monet asiakirjat ovat salassapidettäviä. Lukittavaa arkistotilaa tarvitaan myös ela-opettajien tiloihin.
  • Tarvitaan riittävät  SOSIAALITILAT  koko henkilökunnalle:  pukuhuone, jossa omat kaapit ja suihku. Opettajille saisi olla omia suihkutiloja opettajanhuoneen läheisyydessä. Pyöräilevät opettajat kaipaavat näitä.  
Piha
  • PIHATILA  tulisi suunnitella   monipuoliseksi, viihtyisäksi  ja kestäväksi. Piha-aluetta käytetään opetukseen. Tarvitaan kiinteitä pöytäryhmiä sekä lava tai syvennys luokan kokoontumista varten.  Tarvitaan  riittävät ja avarat liikuntatilat (esim. iso kenttä ja pieni kenttä/ 2 pientä kenttää). Ulos tarvittaisiin hiekkalaatikoita ja isojen lasten kiipeilytelineitä ja riittävästi keinuja.  Viereiseen metsikköön voisi laajentaa seikkailumaaston. Oppilaat joutuvat olemaan ulkona myös huonoilla ilmoilla, joten sadekatoksia tulisi vakavasti pohtia. Oppilaat tulevat usein kouluun pyörillä. Oppilaiden pyörien säilytykseen on varattava järkevät telineet ja niitä on oltava riittävästi. Koulupiha tulisi suunnitella pedagogisesti ja samalla niin, että tilan turvallinen valvonta on  mahdollista. 
  • Ulkoliikuntavälineitä varten tarvitaan tila sekä koulun välineille että oppilaiden tuomille sesonkivälineille (sukset viikoksi kouluun jne.).  Henkilökunnan polkupyörille ja  skoottereille olisi oma katettu ja lukittu säilytystila.  
  • Pitäisikö koululla olla myös  väestönsuoja? Sinne ei voida  sijoittaa mitään, jonka kanssa esim. pienet oviaukot ovat ongelma.
Tekniikka
  • Uusin  tietotekniikka tulisi ottaa käyttöön.  Sisäinen  tiedostus hoidetaan tv-järjestelmän kautta.  Ohjelmaa tulisi voida lähettää kaikista tietokoneista kaikkiin tiloihin.  Osaan tiloista tulisi laittaa joko kiinteät tai liikkuvat hyvät webkamerat, jolloin saadaan tilaisuudet ja oppitunnit tallennettua ja käytettyä uudelleen omilta läppäreiltä. Aulojen infoTV-järjestelmään tulisi päästä  kaikilta koneilta  liittymään webpalveluun, jolla uploudataan kuvat, kalvot, pdf:t yms yhdelle tai kaikille telkkareille. Pian käyttöön tulevalla tekniikalla on mahdollistaa yhdistää luokat, opetus ja oppilaat muiden koulujen ja maiden kanssa. Asiantuntijoita maailmalta, oppilaiden matkakertomukset livenä...
  • TEKNIIKAN  mm. ilmanvaihdon tulee riittää takuuvarmasti. Tulevaisuuden koulussa ei hypitä ulkona 45 minuutin välien.  
  • Jos henkilökunnalle ei saada  virkäkännyköitä, pitäisi tilat varustaa sisäpuhelinjärjestelmällä. Tämä helpottaa ja rauhoittaa henkilöstön liikkumista talossa.

maanantaina, heinäkuuta 04, 2011

Auroran ts-lehtori vuodeksi kouluttamaan opettajia

KARAMZININ  ja Auroran koulujen yhteiselle tekstiilityön lehtorille Nina O. Mattilalle on myönnetty ensi lukuvuodeksi  virkavapaata. Hänet on pyydetty hoitamaan tekstiilityön didaktiikan lehtoraattia  Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselle lukuvuoden 2011-12 ajaksi. Onneksi olkoon.  Mahtava kokemus edessä!

Tekstiilityötä opettavat Aurorassa ensi lukuvuoden ajan omien luokanopettajiemme lisäksi Järvenperän koulun TS-lehtori Katri Ruokolainen ja Ninan sijainen  Katri Hulkkonen.

Tervetuloa Katri ja Katri!

lauantaina, kesäkuuta 25, 2011

Lomalla


TAPAAMISIIN heinäkuussa. Lämpimän lomabiisin kuulee tästä linkistä.

perjantaina, kesäkuuta 24, 2011

Luokanopettajan (3/11) tekstit taittajalle

Voisihan syksyn Luokanopettajan  
3/11 kansi olla tällainenkin. Muttei ole.

KESÄ on kukkeimmillaan, eikö.  Ammattilehden päätoimittajan on jo ainakin toisella jalalla oltava kuitenkin syksyssä. Vuoden kolmasnumero ilmestyy nimittäin syyskuun puolivälissä, ja juttujen deadline oli periaatteessa tänään.

36 sivua tulee helposti täyteen. Lähetin valmiit jutut taittajalle. Viimeistenkin tekstien deadline on heinäkuussa. Koskee myös omiani. Jutun aiheita en tietenkään julkista vielä. Vihollislehdet nappaisivat skuupit. Mutta monipuolinen numero on taas luvassa.

Oikein hyvää Juhannusta!

torstaina, kesäkuuta 23, 2011

Konttorin ovet kiinni

Se on siivottu. Uskokaan vaan.
SE oli siinä. Konttorin ovet ovat nyt kiinni. Piipahdan siellä seuraavan kerran maanantaina 4.7. Pakko. Jottei virkapostilaatikko jumitu.

Opettajille luvassa syksyllä palkankorotuksia

Viimeinen työpäivä oli sopivan pilvinen, sateinenkin. Emailiin putosi iloinen määräys jakaa opettajille palkankorotuksia.  Espoossa on sovittu, että rehtorit saavat jakaa harkintansa mukaan Auroran kokoisessa koulussa yhteensä noin 900 euroa kuussa syyslukukauden ajan ns. TVA-lisää kelpoisille opettajille, jotka  joko a) opettavat haastavaa (ja paljon yhteistyötä vaativaa) luokkaa tai b) osallistuvat aktiivisesti opetusuunnitelman jalkauttamiseen. Yhdelle opettajalle palkankorotus saa olla korkeintaan 200 €/kk. Käytännössä palkankorotuksen saa siis meillä viisi opettajaa. Keväällä jatkuu vain haastavan luokan raha.

ERINOMAINEN päätös. Rehtorin on esiteltävä asia henkilökunnalle syyslukukauden alussa. Koska kyseessä on TVA-lisä, perusteet eivät ole salaisia.

VAIKEA päätös silti.

Ks. lisää http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2011/06/haasteellisen-luokan-lisa-opettajan.html

Viimeinen työpäivä ennen lomaa

TASAN yksi päivä aikaa hosua ja olla ahkera, ja sitten pitäisi opetella olemaan kiirettön ja laiska, eikö niin.  Neljän viikon vuosiloma kuuluu pitää. Jollei pysty pitämään, on itselleen liian vaikeassa virassa, sanovat viisaat.

KOULUJEN kesäkeskeytysaika jaksottuu minun osaltani kolmeen osaan. Tänään päättyvään ensimmäiseen työjaksoon (14 työpäivää), lomaa ja lomajälkeiseen työjaksoon (15 työ- + 1  suunnittelupäivä).

Katsotaanpa, kuinka alkukesälle 5.6. asettamani tavoitteissa on onnistuttu:
(1) *  siivoan a) oma  pääni ja  b) työhuoneeni päättyneen lukuvuoden kuonasta.
Kumpikin tavoite hyvin saavutettu. Oma pää on taas alkanut tuottaa uusia ideoita. Mappeja on vielä liikaa.  Työpöytä on saatu  näkyviin paperivuorien alta.

(2) Henkilöstöasiat hoidetaan, ja viimeiset opettajavalinnat tehdään.
Näin on tehty. Virkavapauspaperit ja  kesäkeskeytyspäätökset on tehty. Opettajavalinnat virallisen eRekryprosessin kautta hoidettu, ja paperit toimitettu palkanmaksuun. Jälleen on koossa mainio tiimi.

(3) Lukuvuoden Tyhy-seminaariin on anottava lupaa.
Ohjelma on kirjoitettu ja anomus lähetetty otj:n sijaiselle puoltoa varten.  Täytyy vielä paapoa asiaa tänään.

(4) Koulusihteerin kanssa käydään budjettitilanne niin hyvin läpi, kuin se nykyvälineillä on mahdollista. Laskemme, kuinka paljon tunteja on käytössä. 
Näin on tehty.

(5) Lukujärjestysten perusteet opettajien vaihtotuntiketjuineen  täytyy saada kuntoon. 
Ensimmäinen versio lukkareita on jopa hieman pidemmällä.

(6) Kaikki seuraavan lukuvuoden suunnitelmapohjat tulee koota siisteihin mappeihin.
Tässä on vielä työmaata, mutta aloitettu on.

keskiviikkona, kesäkuuta 22, 2011

Viimeinenkin opettajan tehtävä täytetty

NYT on Team-Aurora koossa. Viimeinen luokanopettajan tehtävä on täytetty. 6a-luokalla jatkaa  opettaja Risto Schiray. Hieno juttu. Rehtorina sitä toivoo, ettei kesän aikana tule enää opettajakuntaan muutoksia.

Toiseksi viimeinen työpäivä on saanut minut oikein siivouskiihkoon. Mappeja tyhjenee,  paperikasoja siirtyy paperinkeräysroskikseen ja muovitaskuja palaa uudelleen käytettäväksi.

Jukka Jokiranta kävi aamulla koululla. Aloitimme perinteiseen tapaan joulunäytelmän valmistelut. Iltapäivällä kävin puhumassa opetuspäällikön kanssa  pedagogiikkaa.

tiistaina, kesäkuuta 21, 2011

Sisäilmatutkimuksilla varmistetaan, että koulu on turvallinen

Meillä Suomessa kesäpäiväntasaus (oikealla) on juuri
tänään. Päivä on pisimmillään. Päivän pituuden vaihtelu
johtuu siitä, että maapallon akseli on vinossa aurinkoon
nähden.
HYVÄÄ, pitkää päivää. Vuoden pisintä. Huomenna päivä on jo lyhempi.

Tänä aamuna koululla oli kauan odotettu vieras: Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntija kaverinaan yksityisen yrityksen asiantuntija, joka tulee tekemään heinäkuussa varsinaiset tutkimukset lisäsiipeen. Ilmaa ja mikrobeja mitataan ja rakenteisiinkin tehdään reikiä.

Tulokset mittauksista saadaan ilmeisesti elokuussa. Jos matkan varrella löyty jotain sellaista, joka selvästi uhkaa oppilaitten  terveyttä, jo aikaisemmin.

Vaihtoehtoja

Mitä mittauksista sitten voi seurata?

(1) Jos mittauksissa osoittautuu, että sisäilmaan tulee rakenteista tai esim. ilmanvaihtokanavista terveydelle vaarallisessa määrin epäpuhtauksia, pahimmassa tapauksessa tilat, joissa näin on, menevät käyttökieltoon. Oppilaille joudutaan tällöin etsimään uusi pulpettipaikka.

(2) Jos epäpuhtauksia on, mutta ei niin paljon, että se olisi terveydelle vaarallista, joudutaan ehkä puuttumaan näiden luokkien oppilasmääriin. Osalle oppilaista pitäisi ehkä löytää uusi pulpettipaikka. Voimme joutua tällöin myös sopeuttamaan koulun toimintakulttuuria talon IV-laitteiston (vanhentuneeseen) tehokykyyn. Konkreetisti voisimme joutua luopumaan siestasta ja tyhjentämään luokat 45 minuutin välein.

(3) Jos kaikki on kunnossa, toiminta jatkuu entisellään.
 
JOS vaihtehdot 1-2 toteutuvat, ollaan hieman samanlaisessa tilanteessa kuin kesällä 2008, jolloin parakki paloi poikajoukon tulileikeistä. Käytännössä elokuun ensimmäisinä viikkoina  etsitäisiin oppilaille väistötilat ja järjestettäisii kuljetukset. Väistön aikana tehtäisiin sitten korjaustöitä. Ne kai olisi pakko tehdä, koska remonttia ei juurikaan voida aientaa, luulen.

Mutta on turhaa mennä asioiden edelle. Joka tapauksessa on tärkeää, että lisäsiiven tila selvitetään kunnolla.

maanantaina, kesäkuuta 20, 2011

Perusopetuksen tuntijako uusitaan vuonna 2016?

Auroran nykyinen tuntijako taulukkona.
HALLITUSOHJELMAAN on  kirjattu (näin minulle on kerrottu) seuraavaa:  "Valmistellaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia." 


VIIME kesänä jätti Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen vetämä työryhmä esityksensä tuntijaosta. Kuten muistetaan, se ammuttiin alas.
Nyt näyttää siltä, että asiassa otetaan tosi pitkä aikalisä.  Jos tulkitsen oikein, tämä hallitus (2011-2015) ei tee uutta päätöstä, vain valmisteluttaa sen. Toisin sanoen työ aloitetaan alusta?

Käytännössä se tarkoittaa, että Opetushallitus saa uudet perusteet valmiiksi ehkä 2018, ja kunnat omansa vuonna 2019. Edellisellä kierroksella tuntijako ja valtakunnalliset tavoitteet päätettiin vuonna 2001, pertusteet olivat valmiit vuonna 2004, ja esim.  Aurorassa ops hyväksyttiin vuonna 2005.

HYVÄ vai huono asia? Melkoinen osa kouluväkeä ottaa aikalisän mielellään vastaan. Näin koulut saavat lisäaikaa juuri hyväksyttyjen tukea koskevien ops-muutosten "jalkauttamiseen". On myös niitä, jotka pettyvät.  Kysymys uusista oppiaineista esim. draamasta ja etiikasta siirtyy vuosilla eteenpäin.

Neljä päivää loman alkuun

Koululle rakennetaan uutta parkkipaikkaa opettaja-asun-
tolan eteen. Samalla syntyy poistumisreitti lapsia
autolla kouluun tuoville.  Se lisää saattoliikenteen
turvallisuutta.
KOLMAS koulutyön kesäkeskeytysviikko on alkamassa. Pätkäviikko päättyy jo torstaina juhannuksen vuoksi. Samalla minä jään vuosilomalle.

Tämän viikon agendan tärkein asia liittyy koulun ilmanvaihtoon. Tiistai-aamuna tutkitaan, onko  lisäsiiven isossa luokassa kaikki,  niinkuin pitäisi olla.

Muutoin työaikaa käytetään tämäntyyppisiin asioihin.
(1) Viimeinen avoinna oleva opettajan tehtävä täytetään. Hakuaika päättyy 21.6.
(2) Lukujärjestysten pohjatyöt tehdään loppuun
(3) Jatkan oppilashuoltoryhmän viime lukuvuoden muistioiden puhtaaksikirjoittamista.
(4) Hyllyjen siivous jatkuu
(5) Jos ehdin, aloitan  opetussuunnitelmatekstien pudotuksen Wilmaan,
(8) Imen keväisen perinteenkeruun kuvat omalle koneelle.
(9) ja varaan aikaa kaikelle muulle yllättäen tehtäväksi tulevalle.

sunnuntaina, kesäkuuta 19, 2011

Auroraan neljäs erityisopettaja

Eeva-Liisa Bonet harrastaa myös liikuntaa. Kuva lainassa
Opettaja-lehden nettisivuilta.
AURORAN koulu panostaa ensi lukuvuonna huikeasti tukitoimiin. Kun laskennallisesti meidän kokoisessa koulussa ela-opetusta tulisi olla tarjolla 32 tuntia viikossa, meillä sitä tulee olemaan ainakin 76 tuntia, siis 2,5-kertainen määrä. Näin pyrimme vastaamaan muuttuneen lainsäädännön uusiin vaatimukseen järjestää viivytyksettä riittävä tuki kaikille sitä tarvitseville.

Kouluun on palkattu peräti neljä erityisen tuen osaajaa, laaja-alaista erityisopettajaa: Hanna Haapamäki, Pia Mäki-Kokkila, Sari Karjalainen (maanantaisin) ja uutena juuri palkattuna opettajana Eeva-Liisa Bonet. Eeva-Liisa tulee meille Helsingistä.  Tervetuloa Team-Auroraan.

lauantaina, kesäkuuta 18, 2011

Uusi opetusministeri

HALLITUS on nimitetty ja salkut jaettu. Neljän vuoden jälkeen opetusministeriksi palaa demari, nyt 64-vuotias Jukka Gustafsson Tampereelta. Lehtitietojen mukaan ehkä kahdeksi vuodeksi.

En ole päässyt lukemaan hallitusohjelmaa, mutta OAJ:n tiedotteen perusteella uusi opetusministeri pannaan ajamaan ennen muuta leikkauksia. Edessä on lähes 300 miljoonan euron säästöt  vuosittai mm. ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistoista. Huh.

Hyvänä OAJ pitää sitä, että perusopetusta aiotaan jatkossakin kehittää mm. panostamalla ryhmäkokojen pienentämiseen, opintojen ohjaukseen ja koulujen kerhotoimintaan. Ryhmäkokojen sääntelyn tarve on päätetty selvittää. Varhaiskasvatus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi. Myönteistä on myös panostaminen opettajankoulutukseen. Myös opettajien täydennyskoulutukseen ja työolosuhteisiin kiinnitetään huomiota.

OAJ ei puutu lausunnossaan kuntien valtionavustusten leikkauksiin. Vaikka Espoolle sillä ei juurikaan ole merkitystä, monelle muulle kunnalle on.

perjantaina, kesäkuuta 17, 2011

Auroran pihalla trokataan viinaa?

UPEA kesäpäivä tänään. Toinen koulujen kesäkeskeytysviikko on nyt hoidettu kanta.  Hyvä viikko. Viikolle asetetut työtavoitteet saavutettiin tai ainakin niitä kohti edettiin kunniakkaasti.


(1) Lähetin eteenpäin rehtorin "lopullisen" lausunnon tilaselvitykseen.
(2) Lukkarin perustukset valettiin. Itse asiassa  vaikeat aineet on jo tiputettu.
(3) Kolme opettajan tehtävää on kaikki miehitetty, joskin yhden paperista puuttuu yksi päivämäärä. Maanantaina sekin.
(4) Siivous jatkui. Koulun paperiroskalaatikkoa ei ole lainkaan tyhjennetty. Se hieman hidastaa.
(5) Tyhy-risteilyn anomus on laitettu eteenpäin. Mukaan on lähdössä 34 talon aikuista. Hienoa.
(6) Kasvattajaverkoston muistio on lähetetty  eteenpäin kokoukseen osallistuneille.
(7) Aloitin  OHR-kansion päivityksen ja sain opetuspäälliköltä siunauksen lomakesysteemillemme.

Asiat, jotka jäivät ensi viikkoon ovat: (*) On imettävä keväisen perinteenkeruun kuvat omalle koneelle 
ja ( **) opsin pudotus Wilmaan.

Muutama huolen aihe

Talonmiehet olivat huolissaan koulunpihan iltatouhuista. Tänä aamuna pihalta oli löytynyt jäänteitä Virosta tuoduista "mäyräkoirista"; niissä on ollut kymmeniä koskenkorvapulloja. Ei kai pihalla välitetä viinaa?

Juovuspäissään tulee tehtyä typeryyksiä mm. sotattua taloa. Talonmiehet pesivät tänään ovista biologian opintoalaan kuuluvia kuvia ja Auroran koululle lähetettyjä terveisiä. 

Tänään soitti myös ilmanvaihdon ongelmiin erikoistunut kaupungin tutkija, joka kertoi tulevansa ensi tiistaina konsultin kanssa tsekkaamaan luokat, joissa henkilökuntamme on eniten oireillut. Toivotaan, että asia selviää. Jos talon rakenteista löytyy huolestuttavaa, on mahdollista, että ongelmalliset luokat otetaan pois käytöstä. En viitsi vielä näin perjantaina jäädä pohtimaan, mitä siitä  seuraisi.